maaliskuu 29, 2024, 12:36:33 ip

Uutiset:

Iloista kasvatuskautta !!


Led valaistuksesta

Aloittaja petri78, huhtikuu 27, 2007, 00:48:18 ap

« edellinen - seuraava »

lepidus

Lainaus käyttäjältä: "NaokiSoma"Nyt kun on tullut seurattua tuota LED kokeisua sivusta, niin hyötysuhde LEDeille kasvaa verrattuna normaalivalaistukseen verrattuna myös siitä, että nuo LEDit "vilkkuvat". Päällä/pois päältä jaksot seuraavat toisiaan 4kHz taajuudella, joten jopa siitä LEDien vähästä käyttämästä energiasta näin säästyy vielä puolet.

Ja sitten tähän perustelua fotosynteesistä, miksi tuo "vilkkuminen" ei huononna kasvien kasvua, vaan päinvastoin parantaa sitä ->

Fotosynteesi tapahtuu kahdessa jaksossa, joista ensimmäinen on valoreaktio, jossa osa muunnetusta valoenergiasta sitoutuu ATP-molekyyleihin, NAPDH-molekyyleihin ja osa käytetään veden hajottamiseen vedyksi ja hapeksi. Happi poistuu jäteaineena, O2 - molekyyleinä. Syntyy kemiallista energiaa, joka on sitoutuneena ATP- ja NADPH-molekyyleihin, ja vetyä pelkistykseen, joita kasvi käyttää seuraavassa vaiheessa. Toista jaksoa kutsutaan pimeäreaktioiksi eli Calvinin kierroksi. Siihen ei enää tarvita valoenergiaa, koska tämä on jo valoreaktiossa muunnettu jatkossa käytettävään muotoon, tosin tämäkin vaihe syntyy valoisalla, valoreaktioiden välittömänä jatkona. Pimeäreaktioissa fosforihappoon sitoutuneet sokerityyppiset yhdisteet muuttuvat toisiksi monien entsyymien ansiosta, jolloin lopputuotteena syntyy sokereita ja muita orgaanisia aineita. Tämän syntymiseen kasvi tarvitsee hiilidioksidia, sekä energiaa (ATP ja NADPH) aiemmasta vaiheesta. Calvinin kierrosta palaa valoreaktioihin NADP+- ja ADP-molekyylejä, jotka muutetaan valoreaktioiden seurauksena taas uudelleen ATP- ja NADPH-molekyyleiksi. Valoreaktiot ja pimeäreaktiot siis tarvitsevat toinen toisiaan, eivätkä ne tapahdu toisistaan riippumatta.


Natikkaa tai ESL ei samalla tavalla pystykään "vilkuttamaan", joten periaatteessa puolet valaisuenergiasta menee niistä kasvien kasvumielessä "hukkaan".


Perehtykääpäs pikkasen vielä siihen fotosynteesiin niin tajuatte, että yritätte nyt perustella ihan höpöhöpöä. Tais kato unohtua, että ne valo- ja pimeäreaktiot tapahtuvat eri fotosysteemeissä yhtäaikaisesti.



Janne

Sauli Särkkä

Mikä on fotosysteemin mittakaava/kokoluokka? Yhden lehden pieni osa? Yhden viherhiukkasen ympärille rakentunut järjestelmä? Jos näin on, niin tuota päälle/pois -kytkentää voisi kokeilla ihan jo siinäkin mielessä, että näkisi, onko kasvuissa mitään eroa.

Helkkari..tässähän joutunee rakentelemaan jonkun pikkuisen 555-timerin ajamaan tehoLEDejä päälle ja pois vaikkapa jonkun sopivankokoisen trankun avulla.. :roll:


-Sale
Sauli Särkkä

#002

lepidus

Lainaus käyttäjältä: "Sauli Särkkä"Mikä on fotosysteemin mittakaava/kokoluokka? Yhden lehden pieni osa? Yhden viherhiukkasen ympärille rakentunut järjestelmä? Jos näin on, niin tuota päälle/pois -kytkentää voisi kokeilla ihan jo siinäkin mielessä, että näkisi, onko kasvuissa mitään eroa.

Helkkari..tässähän joutunee rakentelemaan jonkun pikkuisen 555-timerin ajamaan tehoLEDejä päälle ja pois vaikkapa jonkun sopivankokoisen trankun avulla.. :roll:


-Sale


Saahan sitä kokkeilla.

Ne fotosysteemit toimii siellä viherhiukkasen tylakoideissa.



Janne

ps. saapi muuten räpsytellä suhteellisen sukkelaan sitä valoa jos meinaa pysyä tahdissa.

edit: ei tarvi testata on meinaan ihan varmasti eroa kasvussa.

Volitans

Jaa-a, jospa tekisi itsekin kokeilun vielä joku päivä. Mikrokontrollerilla säädettävä valojaksotus, niin pulssisuhteen voi valita miksi huvittaa ja taajuuttakin saa satoihin kilohertseihin helposti. Pitäisi viritellä useampi pikku loota, jossa jokaisessa muutama tainta, jotta eri kasviyksilöiden erot eivät vääristäisi.

Mikäköhän olisi sopiva taajuus, josta lähteä liikkeelle, tuo 4 kHz?
jäsen
Suomen Chiliyhdistys ry

lepidus

Ei kun hei ihan oikeesti ei onnistu. Se on kato sillein, että tietty määrä energiaa on saatava ja keinovalolla et sitä ihan heti liikaa voi tuottaa.
Jokainen molekyyli apsorboi tietyn määrän energiaa fotoneista ja kun molekyyli on saavuttanut maksimi energia tasonsa, siihen kertynyt energia vapautuu lämpönä sekuntin miljardisosissa. Fotosysteemissä energia siirtyy seuraavalle molekyylille ja taas sieltä seuraavalle, jne, jne. Ja sitten fotosysteemi ykköselle ja taas...
Ei voi olla niin vaikee tajuta, että vilkuttamalla valoja vähentää niistä lähtevää energiaa.

Janne

NaokiSoma

Lainaus käyttäjältä: "lepidus"Ei kun hei ihan oikeesti ei onnistu. Se on kato sillein, että tietty määrä energiaa on saatava ja keinovalolla et sitä ihan heti liikaa voi tuottaa.
Jokainen molekyyli apsorboi tietyn määrän energiaa fotoneista ja kun molekyyli on saavuttanut maksimi energia tasonsa, siihen kertynyt energia vapautuu lämpönä sekuntin miljardisosissa. Fotosysteemissä energia siirtyy seuraavalle molekyylille ja taas sieltä seuraavalle, jne, jne. Ja sitten fotosysteemi ykköselle ja taas...

Tämä menee taas spekulaatioksi. Varmoja tuon "vilkkumisen" toimivuudesta tai toimimattomuudesta ei saa kuin tekemällä testi, jossa kaksi kasvia kasvavat muuten samoissa olosuhteissa, mutta valaisu on eri.
Lainaus käyttäjältä: "lepidus"
Ei voi olla niin vaikee tajuta, että vilkuttamalla valoja vähentää niistä lähtevää energiaa.

Tämä pitää kyllä paikkaansa. Valoenegia vähenee, mutta samalla myös sähkölasku pienenee. Vain tuolla aiemmin mainitsemallani testillä voitaisiin saada selville, pieneneekö sähkölasku samassa suhteessa kasvun hidastumiseen vai hyödytäänkö "vilkuttamisesta".

Joo, en ole biologi. Saatan olla hyvinkin väärässä fotosynteesin toimintaperiaatteista, mutta minun ammatissani on tapana testata toimivatko ilmiöt niinkuin teoria antaisi ymmärtää. Joskus teoriakin voi olla väärässä :wink:

Sauli Särkkä

Tuosta LEDien vilkkumisesta olen lueskellut ainakin muutamasta muustakin paikasta, mutta kokeilutuloksia olisi hieno lukea. Käytännössä pitäisi tosiaan tehdä ne testit, että tietäisi miten homma toimii. Siinä on siltikin monta muuttujaa, kun mm. lämpötila pitää vakioida, kun kaikki muut valaistustyypit tuottavat eriävän määrän lämpöä ja vaikka lämmötkin hoidettaisiin vaikka ilmastoinnilla samaksi, olisi kosteus sitten erilainen, eli hygrostaattikin vaadittaisiin systeemiin.

Heleppoa.. ;)


-Sale
Sauli Särkkä

#002

flare

Tämänpäiväisessä (ke 10.10.2007) Maaseudun tulevaisuudessa oli juttu asiasta. Mitään ihmeellistä siinä ei ollut, mutta todettiin että VTT tukee asian tutkimistä kymmenillä tuhansilla euroilla. Jos homma menee kuten käsittääkseni pitäisi mennä, niin aiheesta ilmestyy joskus julkaisu VTT:n sivuille, jonka saa sitten kuka tahansa ladata tai tilata luettavaksi.

Niin mainittiin siinä että tällä tavoitellaan a) sähkölaskun pienentämistä 10-30%, ja b) valaistusta myös muualle kuin latvustoon (joka ilmeisesti parantaa kurkkun satoa).
Paljon hauskempaa kuin työnteko!

Volitans

Sellaisen muistan, että tomaattien sadot kasvoivat noin 30%, kun valoa annettiin myös alalehdille.
jäsen
Suomen Chiliyhdistys ry

Pohjantuuli

Lainaus käyttäjältä: "petri78"Ledien aallonpituudet on 430nm sininen ja 660nm punaisella.
Ja jos löytäis jostain 410nm, 450nm ja 640nm, olisvat hyvä lisä.

Itse tein juuri vertailuja eri ledivalojen välillä, ja tähän asti parhaat ehdokkaat kasvi-valoiksi on listattu alla:
Kaikki LUXEON K2 -sarjasta (http://www.lumileds.com/products/line.cfm?lineId=18 )
Royal blue
- http://www.led1.de/shop/product_info.php?pName=luxeon-k2-lxk2pr14r00-royal-blue-750mw-p-568&cName=luxeon-power-leds-luxeon-k2-c-111_206
- max. 750mW, 1500mA max., 455nm, power 3,85V
Blue
- http://www.led1.de/shop/product_info.php?pName=luxeon-k2-lxk2pb14p00-blue-35-lumen-p-567&cName=luxeon-power-leds-luxeon-k2-c-111_206
- max. 35 lumen, 1500mA max., 470nm, power 3,85V
Red
- http://www.led1.de/shop/product_info.php?pName=luxeon-k2-lxk2pd12r00-red-75-lumen-p-569&cName=luxeon-power-leds-luxeon-k2-c-111_206
- max. 75 lumen, 700mA max., 627nm, power 3,4V
Red-orange
- http://www.led1.de/shop/product_info.php?pName=luxeon-k2-lxk2ph12s00-red-orange-100-lumen-p-570&cName=luxeon-power-leds-luxeon-k2-c-111_206
- max. 100 lumen, 700mA max., 617nm, power 3,4V

Nyt yksi keskeinen kysymys on vaan se, että kuinka paljon sitä sinistä valoa pitäisi oikeasti olla  chilien kohdalla?

http://searchwarp.com/swa7630.htm

Tuon artikkelin mukaan nasa kasvattaa avaruudessa retiisejä käyttäen ledivaloja suhteessa 1-20% (yleensä 8%) sinistä, ja loput punaista. Mutta mainitaan myös, että riippuu paljon siitä että mitä kasvia kasvattaa ym.


Lainaus käyttäjältä: "petri78"Ja sit viel tälläinen kysymys, olen myös löytänyt muutaman viittauksen 730nm aallonpituuden käyttämisestä kasvatuksessa , osaako joku kertoa miksi?

Edellä linkittämäni sivu sanoo asiasta seuraavaa:
LainausRed (660 nm) and infrared (730 nm) (also known as IR or far red) light: Intensifying the total of IR in relation with 660 nm red makes plants grow tall and thin. On the other hand if red is increased while IR diminished, plants will be short but thick. Plant reactions are not linear with the red/far red ratio and they can also vary in their response to red and far red light.

petri78

Eipä tarvi enää ite yrittää viritellä, nyt saa suomestakin tilattua.
http://ledvalo.com/catalog/product_info.php?cPath=21&products_id=30

Se että kuinka tehokas tuo oikeasti on eli ne aallonpituudet on asia erikseen.

Jore

Ja Ruotsistakin löytyy.

22W hintaan n.3,5€/W (ei näytä toimivan loppuun asti tuo osoite.
ledlampor
X-LED Galaxy 3022 (PAR30 22W)

1500 lm


Miten muuten nuita pitkiä nettipolkuja saa lyhennettyä siistimmiksi?
Edit: kiitos vastauksesta snu, kesti vähän aikaa onnistua...
Jalapeno = Pelaan jo

Volitans

Lainaus käyttäjältä: "petri78"Eipä tarvi enää ite yrittää viritellä, nyt saa suomestakin tilattua.
http://ledvalo.com/catalog/product_info.php?cPath=21&products_id=30


Eipä ole häävi tuo valontuotto:

13W, 300 lm = 23 lm/W - verailun vuoksi:

SpNa, 600 W, 90 000 lm = 150 lm/W
jäsen
Suomen Chiliyhdistys ry

Tuupi

Lainaus käyttäjältä: "Pohjantuuli"
Nyt yksi keskeinen kysymys on vaan se, että kuinka paljon sitä sinistä valoa pitäisi oikeasti olla  chilien kohdalla?

http://searchwarp.com/swa7630.htm

Tuon artikkelin mukaan nasa kasvattaa avaruudessa retiisejä käyttäen ledivaloja suhteessa 1-20% (yleensä 8%) sinistä, ja loput punaista. Mutta mainitaan myös, että riippuu paljon siitä että mitä kasvia kasvattaa ym.

Tuo 8 % sinistä on ihanteellinen noille salaattikasveille, jotka tuottavat pääasiassa lehteä koko ikänsä. Chileille se pitäisi vain kokeilla. Tuntuisi, että vähempikin riittäisi, ainakin sadontuoton ja kukinnan kannalta, mutta miten käy kasvulle. Valaisimeen pitäisi siis pystyä vaihtamaan ledejä kasvuun ja kukintaan.

Ja infrapunaa ei varmaan tarvitse chileille keinovalolla lisätä.

snu

Lainaus käyttäjältä: "Jore"http://www.trgcomp.se/TrgSE/Internet/design/ProductShow.aspx?ProductID=3603

Miten muuten muita pitkiä nettipolkuja saa lyhennettyä siistimmiksi?


[ url=http://url]URL text[/url]
Ota pois tuo väli ensimmäisen [-merkin jälkeen, ja se näkyy näin: URL text

Jos unohdat miten tämä piti tehdä, niin pidä kursoria url-napin päällä, niin ohjeet näkyvät kirjoitusikkunan yläpuolella.
#419
Eksyminen on suotavaa.

Jore

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"

Eipä ole häävi tuo valontuotto:

13W, 300 lm = 23 lm/W - verailun vuoksi:

SpNa, 600 W, 90 000 lm = 150 lm/W



X-LED Galaxy 3022 (PAR30 22W)

22W, 1500 lm = 68lm/W

Heti paljon parempi...

Montakohan nuita pitäis ostaa että pääsee samoille tehoille natikan kanssa?
Ja montako vuotta kestää että saa säästettyä natikan virrankulutuksen eron kiinni?
Jalapeno = Pelaan jo

snu

Samaa lumenimäärää varten tarvitset noita 60kpl, eli vievät yli 1300W.

Koska vievät enemmän virtaa/lumeni, ja maksavat älyttömästi enemmän kuin natikka, et ikinä saa eroa säästettyä.

(Olettaen, että nuo säteilevät vain yhteen kapeahkoon suuntaan, niin natikassa menee heijastimesta huolimatta enemmän valosta hukkaan, mutta ei noita silti kannata ostaa, jos siis vain ajattelee energiatehokkuutta.)
#419
Eksyminen on suotavaa.

Tuupi

Lainaus käyttäjältä: "snu"Samaa lumenimäärää varten tarvitset noita 60kpl, eli vievät yli 1300W.

Tarviiko samaa lumenimäärää tuottaakaan, jos valo on kasville oikean väristä?

snu

Eipä kai, mutta ymmärtääkseni myös natikoiden valossa on aika hyvä spektri.
#419
Eksyminen on suotavaa.

Tuupi

"Suurpainenatriumlamput lähettävät paljon sellaista valoa, joka säteilee kasvin kannalta epäedullisilla aallonpituusalueilla. Suurpainenatriumlampun pääsääntöisesti tuottaman keltaisen ja oranssin valon alueelta tulevasta säteilystä kasvi pystyy hyödyntämään vain noin 8 - 12 %. Suurin osa tämän taajuusalueen valosta aiheuttaakin kasville vain ylimääräistä rasitusta liiallisen lämpösäteilyn muodossa. Tutkimusten mukaan jopa 93 % kasvihuoneissa käytettyjen keinovalonlähteiden ottotehosta muuttuu suoraan tai välillisesti lämpöenergiaksi. Esimerkiksi laajalti käytössä olevan General Electricsin Lucalox suurpainenatriumlampun 1000 watin tehosta kasvi pystyy hyödyntämään vain noin 124 W."
Kallioharju Kari: LED-valaistuksen soveltaminen kasvihuoneympäristössä, 2007

Eli vaikka spektristä kasville hyödyllisiä valon aallonpituuksia löytyy, suurin osa natikan valosta on turhaa.