Miten Vesiviljellä?

[chililibre]

joo siis se oli juurikin tod näk niin että mulla oli juuret kaikkineen päivineen vedessä, eli siis vaan liikaa vettä. tuli joku aivojäätyminen kirjoittaessa edellistä, toinen mikä varmaan ainakin osasyypää liian pieni pumppu kun se ei ihan jaksanut kierrättää nin paljon kuin olis ehkä ollut tarpeellista. nyt kuitenkin veden pinta juurien alapuolella.

eli iso laatikko säiliönä, jonka kannessa paikat kasveille, noissa reikäruukut jossa kasvi ja tietty lecasoraa. pumppu pumppaa veden putkea pitkin suoraan juurille josta se tippuu takaisin säiliöön.

en tiedä saitteko kiinni mitä meinaan mutta itse sain tarvitsemani vastauksen. tai oletus vahvistui -> if it works dont touch it :DD

[Vuorikaskas]

Tehnyt mieli aloittaa sellainen perusaihe kuin lannoitteen vahvuus ja happamuus, kun yllätyksekseni en sellaisia löydä.  Tällainen monisatasivuinen otsikko on yhtä tyhjän kanssa asioitten etsimisen suhteen.  No eipä tässä muuta kuin uutta kysymystä kehiin, sillä ei tää ole niin jäsentynyt kysymys että uutta otsikkoa viitsisi nyt.

Miksi  pH oli noussut noin viikossa seiskaan niin NFT:ssä kuin ebbeissä? Poikkeuksena oli vielä happaman puolella eli noin pH 6,5:ssa  pienimmän kasvin ebbi josta vesi oli vähiten vähentynyt.  Kun kasvien kehitys on nähdäkseni hyvää niin miksi noita mittauksia pitäisi sen enempää tehdäkään? Tarkistin pH:n kun aloin vaihtaa litkuja ebbeistä.  Katsoin myös EC:t:  Isoimmassa ebbikasvissa oli vahventunut litku vajaasta kahdesta yli kahteen. NFT:ssä oli vahventunut 1,6:sta 1,8:saan mutta siinä ei ole vielä paljoa vähentynyt litku ehkä kolme ämpärillistä vasta 90l alkutilanteesta.   Ebbeissä sen sijaan alkoi olla lähellä että pumppu imee ilmaa.

ed. aamulla NFT:ssä nyt näyttikin EC1,6 eli olisi pysynyt samana.  Mittarini on vähän sellainen suuntaa-antava joka välillä tarkoittaa väärää suuntaa näyttävää.   


ed2.  jaaha, syy virheeseen taisi selvitä.   Lämmittimen töpseli oli irronnut ja vesi oli 14 asteista.  Olen huomannut ennenkin kuinka mittariin vaikuttaa lämpötila.


Pumppasin pilssipumpulla tyhjiksi ebbit ja kastelin multakasveja niillä. Ihan vähän jää pohjalle mutta mitäpä siitä. Uudet litkut kai sitten suunnilleen samat kuin ennenkin eli EC 1,8 tai sitten jo vahvennan siitä? Lannoite  säätää pH:n 6,5:teen .  Miksi sitä pitäisi laskea pH-downilla jos se ei tunnu auttavan kuin hetkellisesti?

Lannooite on Yaran Hydro + calsinit + vähän kekkilän syyslannoitetta.  Jotenkin veikkaan fiftisixti ettei kukaan vastaa mutta miten ihmeessä jengit voi säätää pH:n pysymään jossain kuudessa? Joka päivä mittaa ja lisää jotain?

[Vuorikaskas]

Tuli mieleen että muurahaiset ja neemöljy olisi voinut vaikuttaa happamuuteen.  Neemiä valui varmasti tyvestä alaspäinkin kun sitä myös vahvana sivelin runkoihin. Sitä oli käytössä kahta sorttia, toinen pesuaineelta haiseva hydrosoluble versio joka oli oudon ohutta eikä tuntunut aidolta.  Liäksi suihkuttelin lähinnä alaosia, jolloin sitä varmaan pääsi lisää alas. 

Muurahaisia muutti vielä uudestaankin yhteen ebbiin mutta kyllä ne sitten ymmärsivät lähteä kun annoin tarpeeksi tulvia.

NFT kasvien juurelle on lisäksi mennyt  kaneliakin, joka voisi hieman vaikuttaa veteenkin asti. Toisaalta NFT:n suuri vesimäärä ja vielä kohtuukokoiset kasvit 4 kpl siinä luulisi olevan aika stabiili, kun vettä ei ollut vielä runsaasti vähentynyt.  Ehkä neljäsosa vasta 90l alkutilavuudesta.  Ebbien vesimäärä on maksimissaan 23l.

Uudet litkut ebbeihin nyt ja katsotaan miten jatkossa.  Pitäisiköhän nostaa vahvuutta EC 2.0 tai jopa 2,4 asti?  Vai olisiko viisainta tyytyä ihan hyvään kehitykseen mikä nykyisellään on menossa, että kasvit kasvavat kukkien suuremmiksi ja hedelmiä alkaa näkyä enemmän.  Tuon suurimman HBG:n muistan tosin mullassa paljon tuuheampana lajikkeena kun nyt se kasvaa noin ilmavasti varttakin.

[Vuorikaskas]

Eilen vaihdoin vedet kaikista.  Vahvensin.   Yön jälkeen arvot näyttivät näin. Ebbit ja NFT EC 1,9 paitsi isoin HBG EC 2,4.  pH kaikissa noin 6,5.  Voi olla pH 6,25 yhtä hyvin, mutta niin tarkkaan en tippatestiä voi lukea. Sanokaapa muuten onko nuo reagenssiaineet huono heittää maaperään?

[sorrii]

Selitys varmaan on se tippatesti ... [mä en erota sellaisella edes Ph5 ja Ph7 eroa ...
Halpismittari Kiinasta eBaystä kustantaa alle 10€ ja toimii monta vuotta, Itsellä on eBayltä Englannista tilattu yhdistelmämittari jossa EC, Ph ja lämpö samassa. Hintaa ~20€. Se on toiminut jo 3 vuotta virheettömästi. Ainoa "vika" on että jää virta usein päälle, kun sellaisessa digimittarissa usein on automaattinen sammutus. Mä ostin 100kpl LR44 pattereita Kiinasta 10€'lla ...

Mä säädän yleensä uusiiin litkuihin ~Ph5.7. Yleensä se nousee vähän mutta pysyy alle 6. Sittenkun vesi vähenee reilummin voi väkevöityä litku. Ph ei kovin ole muuttunut. Mä lisään Ph-säädettyä vettä kun pinta laskee. Vedet pitäisi kait vaihtaa kokonaan kuukauden välein, mutta oon laiskana pitänyt samat litkut isommissa systeemeissä [=yli 20l.] ja lisännyt vaan aina uutta litkua ja vettä tarvittaessa. Samalla säätänyt Ph'n. Hyvin on satoa tullut mun tarpeisiini niin ... Jos tulee liikaa nitriittejä, niin luotan ettei se haittaa, kun en kilokaupalla niitä chilejäni syö.

[Vuorikaskas]

Ei lainkaan sorrii, ei lainkaan tippatesti selitä mitään omituista tässä vaan pH oli oikeasti noussut.  Tippatesti toimii erittäin hyvin ja pystyy sillä lukemaan kaikki sen värikartan tulokset.  Välillä myös ajoittain vertaan tulosta äskettäin avattuun pulloon kun tuo toinen on jo vuosia vanha, mutta molemmat pitävät kutinsa hyvin. 7 on aivan erivärinen kuin 6,5 ja samoin hanaveteni edelleen aivan erilainen kuin 7 (siis .   Tasan kuusi on kanssa helppo lukea tuosta koska se on puhtaan keltainen vailla vihreää häivähdystäkään.   

En  vaihtaisi epäluotettaviin näennnäistarkkoihin elektronisiin. 

[Vuorikaskas]

Miten se pH pysyy säädetyssä sorrii? Mikä sen pitää siellä? Mun lannoite asettaa litkulle sen sijaan tietyn happamuuden ja tuntuisi hölmöltä laittaa sinne hirveet määrät pH down jauhetta.  Epäilenpa ettei se siellä pysyisikään. Tai niin, kokeilin kyllä ja hirveet määrät sitä ainakin menis ja kai ihan  kankkulan kaivoon. 

No tietenkin nuo tippatestit olisi syytä tarkistaa, mutta kaikki sanovat että ne ovat aina kaikkein luotettavimpia pH mittaustapoja. Kysy vaikka kemisteiltä. Parempaa ei ole!

ed.  Mutta siis olennaista mun kysymyksessä happamuuteen liittyen on, miksi  se pH ei saisi olla 6,5 jos se sinne lannoitteella tuntuu menevän ja kasvit kasvaa hyvin?   Voihan se olla myös tuo Kekkilän Syyslannoote, joka asettaa pH:ta 6,5 paikkeille - ainakin muistan vuosien takaa akvaaroitten piiristä jotain selostusta siitä kuinka fosfori puskuroisi niille seutuville.

[Huru-ukko]

Tippatestit ovat varmasti parhaita, mutta kuten sorriilla ja itsellänikin on sokeutta punaviher alueella niin mieluummin katselen elektronisia numeronäytöllä olevia mittareita.

Ja sen tarkistus on helppoa kun välillä kastaa vaikka kaivoveteeni. Kuten EC mittarinikin. Tosin on minulla sitäkin kalibrointi liuosta olemassa jos tarvitaan. Ja liuskojakin.

[sorrii]

Juuri niin. Punasokeita on pohjoismaisista miehistä ~10%; naisista 1/2%: mä vihaan kaikkia väriopasteita juuri siksi ...
Mä olen käyttänyt Nutriforten Tomaatti&Mansikkasettiä vuosia. Nyt on Yaran Hydroa ja Calcinitia, joita käytän Nutriforten annoksilla. Vesijohtoveden Ph heiluu ~7 paikkeilla, joten lisään Ph-down-nestettä rutiinilla vähän. Järviveden kanssa sitä ei tarvitse. Sadeveden kanssa nostan Phta Liquid Siliconilla ..
En ole yleensä törmännyt suuriin Ph'n heittoihin muutakuin passiivihydroissa joihin tulee vaan lisättyä litkua päälle ja harvoin mitattua. Sitten voi yllättäen olla litkuissa EC 4 ja ph 5 tai 8 ... Ei ne kasvit siihen kuole 

[Vuorikaskas]

Mittauspäivä.  On kolme sinistä ebbiä, joissa erona kasvit.   Vastaus #2081.   Suuri HBG oli odotetusti kuluttanut vettä enemmän kuin muut.  Siinä oli myös pH kivunnut lähelle seiskaa, kun toisissa seoli pysynyt alkuperäisen 6,5:n tienoilla.  NFT:ssä pH oli myös pysynyt samana.

Litkujen EC ei ollut merkittävästi muuttunut.  Hiukan vahventuneet kyllä.   Isolle kasville oli laitettu muita vahvempi liuos:

Eilen vaihdoin vedet kaikista.  Vahvensin.   Yön jälkeen arvot näyttivät näin. Ebbit ja NFT EC 1,9 paitsi isoin HBG EC 2,4.  pH kaikissa noin 6,5. 

En lisäillyt litkuja kun hyvin on vielä säiliöissä suunniteltua varaa.  Isoimmalle ebbikasville ei tosin moneksi päiväksi enää. Tulin säätäneeksi happamuutta GHE pH DOWN -jauheella.  Kaikkiin noin pH6.  Samalla huomasin että se taitaa hiukan lisätä EC arvoa.

Tiedättekö mitä aineita erilaiset pH down tuotteet ovat ja nostavatko ne kaikki sähkönjohtavuutta?  Taitaa pääsääntö olla että useimmat veteen liuenneet aineet tekevät sitä enemmän tai vähemmän.

[miiksuli]

Mittauspäivä.  On kolme sinistä ebbiä, joissa erona kasvit.   Vastaus #2081.   Suuri HBG oli odotetusti kuluttanut vettä enemmän kuin muut.  Siinä oli myös pH kivunnut lähelle seiskaa, kun toisissa seoli pysynyt alkuperäisen 6,5:n tienoilla.  NFT:ssä pH oli myös pysynyt samana.

Litkujen EC ei ollut merkittävästi muuttunut.  Hiukan vahventuneet kyllä.   Isolle kasville oli laitettu muita vahvempi liuos:

Eilen vaihdoin vedet kaikista.  Vahvensin.   Yön jälkeen arvot näyttivät näin. Ebbit ja NFT EC 1,9 paitsi isoin HBG EC 2,4.  pH kaikissa noin 6,5. 

En lisäillyt litkuja kun hyvin on vielä säiliöissä suunniteltua varaa.  Isoimmalle ebbikasville ei tosin moneksi päiväksi enää. Tulin säätäneeksi happamuutta GHE pH DOWN -jauheella.  Kaikkiin noin pH6.  Samalla huomasin että se taitaa hiukan lisätä EC arvoa.

Tiedättekö mitä aineita erilaiset pH down tuotteet ovat ja nostavatko ne kaikki sähkönjohtavuutta?  Taitaa pääsääntö olla että useimmat veteen liuenneet aineet tekevät sitä enemmän tai vähemmän.

Tuo GHE:n pH down on aika erikoinen että pitää laittaa reilummin kun aluks se tippuu mutta sitten nousee hieman. Onhan tossa kaupallisia merileväuutteita jotka alentaa pH:ta ja sadeveden käyttö.

[Vuorikaskas]

Mittauspäivä.  On kolme sinistä ebbiä, joissa erona kasvit.   Vastaus #2081.   Suuri HBG oli odotetusti kuluttanut vettä enemmän kuin muut.  Siinä oli myös pH kivunnut lähelle seiskaa, kun toisissa seoli pysynyt alkuperäisen 6,5:n tienoilla.  NFT:ssä pH oli myös pysynyt samana.

Litkujen EC ei ollut merkittävästi muuttunut.  Hiukan vahventuneet kyllä.   Isolle kasville oli laitettu muita vahvempi liuos:

Eilen vaihdoin vedet kaikista.  Vahvensin.   Yön jälkeen arvot näyttivät näin. Ebbit ja NFT EC 1,9 paitsi isoin HBG EC 2,4.  pH kaikissa noin 6,5. 

En lisäillyt litkuja kun hyvin on vielä säiliöissä suunniteltua varaa.  Isoimmalle ebbikasville ei tosin moneksi päiväksi enää. Tulin säätäneeksi happamuutta GHE pH DOWN -jauheella.  Kaikkiin noin pH6.  Samalla huomasin että se taitaa hiukan lisätä EC arvoa.

Tiedättekö mitä aineita erilaiset pH down tuotteet ovat ja nostavatko ne kaikki sähkönjohtavuutta?  Taitaa pääsääntö olla että useimmat veteen liuenneet aineet tekevät sitä enemmän tai vähemmän.

Tuo GHE:n pH down on aika erikoinen että pitää laittaa reilummin kun aluks se tippuu mutta sitten nousee hieman. Onhan tossa kaupallisia merileväuutteita jotka alentaa pH:ta ja sadeveden käyttö.

Tuo jauheko? Eikö sentään nestemäisetkin tee samaa vaikka aineet lie erilaisia niissä.  Aina pitää odotella reagointia ja stabiilimpaa tilaa lisäyksen jälkeen.  Hyvin luonnollista kun monet eri aineet reagoivat keskenään ja vielä reaktiotuotteetkin edelleen.  Joskus alentelin pH:ta rikkihapolla akvaarioon.  Siinäkin piti tietysti odotella vaikka itsessään vahva happo on nopea. Johan se vaikutti hiilihaponkin määrään vapauttaen karbonaatit vedestä.  On mulla tota vieläkin.  Voisi käyttää tähän niin tietäisi ainakin mitä ainetta lisää kun jotain lisää.

Jaa mikä sade!  Kun olisi edes oma kaivo.   

[miiksuli]

Mittauspäivä.  On kolme sinistä ebbiä, joissa erona kasvit.   Vastaus #2081.   Suuri HBG oli odotetusti kuluttanut vettä enemmän kuin muut.  Siinä oli myös pH kivunnut lähelle seiskaa, kun toisissa seoli pysynyt alkuperäisen 6,5:n tienoilla.  NFT:ssä pH oli myös pysynyt samana.

Litkujen EC ei ollut merkittävästi muuttunut.  Hiukan vahventuneet kyllä.   Isolle kasville oli laitettu muita vahvempi liuos:

Eilen vaihdoin vedet kaikista.  Vahvensin.   Yön jälkeen arvot näyttivät näin. Ebbit ja NFT EC 1,9 paitsi isoin HBG EC 2,4.  pH kaikissa noin 6,5. 

En lisäillyt litkuja kun hyvin on vielä säiliöissä suunniteltua varaa.  Isoimmalle ebbikasville ei tosin moneksi päiväksi enää. Tulin säätäneeksi happamuutta GHE pH DOWN -jauheella.  Kaikkiin noin pH6.  Samalla huomasin että se taitaa hiukan lisätä EC arvoa.

Tiedättekö mitä aineita erilaiset pH down tuotteet ovat ja nostavatko ne kaikki sähkönjohtavuutta?  Taitaa pääsääntö olla että useimmat veteen liuenneet aineet tekevät sitä enemmän tai vähemmän.

Tuo GHE:n pH down on aika erikoinen että pitää laittaa reilummin kun aluks se tippuu mutta sitten nousee hieman. Onhan tossa kaupallisia merileväuutteita jotka alentaa pH:ta ja sadeveden käyttö.

Tuo jauheko? Eikö sentään nestemäisetkin tee samaa vaikka aineet lie erilaisia niissä.  Aina pitää odotella reagointia ja stabiilimpaa tilaa lisäyksen jälkeen.  Hyvin luonnollista kun monet eri aineet reagoivat keskenään ja vielä reaktiotuotteetkin edelleen.  Joskus alentelin pH:ta rikkihapolla. Siinä oli aika yksinkertainen vaikutusmekanismi.

Jaa mikä sade!  Kun olisi edes oma kaivo.   

Eiku nestemäisenä oma pH Down. Toki tuo merilevä menee jauheena ja annan vaikuttaa vähintään 24H ennen käyttöä. Pystysköhän Star Sanilla alentaa pH:ta :O Sisältää fosforihappoa ja rikkihapoketta. Ainakin nirhaa kirvat

[Vuorikaskas]

Minkälaisissa vesiviljelyissä miiksuli olet merileväuutetta käyttänyt?  Kuulostaa minusta arveluttavalta laittaa esim. perus NFT:hen.

[Huru-ukko]

Minkälaisissa vesiviljelyissä miiksuli olet merileväuutetta käyttänyt?  Kuulostaa minusta arveluttavalta laittaa esim. perus NFT:hen.

Jos perus NFT:ssä ei käytetä nestemmäistä happea, niin sehän on jopa suositeltavaa laittaa sinne merileväuutetta. Sen verran mittailut niitä että voin sanoa että sinne muodostuu ainakin osittainen bioponisuus, ja ne hyvät bakteerit on kiitollisia merileväuutteesta jota käyttävät ravintonaan. Bioponisuustesti ei paljoa maksa ja on helppo mitatta.

Litkujen vaihtelu tietysti syö bioponisuutta, ainakin kolmannes täytyisi jättää jäljelle. Itse en niitä vaihda koskaan koska automaattitäyttö pitää pinnankorkeuden aina samana.

Joskus panostin siihen bioponisuuteen, enää en sen kummemmin niitä viitsi mitata. NFT:hen menee vanhasta muistista sama 46 Nro tennissukka täynnä laavakiveä, muistaessa olen sinne sekaan viikon välein heittänyt tukun rikkaruohoja (juurineen, ei juuripaakkua), se menee bakteerien ravintona aivan yhtä hyvin kuin merileväuute.

[sili77]

Itse tässä mietin että missä vaiheessa tuohon NFT:hen kannattaa lisätä vettä? Olen kuullut että kannattaa päästä aika tyhjäksi ja vasta sen jäkeen täyttää. Onko tähän jokin perustelu että miksi se pitäisi päästää melko tyhjäksi? Ainakin EC luku nousee sitä mukaa mitä tyhjempi se reso on.
Ekaa kertaa vesiviljely tänä vuonna kunnolla käynnissä niin on vähän miettimistä. Mitään muuta mulla ei ole säiliössä kuin vain vettä ja tomaatti/mansikka ravinnetta siinä suhteessa että EC luku on noin 1,7. Eli annostus taitaa olla hieman yli ohjeen.

[Huru-ukko]

Itse tässä mietin että missä vaiheessa tuohon NFT:hen kannattaa lisätä vettä? Olen kuullut että kannattaa päästä aika tyhjäksi ja vasta sen jäkeen täyttää. Onko tähän jokin perustelu että miksi se pitäisi päästää melko tyhjäksi? 

Laiskuus  ? Oikeasti en kyllä keksi mitään syytä kovin tyhjäksi päästämisellä.

[Vuorikaskas]

Minkälaisissa vesiviljelyissä miiksuli olet merileväuutetta käyttänyt?  Kuulostaa minusta arveluttavalta laittaa esim. perus NFT:hen.

Jos perus NFT:ssä ei käytetä nestemmäistä happea, niin sehän on jopa suositeltavaa laittaa sinne merileväuutetta. Sen verran mittailut niitä että voin sanoa että sinne muodostuu ainakin osittainen bioponisuus, ja ne hyvät bakteerit on kiitollisia merileväuutteesta jota käyttävät ravintonaan. Bioponisuustesti ei paljoa maksa ja on helppo mitatta.

Litkujen vaihtelu tietysti syö bioponisuutta, ainakin kolmannes täytyisi jättää jäljelle. Itse en niitä vaihda koskaan koska automaattitäyttö pitää pinnankorkeuden aina samana.

Joskus panostin siihen bioponisuuteen, enää en sen kummemmin niitä viitsi mitata. NFT:hen menee vanhasta muistista sama 46 Nro tennissukka täynnä laavakiveä, muistaessa olen sinne sekaan viikon välein heittänyt tukun rikkaruohoja (juurineen, ei juuripaakkua), se menee bakteerien ravintona aivan yhtä hyvin kuin merileväuute.

Typenkierto on minulle tuttua ja nitriitti- ja nitraattitestitkin. Typpibakteerit ovat pintaankiinnittyviä, joten vedenvaihto ei siten niitä vähennä muuta kuin välillisesti: kun niitä on kiinnittyneenä myös erilaisiin hiukkasiin ja lietteeseen, jota poistettavan veden mukana lähtee.  Mattosuodatin ja akvaarion kalaton kypsyttäminen on Suomessa hyvin  tunnettu biologi ja akvaarioharrastaja Jukka Järven kirjoitusten takia.  Mattosuodatin (mattenfilter) on kehitettiin aikoinaan Saksassa typpibakteereista saadun tutkimustiedon pohjalta.   Siinä on laaja pinta-ala ja hidas läpivirtaus (2-5cm/min) jolloin läpi tulee käytännössä  hapettunuttta typpeä eli nitraattia. Siinä on paljon  tilaa myös ns. aktiivilietteelle, joka kerääntyy kuukausien, jopa vuosien, aikana siihen ja  jolla on vesiarvoja stabiloivaa vaikutusta enemmänkin kuin vain typpibakteerien kotina.

Yhdet typpibakteerilajit syövät ammoniumia ja ruikkivat nitriittiä ja sitten on toiset lajit jotka muuntavat nitriitin nitraatiksi. Tyypillisesti ensinmainitut kasvavat ensin ja sitten kun toisten "ruokaa" alkaa olla vedessä alkaa vasta toisten kasvu. Lisäksi on huomattava, että täysin kypsynyt ja stabiili systeemi taas kuormituksen muuttuessa stabiloituu uudelle kuormituksen tasolle.  Kalattomassa akvaarion kypsytyksessä ruokitaan usein ammoniumilla (esim ammoniumbikarbonaatti) jopa niin että typpibakteeristo kasvaa niin suureksi että 5mg/l ammoniumia muuntuu nitraatiksi asti ilman mitattavissa olevaa nitriittiä vuorokaudessa.

Mattosuodatin olisi kyllä helppo lisätä vesisäiliöön, mutta mitkä ovat todelliset tarpeet erityisen tehokkaalle biologiselle suodatukselle vesiviljelyssä, on toinen kysymys. Ammoniumkuormitus on pientä, ellei ihan peeponics-systeemiin lähdetä. Tai aquaponicsiin..

Muuten sitten on muita bakteereja jotka ovat nopeampia lisääntymään, jotka pilkkovat eloperäisen jätteen ja josta sitten vasta syntyy mm. ammoniumia.  Tällaiset hajottajabakteerit aiheuttavat akvaariossa mm. samennuksia ja erityistä hapen kulutusta, kun vaikkapa kala kuolee ja jää hajiamaan veteen tai kalanruokaa jää syömättä.   Kalojen hengityksestä tulee ammoniumia myös jatkuvasti veteen ja lisäksi kalatkin pissivät, tavallaan!

[sili77]

Hei,

Nopea kysymys tähän väliin. Eli kun mulla on toi nutriforten tomaatti ja mansikka ravinne käytössä niin missä vaiheessa olette alkaneet lannoittamaan "kukinta & raakile" kohdan mukaan ja missä kohdassa olette siirtyneet "pääsato" kohtaan? Mulla on vielä "kasvu" ohjeistuksen mukaan ja nuppua alkaa tulemaan jo ihan kunnolla ja myös raakileita. Olisiko tässä kohdassa syytä siirtyä tuohon "kukinta & raakile" kohtaan vai laitanko suoraan jo nyt "pääsato" kohtaan ja jättäen "kukinta & raakile" kohdan välistä?

[Vuorikaskas]

Hei,

Nopea kysymys tähän väliin. Eli kun mulla on toi nutriforten tomaatti ja mansikka ravinne käytössä niin missä vaiheessa olette alkaneet lannoittamaan "kukinta & raakile" kohdan mukaan ja missä kohdassa olette siirtyneet "pääsato" kohtaan? Mulla on vielä "kasvu" ohjeistuksen mukaan ja nuppua alkaa tulemaan jo ihan kunnolla ja myös raakileita. Olisiko tässä kohdassa syytä siirtyä tuohon "kukinta & raakile" kohtaan vai laitanko suoraan jo nyt "pääsato" kohtaan ja jättäen "kukinta & raakile" kohdan välistä?

Millä lailla NPK suhde muuttuu siinä taulukossasi?  Tuosta ketjusta minä löysin ainakin hieman pohjaa, milloin typen osuutta kannattaa lisätä, jos kannattaa. (toisella ja kolmannella sivulla)  https://chilifoorumi.fi/index.php?topic=9120.0  Ja eiköhän se ole kasvien koosta ja vaiheesta ja olosuhteista kiinni, mitä kannattaa litkua tarjota.  Mitään pääsatoa ei välttämättä edes kaivata vaan meininki voi olla ihan toisenlainen.  Itseäni ainakin hirvittää muutella lannoituksia vesiviljelyaloittelijana kun kehitys on hyvää ja kaikki sujuu hienosti.

Typpi-kalium suhde lie tärkeä. Itse olen laittanut lähinnä 2+1 Yaran Hydro + Calsinit, joka taitaa vastata melko tarkasti tuota Nutriforten kaksiosaista.  http://www.chilitunari.fi/2015/05/lannoitusohjelman-pohdintaa.html


Alkuvaiheessa lisännyt siihen joukkoon myös Kekkilän Syyslannoitetta. (2+1+1 ja 2+1+0,5) http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=17930.msg344780#msg344780

Pitäisiköhän nostaa vahvuutta EC 2.0 tai jopa 2,4 asti?

Joo välillä oli isoimmassa kasvissa 2,4, mutta nyt taas päätin jatkaa noin EC2 paikkeilla kaikki.   Ja jätin jo Syyslannoitteen pois.  2+1 mennään yksinkertaisesti ja hyvältä on toistaiseksi näyttänyt kukinta ja raakileitten muodostus.   Eka kerta muuten. Tai toka kun ekat meni huonoksi vuonna 2016 etteivät ehtineet edes alkaa kukkia.