Enpä haluaisi olla ikävä jarruttelija, mutta meno täällä on mennyt niin villiksi, että pitänee taas muistuttaa:

Neonikotinoidit (yleisnimitys näille Provado-sukuisille myrkyille) ovat siitä ikäviä, että huoleton ruiskuttelija tekee hyönteiset niitä kestäviksi. Sopivassa vaiheessa saatu pienehkö annos tuottaa seuraavassa sukupolvessa täysin immuuneja tuholaisia ja ominaisuus periytyy.

Näyttää myös unohtuneen, että aine ei liukene veteen, vaan se olisi pidettävä erillään vesistöistä ja myös vesihana-viemäri akselilta. Myrkky kulkeutuu vesistön mukana, myös puhdistamojen läpi ja nyt niitä on jo valtamerissä tuntuvia määriä. Plankton syö niitä, kalat planktonia ja ihmiset kaloja.

Kasveihin imeytynyt myrkky siirtyy ulkona mehiläisiin ja mehiläisyhdyskuntia kuolee.

Neonikotinoideja ei ihan turhaan ole kielletty. Tehtaat ovat keksineet uusia yhdisteitä, joita ei vielä ole kielletty, mutta eivät nekään terveellisiä ole, ei meille eikä luonnolle.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - huhtikuu 08, 2016, 11:45:55 ap

Kasveihin imeytynyt myrkky siirtyy ulkona mehiläisiin ja mehiläisyhdyskuntia kuolee.

Juuri tuosta piti myös muistuttaa. VAIN SISÄKASVEILLE !!!
Hyvä myrkky oikein käytettynä.

Immuuneille sit sprutzittia kehiin.

Koska pyretriini uutetaan kasvista, vaihtelee sen koostumus vuosittain sääolosuhteiden seurauksena. Koska koostumus vaihtelee, ei hyönteisillä kehity resistenssiä.
http://www.raid.fi/tehoaineet/

Silmiini osui jokin aikaa sitten tämä vanha artikkeli: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/04/29/kesan-otokoita-torjutaan-jarein-myrkyin. Siinä kerrotaan mm. siitä, että noista myrkyissä pitää kertoa tehoaineet, mutta muita aineita ei. Monesti nämä muut aineet vaikuttavat myrkyn tehoon yhdessä vaikuttavan aineen kanssa.

Muutenkin nuo myrkyt ovat aika sekava soppa, aika tarkkaan saa lukea tuoteselosteita, eikä siltikään oikeasti tiedä mitä kaikkea sieltä suihkepullosta, tms. tulee.

Itse olen vasta-alkaja, eikä chileissäni vielä ole näkynyt yhtään tuholaista. Varmaan niitä tulee kunhan ilmat lämpenevät, kirvoja ainakin olen parvekkeelta edellisinä kesinä löytänyt.

Jos tähän ajatusten virtaan pitäisi joku pointtikin saada, niin käykää lukaisemassa tuo artikkeli. Sen varmaan moni on jo nähnytkin kun siinä kerran chiliharrastelijaa haastatellaan Lisäksi yhdyn mielipiteeseen että ette käyttäisi sisäkäyttöön tarkoitettuja myrkkyjä ulkona, mihin siis kuuluvat myös parvekkeet ja kasvihuoneet.

Lainaus käyttäjältä: Whili - huhtikuu 08, 2016, 12:07:42 ip

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - huhtikuu 08, 2016, 11:45:55 ap

Kasveihin imeytynyt myrkky siirtyy ulkona mehiläisiin ja mehiläisyhdyskuntia kuolee.

Juuri tuosta piti myös muistuttaa. VAIN SISÄKASVEILLE !!!

Uusi suomalaistutkimus todistaa, että Provadon sukuiset myrkyt tappavat tai ainakin pökerryttävät myös kimalaisia.
http://yle.fi/uutiset/yleinen_tuholaismyrkky_voi_tehda_tarkeista_polyttajista_lamaantuneita_zombeja/8981192


Muut pörriäiset ovatkin jo hävinneet meidän rinteestä, mutta kimalaisia on tänä kesänä ollut kiitettävästi. Ei siis Provadoa niiden ulottuville, kiitos.

Mä olen ollut aika reipasliikkeinen välillä noiden myrkkyjen kanssa, kyllävaan. Provadoa -sitä alkuperäistä- käytin tänä vuonnakin keväällä. Myrkkyjen käyttö on kyllä loppunut mulla siinä kohtaa kun kasvit on saanut edes parvekkeelle. Ulkona viljelypalstalla ja mökillä kasvihuoneessa en ole koskaan kaivannut mitään myrkkyjä. Jonkun kerran olen sumutellut mäntysaippualla. Kaiken sortin ötököitä aina vähän näkyy, mutta mä tartun myrkkyyn aika äkkiä talviaikaan.

Varsinkin silloin kun idättelen ja kasvattelen pieniä taimia ja kämpässä on samaan aikaan ulkoa tuotuja kasveja talvehtimassa, ovat myrkyt aika välttämättömiä. Mutta mun kokemukseni mukaan -tähän asti (koputtaen päätään)- ulkona ja lähes ulkona eli kasvihuoneessa kasveilla varmaan alkaa yleiskunto ja vastustuskyky parantua luonnostaan paremmassa valossa, kosteassa ilmassa ja viileiden öidenkin ansiosta, että nekin kasvit jotka olivat keväällä eluokoiden valtaamia, tuottavat satoa ihan ok.

Kyllä nytkin juuri pyhinä katselin mökillä kasvejani kasvihuoneessa, että aika kipeän näköisiä ne talvehtineet ajit ovat, mutta niin vaan täynnä raakileita. Parina aikaisempana keväänä/kesänä kävi Beaver Damille niin ikävästi, että siinä kohtaa huhtikuussa, kun alkavat kasvit olemaan mitaltaan jo metrin luokkaa ja niitä on mulla ollut aika ahtaasti keittiössä metsänä, niin huomaan, että osalla annuumeista -varsinkin BD- ovat latvusta lukuunottamatta kaluttu kaikki lehdet pois. Niitä sitten kun yritin pelastaa leikkaamalla saastuneet lehdet pois, niin eipä jäänyt kuin 10-20cm varsi jossa pari laikukasta lehteä. Vein sitten vapun jälkeen niitä sitten viljelypalstalle, kun en ainoita lajinsa edustajia raaskinut hävittää. Niinpä sitten ulkona ehkä harsolla suojattuina ne kuitenkin toipuivat ja kasvattelivat uudet lehdet ja vähän uutta vartta; Alkoivat heti tehdä hedelmää ja lopulta heinäkuussa molemmilla kerroilla oli noissa 20-30cm korkeissa risupuskissa ~5kpl suippopaprikan kokoisia makean tulisia paprikoita ... Tänä vuonna en sitä BD'tä viitsinyt edes idättää, mutta meinaan kyllä ottaa uudelleen vielä kokeiluun, jos vaikka saisin pidettyä yhden talven ilman niitä ötökkäpesiä, eli talvetettuja kasveja ...

Saattaa näissä päteä se sääntö, kun kasvi tekee kuolemaa, niin se yrittää vimeisillä voimillaan saada jälkeläisiä

Sellaiset violettia valoa säteilevät ötökkäansat, joissa on loisteputkien ympärillä korkeajännitekierukka, ovat muuten aika tehokkaita lentäviä itikoita vastaan. Vaikka niiden lankojen väli näyttäisi olevan yli 5mm, niin ihmeesti niihin jää harsosääskiä ja lentäviä kirvaemoja ym. öttiäisiä mitä mullakin aina heräilee kevään aurnigossa ikkunoilla ... 
Ja ottaas huomioon minkälainen itikkafarmi oli mun parveke syksyllä ja koko asuntokin, kun kannoin mökiltä ja palstaltani ~20 kasvia kypsyttelemään satonsa. Kaivoin monia kasveja lapiolla vaan ylös ja ämpäriin, ja toin kotiini. Niitä sitten säästin talvenkin yli 6kpl. Aika vähillä myrkyillä selvisin kuitenkin tänä keväänä, kun eivät taimet saaneet juurikaan elikoita. Mä uskon että niillä [omistan 3kpl] valoansoilla on iso osuus että niihin jäävät ne lentävät munivat elukat joita parvekkeelta pyrkii sisälle syksyllä. Samoin huoneesta toiseen varmaan leviävät monet öttiäiset lentäen ...