Paras ja pehmein viski tai konjakki mitä olette maisteneet? mitenkäs sikaarit?

[Arcane]

Viskeistä kun puhutaan, niin Caol Ila on ykkönen. Islayn savuisuus ja turpeisuus lievempänä, mukana jopa hedelmäisiä vivahteita. Pari tuntia sitten korkkasin tätä herkkua vuodelta 1979, ja ai että kun maistuu makealta!

Sikareista voisi kirjoittaa pidemmältikin, mutta tyydyn toteamaan: Romeo y Julieta.

[Hapa_Nero]

Tuo Caol Ila tosiaan maistuu aivankuin höyrykoneen pakoputkesta lasketulta  ja oli se savu ja turve hieman liikaa omaan vaatimattomaan makuuni.
Jameson special reserve on oma tämänhetkinen suosikkini.

Kessua ei ole tullut enää hetkeen vedeltyä.

[Ryhis]

Itsehän juon vaikka kaasutinspriitä pahimpaan horkkaan. Olen melko kaikkiruokainen alkoholin suhteen. Tupakoista passaan melko suoraan nuo "sigget" ja oikeastaan kaikki hollantilaiset jämäpuruista prässätyt pötköt.

Viskejäkin on niin pirusti erilaisia...

Blended-viskeistä parhaita ovat Vat-69, Hankey Bannister (eli "Hänkkäri"), Upper Ten. Joskus lipitän myös Glen Scanlans-finestiä, mutta se alkaa mennä jo ohenninpuolelle.. Jameson, tyypillinen irkkuviski, yllätyksetön mutta toimii. Ballantine's finest on myös juotavaa. Bourboneista en viitsi puhua. White Horse ja Kolme Leijonaa jäävät myös osaltani alkon hyllyyn

Mallasviskeistä löytyy vielä laajempi kirjo, Alkon valikoimasta poimisin omaan baarikaappiin Glenmorangieta, Taliskeria, Ardbegiä, Laphroigia (myös quarter caskiä). Bowmorea voisin ottaa arkiviskiksi, Bunnahabhaimia lauantai-illan aterian päätteeksi, Jura, Caol Ila.

Sikareista palaa oikeastaan vain kanarialaiset ja kuubalaiset pöllit. Käsityön määrällä ei ole väliä, lehden alkuperällä on. Myös italialaiset toscanot maistuvat.

Piipputupakan suhteen ole kaikkiruokainen.

Viinoista kaikkein eniten taidan lipitellä espanjalaisia brändyjä. Veterano ja Soberano ovat ykkösiä.

[kyris]

Parhaat whiskyt on Islayn singlemalteja. Paras maistamani on ollut vuoden -68 Bunnahabhain Family Silver.

[Janne]

Parhaat whiskyt on Islayn singlemalteja. Paras maistamani on ollut vuoden -68 Bunnahabhain Family Silver.

Onkohan tuolla valmistusvuodella jotain vaikutusta asiaan

Erinomaista tosin oli vuoden 1974 Glenmorangiekin, jollaisen taannoin ostin itselleni 30 -vuotislahjaksi.

[Antichris]

Juu ite pelkästään single maltteja kanssa, Glenlivet on perus hyvää mutta paras kuitenkin tais olla taskerin kasoiskypsytetty vuodelta 96 voimakas mutta kuitenki pehmeästi savuinen.

[piiperö]

Minusta paras konjakki mitä olen maistanut on Claude Chatelier XO. Sopivan pehmeä, ilman sitä kitkerää jälkimakua.

[chilimieli]

Laphroaig 10y ja kunnon paksu kuubalainen, myös hollannista tulee ihan kivoja sormenpaksuisia sikareita..
Lagavulin on myös maittavaa.. Itse kyllä siemaillen useammin katkeroita, sikarin kanssa lienee ainakin yksi parhaista AVERNA AMARO, joka jättää mukavasti suun maiskumaan.. Mukavan makea jälkituntuma..

[Hegu]

Itse tykkään kyllä jamesonista. Thaimaasta ostamani Blend viski oli myös juotavaa ja hintaa varmaan 1.7 euroa  . Sikareista paras jota saa suomen kaupoista on Al capone.

[GynZi]

Ihme ettei kukaan ole vielä maininnut mitä mainiointa islay single maltia, Ardbegiä? 

Viime aikojen ehdoton suosikkini alkon valikoimasta on ollut Ardbeg 10yo, pehmeä maku ja ihanan runsas savuisuus ja turpeisuus. Voisinkin tästä napata lasillisen.

[JJVV]

Pari viikkoa sitten tuli käytyä Edinburghissa ja siellä tuli eri viskejä maisteltua.
Kotiin tuomisiksi toin Glen Moray single malt 16y,Glenrothes robur reserven ja Glenfiddichin 15y.
Savuiset viskit ei kuulu suosikkeihini.

[chilimieli]

Nyt kun chilihommissa kerran kaikki ollaan, niin sellainen lisäys wiski listaan, että viime talvena tuli ostettua Portugalin matkalta piripirillä maustettua wiskiä pieni pullo, harmi ettei enmpää. Olisi meinaan maistunut vetäistä lasillinen tuota ihan koemielessä. Hyvää ruoanlaitossa ainakin on, menee salaatteihin ja sooseihin kivasti.

[Antichris]

Tossa Ardebegissa jäi mietityttää alun juyrkän savuisuuden jälkeinen... öö tyhjyys. Vaikka kyllä ihan kelpo tavaraa.

[mohla]

Tossa Ardebegissa jäi mietityttää alun juyrkän savuisuuden jälkeinen... öö tyhjyys. Vaikka kyllä ihan kelpo tavaraa.

Jää kanssa jotenkin muiden Islayn viskien jalkoihin tuo Ardbergin kymppi ikäluokassaan, vaikka juuri savuisuudesta pidänkin. Ardbeg Uigeadail taas on omassa luokassaan huikean hyvä.

Edinburghiin pitäisi päästä uudestaan. Kerran päässyt käymään ja jätti kaipuun...

[Raaka-Arska]

Maistakaapas wiskin ja konjakin ystävät joskus sellaista tummaa rommia kun; Ron Zacapa.
Itselle uppos ku metrinen halko. On nimittäin niiiiiiin pehmeetä tavaraa, että vois luulla pumpuliksi. Ei tosin oo ihan halvimmasta päästä, mut mun mielestä on joka euorn arvoinen...

Wiskeistä uppoo ainakin laproah ja Ballantinesin 12wee

Konjakeista menee melkein kaikki XO;t 

[Ryhis]

Juotuani puoli pulloa Bell'ssiä täytyy kehua tuotetta. Hyvää.

Parasta rommia on Mount Gay 12-vee, tuttavallisemmin "Hinttivuoren rommi" tai sitten kanarialainen Ron Arehucas. "Mucho potencia, mucho vitamina" kuten tuttu kyyppari selitti.

[wille]

Bowmore Islay Single Malt 12v. tuli eilen ostettua. Laphroaigia etsiskelin, mutta kyseinen uiski oli päässyt loppumaan paikallisesta A-liikkestä.
Hyvää on tämäkin.

[HannuH]

Glenmorangie Single Highland Malt Scotch Whisky 10yo on tähän astisista ehkä miellyttävimmän pehmein.
Myös irlantilainen Powers Gold Label oli hyvää. Irlantilainen Paddy oli myös mielenkiintoinen tuttavuus vaikkakin aika terävän makuinen.
Muutenkin pidän irlantilaisista viskeistä yli kaiken.

Seuraavaksi olis odottamassa 10yo Laphroaig single maltti. Kahtoo jos talven aikana jo korkkais.

[Hapa_Nero]

Minä myös olen huomannut että iiriläiset usein maistuvat, mutta jostakin syystä skottilaiset eivät jostakin syystä tunnu suuhuni sopivan. Ja tästä varmaan riittää muitakin mielipiteitä joka suuntaan.

Myös irlantilainen Powers Gold Label oli hyvää.

Minustakin oli oikein hyvää, etenkin ottaen huomioon missä hintaluokassa aine pyörii. Parinkympin lekkeri on usein hieman vaatimattomampaa nektaria..

[Ryhis]

Minä myös olen huomannut että iiriläiset usein maistuvat, mutta jostakin syystä skottilaiset eivät jostakin syystä tunnu suuhuni sopivan. Ja tästä varmaan riittää muitakin mielipiteitä joka suuntaan.

Jotkut skottilaiset ovat kuin yskänlääkettä. Jos joskus tulee mahdollisuus maistaa, niin kokeile Arranin single maltia. Kyseessä on "non chill-filtered" viski, jossa ei ole juuri ollenkaan savun aroamia. Vaikka on saariviski niin muistuttaa enemmän yamazakia ja muita japseja kuin naapurisaaren, Islayn, melko "tervaleijonamaisia" makuja. Erittäin pehmeä ja arvokas maku!