Mikä chilejäni vaivaa?

[Satsu]

Apua arvon chilifoormilaiset! Minulla on Championissa seittiä eli ilmeisemmin jotain punkkejakos puskiini on tullut lymyilemään?
Onko enää pelastettavissa millään konstilla? Mäntysuopaliuosta on tullut suihkuteltua, muttei ole auttanut...
Puska on mullassa eikä mahdollisuutta ainakaan lannoite övereille...

Kuvat kännyllä otettuja, joten pahoittelen laatua. Tuossa kuitenkin näkyy aivan selvää seittiä 



Kuva lehtien pinnalta



ja alapinta

[-V-]

Apua arvon chilifoormilaiset! Minulla on Championissa seittiä eli ilmeisemmin jotain punkkejakos puskiini on tullut lymyilemään?

Vihannespunkkeja. Jos jotain positiivista asiasta pitää löytää, niin ei sentään begoniapunkkeja, joiden aiheuttama vitsaus on parina viime vuosina kasvanut raamatullisiin mittoihin.

Onko enää pelastettavissa millään konstilla? Mäntysuopaliuosta on tullut suihkuteltua, muttei ole auttanut...

Suopakäsittelyn rinnalle kannattaa ottaa ihan tavallinen Raid. Kasvi vaikkapa jätesäkkiin ja myrkkyä perään. Käsittely pitää toistaa muutaman kerran, että käsittelyn jälkeen munista kuoriutuneet punkitkin saavat osansa.

Jos tuo ei ole ainoa kasvisi, pitää ottaa huomioon, että ovat saattaneet levitä. Viimeistään tässä vaiheessa tuo kannattaa eristää muista.

[Satsu]

Jos tuo ei ole ainoa kasvisi, pitää ottaa huomioon, että ovat saattaneet levitä. Viimeistään tässä vaiheessa tuo kannattaa eristää muista.

Vaikuttaisi samankaltaisia läiskiä olevan myös muissa tuon kasvin ympärillä olevissa chileissä. Syksyllä oli kirva invensaatio ja sitten joululomilta kotiutuessa chilit olivat ihan nuutuneita kun oli vedet päässyt loppumaan ja nyt punkki hyökkäys... ei oo omakasvatettavien chilien nauttimisesta tehty liian helppoa, mutta en lannistu

Pystyykö sen raid käsittelyn tekemään olohuoneessa kun nuo kuuluupi osaan sisustusta vai roudaanko noi kaikki käsiteltäväksi vessan puolelle? Kukinnot ja raakileet varmaan myöskin taas kerran tippuvat...

Niitä raidejakin taitaapi olla usemmanlaisia... joku tietty se oikea hyvä?

[sorrii]

Mä käytin samassa tilanteessa Spruzitia, jossa siis on se "Raid" mukana, ja öljyemulsio. Tulee kiva kiilto lehtiin 

Pakko vaan senkin aineen kanssa on siirtää kasvit kylppäriin. Mä annoin ensin kunnon suhkun; annoin kuivua, ja sitten suhkuttelin Spruzitilla [illalla] ja siirtelin samantien paikoilleen olohuoneeseen.  Hentoisemmat oksat kyllä lakosi ja leikkasin suosiolla kasveja samalla. Se ei oo paha tähän aikaan vuodesta.

Nyt taitaa olla kolme viikkoa sumutuksesta, eikä näy punkkeja.

*******
Mä oon kyllä varautunut sumuttelemaan koko asunnon vielä talven aikana jos yksikin itikka näyttäytyy: Sitten sumutan Baygonilla tai Super Raidilla koko asunnon suosiolla ja olen päivän muualla ...

Mun ensimmäinen kirvasotani pari vuotta sitten on vielä tuskallisesti muistissa ...

[HSuomi]

Jotain sulla on pielessä noissa bublereissa, jos vieläkin on ongelmia. Mikäs sen veden pH on? Ja paljonko lannoiteväkevyys (EC)? Ota kuva juuristosta, syy voi piillä sieläkin.

Ilman kunnollista pohjatietoa me emme voi auttaa!

Ajattelin jos apteekista tai akvaarioliikkeestä sais ihan sellasia testaus liuskoja.
Tosin eipä noi 30€ mittaritkaan nyt kalliita vissiin ole.

Tässäpä kuvaa ton serranon juurista:



Vertailun vuoksi myös tuntemattoman kasvin juuret viereisestä ämpäristä:

[zarmo]

Itelläkin on mystisesti ja tosi nopeasti kuivahtanut tyystin kuolleeksi tänä talvena parista aiemmasta talvesta komeasti selvinneet Canario ja Ulupica. Ensin alkaa joku oksa lerpattaa, sitten tippuu lehdet ja varsi kuivahtaa ihan ruskeaksi ja sellaiseksi ontoksi, että taittamalla rusahtaa poikki. Kohta kaikille oksille sama.

[UnFaced]

Itelläkin on mystisesti ja tosi nopeasti kuivahtanut tyystin kuolleeksi tänä talvena parista aiemmasta talvesta komeasti selvinneet Canario ja Ulupica. Ensin alkaa joku oksa lerpattaa, sitten tippuu lehdet ja varsi kuivahtaa ihan ruskeaksi ja sellaiseksi ontoksi, että taittamalla rusahtaa poikki. Kohta kaikille oksille sama.

Samaa vaivaa. Ei hajuakaan mistä johtuu. Välillä osa tokeni ja kasvoi hetken mutta näyttää alkavan uudelleen

[TunturiTiger]

Ootteko leikannu jotain oksia likaisilla saksilla? Mulla meni taannoin ilmeisesti joku sienipöpilli kasviin ja se oli muutamassa viikossa kuollut.

[UnFaced]

Ootteko leikannu jotain oksia likaisilla saksilla? Mulla meni taannoin ilmeisesti joku sienipöpilli kasviin ja se oli muutamassa viikossa kuollut.

Osa kärsineistä on pieniä taimia, joita ei ole leikelty.

[-V-]

Pystyykö sen raid käsittelyn tekemään olohuoneessa kun nuo kuuluupi osaan sisustusta

Pystyy. Et vain itse pysty olemaan siellä päivään-pariin, kun tuppaa haisemaan ja ei varmaan ole mitenkään terveyttä edistävää. Lisäksi edessä on ikkunanpesuoperaatio, jos ovat sellaisen lähellä. Joten...

vai roudaanko noi kaikki käsiteltäväksi vessan puolelle?

Vessaa käytän itsekin, sen saa tehon maksimoimiseksi pimeäksi (vessan mahdolliset ikkunat ovat yleensä senverran pieniä, etteivät haittaa) ja oven kiinni. Ilmanvaihtokin on yleensä järjestetty siten, etteivät aromit karkaa muualle kämppään. Kerran kikkailin jätesäkin kanssa ikkunalla, kun oli kesä ja kasvi iso ja haasteellinen siirtää. En toiste jaksaisi.

Kukinnot ja raakileet varmaan myöskin taas kerran tippuvat...

Saattaa hyvin olla. Kasvi lienee kuitenkin ötököiden ja vuodenajan johdosta senverran heikossa hapessa, että en pitäisi tätä välttämättä huonona asiana, saattaisin jopa omakätisesti nyhtää raakileet pois.

Niitä raidejakin taitaapi olla usemmanlaisia... joku tietty se oikea hyvä?

"House & Garden" lukee oman purkin kyljessä. Varoajat mainitaan syötäville kasveille, joten mitään ihmiselle* hirveitä myrkkyjä tuossa ei ole.

*) Vesieliöille on ilmeisesti "erittäin myrkyllistä" ja vastasyntyneet kotieläimet ja alle 1v lapset on siirrettävä käsiteltävistä tiloista. Vaikken ole alle 1 vuotias, siirrän myös itseni koska löyhkä. Jos on kissoja, siirtäisin caca-lootan vessasta vaikkapa vuorokaudeksi.

[Jani M]

Itse olen iltaisin tuhautellut kukka-raidia olohuoneessa ja painunut koiran kans lenkille. Yleensä haju on jo aika pitkälti laantunut lenkiltä tulon jälkeen. Tosin, harsosääskiä minä olen sillä tappanut, en sen kummempia kavereita.

[Satsu]

Eilen illalla roudasin kaikki chilit kylppäriin ja annoin niille suihkun. Aamulla sit sumuttelin mäntylioksella oikein kunnolla. Illasta täytynee hakea sitä Raidia ja tuota Spruzitia ja tehdä sitten oikein kunnon myrkytys saunan puolella 

Minulla on aivan pienet taimet ebissä vielä olkkarissa enkä niissä huomanut mitään öttiäisiä, mutta pitäisikö nekin ottaa käsittelyyn varmuuden vuoksi vai onko parin lehtiparin taimille varma kuolema?

[bobster]

Kyllä sen mäntyliuoksen täytys antaa n. viikko vaikuttaa. Kerkiäis punkit tukehtuun.

[sorrii]

Illasta täytynee hakea sitä Raidia ja tuota Spruzitia

Kandee ostaa Spruzit tiiviste: Se valmis liuos ei riitä kun yhteen kunnon käsittelyyn. Hinta/määrä -suhde on yli 10-kertainen. Tiivistettä laitetaan 5ml/l veteen ...

[Hubert]

Kyllä sen mäntyliuoksen täytys antaa n. viikko vaikuttaa. Kerkiäis punkit tukehtuun.

Ainakin Biotuksen asiantuntijan mukaan suopa- ja öljykäsittely on kosketusvaikutteista, eli vaikutusaika on sama kuin litkun kuivumisaika.

[bobster]

Toi oli uus tieto. Foorumilta lukenut ja itsekin kokenut, että taukoja pitäs pitää. Asiantuntijan luulis kuitenkin tietävän. Tästä sais varmaan pitkän kinan.

[Huru-ukko]

Eikös tuon öljyn teho perustu siihen, että se koteloi munat ja lopputuloksena on tukehtuminen. Eli sen osalta vaikutus on pidempi. Koskee kasvin osissa ja lehtien alapinnoille munivia ötököitä. Harsosääskien toukkiin ja muniinhan tuo ei tehoa, koska ne on mullassa..
Parafiiniöljyä käytetään mm. hedelmäpuiden kevätruiskutuksissa, mutta mahtaakohan ko. aine olla liian rajua lehdille ruiskutettuna.
Omenapuissakin on rajoituksena, että käyttöaika on ennen silmujen puhkeamista.

[Hubert]

Tuo öljyn vaikutus ötököiden muniin kuulostaa kyllä järkevältä. Kuvittelisi niiden sen verran lujaa tekoa olevan, etteivät ihan parissa minuutissa kuole öljyttyinä.

Lisäksi pihalla ja miksei sisälläkin kasveja sumutellessa lehdille jääneen saippuan olettaisi "aktivoituvan" kastuessaan uudelleen, joka myös pidentää vaikutusaikaa.

Olen ymmärtänyt, että sekä oljy että saippua maistuvat ötököiden mielestä pahalle/ovat niille syötyinä myrkyllisiä, joka pidentää osaltaan vaikutusaikaa.

Eli summasummaarum: tuskin Biotuksen tädin kommentti oli koko totuus.

[Herpiili]

Tuo öljyn vaikutus ötököiden muniin kuulostaa kyllä järkevältä. Kuvittelisi niiden sen verran lujaa tekoa olevan, etteivät ihan parissa minuutissa kuole öljyttyinä.

Lisäksi pihalla ja miksei sisälläkin kasveja sumutellessa lehdille jääneen saippuan olettaisi "aktivoituvan" kastuessaan uudelleen, joka myös pidentää vaikutusaikaa.

Olen ymmärtänyt, että sekä oljy että saippua maistuvat ötököiden mielestä pahalle/ovat niille syötyinä myrkyllisiä, joka pidentää osaltaan vaikutusaikaa.

Eli summasummaarum: tuskin Biotuksen tädin kommentti oli koko totuus.

Mäntysuovan teho taitaa perustua pintajännitteen alentamiseen kuten noilla kaupallisilla kiinnitteilläkin. Pintajännitteen arvoa en mäntysuopaliuokselle äkkiseltään löytänyt.

2.1.3. Pintajännite
Kiinnitteiden teho perustuu tutkimustulosten mukaan niiden yhteisiin fysikaalisiin ominaisuuksiin. Kirvoilla havaittiin selkeä yhteys pintajännitteen ja valmisteen tehon välillä. Teho perustuu oletettavasti valmisteen kykyyn levitä tasaisesti kirvojen vahamaiselle pinnalle, mistä seuraa tukehtuminen (Imai ym. 1994). Liuos läpäisee todennäköisesti myös hyönteisten hengitystiet, mikä edesauttaa tukehtumista (Imai ym. 1995). Kiinnitteet ovat siis kosketusvaikutteisia, eikä niillä havaittu pitkäaikaisia torjuntavaikutuksia kirvoilla (Wood ym. 1997). Puhtaan veden pintajännite on 72,75 mN/m (Atkins ja de Paula 2002), ja yksiprosenttisen Silwet L-77 -liuoksen pintajännite on 20 mN/m (Knoche 1994). Puhtaaseen veteen upotettuina vihannespunkit selvisivät hengissä jopa 7 tunnin ajan (Dentener ja Peetz 1992). Suomessa myytävänä olevan Silwet Gold-valmisteen (tunnetaan myös nimellä Silwet 806) pintajännite pitoisuudella 0,0046 % on 22 mN/m (Cowles ym. 2000).

Organosilikonikiinnitteet torjunta-aineina, Pauliina Laitinen

Öljyssä taas taitaa olla tukahduttamisen lisäksi ominaisuutena "hermostolliset häiriöt":

Öljyjen torjuntateho perustuu kahteen mekanismiin riippuen öljyn laadusta. Tyydyttyneet hiilivedyt (öljyt) menevät hyönteisten ilmatiehyisiin tukkien ne, ja tyydyttymättömät läpäisevät hyönteisen pinnan. Fytotoksisuudesta ja huonommasta tehosta johtuen jälkimmäisiä yhdisteitä ei käytetä torjunnassa (Taverner 2002). Torjuntateho paranee valmisteen parafiinipitoisuuden kasvaessa ja keskimääräisen molekyylipainon ylittäessä 310. Öljyjen tehoa voidaan lisätä myös erottelemalla parafiiniöljy mahdollisimman hyvin raakaöljystä. Raakaöljystä ja kasviöljyistä saadaan erilaisten prosessien kautta mahdollisimman hyvin puutarhatalouteen sopivia öljyjä, mm. vetyä lisäämällä kasveille haitallisista tyydyttymättömistä öljyistä saadaan tyydyttyneitä (Agnello 2002).

Epiphyas postvittana-yökkösen toukalla tehdyssä kokeessa tutkittiin kahden erilaisen öljyn vaikutusmekanismia. Molemmat öljyt (Citrus Postharvest Dip, C15, parafiinipitoisuus pp > 99 % ja Ampol DC-Tron NR, C23, pp < 70 %) kulkeutuivat yökkösen hengitystiehyisiin. Parafiinipitoisempi ja lyhytketjuisempi C15-öljy kulkeutui syvemmälle oletettavasti alemman pintajännitteen takia. Hengitysteiden tukkeutumisen lisäksi se aiheutti myös hermostollisia häiriöitä, jotka ilmeisesti johtuivat öljyjen kyvystä sotkea hermosolujen solukalvojen toimintaa (Taverner ym. 2001). Koska rasva-aineet eivät liukene veteen, niiden kanssa pitää käyttää fysikaalisia ominaisuuksia muuttavia lisäaineita eli kiinnitteitä. Ihanteellinen öljyseos on vesiliuoksessa pitkäikäinen emulsio, muodostaa pieniä pisaroita ja on vakaa erilaisissa ilmasto-oloissa. Kasviöljyille sopiva kiinnite pitää valita öljyn ja kiinnitteen ominaisuuksien pohjalta. Kiinnitteiden HLB-arvo (hydrofiilinen / lipofiilinen tasapaino) kertoo niiden liukoisuudesta. Arvo vaihtelee välillä 1-20, alhainen arvo kertoo rasvaliukoisuudesta, korkea vesiliukoisuudesta. Lähellä HLB arvoa 12 kiinnitemolekyylissä on sekä hydro- ja lipofiilinen osa, ja molekyylit ovat öljyn ja veden faasien välissä alentaen molempien pintajännitettä. Tällöin öljy voi muodostaa suhteellisen pysyvän emulsion (Sams ja Deyton 2002).

Maailmalla tuotetaan 100 miljoonaa tonnia erilaisia luonnonöljyjä ja -rasvoja, joista kasviöljyjen osuus on noin 85 %, loput 15 % ovat eläinperäisiä. Ravinnoksi päätyy 80 % tuotetuista öljyistä, ja loppuja käytetään mm. maataloudessa kiinnitteenä ja torjunnassa. Kasviöljyissä on öljymolekyylien lisäksi yksittäisistä vapaita rasvahappoja. Tyypillisimpiä kasviöljyjen rasvahappoja ovat mm. palmitiini-, steariini-, linoli- ja oleiinihapot, joiden osuudet eri kasviöljyissä vaihtelevat (Sams ja Deyton 2002).

Biorationaaliset valmisteet kasvihuonetuholaisten torjunta-aineina, Pauliina Laitinen.

[Hade]

Onko tämä sammalta kivivillassa? Mitä tälle pitäisi tehdä?
Villa on koko ajan kosteana (pumppu kastelee 2h välein). Ravinteina tripack ohjeiden mukaan.