toukokuu 12, 2024, 14:18:22 ip

Uutiset:

Iloista kasvatuskautta !!


DIY Ledivalo

Aloittaja zaxxon, elokuu 21, 2009, 12:23:22 ip

« edellinen - seuraava »

zaxxon

Lainaus käyttäjältä: tomduud - syyskuu 05, 2009, 13:01:03 ip
Lainaus käyttäjältä: zaxxon - elokuu 21, 2009, 12:23:22 ip
Olen nyt puolisen vuotta opiskellut LED-juttuja netissä, ja päättänyt rakentaa oman LED valaisimen. Komponenteille tuli hintaa n. 194.6 euroa. Julkaisen projektin edistymisen täällä.


Mistä päin osat tilailit/ostit, kun moisen lampun rakentaminen itseäkin kiinnostaa.


Osat on tilattu ympäri nettiä. Mulle jäi jonkin verran osia yli, (tilasin isompia määriä, ettei postikulujen osuus olisi kohtuuttoman suuri), joten jos olet kiinnostunut, niin multa saa.

zaxxon

Positiivisia uutisia! Thermal adhesive tökötti saapui, joten homma edistynee jonkin verran lähipäivinä (töitäkin pitäisi tehdä, mutta first things first ;)).

nuthero

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - syyskuu 05, 2009, 13:52:16 ip
Kuvailemasi valaisin ei ole alkuunkaan riittävä kasvien kasvatukseen. Lisäksi 1:1 sinisen ja punaisen valon suhde on liian sininen. 50x30mcd + 50x25mcd = n. 2.75cd = 2.75 lumen mikä vaskaa kutakuinkin kolmen kynttilän tuottamaa valoa. Jo yksi käyttämistäni Osram LEDeistä (hinta n. 2e/kpl) on yli 10 kertaa valovoimaisempi kuin koko valaisimesi.

En suosittele LEDien ohjaamista muulla kuin virtareguloidulla virtalähteellä.

Jaaha. Nuo teholedit sitten häviävät hinta/valonmäärä suhteeltaan bauhausin halpisESLeille.
Meinaako tuo virtareguloitu muuten sitä että sitä maximi virran määrää voisi jotenkin säätää?

zaxxon

syyskuu 06, 2009, 09:45:26 ap #43 Viimeisin muokkaus: syyskuu 06, 2009, 09:51:37 ap käyttäjältä zaxxon
Lainaus käyttäjältä: nuthero - syyskuu 05, 2009, 15:30:39 ip
Jaaha. Nuo teholedit sitten häviävät hinta/valonmäärä suhteeltaan bauhausin halpisESLeille.
Meinaako tuo virtareguloitu muuten sitä että sitä maximi virran määrää voisi jotenkin säätää?

Vaikeaa kommentoida kun et kerro mitään kyseisestä ESListä. LEDien lumen -arvot eivät kuvasta todellista PAR umol/m2 säteilytehoa, joka on se millä on merkitystä kasvivalaistuksessa. Sitä ei taas ESL valaisinvalmistajat ilmoita. Hankintakustannukset ovat usein LEDeissä korkeammat kuin muissa valaisimissa komponenttien korkean hinnan vuoksi. Halpis ESLien käyttöikä on kokemukseni mukaan n. 100-4000h, kun taas LEDeillä speksien mukaan yli 50000h. En ole tehnyt tarkkoja laskutoimituksia PAR umol/m2/e, sillä se ei ole se mikä minua eniten tässä kiinnostaa, mutta uskoisin nykyisten tehoLEDien hakkaavan ESL:it laskettuna ((PAR umol/m2)*käyttöikä/euro) + sähkönkulutus.

Virtareguloidulla tarkoitan sitä, että kyseessä on nk. vakiovirtageneraattori, eli virtalähde joka tuottaa tasaisen ennalta määrätyn virran. Eli virta pysyy samana, ja jännite elää kuorman mukaan (toisin kuin perinteisissä virtalähteissä). Näin voidaan jättää etuvastukset turvallisesti pois ja hyötysuhde paranee. Minulla on 33.5W @ 450mA ja 60W @ 700mA virtalähteitä. Jännitealueet 30-75V ja 30-85V DC out. Yksi tuommoinen 33.5W @ 450 mA virtalähde kykenee 30 kpl punaisen LEDin ohjaamiseen. Minulla olevissa malleissa ei ole sisäänrakennettua säätömahdollisuutta virralle.

Outo bugi muuten: yritin kirjoittaa vask(<- tuon pitäisi olla t-kirjain)aavasti, mutta siitä tuli aina vaskaavasti kun tallensin viestin!

Atheos__

LainausOuto bugi muuten: yritin kirjoittaa vask(<- tuon pitäisi olla t-kirjain)aavasti, mutta siitä tuli aina vaskaavasti kun tallensin viestin!


Ei ole pugi vaan ominaisuus. Foorumin ylimmällä pomolla taitaa olla joku fetissi munansaantimiin eli sananmuuntimiin
Toimin testosteronilla ja turbohiivalla. Olen eeppinen! Olen upea! Olen tosimies! Päässäni on pissaa!

zaxxon

Homma edistyy, mutta ei yllätyksittä.


Meni muutama pari tuntia pätkiessä kupariteippejä. Sai olla aika varovainen veitsen kanssa (tarkkuus ±0.5mm ja upposi alumiiniin herkästi).


Sitten tuli ikävä ylläri: Osramin GD:n anodi on yhteydessä "lämpöjalkaan". Olisihan tuo pitänyt spekseistäkin osata katsoa. Pitää hetki miettiä miten tämä ratkaistaan.. Periaatteessa thermal adhesive ei johda kovin hyvin sähköä..

zaxxon

syyskuu 06, 2009, 10:48:42 ap #46 Viimeisin muokkaus: syyskuu 06, 2009, 10:50:36 ap käyttäjältä zaxxon
Kun teorian tuntemus ei ole akateemisella tasolla, on turvauduttava empiiriseen tutkimusmenetelmään. Probleemihan tässä on se, että jos jännite vuotaa anodien kautta jäähdytysripaan, voi tulla hyvin mielenkiintoisia sähköilmiöitä. Päätin testata homman kiinnittämällä pari LEDia ylimääräiseen jäähdytysripaan.

zaxxon

syyskuu 06, 2009, 12:11:25 ip #47 Viimeisin muokkaus: syyskuu 06, 2009, 12:33:36 ip käyttäjältä zaxxon
Ja homma etenee.. Ensiksi liimaus thermal adhesivella. Liimausta avittamassa juhannusläträyksestä yli jäänyt kossu peach. Kolvasin LEDit kiinni. Toisen jouduin ottamaan irti, sillä se oli vähän vinossa -> ei jäähdy kunnolla. Labravirtalähteen säätö vastuksella kynnysjänniteeseen, LED kiinni, ja varovasti virtarajoittimen nappulaa myötäpäivään. Yleismittari ei piipanut thermal adhesiven yli, mutta voi joidenkin komponenttien osalta muodostua ongelmaksi varsinkin siinä vaiheessa, kun on koko ketju kiinni, ja jännitteet nousevat. Eli käytännössä pitänee vaan liimata LEDit kiinni, mitata jokainen erikseen kontaktin varalta, laittaa sormet ristiin ja piuhat kiinni poweriin, tai etsiä muita vaihtoehtoja. Lähetin sähköpostia Arctic Silverille kysyäkseni breakdown voltage lukemat tuolle thermal adhesivelle. Jos vastaus on kannaltani huono, päädyn varmaan käyttämään Kerafolin lämmönjohtavaa tarraa.







nuthero

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - syyskuu 06, 2009, 09:45:26 ap
Vaikeaa kommentoida kun et kerro mitään kyseisestä ESListä.

Jonkin aikaa (~3kk) sitten ostin bauhausista kolmen 22w ESL pkt, 3,99€. Hyvin on kestänyt tähän asti, vaikkakin ovat tällä hetkellä hyödyttömiä tsilien liian suuren koon vuoksi.

zaxxon

Lainaus käyttäjältä: nuthero - syyskuu 06, 2009, 16:29:58 ip
Lainaus käyttäjältä: zaxxon - syyskuu 06, 2009, 09:45:26 ap
Vaikeaa kommentoida kun et kerro mitään kyseisestä ESListä.

Jonkin aikaa (~3kk) sitten ostin bauhausista kolmen 22w ESL pkt, 3,99€. Hyvin on kestänyt tähän asti, vaikkakin ovat tällä hetkellä hyödyttömiä tsilien liian suuren koon vuoksi.

Epäilyttävän huokealta kuulostaa jos 3x22W eli 66W valoa sait tuohon hintaan, mutta onneksi olkoon jos näin on. Clas Ohlsonilta löytyi 2x11W eli 22W hintaan 4,90. Voitkin startata vaikkapa DIY ESL-viestipolun, niin voimme vertailla tuloksia, kunhan saan valaisimeni valmiiksi!

Minua kiinnostavat LEDit, koska niistä ei tule läjää jätettä, niissä ei ole elohopeaa, ja koska niiden avulla on mahdollista tutkia eri aallonpituuksien vaikutusta kasviin. Ovat vieläpä energiatehokkaitakin.

zaxxon

Puuh! Eka strippi punasia kiinni! Olin tehnyt pienen mittavirheen, joten jouduin taas puukkohommiin. Aika hemmetin kirkkaita ovat kyllä.. Nyt täytyy laittaa lamppu hetkeksi syrjään ja tehdä rästihommat pois!

Atheos__

LainausOvat vieläpä energiatehokkaitakin.


Onko hyötysuhde tiedossa noille ledeille? Paljonko menee harakoille lämpönä?
Toimin testosteronilla ja turbohiivalla. Olen eeppinen! Olen upea! Olen tosimies! Päässäni on pissaa!

TurboPuberteth

Mielenkiintoinen projekti kyllä! :)

zaxxon

syyskuu 06, 2009, 18:58:12 ip #53 Viimeisin muokkaus: syyskuu 08, 2009, 02:15:33 ap käyttäjältä zaxxon
No energiatehokkuudella tarkoitan pääosin sitä, että sähköä ei LEDeillä yleensä kulu hyödyttömien aallonpituuksien tuottamiseen. Esim. tuommoisen nykyaikaisen punaisen LEDin hyötysuhde on n. 1.5 uE/W luokkaa (punaiselle n. 60lm/w). Noita lumeneita ei tietenkään kannata kauheasti tuijottaa LEDien hyötysuhteista puhuttaessa ainakaan, jos niitä vertaa valkoista valoa tuottaviin valaisimiin, sillä kuten toivon mukaan kaikki jo tietävät, lumen on ihmisen silmän herkkyysalueeseen korreloiva määre, joten sen käyttäminen kasvivalon kirkkauden mittaamiseen ei ole järkevää (lumen ei korreloi suoraan PAR tehokkuuden tai säteilymäärän kanssa).

Lämpöä per LED syntyy suhteessa virtaan ja kyseisen LEDin hyötysuhteeseen. 450mA virralla ajettaessa noilla mun punaisilla LEDeillä n. 30% syötetystä energiasta muuttuu valoksi (aika samaa luokkaa natikan kanssa, jonka spektrissä on paljon aallonpituuksia, joista ei välttämättä ole hyötyä, tai joiden hyödyllisyyden suhde käytettyyn energiaan on huono). Lämpöä syntyy siis n. 0.7W teholla per LED tuolla edellämainitulla virralla.

Vielä semmoinen pointti tuli mieleen energiatehokkuudesta, että kasvista riippuen ne pystyvät hyödyntämään yhteytykseen maksimissaan KARKEASTI n. 300uE/m2/s valoa (normaali-ilman CO2 pitoisuuksissa). Esim. 400W natikka tuottaa n. 650uE/m2/s. Tällöin käy helposti niin, että kasvin yläosaa saa liikaa valoa, ja alaosa liian vähän. LEDeillä on mahdollista antaa optimaalista aallonpituutta kasvin kaikkiin osiin (valaistaan päältä ja sivuilta optimaalisesti). Tämän asian tutkiminen liittyy projektini seuraavaan vaiheeseen.

Mielenkiintoista luettavaa ovat myös tutkimukset eri aallonpituuksisten PAR wattien hyödyllisistä maksimimääristä kasvin eri vaiheiden ja lajien välillä. (ks. esim http://biology.mcgill.ca/Phytotron/LightWkshp1994/1.3%20Tikhomirov/Tikhomirov%20text.htm

zaxxon

syyskuu 06, 2009, 23:04:59 ip #54 Viimeisin muokkaus: syyskuu 06, 2009, 23:07:09 ip käyttäjältä zaxxon
Lainaus käyttäjältä: Niabo - elokuu 25, 2009, 16:53:24 ip
eikä siis tarkotus ollu mitään vittuilla vaan mun mielestä turha tehä ite jos samalla hinnalla/halvemmalla saa paremman ja siistimmän näkösen.

Selailinpa tuolla lisää foorumeita, ja haluaisin sellaisen täsmennyksen sinulta, että mihin viittaat, kun sanot tuon kiinavehkeen olevan parempi? Se mitä minä olen noista lukenut, on niissä käytetty halvimmasta päästä olevia binnejä, joiden hyötysuhde on huono. Se että laite kuluttaa 100W virtaa, ei vielä tarkoita että LEDit sen kuluttavat. Tai että ne muuttavat sitä tehokkaasti valoksi. Omat komponenttini binnit tiedän, ja niiden hyötysuhde on toiseksi paras niistä, mitä on kyseisestä mallista saatavilla.

zaxxon

Olipas uurastus, mutta valmista tuli punaisten osalta. Kaikki testattu ja arctic silverin eristys toimii!! Testasin tässä vaiheessa vasta 6 LEDiä kerrallaan. Hieman tuli jännitystä peliin, kun pelkäsin kolvin olleen liian kuuma, sillä LEDit välähtelivät kolvatessa. Ja kun testasin ekan kerran eivät toimineet, mutta johtuikin vaan siitä, etten ollut kolvannut anodeja kiinni.


calm

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - syyskuu 07, 2009, 01:21:12 ap
Hieman tuli jännitystä peliin, kun pelkäsin kolvin olleen liian kuuma, sillä LEDit välähtelivät kolvatessa. Ja kun testasin ekan kerran eivät toimineet, mutta johtuikin vaan siitä, etten ollut kolvannut anodeja kiinni.


Ei ne kuumuudesta välähtele, vaan staattisesta sähköstä. ESD-suojaus kuntoon, niin pelottaa vähemmän.

zaxxon

Lainaus käyttäjältä: calm - syyskuu 07, 2009, 10:14:26 ap
Lainaus käyttäjältä: zaxxon - syyskuu 07, 2009, 01:21:12 ap
Hieman tuli jännitystä peliin, kun pelkäsin kolvin olleen liian kuuma, sillä LEDit välähtelivät kolvatessa. Ja kun testasin ekan kerran eivät toimineet, mutta johtuikin vaan siitä, etten ollut kolvannut anodeja kiinni.


Ei ne kuumuudesta välähtele, vaan staattisesta sähköstä. ESD-suojaus kuntoon, niin pelottaa vähemmän.

Paranoia iski pikkutunneilla :) Nuo GD -sarjan Osramithan ovat sisäisesti ESD suojattuja 2kV asti.

zaxxon

Kaikki LEDit ovat nyt paikallaan. Myöhemmin tällä viikolla viimeistely (stringien ketjuttaminen ja yhdistäminen muuntajaan). Ja sitten TULKOON VALO!  ;D

Xbow

syyskuu 08, 2009, 13:12:05 ip #59 Viimeisin muokkaus: syyskuu 08, 2009, 13:54:15 ip käyttäjältä Xbow
Varsin mielenkiintoisen oloinen projekti :) Ikävää kun allekirjoittaneella ei kolvi pysy kädessä :p

LEDit ovat kyllä älyttömän hyvän kuuloinen työkalu, kun halutaan arvioida, mistä valosta mikäkin kasvi tykkää ja mistä ei. Työ kyllä tullee olemaan erittäin pitkäjänteistä. Kaikenlaisia tavoite käppyröitä on, mutta se, millaista valoa chili milloinkin haluaa, riippunee varsin monista tekijöistä, jopa vuorokausikiertokin voi olla yksi + ympäristön lämpötila + ilman laatu / kosteus / hiilidioksidipitoisuus + se mitä chilin halutaan tekevän + se valo mitä chili on aiemmin saanut jne... Lajikekohtaista eroakin varmaan on, en ihmettelisi yhtään, jos esim. pubet tykkäävät erilaisesta valosta kuin esim. chinense.

Juu, lampun väsääjä taitaa olla hyvinkin tietoinen :), mutta muille arviointia jos haluaa veikkailla mahdollista "natikkavaskaavuutta", vaikkei siitä välttämättä niin haluta jorista:

Disclaimer: sisältää mm. omaa laskennallista arvailua, saa korjata jos meen mettään
Löysin Osramin kataloogista natikan PAR- arvoja ( 600w natikka ):
Photon flux 1100 μmol/s

-PAR value* 2) W/m2 2.4 @ 1000lux , eli kokonais PAR teho 90*2.4w = 216w ?
-Photosynthesis* 1) W/m2 1.58 @ 1000lux, eli kokonais PUR a'la Osram teho 90*1.58w = 142.2W? ( tämä lienee yläkanttiin ) ( juu, PUR lienee väärä lyhenne tässä, mutta kuvannee asiaa paremmin kuin joku itsekeksitty )
-μ-Einstein 400-700 nm at 1k Lux* 3) 12.5 ( juu, tää kerrottuna 90:llä on 1125, eli täsmää ilmoitetun luvun kanssa :D )
-μ-Einstein 350-500 nm at 1k Lux* 3) 0.8
-μ-Einstein 600-700 nm at 1k Lux* 3) 5.6

Käytännön PUR arvo riippuukin sitten, mikä on tavoitteena, halutaanko viherkasvua, kukintaa, hetelmän tuottoa, ym ym :) Jos natikan spektrihyötysuhde on 12%, niin silloin 600w natikan PUR teho olisi 26W. Tämä on mitä todennäköisimmin alakanttiin. Eli haarukkaan 26W ( "PUR" LED hype ) - 142W ( "PUR" a'la Osram ) männöö, noin KARKEASTI :p Lisäksi oma wanha 600w natikkani losotti pölysen heijastimen kanssa valoa halvan luksimittarin mukaan about 10k lux @ 1.2m, jolloin ransk. viivalla esitetyt arvot voi kertoa kymmenellä, niin saa jotain osviittaa, millä teholla natikka kurnuttaa käytännössä 1.2m etäisyydeltä valaisten muutaman neliön alan. Edit: Huomaa muuten hyvin, kuinka noi aallonpituuskaistat on valittu hivenen "natikkamyönteisesti".
#209 säälittävät 38,61 g
Disclaimer: Mun höpinöitä ei pidä sit ottaa liian vakavasti