puutarha.netin verkkolehti

[Pertsa]

aiheena paprika:

Paprikaviikko
   copyright
Suorakanava Oy
(Capsicum annuum)

Paprikoita on monenvärisiä, -muotoisia ja -makuisia. Maun voimakkuuden mukaan ne jaetaan makeisiin vihannespaprikoihin ja voimakkaan tulisiin, mausteena käytettäviin maustepaprikoihin. Paprikan siemenet sisältävät kapsaisiini-nimistä ainetta, joka antaa paprikoille maun. Siemenistä kapsaisiini leviää vähitellen laimentuen muihin hedelmän osiin.

Vihannespaprikat ovat kooltaan isoja ja muodoltaan kulmikkaita, pyöreitä tai suippoja. Maku vaihtelee eri lajikkeilla, joidenkin ollessa hyvinkin makeita, toiset taas varsin mauttomia. Väriltään vihannespaprikat ovat vihreitä, keltaisia, punaisia, oransseja, valkoisia ja mustan sinipunaisia. Vihreät paprikat ovat raakoja paprikoita, jotka kypsyessään vaihtavat väriä keltaiseksi tai punaiseksi. Keltaiset ja punaiset paprikat ovat makeimpia, kun taas vihreät ja sinipunaiset paprikat ovat kirpeämpiä.

Vihannespaprikat ovat hyvin monikäyttöisiä. Ne sopivat sellaisenaan syötäviksi esimerkiksi salaateissa, leivän päällä, juustolautasella ja dippivihanneksena. Kypsennettynä paprika sopii niin kastikkeisiin, keittoihin, patoihin, wokkeihin kuin grilliinkin. Paprikoista tehtävät jauheet ovat tavallisia mausteita ruoanlaitossa.

Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry /Sanna Peurakoski

Maustepaprikat ja chilit ovat vihannespaprikaa pienempiä ja muodoltaan suippoja. Polttavan kirpeä maku aiheutuu kapsaisiinistä, jota paprikoista eniten on juuri chileissä. Maustepaprikoiden kapsaisiinipitoisuus on jo puolet pienempi kuin chilien.



Maustepaprikat ja chilit ovat vihannespaprikaa pienempiä ja muodoltaan suippoja. Polttavan kirpeä maku aiheutuu kapsaisiinistä, jota paprikoista eniten on juuri chileissä hedelmän istukassa eli väliseinässä, jossa siemenet ovat kiinni sekä väliseinien jatkeena olevissa vaaleissa harjanteissa hedelmän sisäpinnalla. Maustepaprikoiden kapsaisiinipitoisuus on jo puolet pienempi kuin chilien. Chilejä on tulisuudeltaan erivahvuisia; mietoja ovat esimerkiksi Hungarian sweet chili ja cherry pepper. Keskivahvoja ovat dutch chili, jalopenon maku vaihtelee keskivahvasta tuliseen ja pepperonin miedosta keskivahvaan. Tulisia, voimakkaan makuisia ovat cayannepippuri, piri piri, serrano, tabasco ja habanero.

Voimakkaimpia chilejä kannattaa käsitellä kumikäsinein. Paljain käsin chiliä käsitellessä käsiin tarttuu polttavaa kapsaisiinia, joka irtoaa vain kulumalla. Älä kosketa chiliä käsiteltyäsi silmien tai nenän limakalvoja tai muita ihon herkkiä kohtia. Vältä myös lapsiin koskemista.

Ihanteellinen säilytyslämpötila paprikalle +10 - +14 astetta. Paprika tulee säilyttää muovin sisällä, ettei se kuivu.

   
Paprika
   copyright
Suorakanava Oy
(Capsicum annuum)

Paprikat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Niitä on viljelty jo 3000-5000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kolumbus toi paprikat Eurooppaan. Euroopassa espanjalaiset ja unkarilaiset alkoivat yleisesti viljellä paprikoita. Sitä kutsuttiin Espanjan pippuriksi. Paprika ei ole vihannes vaan yksivuotinen marjahedelmä. Se viihtyy hyvin samankaltaisissa oloissa kuin tomaatti. Ne eroavat vain lämpötilan suhteen: paprika tarvitsee hieman enemmän lämpöä eli viljelylämpötila on n. 20 astetta, yölläkin lämpötilan on oltava yli 8 astetta. Ne ovat hieman helpompia kuin tomaatit: Paprika kasvaa helpommin tanakaksi, se on terveempi eikä siitä tarvitse poistaa varkaita.

Paprika kylvetään helmi-maaliskuussa. Itämisaika on 8-14 vrk. Kylvös laitetaan heti itämisen jälkeen aurinkoiselle paikalle, lisävalona voi käyttää loisteputkea tai kasvilamppua. Taimien ollessa parin sentin korkuisia, ne koulitaan ruukkuihin, joissa on istutusmultaa. Ulkona paprikaa kasvatetaan taimisäkissä tai ruukuissa, jotka sijoitetaan mahdollisimman aurinkoiseen ja suojaiseen paikkaan, niin että kaikki versot saavat aurinkoa. Taimiväli on kasvihuoneessa 0,5 m.

Vettä kuluu runsaasti, etenkin hedelmien kasvaessa kokoa. Multa pidetään tasaisen kosteana. Lannoitus aloitetaan parin kolmen viikon kuluttua istutuksesta. Etenkin fosforia tulee olla riittävästi voimakkaan kukinnan ja vahvan juuriston tuottamiseksi. Taimet voi latvoa, kun ne ovat n. 15 cm korkuisia (jätetään 3-4 oksaa). Ensimmäiset kukat poistetaan, jottei kasvu pysähdy. Ylimääräisiä sivuversoja voi poistaa ja typistää, ja näin ohjata kasvua muutamaan pääversoon. Elokuun lopulla taimet latvotaan, jotta voima ei kulu uusien versojen muodostukseen, vaan hedelmien tuotantoon. Syksyn tultua paprikaruukut voi nostaa jatkamaan kasvua sisälle, aurinkoiselle ikkunalle.

Paprikaa vaivaavat kasvihuoneessa usein kirvat. Tällöin ruukussa olevan kasvin voi siirtää ulos, jolloin ötökät usein häviävät. Muuten niitä voi torjua pelkällä vesiruiskutuksella tai mäntynesteliuoksella. Ansarijauhiaisia ja punkkeja voi torjua torjuntaeliöillä tai torjunta-aineilla. Harmaahomeen vaivatessa, kasvihuonetta pitää tuulettaa ja lämmittää. Härmää aiheuttaa kuivuus ja kuumuus eli sitä hoidetaan kosteuttamalla ja viilentämällä kasvihuonetta.

Paprikat korjataan sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Jos hedelmiä korjataan jo vihreänä eli raakana, saadaan satoa enemmän. Kypsät hedelmät ovat kuitenkin paljon makeampia ja niissä on enemmän A- ja C-vitamiinia. A-vitamiinia on eniten punaisessa paprikassa. Sadonkorjuussa kannattaa käyttää terävää veistä tai sekatöörejä, jotta leikkaushaavasta tulee siisti.

Hyvä varastointilämpö on 7-8 astetta. Alle 5 asteen lämpötila huonontaa hedelmien laatua.

www.puutarha.net

[Aji Inferno]

Kuin suoraan kodin kasvikirjasta. Eli tiedot "sinnepäin", mutta aika lavealla sihdillä... Alkaen paprikan yksivuotisuudesta. Toisaalta, muille kuin meille harrastajille enemmän ja tarkemmat yksityiskohdat lienevätkin turhia, sekoittavat ajatuksia.

Silti toivoisi vähän syvemmälle menevää artikkelia mm. eri lajeista... :-(

[tknummelin]

Jonkun kasvikirjan löysin kirjakaupasta. Siinä luki paprikoista vaan kylmästi, että "eivät kasva Suomen olosuhteissa" ja sitten perään oli laitettu erittäin summittainen selostus peruspaprikan (Bell pepper) kasvatuksesta.  :?

[Espelt]

Millaisia nuo maustepaprikat mahtaa olla jos niissä on puolet vähemmän kapsaisiinia kuin Chileissä?:shock:

[Tupakka]

Millaisia nuo maustepaprikat mahtaa olla jos niissä on puolet vähemmän kapsaisiinia kuin Chileissä?:shock:

Ensin tuli itselleni mieleen suippopaprikat ja ramirot, mutta kun sanottiin, että ovat pienempiä kuin peruspaprikat niin, samaa kysyn minäkin.

[Aji Inferno]

No, kun sitä ajattelee, niin eihän chilipaprikoista ole ollut oikeastaan minkäänlaista todellista tietoa saatavilla suomenkielisessä muodossa koskaan. Eikä suuremmin edes englanniksi...

Tämä meidänkin harrastuksemme ja hiljattainen chilitutkimuksen nousu ovat aivan tuoreita, noin 10 vuoden aikana tapahtuneita ilmiöitä. Suurin osa meitä paljon pätevämpiäkin puutarha-alan ihmisiä ei yksinkertaisesti tiedä, koska chili on ollut käytännössä tuntematon kasvi.

Korkeasaaressa kun äsken kävin, tuumasin että sinänsä jo hienoon Amazonas -maailmaan siellä sopisi hienosti pari trooppista villichiliä joukkoon... Pitänee ottaa yhteyttä ja kysäistä josko kiinnostaisi. Tulisihan siellä vapaina lenteleville pikkulinnuillekin uutta naposteltavaa - ja sitä mukaa kenties uusia kasveja ihmisillekin ihmeteltäväksi...