Näytä viestit
Time lapse videon tekeminen
Time lapse-kuvauksesta tekee haastavaa se että kuvattavan kohteen toimintaa voi olla vaikea ennustaa joten kaikki perustuu aika pitkälti mutuun (musta tuntuu) ja tuloksen selviäminen voi kestää muutamasta tunnista muutamaan päivään.
Jo ennen varsinaisen kuvaamisen aloittamista kannattaisi miettiä muutamaa seikkaa:
1. Miten nopeasti kuvattavassa kohteessa tapahtuu lopullisen videon kannalta tärkeitä asioita.
Esimerkiksi rakennustyömailla on yleensä jonkinlainen aikataulu joiden perusteella voi laskeskella tarvittavaa kuvausaikaa. Chilin kukka ei varmasti aukea silloin kuin kuvaus on päällä vaan heti kun sammutat kameran ja valot. Aamulla kameran etsimessä on joko nuutunut kukka tai sitten koko kukka on jo tippunut. Plan B, toivottavasti sellainen oli tai sitten kuvaat yhden ylimääräisen päivän jotain muuta nuppua. Toistetaan tarpeen mukaan.
2. Miten pitkän videon haluat tehdä.
10 sekunnin video on suht nopea tehdä mutta ehtiikö katsoja mukaan 10 sekunnissa? Neljän tunnin eepos ottaa aikaa valmistuakseen ja vaatii jo harrastuneisuutta katsoa moinen läpi.
3. Miten sulavan haluat lopullisesta videosta.
Normivideon kuvassa on 30 kuvaa/sekunti, silloin liike näkyy pehmeänä olettaen että kuvien ottoväli on melko lyhyt. Lyhyt kuvausväli toimii nopeammin liikkuvissa kohteissa. Chili näköjään kuuluu nopeasti liikkuviin kohteisiin vaikka sitä ei äkkinäinen tajua katsoessaan kasvia.Saman voi tietysti tehdä vaikka 10 kuvaa/sekunti mutta silloin kyseessä on jo lähinnä nopea dia-show mutta tämäkin lähestymistapa voi toimia tapauskohtaisesti.
Tässä kohtaa tulee sitten pakollinen matematiikan kertaustunti.
Jos tehdään 2 minuuttia kestävä video joka esitetään 30kuvaa/sekunti nopeudella niin tarvittava kuvamäärä on 120s X 30kuvaa = 3600 kuvaa.
Jos kuvausväli on kuva kerran 2 minuutissa syntyy tunnissa 30 kuvaa eli 1 sekunti valmista videota.
3600 kuvan ottaminen kestää siis 3600 jaettuna 30 = 120 tuntia... ei siis ihan nopeata hommaa ja yöllä tulee yleensä pimeätä. Miksihän niitä tuotoksia kutsutiinkaan valokuviksi?
Nykyinen videopelisukupolvi (aikaisemmin puhuttiin musiikkivideosukupolvesta) ei voi katsoa samaa kuvaa yli 10 sekuntia kyllästymättä joten kuvaan pitäisi saada jotain kiinnostavaa tai sitten sortua kikkailuun ja lisätä mukaan ääni mikä voi sekin olla hankalaa.
Eli, kuten normaalistikin videokuvaamisessa pitäisi kuvaan ja/tai sommitteluun saada vähän vaihtelua. Ja se taas tarkoittaa lisätyötä kameran ja kohteen siirtämisessä jne. Ja kuten yleensä, vahinkoja ja ulkoisia häiriötekijöitä on hankala ennustaa joten materiaalia kannattaa kuvata mieluumin liikaa kuin liian vähän.
Kalusto
Kuvaamiseen tarvitaan
1. Kohde.
Jos tämä pysyy noin suurinpiirtein paikallaan niin hyvä.
2. Kamera
Tämäkin pitäisi saada pysymään paikallaan. Jalusta on tietty hyvä olla mutta hylly tai pöytätasokin toimii jos vehkeen saa kohdistettua ja tarkennettua luotettavasti.
Kamera voi olla webbikamera, järkkäri tai pokkari kunhan sen saa laukeamaan haluttuun aikaan. Suurimpaan osaan kameroita moinen on mahdollista joko valmistajan omilla softilla (Canon EOSUtility), tai netistä löytyvällä softalla kuten TinCam. Intervallilaukaisin tietty helpottaa elämää eikä tietokoneen tarvitse olla päällä koko kuvaussession ajan eli lankalaukaisin joka liitetään kameraan ja johon saa ohjelmoitua halutun kuvausvälin.
3. Ohjelmistot kuvien ja videoiden editointiin.
Itse käytän GoPro CineForm Studio-nimistä ilmaissoftaa jolla saan yksittäiset kuvat kursittua videomuotoon ja Windowsin MovieMakeriä lopulliseen editointiin.
Time lapse-kuvauksesta tekee haastavaa se että kuvattavan kohteen toimintaa voi olla vaikea ennustaa joten kaikki perustuu aika pitkälti mutuun (musta tuntuu) ja tuloksen selviäminen voi kestää muutamasta tunnista muutamaan päivään.
Jo ennen varsinaisen kuvaamisen aloittamista kannattaisi miettiä muutamaa seikkaa:
1. Miten nopeasti kuvattavassa kohteessa tapahtuu lopullisen videon kannalta tärkeitä asioita.
Esimerkiksi rakennustyömailla on yleensä jonkinlainen aikataulu joiden perusteella voi laskeskella tarvittavaa kuvausaikaa. Chilin kukka ei varmasti aukea silloin kuin kuvaus on päällä vaan heti kun sammutat kameran ja valot. Aamulla kameran etsimessä on joko nuutunut kukka tai sitten koko kukka on jo tippunut. Plan B, toivottavasti sellainen oli tai sitten kuvaat yhden ylimääräisen päivän jotain muuta nuppua. Toistetaan tarpeen mukaan.
2. Miten pitkän videon haluat tehdä.
10 sekunnin video on suht nopea tehdä mutta ehtiikö katsoja mukaan 10 sekunnissa? Neljän tunnin eepos ottaa aikaa valmistuakseen ja vaatii jo harrastuneisuutta katsoa moinen läpi.
3. Miten sulavan haluat lopullisesta videosta.
Normivideon kuvassa on 30 kuvaa/sekunti, silloin liike näkyy pehmeänä olettaen että kuvien ottoväli on melko lyhyt. Lyhyt kuvausväli toimii nopeammin liikkuvissa kohteissa. Chili näköjään kuuluu nopeasti liikkuviin kohteisiin vaikka sitä ei äkkinäinen tajua katsoessaan kasvia.Saman voi tietysti tehdä vaikka 10 kuvaa/sekunti mutta silloin kyseessä on jo lähinnä nopea dia-show mutta tämäkin lähestymistapa voi toimia tapauskohtaisesti.
Tässä kohtaa tulee sitten pakollinen matematiikan kertaustunti.
Jos tehdään 2 minuuttia kestävä video joka esitetään 30kuvaa/sekunti nopeudella niin tarvittava kuvamäärä on 120s X 30kuvaa = 3600 kuvaa.
Jos kuvausväli on kuva kerran 2 minuutissa syntyy tunnissa 30 kuvaa eli 1 sekunti valmista videota.
3600 kuvan ottaminen kestää siis 3600 jaettuna 30 = 120 tuntia... ei siis ihan nopeata hommaa ja yöllä tulee yleensä pimeätä. Miksihän niitä tuotoksia kutsutiinkaan valokuviksi?
Nykyinen videopelisukupolvi (aikaisemmin puhuttiin musiikkivideosukupolvesta) ei voi katsoa samaa kuvaa yli 10 sekuntia kyllästymättä joten kuvaan pitäisi saada jotain kiinnostavaa tai sitten sortua kikkailuun ja lisätä mukaan ääni mikä voi sekin olla hankalaa.
Eli, kuten normaalistikin videokuvaamisessa pitäisi kuvaan ja/tai sommitteluun saada vähän vaihtelua. Ja se taas tarkoittaa lisätyötä kameran ja kohteen siirtämisessä jne. Ja kuten yleensä, vahinkoja ja ulkoisia häiriötekijöitä on hankala ennustaa joten materiaalia kannattaa kuvata mieluumin liikaa kuin liian vähän.
Kalusto
Kuvaamiseen tarvitaan
1. Kohde.
Jos tämä pysyy noin suurinpiirtein paikallaan niin hyvä.
2. Kamera
Tämäkin pitäisi saada pysymään paikallaan. Jalusta on tietty hyvä olla mutta hylly tai pöytätasokin toimii jos vehkeen saa kohdistettua ja tarkennettua luotettavasti.
Kamera voi olla webbikamera, järkkäri tai pokkari kunhan sen saa laukeamaan haluttuun aikaan. Suurimpaan osaan kameroita moinen on mahdollista joko valmistajan omilla softilla (Canon EOSUtility), tai netistä löytyvällä softalla kuten TinCam. Intervallilaukaisin tietty helpottaa elämää eikä tietokoneen tarvitse olla päällä koko kuvaussession ajan eli lankalaukaisin joka liitetään kameraan ja johon saa ohjelmoitua halutun kuvausvälin.
3. Ohjelmistot kuvien ja videoiden editointiin.
Itse käytän GoPro CineForm Studio-nimistä ilmaissoftaa jolla saan yksittäiset kuvat kursittua videomuotoon ja Windowsin MovieMakeriä lopulliseen editointiin.
