Aji Perkele

[Nike]

Jos nyt eka saataisiin jostain niitä Flexun siemeniä...

[Aji Inferno]

Kunhan nyt joku sen ensin kehittäisi... kaipa se nimikin sitten sieltä tulee.

Suomalaisia chililajikkeita toki voi kehittää ihan vapaasti, ja antaa niille nimiä, ei luontoon sopeutuminen missään muuallakaan ole edellytys ollut lajikkeen vakauttamiselle, vrt. Unkari, Slovakia, Venäjä jne., eivät ne paprikat noissakaan maissa talvehdi, ja silti lajikkeita on kymmeniä ellei satoja.

Mutta suomalainen on talvisodan hengessä niin hullu että huutaa: "tulkoon villi Aji, Perkele - vaikka pitäisi suo myllätä!" - eli täytyyhän meillä vähän kovemmat tavoitteet olla kuin noilla ulkomaanelävillä? ;-)

Mutta tottahan tuo: molempia voi yrittää samaan aikaan...

[Aji Inferno]

Jos nyt eka saataisiin jostain niitä Flexun siemeniä...

Niitä tulee tuskallisen hitaasti (tämän vuoden saldo: 1 kokonainen marja kypsymässä 2 puskasta...), mutta pistokkaita voidaan ainakin yrittää tuottaa!

[Nike]

Joo,pistokkaat olisi hyvä idea. Jos otat,niin kokeile ottaa mahdollisimman alhaalta kasvia;niiden pitäisi juurtua paremmin. Olisi kyllä hyvä yrittää saada vielä uusiakin siemeniä vähän eri lähteestä,jos kerran noiden kanssa on hedelmällisyys- ongelmia.

[Anonymous]

Jos otat,niin kokeile ottaa mahdollisimman alhaalta kasvia;niiden pitäisi juurtua paremmin.

Off topiccia: Mihinköhän tämä muuten perustuu? Eikö juuri nuoren kasvun pitäisi elinvoimaisuudessaan (kasvuvaihe päällä -> solutuotanto tehokkaimmillaan) olla parasta pistokasmateriaalia? Itselläni ainakin nuorista latvoista napsitut pistokkaat tapaavat juurtua huomattavasti paremmin kuin alemmista/vanhemmista oksista napsitut.

[bassino]

Jos otat,niin kokeile ottaa mahdollisimman alhaalta kasvia;niiden pitäisi juurtua paremmin.

Off topiccia: Mihinköhän tämä muuten perustuu? Eikö juuri nuoren kasvun pitäisi elinvoimaisuudessaan (kasvuvaihe päällä -> solutuotanto tehokkaimmillaan) olla parasta pistokasmateriaalia? Itselläni ainakin nuorista latvoista napsitut pistokkaat tapaavat juurtua huomattavasti paremmin kuin alemmista/vanhemmista oksista napsitut.

Meikäläisen aivoituksia tämä...

[Nike]

Jos otat,niin kokeile ottaa mahdollisimman alhaalta kasvia;niiden pitäisi juurtua paremmin.

Off topiccia: Mihinköhän tämä muuten perustuu? Eikö juuri nuoren kasvun pitäisi elinvoimaisuudessaan (kasvuvaihe päällä -> solutuotanto tehokkaimmillaan) olla parasta pistokasmateriaalia? Itselläni ainakin nuorista latvoista napsitut pistokkaat tapaavat juurtua huomattavasti paremmin kuin alemmista/vanhemmista oksista napsitut.

Juurtumishormonien pitäisi olla suurimmissa pitoisuuksissa kasvin alaosassa,lähellä juuria. Tiedä sitten...

[bassino]

Juurtumishormonien pitäisi olla suurimmissa pitoisuuksissa kasvin alaosassa,lähellä juuria. Tiedä sitten...

Monissa lähteissä on kuitenkin tutkimuksin osoitettu nuorten (juvenil cuttings) juurtuvan paremmin ja tarvitsevan myös vähemmän juurrutushormooneja juurtuakseen. Ehkä merkitys on suurempi silloin kun emokasvi on jo hieman vanhempi. Tässäpä olisikin testin paikka, mutta keskustellaan siitä sitten toisella osiolla.

[Volitans]

Mitenkäs hanke etenee? Onko tehty jo risteytyksiä? Aloittelen pikkuhiljaa uuden kauden ja projektissa mukana olo kyllä kiinnostaisi.

[snu]

Niin kiinnostaisi minuakin.

[Aji Inferno]

Risteytykset sun muut ovat tietääkseni vielä työn alla... Oma chilivuoteni on ollut erinäisistä syistä epätavallisen hankala. Mutta Aji Perkele -projektiin selkeästi kuuluva harvinainen villichili capsicum flexuosum on osoittanut suomalaisen sisun piirteitä... Ulkona, parvekkeella, minulla on nyt neljä kasvia. Kaksi flexuosum-villichiliä ja kaksi c.cardenasiin isomarjaista tyyppiä.

Toinen flexuistani näytti jo (toistamiseen) kuolleelta syksyllä. Mutta eipä ollut. Heräsi kuolleista ja kasvattaa nytkin uutta lehteä. Toinenkin flexu voi parvekkeella hyvin. Eiköhän vanha Cardenasiinikin pärjää. Nämä ovat todella sitkeitä sissejä chileiksi.

Luontoon näitä pitäisi sitten todella laittaa... ja katsoa mitä tapahtuu.

[Volitans]

Mutta mistäs näitä flexuja saataisiin enemmänkin jäsenistölle - pistokkaita tai siemeniä?

Tuollainen risteysten teko vaatii varmasti satoja, ellei tuhansia risteytyksiä ja niistä sitten sopivien lajien puhtaaksijalostusta.

Pitäisi varmaan pohtia myös, että minkä lajikkeen kanssa risteytys tehdään. Eli mitä halutaan. Ja sitten toivoa, että halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin.

[Herra 47]

Kiinostais minuakin hiukan päästä kokeilemaan tuota aji perkeleen jalostusta... Joten olisiko tosiaan aika saada pieni palaveri aikaan jotta asiassa pääsisi eteenpäin... Kiinostuneita olisi mutta tuo soveltuvien lajien saatavuus näköjään tökkii...

Eiköhän lyödä meidän suomalaisten hullut ja sisukkaat saat yhteen ja pistetä tämä projekti kunnolla käyntiin... Luulisi siittä jotain tulevan.
Monta kertaa on mullekin tullut vastaan tilanne jossa joku on sanonut että tuo ei tule omistumaan ja sitten sitä vahingossa tekee jotain oikein (tai väärin normien mukaan) ja onnistuu ja kun porukassa tyhmyys ja hulluus tiivistyy niin luulisi jollain niin käyvän tässäkin projektissa...

[NaokiSoma]

Luontohan on vienyt tätä projektia eteenpäin ihan itsestään; nykyisin talvetkin ovat näin leutoja. Edes täällä lähellä napapiiriä ei ole käynyt koko talvena alle -20ºC. Nyt vain tosiaan tarvittaisiin kokeiluja.

[JartsaP]

Uskon vakaasti, että pakkaset ovat vielä edessä päin. Yleensä ne alkavat tässä helmikuun alussa, mutta nyt näyttää menevän vähän myöhemmäksi.

Kasvien kannalta kuitenkin tällainen nykyisen kaltainen talvi on jopa vaativampi kuin "vanhanaikainen" pakkastalvi. Nimittäin monet kasvit kärsivät talvimärkyydestä ja lumisuojan puuttuminen lisää pakkasvaurioiden riskiä pienilläkin pakkasilla (juuristo on yleensä kasvin arin osa). Ja vielä leudot talvisäät saavat helposti etelänmaiset kasvit kuvittelemaan, että kevät tuli jo, jolloin ne alkavat purkaa lepotilaansa ja sitten kun se pakkanen tuleekin, paleltuvat silmut armotta. Tämä kaikki on tullut tutuksi erityisesti eri puuvartiskasvien ja muiden erikoisempien kasvien talvetuksia pohtiessa ja kokeillessa.

Suomessa ulkona selviävästä chilistä on käyty jos jonkinlaista keskustelua. Oma uskomukseni on, että jos se nyt ylipäätään on mahdollista kehittää, niin kahden tai useamman erittäin talvenkestävän lajin risteyttäminen olisi se todennäköisin tapa saada onnistunut projekti alulle. Kokemusperäisesti ehdottaisin edelleen yhdeksi sellaiseksi lajiksi tepiniä, joka näyttää olevan sitkeydessään ainutlaatuinen ja jolla selvästikin on kyky viettää talvi lepotilassa lehdettömänä, kylmässä ja pimeässä. Valitettavasti se vain ei taida suostua (luetun perusteella, ei kokemuksen) risteytymään ainakaan normaalein keinoin minkään muun villilajin kanssa. "Kesyjen" chililajikkeiden hyöty risteytyksessä on kyseenalainen, niitä voisi tietyt sekoittaa joukkoon hedelmien koon ja laadun parantamiseksi sitten joskus kun ensin se talvenkestävä perushybridi olisi saatu aikaan.

Valitettavasti on myös mahdollista, että tarvittavia geenejä ei vain yksinkertaisesti ole Capsicum-suvun geenipoolissa saatavilla. Silloin ei, ainakaan ilman jonkinlaista yllättävää mutaatiota tai geneettistä manipulaatiota, koko projektilla ole mitään onnistumismahdollisuuksia.

[Volitans]

Chilvaarilta on tulossa noita intialaisia Kashmirin chillejä, jotka ovat kylmän talven olosuhteista. Niille teen testipenkin tuohon kasvimaan reunaan. Kokeilen suorakylvöllä ja myös esikasvatetuilla taimilla.

Kun noita flexuja vielä... Mitenköhän ne mahtavat risteytyä?

[AirMan]

Valitettavasti se vain ei taida suostua (luetun perusteella, ei kokemuksen) risteytymään ainakaan normaalein keinoin minkään muun villilajin kanssa. "Kesyjen" chililajikkeiden hyöty risteytyksessä on kyseenalainen, niitä voisi tietyt sekoittaa joukkoon hedelmien koon ja laadun parantamiseksi sitten joskus kun ensin se talvenkestävä perushybridi olisi saatu aikaan.

Olisiko mitään järkeä siinä, että viljelylajikkeita käyttäisi heti alkuun helpottamaan risteytymistä? Jos villichilit eivät risteydy keskenään, mutta villichilin ja jonkin viljelychilin risteyttäminen onnistuu, pystyisikö näitä risteytyksiä paremmin risteyttämään jonkun toisen villichilin kanssa?

[Volitans]

Olisiko mitään järkeä siinä, että viljelylajikkeita käyttäisi heti alkuun helpottamaan risteytymistä?

Mielestäni ei. Viljelylajikkeet kasvavat yleensä kontroloidussa ympäristössä, joko luontaisesti lämpimässä tai sitten kasvihuoneessa. Viljelylajikkeet ovat jalostettu nopeasti paljon satoa tuottaviksi ja mahdollisesti vielä taudinkestäviksikin.

Luonnossa kasvavilla chileillä taas on luonnollisesti evoluution kautta jalostautunut kyky pysytellä mahdollisimman elinvoimaisina vallitsevassa ympäristössä.

Pitäisi siis etsiä useampia kylmässä ilmanalassa viihtyviä chilejä ja risteyttää niitä keskenään.

Suomen kesä on lyhyt, joten pitäisi löytää lajikkeita, jotka kestävät kylmää, mutta myös tuottavat satoa nopeasti. Tämmöisiä risteyttämällä sitten muutama tuhat ja niistä parhaimmat valitsemalla voisi sopiva risteymä vaikka löytyäkin.

Kellään ei Suomesta löyty varoja moisen hankkeen toteuttamiseen yksin. Sen vuoksi projektia pitää jakaa.

[AirMan]

Pitäisi siis etsiä useampia kylmässä ilmanalassa viihtyviä chilejä ja risteyttää niitä keskenään.

Tarkoitin sellaisia tapauksia, joissa sopivat lajikkeet eivät suostu keskenään risteytymään. Tottakai on järkevintä risteyttää kaksi pakkasenkestävää lajiketta suoraan, mutta mikäli lajikkeet ovat geeneiltään liian erilaisia suoraan risteyttämiseen, onnistuuko operaatio, jos sekaan sotketaan jonkin kolmannen lajikkeen geenejä?

[Volitans]

Pitäisi siis etsiä useampia kylmässä ilmanalassa viihtyviä chilejä ja risteyttää niitä keskenään.

Tarkoitin sellaisia tapauksia, joissa sopivat lajikkeet eivät suostu keskenään risteytymään. Tottakai on järkevintä risteyttää kaksi pakkasenkestävää lajiketta suoraan, mutta mikäli lajikkeet ovat geeneiltään liian erilaisia suoraan risteyttämiseen, onnistuuko operaatio, jos sekaan sotketaan jonkin kolmannen lajikkeen geenejä?

Nyt olisi syytä konsultoida Aji Infernoa. Tampereen meetissä pikaisesti keskustelimme tästä, että mitä ylipäätään voi risteyttää keskenään. Käsittääkseni kromosomimäärä oli tässä päällimmäisenä rajoitteena.