Mikä chilejäni vaivaa?

[Chilikarhu]

Kuvat eivät ole kovin läheltä, liikkuvatko nuo aktiivisesti, niillä on jalat vai ovat toukkia? Lentävätkö? En ole tuon perusteella mitenkään varma hyönteisestä, mutta kirvat voisivat olla hieman tuon mallisia ja myös keltaisia. Ne voisivat selvitä joko munina tai jos kotona on jotain viherkasveja missä ovat olleet talven. Kilpikirvoissa jotka ovat vahamaisen kilven suojassa voisi myös olla jotain tuon tapaista.

https://www.rhs.org.uk/biodiversity/aphids
https://www.rhs.org.uk/biodiversity/scale-insects

[miiksuli]

Helou. Pystyisikö tietävä/osaava henkilö sanoa mistä tuholaisesta on kyse sekä miten näiden tuloa voisi estää jatkoa ajatellen?

https://www.dropbox.com/scl/fo/e82y6ewh8866gyk4hz66i/h?rlkey=ms7g1dvpzqpsag4kutvyszzjg&dl=0

Viime vuonna näitä samoja keltaisia syöppöjä ilmestyi peikonlehtiin. Tällöin kasvit tuli kauttaaltaan suihkuteltua suht tujulla mäntysuopalioksella parin viikon ajan, mutta ei tuosta ollut apua.

Lopulta vain pari pientä taimea säästyi jätesäkkiin & roskikseen joutumiselta. Nyt n. 6kk myöhemmin ja taas sama tilanne usean kasvin (mm. nuorten chilien) kanssa, not cool.

Mä käyttänyt torjuntapuikkoja. Ei sais käyttää syötäville kasveille mut omalla vastuulla. Vaikuttaa pari kuukautta. Eli jos ei raakileita ole vielä näkyvissä niin ihan hyvin voi käyttää.
https://www.tokmanni.fi/torjuntapuikko-protect-home-20-kpl-provanto-3664715028321

Tuossa vielä wikistä tietoa: https://en.wikipedia.org/wiki/Flupyradifurone

"Using the U.S. Environmental Protection Agency guidelines to classify carcinogenic effects, flupyradifurone is categorized as "not likely to be carcinogenic to humans." It is not irritant to humans' eyes and skin,[2][12] and the EPA is not concerned about occupational exposure.[12]

For the non-target species, flupyradifurone also presents toxicological safety at low concentration.[12]"

[Chilikarhu]

Ehkä kaikkein kokonaisturvallisin kemiallinen torjunta-aine jos sellaista hakee voisi olla pelkkä pyretriini jonka vaikutus on lyhyt (puoliaika ympäristössä auringonvalossa, pintamaassa ja kehossa pienimmillään tunteja vs joidenkin yhdisteiden vuodet). On myös pitkältä ajalta hyvin tunnettu ja lähes ainoa luomuviljelyyn sallittu, vaarallinen pitoisuus on ihmisille korkea. Tappaa vähän kaikkia hyönteisiä joten hyödyllisten hyönteisten pääsy kasviin kannattaa estää joksikin aikaa suihkutuksen jälkeen tai tehdä se aikaan kun pölyttäjät eivät lennä kasvin luona eikä siinä ole hedelmiä. Yksi ainoa käsittely tuolla ei välttämättä riitä koska tuo vaikutusaika on lyhyt vaikka em. aineeseen verrattuna. Koeta suihkuttaa niin että aine olisi joka puolella lehdissä ja rungossa. Parasta tietysti aina jos löytyy muita tapoja rajoittaa hyönteisinvaasio kuin torjunta-aine, mutta aina se ei onnistu.

Mäntysuopaa pitäisi muistaakseni olla aika lailla että se on tehokasta tai näin joku täällä totesi. Se ei myöskään ole niin luomua kuin on joskus ajateltu vaan siinä on kaikenlaista, minkä vaikutusta ei tunneta kovin hyvin ja esim. TUKES ei suosittele sitä puutarhassa käytettäväksi.

[miiksuli]

^
Käyttänyt tuota Neudorffia ja liian lyhytaikainen vaikutus. Ei kerenny toimimaan kirvoihin oikein kunnolla. Omat kokemukset siis aika huonot tuon osalta.

[sorrii]

Noista Droppoksin kuvista vaikea nähdä, ja pitäisi katsoa lehden alle. Kuvittelisin näkeväni vas alanurkassa lehden päällä ripsiäisiä! Pari millisiä ohuita pitkulaisia vipeltäjiä ... ??
Ne on vaikeita torjua, mutta kokeilisin Spruzitia ja lisäksi torjuntapuikkoja*

**Mä selvittelin oikein kunnolla puikkojen käyttöä muutama vuosi sitten kun sai vielä vanhaa kunnon Provadoa. Käsittääkseni näissä uusissakin vaikuttava aine on joku vastaava "neonikotinoidi" eli nikotiinin veroinen myrkky.
Lueskelin siitä tehoaineesta [=imidaklopridi] Bayerin Kasvinsuojelu-kirjasesta ja löysin ammattikäyttöön tarkoitetun valmisteen samalla tehoaineella. Sen annostelu tehtiin sumuttamalla ja mietin voisiko Provado-kapselin murskata ja liottaa ... Teho olisi nopeampi eikä jää mitään myrkkykapselia viikoksi muhimaan multaan!

Soitin siis "kasvinsuojelupuhelimeen": Siellä asiallinen asiakaspalvelija totesi mun kysymykseeni, että tietenkään en virallisesti voi tuota suositella kun Provadolla on LUPA vain koristekasvien suojeluun. Mutta epävirallisesti voin sanoa että hyvä idea!
Kysyin sitten siitä varoajasta, kun näytti sillä ammattimyrkyllä olevan yllättävänkin lyhyt se aika! Tämä kertoi että esim puutarhamansikalla varoaika on sumutuksesta 4 päivää ruokapöytään ... Ei se "nikotiini" tuollaisena pitoisuutena tee ihmiselle yhtään mitään ...
Samaa imidaklopridia muuten käytetään [tai käytettiin?] koirilla kirppujen häätöön: Liuosta sivellään turkkiin ihan kunnolla! Vermaastikin koira sitä vähän ainakin nuolaisee, eikä siitä sairastu ...

Tämä "omalla vastuulla" -sanonta siis edellyttää että tosiaankin ottaa selvää ko. myrkystä ja mihin sitä käytetään. Joskus 10v sitten Bernerin nettisivulta sai ladata tuon Kasvinsuojeluoppaan, jossa listattuna kaikki Suomessa myytävät valmisteet ja haku-luettelo tehoaineiden mukaan. Oli aika helppo verrata ... [ja on vieläkin v.2014 painos jokseenkin paikkansa pitävä, muttei näitä uusia Provantoja ym. löydy siitä: Tehoaineet sensijaan voi löytyä]

Kuluttajamyynnissä olevat myrkythän eivät ole yleensä saaneet -tai edes hakeneet- lupaa syötävien kasvien suojeluun, mutta se ei terkoita etteivätkö voisi soveltua. Se Provado on ollut mun luottomyrkky edelleen 10v sen jälkeen kun myynti lopetettiin        ... Tuli yhdestä loppuunmyynnistä jokunen paketti sitä ostettua. Paketista kun saa sitä sumutettavaa litkua 10 litraa, niin ei heti lopu. Mä olen ehkä parin vuoden välein joutunut taimet sumuttelemaan kotona. Joka kerta yhdellä sumutuksella on kaikki öttiäiset kadonneet. MINÄ en sitä vaihtaisi 

Mainittakoon vielä että tuo Provado/imidaklopridi kiellettiin EU'ssa epäilyn perusteella että saattaa häiritä pölyttäjiä. Maalis-huhtikuussa kerrostaloasunnossa kaupungin laidalla ei liene vaaraa etttä pölyttäjät kärsisivät.

PSPS: Vilkaisin nyt myynnissä olevia samaan tapaan: Esim. Substral Tuhohynteis-spray [valmis tuote!] sisältää tehoaineena asetamipridiä; Samaa tehoainetta käyttää ammattituote Mospilan [tiedot löytyy Googlella] Jota käytetään rypsille, rapsille; omenalle, päärynälle; salaatille ym. Varoaika vaihtelee 3-14 vrk: Lehtivihanneksilla siis 3 päivää!?!?

Bernerillä on heidän ammattiviljelijöiden tuotteistaan selvitykset netissä: Tehoaine kun on tiedossa, niin eikuk Googlaamaan 8-)

[Chilikarhu]

Jep, nuo ripsiäiset saattaisivat kyllä sopia vielä paremmin noiden ulkonäköön. Niillä on myös tyypilliset vauriot lehdissä kun homma edistyy. Aika samat toimenpiteet ovat optiona.

https://www.rhs.org.uk/biodiversity/thrips