Simppeli usean parvekelaatikon Ebbi - toimiiko?

[Bubblejet]

https://lh5.googleusercontent.com/lQdb71bZKNyHwTx_4itKrbwHOQsIK0j4mD3S9SrUsrnTVIlXMXLT2ljhjGW44iCqbuim70lX9orrZUieV1SsTRpYdg=s512

Tuossa siis ois parvekelaatikot yhdistetty kahdella putkella jokainen, yläputki jotta täyttyvät haluttuun korkeuteen, alaputki että tyhjenevät. Näin ollen vesi tasaantuu kaikissa samalle tasolle ja yksi ylävuoto ja poistoputki riittää.

Edut:
Yksi reso riittää monelle (pitää vaan olla riittävän iso)
Yksi pienitehoinen pumppu riittää vaikka 100 parvekelaatikkoon (eikös joo?)
Hyvin yksinkertainen tehdä
Helppo laajennettavuus esim. sitä mukaa kun kasvit kasvaa

Modattavaa: Järjestelmä bioponiseksi - tarvitseekohan sillon resoa hapettaa erikseen että bakteerit viihtyy?

En saanut google docsista kuvaa suoraan linkattua, toiminee näinkin.

[tso]

Jos jätät nuo ylemmät yhdysputket pois pääset pienemmällä vaivalla.

Eli toimii. Tuosta voi vielä yksinkertaistaa siten, että tekee pinnantasauksen erillisellä U-putkella laatikoiden ulkopuolelle. Näin ei tule kuin kaksi reikää per laatikko ja kasvatusjärjestelmän laajennettavuus paranee.

[Bubblejet]

Jos jättää ylemmät putket pois niin täyttyykö muut laatikot alaputkea korkeammalle? Täyttyy sit kai...

Täytyy sanoa etten u-putkihommaa ymmärtänyt - miten eroaa nykyisestä suunnitelmastani? 2 reikää siinä nykyisinkin on kun alaputki riittää (niinkuin todennäköisesti on tarkemmin ajatellen...).

[tso]

Kuva kertoo varmaan enemmän kuin tuhat sanaa.

Pärjäät myös yhdellä reiällä per parvekelaatikko, mutta putken haaroitus pitää tehdeä laatikoiden ulkopuolella ja mieluiten resossa vuotoriskin pienentämiseksi.

Tuossa kuvaa:
https://picasaweb.google.com/tonsormu/ParvekeEbbi?authkey=Gv1sRgCNirp8vp3tz0cg&feat=directlink

Pumppu jaksaa painaa vettä U-putken tasalle, jonka jälkeen vedenpinta koko tsydeemissä ei enää nouse. Näppärää!

[Bubblejet]

Kiitos näkemyksistä!

Tuntuu kuitenkin vähintään helpolta tehdä yks poistoletku kun tuommonen U-letku, vaikka mainio idea toki sekin. Veden pinnan tasoa vois toki myös sillä säätää... hyödyllistäkin?

[Leksi80]

Yksi asia on toki mikä pitää ottaa huomioon tuossa yhden pumpun seikassa. Yhdellä pumpulla kestää pirun kauan, jos ruukkuja laittaa liian monta systeemiin sarjassa.

Voit toki hommata tehokkaamman pumpun, mutta silloin putkissa pitää olla riittävästi kapasiteettia siirtää vettä nopeammin kuin pumppu pumppaa ensimmäiseen ruukkuun.
Muuten voi olla että tulee vedet yli äyräiden, tai sitten liian pienen ajastuksen tuloksena viimeiset ruukut eivät täyty kunnolla ennen kuin alkavat jo vuotaa tavaraa pelkästään ulos pumpun sammuessa.

[mohla]

Hyvän kuuloinen systeemi, jota hiomalla saa varmasti satoa aikaan. Periaatteessahan tuon voisi toteuttaa jonkinmoisena nft-sovelluksenakin kallistettuna hieman, jolloin tuota Leksi80 kuvailemaa "ei ehtinytkään kaikki laatikot täyttyä" -ongelmaa ei tulisi. Pienelläkin pumpulla pärjäisi varmasti. Kannattaa kuitenkin laittaa samanlaiseen lannoitesettiin tyytyväisiä chilejä noihin kasvamaan, kun samasta resosta saavat voimansa. Tuskin kauheaa merkitystä, mutta aina voi hifistellä.

[Leksi80]

Yhdyn mohlan sanomaan tuosta ravinneseoksen valinnan ongelmasta vain yhden reson järjestelmässä.

Itselläni onkin juuri siitä syystä tulossa ainakin toinen ebbi rinnalle, jotta voin aina kukkivan "pariskunnan" ottaa toiseen ebiin, jossa on kukkimista ja satoa enemmän kosiskeleva ravinneseos käytössä.

Typpipohjaisessa seoksessa on se heikko puoli, että liiallinen typpi(vegetatiivisen vaiheen ravinnemäärillä) tietääkseni vaikuttaa makuun heikentävästi, tehden hyvin kitkerän makuisia tuotoksia jos typpeä on liikaa kypsymisvaiheessakin.

Alkukaudesta on myös se etu, että vaikka molemmissa on vegetatiivinen seos, koska mikään ei vielä kuki, niin voi laittaa kahta selkeästi toisistaan eroavaa ravinnevahvuutta ilman että heikommat kärsivät, tai vahvemmat kasvavat hitaammin kuin on mahdollista.
Esim itse tapoin pari Rocotoa pari kuukautta sitten aeroponisessa hydrossa Chinenselle tarkoitetulla liian vahvalla seoksella. Nykyään laitan rocotoille hydroon EC-mittarin mukaista 0,6-0,7 yksikön seosta ja chinenseille ja vastaaville 1,2-1,3 yksikön tuntumassa. Näin homma pelaa oikein hyvin ja voisi kohta kokeille selkeästi suurempiakin seoksia hyvin kasvaville, jotta löytyy rajat.

[Bubblejet]

Hyviä pointteja. Hyvä puoli systeemissä on kyllä mukautuvaisuus - aika helposti saa vaikka pari laatikkoa irrotettua ja lykättyä oman resonsa.

Onkohan kuitenkin näin että bioponisessa systeemissä ravinnevahvuudet eivät ole niin ongelma ja jopa rocoto & jättikasvuinen chinense pärjäisivät samoilla liemillä jos käytetään bioponista lannoitusta?

"The first day, with a dose of 2 ml/L added to a "normal" tap water, you will obtain a reading around 0.65 (0.6 to 0.7). This low conductivity is generally enough.
• During the next 5 to 6 days, daily add a homeopathic dose of nutrient (1 ml/L). This dosage will not affect your EC.
• After this period, only add nutrient when your EC goes under 0.7 : at that stage add 2 ml/l again, as you did in the beginning"

Tosin:
"If there is too much organic matter in the solution, a rise in temperature could increase conductivity to a level that will kill your plant."
...Joten resoa ei parane jättää ihan kuumimpaan auringonpaahteeseen

[Bubblejet]

Hyvän kuuloinen systeemi, jota hiomalla saa varmasti satoa aikaan. Periaatteessahan tuon voisi toteuttaa jonkinmoisena nft-sovelluksenakin kallistettuna hieman, jolloin tuota Leksi80 kuvailemaa "ei ehtinytkään kaikki laatikot täyttyä" -ongelmaa ei tulisi. Pienelläkin pumpulla pärjäisi varmasti. Kannattaa kuitenkin laittaa samanlaiseen lannoitesettiin tyytyväisiä chilejä noihin kasvamaan, kun samasta resosta saavat voimansa. Tuskin kauheaa merkitystä, mutta aina voi hifistellä.

NFT:tä olen myös miettinyt, tämä vaikuttaa helpommin laajennettavalta / yksinkertaisemmalta ellei puhuta yhdestä parvekelaatikosta. Niitäkin on kyllä aika pitkiä saatavilla.

Hitaasta täyttymisestä ei kyllä varmaankaan ole haittaa? Mitäs siitä jos pumppu putputtaa vartin?

[Bubblejet]

Vielä yksi kysymys: Eikö reson täydy olla aika jumalattoman iso? Monta parvekelaatikkoa jos on niin haihdutus lasitetulla parvekkeella kesän kuumuudessa on varmaan aika hurjaa. Joten reson täytyy olla suurensuuri, tai samalla systeemillä putkella yhdistettynä toinen reso siihen, tai sitten kun on kotoa poissa niin pitää olla varareso josta ajastimella pumppu pumppaa vettä varsinaiseen resoon?

Noita parvekelootia tulee ehkä... ~7.

[Leksi80]

Vielä yksi kysymys: Eikö reson täydy olla aika jumalattoman iso? Monta parvekelaatikkoa jos on niin haihdutus lasitetulla parvekkeella kesän kuumuudessa on varmaan aika hurjaa. Joten reson täytyy olla suurensuuri, tai samalla systeemillä putkella yhdistettynä toinen reso siihen, tai sitten kun on kotoa poissa niin pitää olla varareso josta ajastimella pumppu pumppaa vettä varsinaiseen resoon?

Noita parvekelootia tulee ehkä... ~7.

Nyrkkisääntönä sisätiloissa reson tulee olla 3 kertaa suurempi kuin altaan tai altaiden yhteissumman.
Käytännössä siis on hävikkivaraa, ennen kuin pumppu alkaa lykkäämään vain ilmaa.

Ulkokäytössä kuumaan kasvariin yms. ottaisin kyllä pelivaraa reilusti, jos et ole ahkerasti hääräävää sorttia, joka on aina kotona.

[Bubblejet]

3x määrään otetaan huomioon se, että allas on täynnä soraa?

Esim Parvekelaatikko 80 cm
Mitat: 800x160x130 mm on 16.64 litraa (jos täyttömäärä varmaan puolet sorasta johtuen kylläkin)...
x7 = 116.5... x3 = 349.5 litranen reso.

Aika pirun iso.

[Cleithara]

x7 = 116.5... x3 = 349.5 litranen reso.

Aika pirun iso.

No miulla on kuution säiliö varattuna "vesileikkeihin"  . Eikä se 350 litraa nyt kovin suuri ole, jonkun keskiverto akvaarion verran .

[Leksi80]

Ja vielä yksi syy miksi ei kannata jättää resoa liian pienelle toleranssille on se seikka, että kun vettä poistuu kulutuksen ja haihtumisen seurauksena, niin ravinnepitoisuus kasvaa vastaavasi väkevämmäksi. Jos on nuoria taimia ebbissä ja antaa mennä liian pienen reson liian tyhjäksi, niin se saattaa tappaa herkemmät taimet.

Tekee kerralla reilusti tilaa niin hyvä tulee. 500 litraakin kuulostaa suurelta, mutta kun löytää sopivan muotoisen säiliön, tai hyvän paikan minne sen pääsee jemmaamaan, niin se ole ongelma. Esim kaivaa maan sisään vaikka kuinka ison säiliön ja pumpulla tyhjentää, huuhtelee ja pumppaa uudet ravinteet sisään. Simpppeliä ja vaivatonta, joskin vaatii hieman alkupääomaa ja viitseliäisyyttä. Tämä on toki ääripää koossa, mutta tällä vain haluan painottaa, että "if there's a will, there's a way" =)

[tonttu]

Kuutio vettä 7 laatikkoa ja parveke. Tuolla yhdistelmällä suosittelisin kyllä totisesti harkitsemaan nft, tai dripperi systeemiä. Voi loppupeleissä olla helpompi toteuttaa ja vähemmän mahdollisuuksia mennä vikaan toteutuksessa. Itte oon viritellyt erilaisia useamman laarin systeemeitä ja ebbin kohdalla tulee kyllä eniten yllätyksiä, kun ruvetaan tekemään jotain monimutkaisempaa, kuin yksi laari. Voi olla tietysti, että tuo toimii, mutta pienetkin tasoerot, virtaumaerot laarien yhdysletkujen välillä ja muut muuttujat johtaa todella helposti pumppaussyklin aikana johonkin poikkeavaan tilanteeseen. Virtauma ei edes ole vakio, kun parhaidenkin skriinien eteen kertyy väliainetta ja tämä muuttaa käytöstä. Ikävä kyllä kaikki häiriöt johtavat yleensä siihen, että vesi pakkautuu johonkin pisteeseen enemmän kuin muuanne ja sitten tulvii kevytsorat lattialle. Nämä ongelmat on toki ratkaistavissa pumppaus aikaa ja virtaumaa säätelemällä, mutta en kyllä lähtisi 7 astialle virittelemään tätä.

Loppupeleissä ebbissä kuitenkin liikutellaan tavallaan ihan turhaan tosi suuria vesimääriä. Pikku virittelyllä dripperiletkut joka kasville, pikkupumppu tiputtelemaan joka kasville, tai sit nft vesikalvo virtaamaan noiden läpi ja molempiin paluuvirtausletkut resoon. Sinne ei virhetilanteessakaan koskaan mene kerralla montaakaan kymmentä litraa vettä ja homma toimii.

Lähinnä siis pointtina, miksi tehdä ebbi tässä tapauksessa?

[Bubblejet]

Kuutio vettä 7 laatikkoa ja parveke. Tuolla yhdistelmällä suosittelisin kyllä totisesti harkitsemaan nft, tai dripperi systeemiä. Voi loppupeleissä olla helpompi toteuttaa ja vähemmän mahdollisuuksia mennä vikaan toteutuksessa. Itte oon viritellyt erilaisia useamman laarin systeemeitä ja ebbin kohdalla tulee kyllä eniten yllätyksiä, kun ruvetaan tekemään jotain monimutkaisempaa, kuin yksi laari. Voi olla tietysti, että tuo toimii, mutta pienetkin tasoerot, virtaumaerot laarien yhdysletkujen välillä ja muut muuttujat johtaa todella helposti pumppaussyklin aikana johonkin poikkeavaan tilanteeseen. Virtauma ei edes ole vakio, kun parhaidenkin skriinien eteen kertyy väliainetta ja tämä muuttaa käytöstä. Ikävä kyllä kaikki häiriöt johtavat yleensä siihen, että vesi pakkautuu johonkin pisteeseen enemmän kuin muuanne ja sitten tulvii kevytsorat lattialle. Nämä ongelmat on toki ratkaistavissa pumppaus aikaa ja virtaumaa säätelemällä, mutta en kyllä lähtisi 7 astialle virittelemään tätä.

Loppupeleissä ebbissä kuitenkin liikutellaan tavallaan ihan turhaan tosi suuria vesimääriä. Pikku virittelyllä dripperiletkut joka kasville, pikkupumppu tiputtelemaan joka kasville, tai sit nft vesikalvo virtaamaan noiden läpi ja molempiin paluuvirtausletkut resoon. Sinne ei virhetilanteessakaan koskaan mene kerralla montaakaan kymmentä litraa vettä ja homma toimii.

Lähinnä siis pointtina, miksi tehdä ebbi tässä tapauksessa?

Kiitos näkemyksistä! EBBi vaikutti yksinkertaisimmalta osasaatavuuksien ja rakentelun osalta. Helpompihan se toki olisi jos joka tapauksessa olisi vain yksi astia. Joka tapauksessa meinasin vähentää astioiden määrää 4x120cm laatikkoon. Myöskään tulvan ei pitäisi olla mahdollista jos poistoletku on ensimmäisessä laatikossa.
Se on kyllä hyvin totta että isoa vesimääräähän tuossa on liikuteltava kun täyttöalaa tulee niin paljon.

Toimisiko parvekelaatikko-NFT väliaineella mielestäsi siis paremmin? Laatikot hieman kallelleen ja jokaiseen tulo- ja poistoletku..? Vai pitäisikö olla mielummin ihka-aito NFT ilman väliainetta (kevytsoraa)? Putkea en tiedä mistä saisi, sen virittely parvekkeelle olisi vaikeampaa enkä oikein tiedä PVC:stä materiaalina. Toki voisi tehdä niin että yhteen tulisi vettä ja jokainen olisi toistaan alempana jolloin vesi valuisi aina seuraavaan - vaikkapa ihan vain iso reikä laatikon pohjaan (voisi toteuttaa myös niin että osa laatikoista toimisi käytännössä EBBinä. (Tällöin pumpun pitäisi olla riittävän tehokas nostamaan vesi ylös asti toki...)

Vähemmällä putkien värkkäilyllä pääsee ainakin EBBin kanssa. Yksi tulo, yksi poisto + lyhyet väliputket vs tulo- ja poistoputket jokaiselle, kauimmaiselle tarvitsee myös melko pitkät. Tarvinnee myös tehokkaamman pumpun tällöin. Ebbissä ei tarvitse myöskään pumppua pitää päällä jatkuvasti.

Täyttömäärä olisi käytännössä 4x120cm laatikoissa (n. 25l/laatikko) ehkä noin 40 litraa? Ei kuulosta mitenkään järjettömältä huomioon ottaen sen että resotilaa on oltava joka tapauksessa koska kasvit haihduttavat niin paljon. Lecasora vie ehkä noin puolet (?) tilavuudesta eikä astia liene ole tarpeen pumpata täyteen, korkeus noissa Orthexin laatikoissa 165mm - noin 10 sentin täyttö riittänee mainiosti, vai mitenkä? Mikäkähän olisi riittävä täyttökorkeus - mille tasolle poistoputki siis tulisi?

[Bubblejet]

Teen todennäköisesti niin että teen 1 parvekelaatikon ebbin josta myöhemmin laajennan usean laatikon NFT/EBBicombon. Vesi siis virtaa laatikosta toiseen, matalemmalla kun EBBissä, mutta laatikot on täytetty kuitenkin soralla. Ensimmäisen lootan laitan aina vähän seuraavaa korkeammalle jolloin vettä ei jää niin putkiin makaamaan vaikkeivat täysin suoria olekaan.

Kasteluväli varmaankin jotain NFT:n ja EBBin välilltä sitten - pärjäisin varmaankin nykyisellä ajastimella jolloin pitäisi 15 minuuttia valuttaa kerrallaan vettä.

Hyvinä puolina EBBiin nähden vettä tarvitaan vähemmän kun jokaista ei täytetä vaan vesi virtaa alemmalla tasolla. Lisäksi tiheämpi virtausväli hapettaa vettä paremmin - voisin pärjätä pienellä ilmapumpulla + virtauksella. Edelleen systeemistä tulossa bioponinen.
Voin myös hankkia vähän pienemmän reson ja tarvittaessa yhdistää siihen toisen jos kulutus on hyvin suurta tai on tarve lähteä pois kotoa eikä resontäyttäjää saa palkattua.
Tällöin yhdistäsin 2 resoa joihin putki väliin. Vesi kiertäisi jonkin verran koska tulo- ja poistoletkut virtaavalle vedelle tulisivat eri resoista. Resoon/resoihiN voisi myös laittaa kasveja, ehkä lisäkasteluna dripfeed poistoletkusta ettei juuret kuiva kun reso hupenee.

Toimisikohan?

Poiston ajattelin edelleen tehdä vain viimiseen laatikkoon. Tulvariskiä tällöin toki vähän olisi. Pitäisikö tehdä Varapoistot vielä jokaiseen jos välit menee tukkoon? Tai sitten varmuuden vuoksi kaksi liitäntää jokaiseen?

[Coofdrad]

Itse ajattelin kokeilla, jos löydän mistään. Niin muoviputkea, joka olisi halkaisijaltaan jotain 35-45cm ja josta saisi päädyt suljettua tulpilla. Ajattelin täyttää putket hydrosoralla. Eli järjestelmästä tulisi putkiebbi 

En tiedä onko järkeä vai ei. Mutta tälläsen ajattelin väsätä joka tapauksessa.

Olen putkia yli 300mm halkaisijaltaan yrittänyt katsella, en ole löytänyt 

[Bubblejet]

Siinäpä se - sopivan muoviputken löytäminen on vähän hankalaa. Vielä hankalampaa jos materiaaliksi ei kelpaa PVC.

Edit: Uponorilta muuten löytyisi kaikenkokoista polypropeenisadevesiputkea.

http://www.uponor.fi/~/media/Files/Uponor/Finland/Sewer-storm/Brochures/UltraRib2teknesite.ashx

Esim. tuolta sais 6 metriä 315mm/276mm, 200e:
https://www.netrauta.fi/portal/rakentaminen/salaoja-_ja_sadevesijarjestelmat/sadevesi_ja_rumpuputket/uporen_rumpuputki_315_272x6m_sis.muhv._sn8_pp?pIndex=1&pCount=28&min=-1&max=-1&man=&st=6&showall=