Vuosi vaihtui ja kasvatuskausi sen mukana. Menneen vuoden muistelut jätän taakseni. Niitä voi lukea täältä:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=3937

01.01.2008:  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/ajiindianniskalenkki.jpg)

Tuollainen työntyi mullasta ikkunalaudallani uuteen vuoteen. Karvaista ja kivistä tulevaisuutta tuo lupailee, mutta on siellä orastavaa vihreää melko paljon ja punaistakin lupaillaan jonkin verran. Eiköhän tuo povaa ihan hyvää chilin kasvattajalle.

Taimi on Aji Indian, intialainen baccatum, joka ponnahti näkyville juuri sopivasti symboloimaan uutta kasvatuskauttani. Ajattelin perehtyä hiukan intialaisiin chileihin. Hyvin laajasti ottaen melkein kaikki alkavan vuoden lajikkeeni ovat "intialaisia", kun myös Cristoforo Colombon törmäilyt ja väärin ymmärtämiset otetaan lukuun. Hänhän aikoi Intiaan, mutta törmäsi Karibialle, antoi sille nimeksi Länsi-Intia ja toi mukanaan Eurooppaan chilit, joita hän nimitti pippuriksi. Kun kerran pippuria oli lähdetty etsimään, pitihän se tuoda.

Miksi juuri Intia? Nyt on 510 vuotta siitä, kun chili tuli Intiaan.  :wink:
Maa on minulle tuttu. Olen siellä 1980- ja 90-luvuilla kierrellyt useasti, kuukausiakin kerrallaan. Toisaalta intialaisia chilejä ei länsimaissa juuri tunneta lukuun ottamatta maailman tulisimpia Nagoja ja Jolokioita. Muiden intialaisten lajikkeiden siemeniä oli vaikea hankkia, enkä kovin hyvin ole onnistunutkaan. Kuitenkin Intia on maailman suurin chilin tuottaja ja viejä, puhumattakaan omasta käytöstä. Siellä ruoka kuin ruoka maustetaan chilillä. Alueelliset erot tulisuudessa ovat kuitenkin suuret. Intiassa ei ole vielä yhtenäiskulttuuria ja chililajikkeetkin ovat pääosin paikallisia.

Aivan puhtaalta pöydältä en aloita ikkunalaudalla kasvatteluani. Viimevuotisesta päiväkirjastani löytyy idätyskokeilu Cayennen siemenillä (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=36991#36991), josta jäi useita taimia kasvamaan. Myöhemmin kokeilin turpeen pinnalla idätystä. (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=38051#38051)  Tästä ja parista muusta kokeilusta jäi myös baccatumin ja habaneron pikkutaimia.  Edelliskesältä jäi myös  autotalliin talvehtimaan viileässä (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=37567#37567)  pari rankaa.

Näihin palaan tarkemmin lähipäivinä. Varsinaisten intialaisten lajikkeiden idätysongelmista kirjoitin jo viimevuotisen palstani lopulla, mutta tähän palattaneen vielä useasti, sillä siementen hankinta ja idätys on edelleen kesken.

Vuosi 2008 on kuitenkin polkaistu käyntiin. Toivokaamme siitä hyvää chilivuotta!

Aluksi sekava kuva Cayennelaatikostani ikkunalaudalla. Reilut viisiviikkoiset taimet ovat nyt kymmensenttisiä. Kasvua pitää jo hillitä, jotta saan ne pysymään kohtuulisen kokoisena parvekekauteen asti. Paria olen jo leikellyt ja saanut ne haaraantumaan.
Cayennet 03.01.2008:  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/cayennet030108.jpg)

Cayenne on mainio kasvi selittämään Cristóbal Colónin ja Vasco da Gaman merkitystä chilien leviämiselle. Italialaissyntyinen Colombo (Englannin ja Suomen kielissä Kolumbus) suunnitteli jo 1480-luvulla  mielikuvituksellista matkaa Intiaan purjehtimalla länteen "maapallon ympäri", kun muut pyrkivät itään. Intian pippuri ja muut mausteet olivat Euroopassa kovissa hinnoissa ja niitä välittävät kauppiaat, lähinnä arabit rikastuivat. Puhuttiin myös, miten Intiassa oli yltä kyllin kultaa. Maustekauppaa Intiaan tiedetään käydyn jo ennen ajanlaskumme alkua, mutta kauppa ei ollut eurooppalaisten käsissä.

Cristoforo Colombo hankki Italiasta puolet matkan kustannuksista yksityisiltä sponsoreilta. Valtio ei voinut osallistua, sillä maa oli virallisesti vatikaanin määräyksellä edelleen litteä kuin pannukakku, eikä matka siis ollut mahdollinen. Colónin nimellä hän hankki Espanjan hovista maksajia matkalleen. Sitä ennen hän oli neuvotellut vuosia Portugalin kuninkaan kanssa, mutta virallista tukijaa sieltä hän ei saanut. Kuitenkin Kolumbus palasi matkaltaan ensin Portugaliin ja tiedot matkan antimista levisivät sitä kautta maailmalle. Epäillään salaista sopimusta. Virallisesti Portugali varusteli retkikuntia itään Afrikan ympäri Intiaan.

Cristóbal Colón pääsi matkaan vihdoin 1492. Hänellä oli jonkinmoinen käsitys Intian sijainnista maapallolla, mutta pallon koon hän laski pahasti pieleen, vain neljännekseen oikeasta koostaan. Etäisyydet siis heittivät. Lisäksi hänellä ei ollut aavistusta välissä olevista esteistä kuten Amerikan mantereesta. Kanarian saarten kautta hän kurvasi kolmella purjealuksella länteen ja viidessä viikossa tulikin "Intia" vastaan, kauempana kuin odotettiin. Mies oli purjehtinut Karibialle, Kuuban ja Etelä-Amerikan väliseen saaristoon. Paikallisia asukkaita alettiin kutsua intiaaneiksi ja chili poimittiin mukaan pippurina. Siitä lähtien englannissa ja monissa muissakin kielissä paprikaa tai chiliä kutsutaan pippuriksi. On väitetty, että Kolumbus toi marjamaisia pieniä villichilejä, jotka muodoltaan muistuttavat pippuria, mutta tuolta ajalta on kirjallista aineistoa myös Cayennesta. Retkikuntaan kuulunut Cuneo niminen mies on kertonut villeistä intiaaneista, jotka söivät punaista pitkulaista Cayenne-pippuria kuin omenaa. Cayennen nimenkin hän osasi selittää tulevan saman nimisestä joesta. Guayanassa asti he eivät tiettävästi tällä matkalla käyneet, mutta ehkä hän kertoi kuulopuheita.

Cayenneni syyskuusa 07: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/cayenne.jpg)

Kolumbus rantautui 1493 takaisin tullessaan ensin Portugaliin muka myrskyn ajamana. Sieltä matkan tuliaiset ensimmäisenä levisivät maailmalle. Viidessä vuodessa Chilejä oli ehditty jo kasvattaa ilmeisesti aika tavalla, sillä kun portugalilainen Vasco da Gama vihdoin pääsi Intiaan 1498 Afrikan kierrettyään ja arabioppaan avulla sieltä itään purjehdittuaan, hänellä oli chilejä tuliaisinaan.

Tarinoita suurista löytöretkistä on tässä aika vapaasti lainailtu eri puolilta. Amerikkaahan se mies ei löytänyt. Vai mitähän siihen sanovat ne miljoonat ihmiset, jotka asuivat jo siellä?  Kävivät siellä viikingitkin joitakin satoja vuosia aikaisemmin ja kiinalaisilla oli muinaisissa kartoissaan tarkka kuva Etelä-Amerikasta. Sitä minä vain en ymmärrä, miksi ihmeessä löydettyä uutta maata kutsuttiin Länsi-Intiaksi. Kun mies purjehti suoraan länteen, hänen olisi pitänyt pallon toisella puolen tulla Itä-Intiaan. Taisi Colombo/Colon olla pahasti sekaisin, vai olisiko hän kutsunut maata vain Intiaksi ja jälkipolvet ovat sitten vähän kaunistelleet asiaa?

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Paikallisia asukkaita alettiin kutsua intiaaneiksi ja chili poimittiin mukaan pippurina. Siitä lähtien englannissa ja monissa muissakin kielissä paprikaa tai chiliä kutsutaan pippuriksi.

Chili poimittiin mukaan kyllä chilinä, mutta nimettiin niin, että muita kieliä puhuvat eivät sittemmin ymmärtäneet nimityksen eroa pippuriin [1].

[1] http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/capsicum.html

Chili on "Maskuliininen pippuri", koska se on voimakkaampi.
Raholassa asuvana näihin Raholan syötäviin sanoihin on helppo yhtyä.  :lol:

Intiaanikielissä chili oli kuitenkin jo tuohonkin aikaan käytössä. Minulle on jostakin jäänyt käsitys, että Kolumbus luuli tuoneensa pippurin. Siihenhän tuo yhden kirjaimen muunnoskin viittaa. Sitähän he lähtivät etsimään.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Minulle on jostakin jäänyt käsitys, että Kolumbus luuli tuoneensa pippurin. Siihenhän tuo yhden kirjaimen muunnoskin viittaa. Sitähän he lähtivät etsimään.

Niinhän siinä varmaan kävikin - mutta havaitsivat kuitenkin, että kyse on paljon voimakkaammasta aineesta, siksi tuo maskuliinisempi muoto.

Lontoon murteellahan chiliä kutsutaan nimellä "pepper" eli pippuri, kuten myös mustapippuriakin. No, ne on muuntenkin vähän ihmeellisiä nuo lontoolaiset.

Kolumbuksen harhailuista Karibialla on käännetty suomeksikin hänen lyhennetty, toimitettu, 300 vuotta myöhemmin julkaistu päiväkirjansa:
http://www.gutenberg.org/ebooks/14125

He tosiaan lahjoivat paikallisia ihmisiä lasihelmillä ja värillisen nauhan paloilla. Niitä vaihdettiin mausteisiin ja puuvillaan. Heillä oli mukana näytteet pippurista ja kanelista, joita näytettiin paikallisille ja yritettiin löytää niiden varastot tai kasvupaikat.

Chili-nimeä ei tekstistä löydy, mutta Aji esiintyy espanjalaisittain kirjoitettuna:
15.1.1493
"Täällä on paljon puuvillaa, joka on hyvin hienoa ja hyvin pitkää, mastiksia ja agia, joka on heidän pippuriaan ja paljon parempaa kuin meikäläinen. Mitään ei syödä ilman tätä maustetta, joka on hyvin terveellistä; Españolalta sitä voi vuosittain saada viisikymmentä karavelinlastia."

Nykyäänhän Aji tarkoittaa baccatum-sukuista pitkäpalkoista chiliä, mutta voi olla, että nimen käyttö on vuosien saatossa muuttunut. Sitä kuitenkin viljeltiin ja Kolumbus jopa arvioi vuosittaisen sadon Haitin saarella. Vähän aikaa sitten julkaistiin arkeologisia löydöksiä, joiden mukaan chiliä on viljelty Etelä-Amerikassa ainakin 6000 vuotta. Ruoaksi sitä on keräilty ainakin 9000 vuoden ajan, sanovat tutkijat Meksikolaisella kaivauksella.

Chilin tulo Intiaan Vasco da Gaman mukana on dokumentoitu päivälleen Calicutin silloisen hallitsijan toimesta. Se tapahtui 20. toukokuuta 1498. Vasco sai hyvän oppaan Afrikan itärannikolta ja purjehti suoraan pippurirannikolle, Intian eteläosaan Keralan osavaltioon. Olen käynyt hänen rantautumisensa muistokivellä ja kiipeillyt portugalilaisten sinne rakentaman linnoituksen raunioilla. Muutama seinä oli vielä pystyssä ampuma-aukkoineen meren suuntaan.  Suurimman osan oli viidakko jo valloittanut.

Vasco aloitti kauppaneuvottelut paikallisen maharadjan kanssa. Ne eivät sujuneet kovin hyvin, sillä portugalilaiset tulivat hämmentäneeksi silloisen maailmankaupan järjestystä ja kauppaa hallinneet arabit vaativat oikeuksiaan takaisin ja ottivatkin ne Vascon poistuttua. Seuraavalla käynnillä hän joutui ottamaan asemapaikkansa taistellen ja vähän myöhemmin portugalilaiset ajettiin pois seudulta ja Portugali valloitti sitten vähän pohjoisemmasta Goan vuosisatojen ajaksi.  

Chili jäi kuitenkin Intiaan ja levisi siellä hyvin nopeasti. Ilmasto oli suotuisa ja kansa piti maustetusta ruoasta. Itse asiassa leviäminen oli niin nopeaa, että 50 vuotta myöhemmin saksalainen kasvitieteilijä kirjoitti  viljellyistä chililajikkeista kirjan ja piti niiden alkuperämaana Intiaa. Termien väärinkäsityksestäkään tuskin on kyse, sillä siihen aikaan Kolumbuksen löytöjen todellinen luonne jo tunnettiin eikä Länsi-Intiaa sekoitettu oikeaan Intiaan.

Intialaisten tutkijoiden mukaan chili levisi suuria jokia Gangesia ja Brahmaputraa ylävirtaan. Gangesin latvoilta se siirtyi Kiinaan Himalajan solien kautta. 1700-luvulla tiedemiehet kasveja luokitellessaan sijoittivat chinense-suvun alkulähteen Kiinaan. Sellaisiakin epäilyjä on esitetty, että chili olisi ollut Intiassa viljelyssä jo paljon ennen Kolumbuksen aikaa. Maailmankauppaa käytiin myös muualla kuin Euroopassa. Kiinalaiset tutkimusmatkailijat kävivät vuosisata aikaisemmin jo Etelä-Amerikassa ja Afrikassa ja ovat hyvinkin voineet tuoda chinensensä itse.

No, joka tapauksessa Intia ja chili sopivat hyvin yhteen. Nyt se on maailman suurin chilin tuottaja. Lajikkeet ovat pääosin annuumeja, mutta jostakin syystä niitä kutsutaan siemenliikkeissä usein frutescensiksi. Saattavat nuo olla sekoituksia. Baccatumeja on hyvin vähän ja chinenseä ei vähän aikaa sitten tiedetty Intiassa viljeltävän lainkaan. Sitten tulivat japanilaiset etsimään tarunhohtoista maailman tulisinta Naga-chiliä, löysivät sen ja se todettiin chinenseksi, jolla on myös frutescensin geenejä. Mitähän vielä löytyykään?

Palataanpa tähän päivään. Sarjassamme aloittelija tekee tyhmyyksiä:
Leikkasin kuusi viikkoa sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=37567#37567) satoa tuottaneet Habaneron ja Tabascon talvehtimaan viileään, valoisaan autotalliin. Silloin siellä oli kymmenkunta plusastetta. Joulukuun lämpimät nostivat lämmön viiteentoista. Habanerohan alkoi puskea lehtiä. Siinä oli jo vietäessä muutama uusi, peukalonpään kokoinen lehti. Ne kuivuivat ja uusia samanlaisia kasvoi tilalle. Pakkasten tultua lämpö laski (ja pimeääkin on, vaikka ovatkin ikkunan edessä). Taas lehdet kuivuivat.
Habanero: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/haba_autotallista050108.jpg)  Tabasco: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/taba_autotallissa050108.jpg)
Habanero ei kestä viileää ja tekee kuolemaa, mutta Tabasco vasta alkaa puskea uutta lehteä.
Habanero mitä ilmeisimmin EI ole talvilepoa viettävä kasvi, tai sitten sen pitäisi tapahtua pimeässä tai viileämmässä. Tässä kuivuvat jo kolmannet lehdet samaan lehtihankaan. Alkavat lehtiaihiot varmaan kohta loppua tai kasvuvoima ehtyä. Hermoni eivät kestäneet pidempää talvettamista, vaan toin sen lämpimään. Katsotaan, miten käy. Juuret vaikuttivat vielä eläviltä, kun niitä vilkaisin. Kastelin sitä vain varovasti. Tabasco sai jäädä vielä viileään odottelemaan valoisampia aikoja.

Jatketaanpa tämän vuoden kasvattieni esittelyä. Aji Indian, Cayenne, Habanero ja Tabasco on jo tullut mainituksi. Nyt on vuorossa Piri Piri.

Maustekaupan kuivattu Piri Piri:  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/piripiri_kuiva.jpg)

Piri Piri on mainio esimerkki chilin leviämisestä Länsi-Intiasta Kolumbuksen mukana Eurooppaan ja sieltä edelleen maailmalle. Portugalilaiset saivat siemenet ensiksi, mutta kun chilit eivät oikein menestyneet Iberian niemimaalla, niitä vietiin valloitetuille alueille Afrikkaan ja Intiaan, myöhemmin Indonesiaan. Siellä tropiikissa ne alkoivatkin kasvaa paremmin. Pienet "linnunsilmächilit" saivat hyvän jalansijan Angolassa ja Mosambikissa, mistä ne nopeasti levisivät ympäri Afrikkaa. Nyt monellakin maalla on oma nimikkochili tuosta sadosta. Nimensä se sai swahilin kielestä, missä Piri Piri yksinkertaisesti tarkoittaa pippuri pippuri tai väkevä väkevä.

Portugalilaiset ihastuivat niin niiden makuun, että siitä tuli melkein pakollinen kanamauste ja tärkeä osa muutakin paikallista keittiötaitoa. Swahilinkielinen nimi omaksuttiin Portugalissakin ja maan menetettyä siirtomaansa kasvia opittiin viljelemään myös itse. Intiassa pikku chilistä ei tullut suurta menestystä, mutta sitä tavataan joillakin alueilla, eniten Portugalilaisten vuosisatoja hallitsemassa Goassa.

Minulle Piri Piri tavallaan tuli vahingossa. Yritin kuukausia idättää linnunsilmächiliä, mutta se ei vain itänyt, ei halunnut asua meillä. Kun maustekaupassa oli pussi kuivattuja Piri Pirejä, ostin sen, otin siemenet yhdestä ja idätin. Nyt minulla on pikku Piri taimella. Siitä pitäisi tulla sentin - parin mittaisia pystyjä, tulisia chilejä pienehkössä, tiheässä kasvissa. Chileman (http://www.thechileman.org/results.php?find=Piri+Piri&heat=Any&origin=Any&genus=Any&chile=1&submit=Search) esimerkiksi kutsuu sitä frutescensiksi, vaikka linnunsilmät yleensä katsotaan annuumeiksi. Saapa nähdä mitä tulee. Makutesti kuitenkin kertoi, että se on ihan hyvä mauste, jota ei tarvitse kovin paljoa. Potkua riittää.

Piri Piriejä väitettiin jossain 80-luvun lopun naistenlehdessä maailman tulisimmaksi chiliksi! Siitä sitten intoutuneena niitä jostain metsästin, tulisiahan ne olivat, mutta hieman kyllä jäi epäilys väitettä kohtaan.

Piri Piri ilmeisesti lausutaan ja monesti näkyy kirjoitettavankin muodossa "pili pili".

Pirejäkin on erilaisia, mutta eihän niiden Scovillet taida olla kuin sadantuhannen pinnassa. Tämä ostamani ainakin on ihan siedettävää syötävää. Se portugalilainen kanan marinointimauste sisältää Piri Pirin lisäksi runsaasti sitruunamehua, valkosipulia, suolaa ja useita yrttejä mm oreganoa ja timjamia.

Kirjoitustapoja on erilaisia, myös Peri Peri ja Pili Pili. Jälkimmäinen muuten tarkoittaa eräissä afrikkalaisissa kielissä aivan samaa kuin suomessakin.  :lol:

Muodosta ja terhakkaasta asennosta se lienee saanut nimensä.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Pirejäkin on erilaisia, mutta eihän niiden Scovillet taida olla kuin sadantuhannen pinnassa. Tämä ostamani ainakin on ihan siedettävää syötävää. Se portugalilainen kanan marinointimauste sisältää Piri Pirin lisäksi runsaasti sitruunamehua, valkosipulia, suolaa ja useita yrttejä mm oreganoa ja timjamia.

Kirjoitustapoja on erilaisia, myös Peri Peri ja Pili Pili. Jälkimmäinen muuten tarkoittaa eräissä afrikkalaisissa kielissä aivan samaa kuin suomessakin.  :lol:

Muodosta ja terhakkaasta asennosta se lienee saanut nimensä.

Oli näemmä kirojtusvihre tuossa aiemmassa postauksessani... Mielenkiintoista tietoa, mistä ihmeestä olet tämän kaiken lukenutkaan.

Tuo nyt oli melkein suoraan Chileman.org (http://www.thechileman.org/results.php?find=Piri+Piri&heat=Any&origin=Any&genus=Any&chile=1&submit=Search) sivustolta.  :lol:

Netti, Wiki ja intialaisten sanomalehtien arkistot verkossa ovat pääasialliset tietolähteeni - ja tiedot ovat usein ristiriitaisia. Silloin on vain pääteltävä itse ja oiottava mutkat. Eiköhän joku oikaise, jos pahasti meni pieleen.  :wink:

Minusta tähän kasvatteluharrastukseen voi hyvin yhdistää maantieteellistä, historiallista tai kulinaarista näkökulmaa. Kasvitieteilijää minussa ei ole, joten saattaa jäädä tunnistamatta, mikä on frute, mikä annuumi. Monet tämän vuoden lajikkeeni kuten tämä Pirikin nimittäin ovat sellaisia, että niitä esitellään netissä ja myydään milloin minkäkin lajin edustajana.

Aivan arkinen nakkikeitto sai uutta makua, kun lisäsin pinnalle 5 Piri Piriä kypsytyksen puolivälissä, ennen nakkeja. Maku tuntuu olevan varsin sopiva tämän tapaisiin ruokalajeihin. Lisäpotkua saa, kun pureskelee ne punaiset sattumat.  :lol:

Tämä ei ole Bolivian Rainbow, vaikka siltä saattaa näyttää.

Kuukauden vanhat habanerot:  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/habaneron_valovioitus.jpg)

Kuukausi sitten tein idätyskokeita, joiden tuloksena syntyi vähän enemmänkin pikku taimia, kuin vuodenajan huomioon ottaen olisi järkevää kasvattaa. Aloin tehdä niillä  kasvatuskokeiluita, kun en tätä chilin kasvatusta juurikaan tunne. Jos virheitä sattuu, ei se niin haittaa, taimista on varaa uhrata muutama.

Eräs kokeilu oli pikku taimien kasvatus joko runsaassa tai vähän vähemmässä valossa. Mahdollisia tuloksia on vielä aikaista spekuloida, mutta joitakin hajahavaintoja on. Valoisa tarkoitti minulla 21W ESL-lamppua (väri 827) aluksi 10cm päässä taimista, myöhemmin 15cm, kun se näytti polttavan lehtiä ja pysäyttävän kasvun. Lämpötila pysyi kyllä alle 30°, mutta itse valo tuntui polttavan. Valon määrä tuossa on nyt 20.000 luksia, suunnilleen talvipäivän auringonpaiste. Sitä eivät kasvit kestäneet yli 12 tuntia päivässä. Eihän aurinko koskaan paista noin kauan, eikä varsinkaan yhdestä suunnasta.

Lampun noston jälkeenkin yksi taimi, hollantilainen market-habanero osoittaa palamisen merkkejä mustuttamalla lehtiään. Samassa purkissa on pari muutakin habaneroa. Ne eivät kärsi tuosta valosta. Nyt tosin parin lehden reunat ovat käpristyneet ylös, mikä saattaa olla vaikka merkki kuivuudesta tai kuivasta ilmasta. Tänään siirsin nuo habanerot omiin ruukkuihinsa ja pois kirkkaasta valosta. Himmeämpi vaihtoehto on 4x21W loisteputkia ikkunan päällä ja valotehoa taimilla on nyt 3000 luksia, kesäisen vahvasti pilvisen päivän verran. Valon väri on luonnonvalo. Vaihdoin myös noille pikkutaimille päivänvaloa vastaavan ESL:n. Tuupi omassa päiväkirjassaan epäili valon punaisella värillä olevan tuollaista vaikutusta.

Cayenne kellastuu: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/cayenne_kellastuu.jpg)

Cayennen alalehdet kellastuvat, alimmat eniten. Näiden laatikosta minulla oli kuva 3.1. (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=38821#38821) Silloin kymmensenttisten taimien suurin on nyt 15cm korkea. Otin niistä laitimmaisen ylös ja vaihdoin toisen lajikkeen tilalle. Vain tämä yksi oli neljän laatikosta kellastunut.

Liikaa kastelua? Niin minäkin olisin sanonut multaa tutkimatta ja tapausta tuntematta. Itse asiassa kasvi oli rutikuiva. Uusi lähikaupasta ostamani kukkamulta osoittautui turhankin hiekkapitoiseksi. Painoa kokeilemalla ei kuivuutta havainnut yhtä helposti kuin perinteisemmällä enemmän turvetta sisältävällä mullalla. Laatikkoon siirrosta on kuukausi enkä sinä aikana ole lannoittanut, joten hiekkapitoisessa mullassa saattaa olla jo ravinteiden puutetta. Onhan nuo kasvaneet moninkertaisiksi kooltaan. Miksi vain yksi neljästä kellastui? Siihen on looginen selitys. Pidin koko ajan multaa melko kuivana ja lannoitin nestemäisellä lannoitteella toisen pään chiliä silloin tällöin, tätä kellastunutta en koskaan. Tämä oli osa kasvatuskokeiluani. Lannoitettu sai siis myös enemmän vettä ja sitä johtui vähän vieruskavereillekin, mutta ei rivin päähän asti. En siis pysty sanomaan, aiheuttiko kellastumisen kuivuus vai lannoituksesta paitsi jääminen, vaiko molemmat yhdessä. Liika kastelu se ei ainakaan ollut.

Lainaus käyttäjältä: "ChiliPark"... Tuo kuvaamasi kasvi näyttää terveeltä, mutta uusimpien lehtien rosoisuus
osoittaa että kasvussa on ollut joku vähäinen häiriö.

Lehtien rosoisuus voi olla myös "optinen harha". Valaisin tuon Cayennen melkein sivusta loisteputkella, jotta sain alalehdillekin valoa. Sivuvalossa kaikki epätasaisuudet korostuvat. Samalta näyttävät muutkin tuon kasvatuslaatikon taimet.

Noita tarkemmin katsoessani kiinnitin huomiota siihen "lellikkiin", joka sai ravinteita. Katkoin sen heti ensimmäisten lehtien yläpuolelta ja nyt se on kaksihaarainen ja isomman haaran latvassa on kukkanuppu. Onkos tämä nyt laitaa keskellä talvea? Taimi on alle 15 senttinen, 7 viikkoa vanha. Ensimmäiset viikot se vielä eli pikku idätyspurkissa neljän muun Cayennen kanssa lannoittamattomassa, happamessa turpeessa. Tarkoitukseni oli viivyttää kasvua ohi pimeimmän vuodenajan. Kasvupurkissa se ei ole ollut vielä kuukauttakaan.

Lannoite muuten on Viher-kasviravinneliuos. Ravinteet ilmaistaan 7-2-2. Sitä laitetaan 10 tippaa litraan kasteluvettä. Chileillä olen tinkinyt tästäkin. Parveketomaatit saivat tupla-annoksen silloin tällöin. Valmistaja on Neko ja tuote on vaihtanut nimeä.
http://www.neko.fi/kasviravinne1.html

Mulla on Golden Cayennet ja kaupan perus-annuumit yrittäneet kukkia tuon kokoisina. Yksi kaverille lahjoitettu annuum teki noin 15cm korkeana lähes 7cm pitkän palon. Aika koomisen näköinen.

Edit: Siinä palossa oli muuten polte ihan kohdillaan, ja siemenetkin näyttivät ihan normaaleilta.

Noin 7 viikkoa sitten karsin vanhat chilini talviteloille ja laitoin samalla Tabascon latvan mustaan pulloon, jos se vaikka sattuisi juurtumaan:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=37567#37567

Latvassa oli lehtiä parissa oksassa ja sitten alle lyijykynän paksuista runkoa toistakymmentä senttiä. Aluksi se imi vettä kuin sieni muutaman päivän. Aina sai olla lisäämässä. Tuo rauhoittui ja lehdet alkoivat roikkua, veltostua. Vedin löysän muovipussin oksien päälle ja lehdet reipastuivat. Parin viikon päästä se jo pärjäsi ilman huppua. Kolmessa viikossa kasvoi vedessä oleviin lehtihankoihin nystyrät, ilmeisesti juuren alkuja. Leikkauspintaan alas ei juuria näyttänyt muodostuvan lainkaan. Kuukauden päästä ei ollut tapahtunut muuta edistystä, mutta lehdet alkoivat kellastua ja roikkua taas ilman suihkuttelua. Juurrutus näytti epäonnistuvan.

Päätin ottaa riskin ja siirsin latvan hyvin kosteaan multaan ja muovipussi taas ajoittain päälle. Jospa mullan haju innostaisi sitä juurien kasvatteluun. Lehtien kellastuminen jatkui, mutta kuudessa viikossa myös uusia lehtiä alkoi ilmestyä putoavien tilalle ja kasvi pärjäsi ilman muovia.

Tabasco nyt: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/taba_juurtunut_latva.jpg) ... (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/tabanuput.jpg)

Uskon Tabascon latvan nyt juurtuneen. Multaa en ole kaivellut, enkä juuria nähnyt, mutta nyt se kestää jo jonkin verran mullan kuivumista ja uutta kasvua on selvästi näkyvissä, kukkanuppujakin. Kukkimistahan tuo aloitteli jo parvekkeelta sisään lämpimään päästyään lokakuun lopulla (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=36482#36482).

Silloin ainakin se ymmärsi itse pudotella kukat, eiköhän nytkin. Kasvilla ei ole kunnon juuria, ei lehtiä kuin vähän ja pieniä, eikä korkeuttakaan ole kuin reilut kymmenen senttiä, eikä valoakaan juuri ole. Ei noissa oloissa luulisi chilin ryhtyvän tuottamaan satoa.

Alaosa alkuperäisestä Tabascosta on edelleen autotallissa viileässä ja kasvattelee hiljalleen ensimmäisiä lehtiään.

Pikkuruinen juurtumassa oleva Tabasco aukaisi ensimmäisen kukkansa.

Tabasco 20.1.08:  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/tabascon_kukka.jpg)

Tuollainen kai on tyypillinen frutescensin kukka. Sävy on lievästi vaaleanvihreä, sellainen väri, jota ei juuri kameralla pysty toistamaan. Ainakin valaistus pitäisi olla aivan tasainen. Kukat ovat myös voimakkaasti alaspäin kääntyneitä, vaikka hedelmät myöhemmin sojottavat aivan suoraan ylös. Pitää aikanaan vertailla tähän, jos noista intialaisista frutescensiksi väitetyistä siemenistä saadaan kukkivia kasveja. Useimmat ovat vielä itämättä.

Uutena lajikkeena esittelen tänään Pusa Jwalan. Sitä sanotaan Intian eniten viljellyksi chiliksi ja kun Intian vuosituotanto on suurin maailmassa, saattaa siis Pusa Jwala olla maailman eniten viljelty chili. Kovin suuri osuus sillä ei kuitenkaan ole maan sadosta, sillä lajikkeita on runsaasti ja suurin osa paikallisia, piirikunnan tai enintään osavaltion kokoisella alueella kasvavia. Pusa ei liity mitenkään chiliin, vaan on Punjabin maatalousinstituutti, myöhemmin yliopisto. Lajike on jalostettu siellä. Pusa-alkuisia kasveja on niin kaaleissa kuin tomaateissakin. Pelkkä Jwala on chililajike ja lienee jalostuksen alkupiste. Jalostuksen pääasiallinen tavoite on ollut tautien ja tuholaisten kestävyyden lisääminen, mutta myös satokauden pidentäminen. Muutamien tulisuustaulukkojen mukaan itse Jwala on melkoisen ärhäkkää, mutta Pusassa jalostettu paljon miedompaa. Tuonhan toteamme sitten kesällä, jos tästä kasvi syntyy.

Intialaisessa pellossa Pusa Jwala kasvatetaan kesäkuulta huhtikuulle. Sadekauden alkaessa kesäkuussa se kylvetään ja satoa alkaa saada myöhäissyksyllä, ehkä lokakuussa. Sato kuitenkin jatkuu aina huhtikuulle asti. Suuri osa chileistä käytetään vihreänä, mutta kuivattava osa tietenkin saa kypsyä punaiseksi. Jalostuksen eräs päätarkoitus oli saada satokausi niin pitkäksi, että maatyöläisillä riittää töitä lähes ympäri vuoden. Sadon loputtua kuivatuksessa ja keräilyssä menee vielä vähän aikaa. Olen nähnyt kuvia, missä chilejä on levitetty kentälle kuivumaan silmänkantamattomiin asti punaisena mattona auringon kuivatettavaksi.

Pusa Jwala on annuum, alle metrin korkea, "sateensuojamaisesti" kasvava kasvi, joka voi olla täynnä hiukan ryppyisiä, käyriä, jopa mutkaisia palkoja. Kuvaa minulla ei tietenkään vielä ole, mutta siemenliikkeen sivuilta  (http://www.nickys-nursery.co.uk/seeds/pages/veg-chilipepper1b.htm#VEG305)voit sitä ihmetellä.

Pusa Jwala 20.1.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/pusajwalataimi.jpg)

Pusa Jwalan taimi minua vähän huolettaa. Kaikki ei ole niin hyvin kuin kuvasta saattaa näyttää. Se on nyt jo kohta pari viikkoa jurnuttanut tuollaisena, eikä lisäkasvua ole näkyvissä. Onneksi tämä ei ole ainoa itänyt Jwala, vaikkakin ensimmäinen. Taimi on poikkeuksellisen matala, vain sentin verran. Se on tukeva ja terveen vihreä. Kun kasvua ei ilmaantunut, otin sen ylös. Juuri oli jotenkin juuttunut pieneen, kovaan turvepaakkuun. Irroittelin turpeen, pesin juuren ja laitoin uuteen multaan jo monta päivää sitten. Ei mitään muutosta vieläkään. Ehkä se odottelee Intian ilmastoa, yli 30° lämmintä ja aurinkoa päivät pitkät.

Mahtava kuva toi tabascon kukka. miten sait noin mustan taustan? käytäkkö järkkärikameraa vai digipokkaria?

Musta tausta tuli oikeastaan vahingossa. Huoneessa takana ei ollut paljon valoa ja pikku loisteputki oli melkein kiinni kasvissa pöydällä. Siitä kontrastista tuo syntyy. Kamera lepäsi loisteputken päällä. Jalustaa ei mahtunut (tai en viitsinyt viritellä, sillä kuva piti ottaa hyvin matalalta) ja kuva onkin vähän tärähtänyt.

Videokameralla kuvasin. HD-kameralla, jossa oli makro-lähilinssi.

Kurnool on tyypillinen intialainen paikallischili. Valitsin sen siksi, että se on kyseenalainen frutescens, kuten hyvin monet intialaiset lajikkeet. Liekö määrittelyt vaihtuneet länsimaissa eri tahdissa kuin idempänä. Kurnoolin taimi ainakin on aivan tavallisen annuumin tyyppinen. Kukat kai ratkaisevat, kun geenianalyysiä en aio teettää. Juuri Kurnoolin valintaan minut vakuutti sen historia. Se on itärannikon Andhra Pradeshin osavaltion lajikkeita. Englantilaiset siirtomaaisännät 1800-luvun puolivälissä rakentaessaan rautatieverkostoa Intiaan nimesivät rautatien risteysaseman tämän chililajikkeen mukaan.

Kurnool 21.1.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/kurnool_3vko.jpg)

Kurnoolin taimi on kolmiviikkoisena minusta turhankin pitkä, 8cm. Lehdet ja kasvutapa ovat Cayennen tyyliset.
Kurnoolin hedelmistä ei edes netistä löydy helpolla kuvia, mutta jos kiinnostaa intialainen chilipelto, Intian maatalousministeriön hyvin hitailla sivuilla on kuva Kurnoolilaisten chilinkasvattajien seminaarivierailusta  (http://www.nhrdf.com/htmlfiles/images/21.jpg)läheiseen Gunturiin. Lajike siis todennäköisesti on Guntur, mutta tuskin noilla isoa eroa on.


Vielä kerran idättämään.
Kylvin tänään viimeisen kerran onnettomia Reimerin intialaisia maalaislajikkeita, joista valittelin jo kuukausi sitten: http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=38423#38423
Niken ystävällisesti välittämän biodynaamisen kalenterin suotuisa kylvöpäivä chileille kun olisi juuri tänään:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=4170

Jos nuo neljä lajiketta eivät vieläkään idä, antaa olla. Siemenet ovat tummia, homehtuvat helposti, eivätkä ole itäneet turpeen pinnalla, ei talouspaperissa eikä vedessäkään. Nyt kätkin ne perinteisesti multaan.

Samassa paketissa Reimeriltä tulleet muut siemenet toki ovat itäneet suunnilleen normaalisti, mutta puolet täysin itämättömiä on minusta huonoa laadunvalvontaa.

Indian PC-1 on eräs kiistanalaisimmista intialaisista lajikkeista. Useimmissa siemenkaupoissa sitä myydään lisänimellä Naga Jolokia ja mainitaan frutescensiksi. On myös niitä, jotka väittävät sen olevan annuum. Melkein kaikki kertovat sen olevan maailman tulisimpien chilien joukossa.

Tässä eräs tarina PC-1:stä ja miksi se ei ole Naga Jolokia. Tiedän, että tarinoita on  monta muutakin. Tämä on pääosin intialaisista tietolähteistä koottu, amerikkalaisilla ja japanilaisilla on omat versionsa, siemenkaupoilla omansa.

Vuonna 2000 lehdistössä levisi tieto, että Intian Assamista, Tezpurin kaupungin lähistöltä oli löydetty maailman tulisin chili. 6 vuotta tuota kunniaa kantanut Red Savina oli lyöty lähes kaksinkertaisella lukemalla, 855.000 Scovillen asteikolla. Tieto löytyi Intian puolustusministeriön Tezpurin laboratorion tutkimustuloksista ja sen kerrottiin olevan frutescens, vaikka tähän asti kärkisijoille olivat yltäneet vain chinenset. Tulisen chilin ystävät innostuivat ja yrittivät saada käsiinsä tuon ihmekasvin. Japanilainen lehti järjesti oman miehensä paikan päälle tekemään juttua. Hän saikin joitakin kuvia kuihtuneesta kasvista ja siemeniä.

Tässä kohdin tapahtui sekaannus, hämäys, harhautus, tahallinen sabotointi, mitä nimeä nyt halutaankin käyttää. Japanilaisille annettiin mukaan vanhan intialaisen kauppalajikkeen, PC-1:n siemeniä, mutta kuva ilmeisesti oli aidosta Bhut Jolokia chilistä, samoin kuin tutkimustulokset. Intialaisten tutkimustulosta ei pystytty toistamaan muualla. Miten olisi pystyttykään, kun lajikekin oli aivan eri. Japanilaiset nimesivät "löytönsä" kuitenkin läheisen Nagamaan urheiden sotureiden mukaan ja loppuosa Jolokia tuli Assamin-kielisestä chili-sanasta. Sitä alettiin heti myydä hyvällä menestyksellä siemenkaupoissa Naga Jolokiana.

Intialaiset pelasivat aikaa. Kyse oli sotasalaisuudesta. Tezpurin yksikkö tutkii taistelukaasuja. Pippurisumutteissa, kyynelkaasussa ja heillä myös armeijan taistelukaasuissa käytetään voimakkainta saatavissa olevaa chiliä. He eivät halunneet paljastaa salaista asettaan ainakaan viholliselle. Japanilaisiin ja englantilaisiin ei vieläkään suhtauduta oikein avoimesti. Kanssakäymisessä intialaisen kanssa kannattaa heti tehdä selväksi, että ei ole britti. Japanilaiseksi meikäläistä ei ole epäilty.

Jotenkin amerikkalaiset onnistuivat hankkimaan siemeniä oikeasta lajikkeesta, Bhut Jolokiasta, mutta viisi vuotta siinä meni. Tämän mittaukset sitten paljastivat yli miljoonan meneviä Scoville lukemia. Samaisen Tezpurin ympäristöstä nämäkin ovat peräisin. 2006 sille myönnettiin maailman tulisimman chilin titteli ja se todettiin virallisesti chineneksi, jossa tosin on myös frutescensin geenejä. PC-1:n hohto alkoi haihtua ja nyt se kenties on annuum, jonka tulisuus on alle 100.000. Maailman tulisimman metsästyksestä on mainio nettisivu, jolta myös löytyy PC-1:n kuva. Pienehkö annuum tai isohko frutescens?  Tässä jutussa  (http://www.fiery-foods.com/index.php?option=com_content&view=article&id=2363:saga-jolokia&catid=127:other-stories-about-growing-chile-peppers&Itemid=147)myös selvenevät erilaisten Jolokioiden ja Morichin yhtäläisyydet ja erot.

Indian PC-1 viikon vanhana: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/pc1_taimet.jpg)

PC-1:n taimet  eivät eroa mitenkään kasvattamistani annuumeista. Katsotaan mitä tästä "Naga Jolokiasta" tulee. Sillä tavalla siemenliike sitä edelleen kutsui, Indian PC-1 oli perässä suluissa. Odottelisin siitä alle metristä pensasta, jossa on aika lailla Thai-tyyppiset hedelmät. Luultavasti ihan sopivan tulista aasialaiseen keittiöön.

Kerronpa vielä lopuksi tarinan Intian matkoiltani. Se ei liity mitenkään chiliin, mutta selittää, miksi oikeiden siementen hankinta oli niin vaikeaa. Kalkutassa (nyk. Kolkata) on ulkomaalaisvirasto, josta pitää hankkia kulkuluvat rajaseuduille ja "kielletyille alueille". Itäisimmät osavaltiot Burman rajalla pyrkivät eroon Intiasta ja siellä on melko vahva sotilaallinen edustus, kerrotaan. Turisteja ei sinne juuri lasketa kuin aivan rajattuja reittejä. Luvat pitää hakea ulkomaalaisvirastosta. Minäkin jätin hakemuksen käydäkseni Nagamaassa ja Manipurissa. Hakemus piti ainakin silloin, 1980-luvulla viedä henkilökohtaisesti. Hakijoita haastateltiin. Haastattelua odottaessani viraston päällikkö, mukava mies, tuli juttelemaan. Hän oli kielitieteistä kiinnostunut ja keskustelimme pitkään kieliemme eroista ja yhtäläisyyksistä. Häntä kiinnosti erityisesti kerätä äiti-sanoja eri puolilta maailmaa. Suomi on siinä suhteessa hyvin poikkeava kieli. Etunimeni todettiin intialaiseksi jumalan nimeksi. Onneksi emme ehtineet sukunimiin asti. Miehen rintapielessä näet oli lappu: Mr. Mallikarju . Oli siinä kasvonliikkeissä pitelemistä meikäläisillä. Nimen lopussa oli vielä hieman tuhraantunut n-kirjain ja se on aivan tavallinen bengalilainen nimi. Kamala taas on yleinen naisen nimi. Ai niin se lupalappu. Intialaiset eivät kiellä yleensäkään mitään. Käsittely vain kesti niin kauan, että turistin piti jo matkustaa pois  aikaisemmin. Muutaman viikon välein soittelin Mallikarjulle, mutta asian käsittely oli aina kesken.

Niin, katsotaan nyt sitten mitä tuosta minun Naga Jolokiasta (Indian PC-1). Siemenet ovat Japanista, joten lienevätkö sitten noita "harhautus" siemeniä. Tuollainen on minun siementen emokasvi viime syksyltä.
(http://img208.imageshack.us/img208/1515/070821nagajolokiavd9.th.jpg) (http://img208.imageshack.us/my.php?image=070821nagajolokiavd9.jpg)
(http://img521.imageshack.us/img521/862/071119nagajolokiazz7.th.jpg) (http://img521.imageshack.us/my.php?image=071119nagajolokiazz7.jpg)
Hedelmät ovat melko kookkaita ollakseen frutescensia, mutta eiköhän tuonkin suku selviä oman kasvini ehtiessä kukintavaiheeseen. On tosiaan kovasti viime vuonna kasvattamani Thain näköinen.

Ihan hyvä chili varmaan tuo vanha kauppalajike PC-1 on. Saisivat vain unohtaa nimestä Naga Jolokian. Naga se ei ole, eikä Jolokia. Se aiheuttaa aika lailla sekaannusta, mutta on varmaan siemenkauppiaiden mieleen. Intialaiset eivät itse nimittäneet sitä noin. Ihmechilistään he käyttivät nimeä Nagahari tai Tezpur. PC-1 tuli tähän soppaan ulkomaiden kautta. Näiden yhdistäminen on puhdas väärinkäsitys.

Intialaisia virallisia kauppalajikkeita on myös PC-2. Ykkönen on tulisimmasta päästä, kakkonen miedompi. Valitettavasti en vain saanut sitä itämään.

Intialaisista lajikkeista taidan tänään esitellä toistaiseksi viimeisen.

Intialaisella kokilla ja perheenemännällä on oma salaisuutensa. Suvussa kulkee tieto, missä suhteessa eri chilejä käytetään. Hyvä kokki ei koskaan tyydy yhteen lajiin, vaan terävyys tehdään yhdellä, väri toisella ja makua ehkä vielä kolmannella. Värin tekijänä on yksi ylitse muiden, Kashmiri Mirch, kashmirilainen chili. Onhan nyt kehitetty vieläkin enemmän väriainetta sisältävät Bedgi ja Byadgi lajikkeet, mutta ne eivät ole ohittaneet kashmirilaista suosiossa. Mitään näistä ei löydy yleisimmistä nettikaupoista. Kashmir-nimellä myydään pyöreätä kirsikkachiliä ja muitakin vääriä lajikkeita. Salapoliisityön jälkeen pääsin kuitenkin hajulle oudosta suunnasta.

Helsinkiläisestä toimintansa lopettaneesta maustekaupasta löytyi sen loppuunmyyntivarastosta kaksi pussia kuivattua chiliä, joka oli määritelty Kashmiriksi. Pitkän sähköpostikirjeenvaihdon jälkeen sain kaupan nykyiseltä omistajalta postissa nuo viimeiset pussukat. Ne näyttävät oikeilta, maistuvat hyvin miedolta ja ovat hyvin tumman punaisia. Ne ovat pituudeltaan 8-12 cm. Chilit olivat matkanneet laivalla Australiaan, missä ne oli pakattu 10 gramman muovipusseihin ja lähetetty Suomeen. Sieltä löysin nämä Himalajan rinteillä kypsyneet chilit ja sain eurolla muutaman palon ja paljon, paljon siemeniä.

(http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/kashmiri_kuiva.jpg) .... (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/kasmiri_taimet.jpg)

Siemenet itivät ripeästi ja kaikki. Tässä ne puskevat tänään pinnalle joukolla. Taustalla aukoo sirkkalehtiään Länsi-Intiasta, Panamasta kotoisin oleva Aji Chombo. Sen seuraksi kasvatan myös Dominicalta kotoisin olevaa Habaneroa Red Dominica. Nettiselostusten ja kuvien perusteella nuo näyttävät aivan samanlaisilta. Dominican muuten "löysi" itse Kristoffer Kolumbus ja nimesi sen löytöpäivän mukaan sunnuntaiksi. Näiden itämispäivä taas sattui jotenkin mystisesti täyden kuun aikaan. Kummallisinta tässä on se, että talouspaperi-idätyksessä jo toista kuukautta olleista huonolaatuisista siemenistä tänään työnsi itua ulos PC-2. Se oli saanut viikko sitten viereensä rivin Kashmireita ja ne itivät joka ainoa. Olisikohan tuo saanut tartunnan vai liikkuuko siellä jotakin hormooneja siemenestä toiseen?

Näiden lisäksi minulla on kasvamassa vähän huonommin intialaiseen teemaan sopivat etelä-amerikkalaiset baccatumit Microcarpum, Inca Red Drop ja Aji Cristal  sekä myös Starfish ja Campane. Habaneroja on lisäksi kasvamassa Hyötykasviyhdistyksen siemenistä sekä hollantilaisista market-habaneroista idätettyjä. Tässäpä sitä puuhaa ja parvekkeen täytettä tulevalle kesälle.

Täällä onkin mielenkiintoisia juttuja! TV:n katselun voittaa. Tuo PC1:n tarina on kyllä kuin suoraan James Bondista!

Tuo Kashmiri voisi kiinnostaa, lähinnä juuri tuon värin vuoksi.

Ihan mielenkiintoiselta kyllä vaikuttaa. Mahtaakohan kasvi omata yhtään pakkasensietokykyä?

Privana vain osoitetta tänne, kyllä noita siemeniä riittää.
Kasvutavasta, koosta, nopeudesta, edes lajista minulla ei ole tietoa, mutta otetaan selvää kasvattamalla.  :lol:

Kashmir on kyllä hieman Suomen oloinen ilmastoltaan. Siellä on ihan talvi, järvi jäässä ja lunta maassa. Kesä on kyllä pitkä ja lämmin.

Mitenkäs paljon noissa Kashmireissa oli poltetta?

Lainaus käyttäjältä: "snu"Mitenkäs paljon noissa Kashmireissa oli poltetta?

Tuskin ollenkaan. Nämä kuivatutkaan eivät polttele suuta, mutta maku on miellyttävä. Näin niistä sanottiin eräässä esittelyssä:
"One of much in demand chilli in India is Kashmiri Mirch. Though there is lot of wrong claims, the true Kashmir Mirch is grown in Himachal Pradesh and Jammu and Kashmir . It has smooth shinning skin and fleshy with dark red in color. They are mild in pungency and have a fruit like flavor."

Tältä palstalta löytyy myös kuvailua Kashmirista:
http://thecookscottage.typepad.com/curry/hot_as_hell/index.html

Edit: Pikkuisen poltetta löytyi, kun maistelin yläpäätä ja siementen kiinnikkeitä. Australialaisen mausteliikkeen pussi oli paksu ja kahdella ilmatiiviillä sulkijalla kiinni, mutta on ne silti saattaneet laimentua. Pussin päällä näet luki Heat level 7. Kolmoselta ne minusta maistui.  :wink:

Aurinkoisen päivän kunniaksi kuva chili-ikkunastani. Suunta on suoraan etelään. Iso koivu vasemmalla ja parveke oikealla varjostavat vähäsen.

Chili-ikkunani 25.1.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/ikkuna.jpg)

Valosta ja lasihyllystä kerroin jo marraskuussa:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=36871#36871
Meillä on tuollaiset lasihyllyt olleet jo muutaman vuoden keväisin ikkunan edessä taimikasvatuksessa ja keittiössä suoraan ruokapöytään kasvatettavan vihreän tuotannossa. Ne ovat valokuvausliikkeen remontista pelastetut n. 25x100 cm kokoiset, 5 mm  paksua lasia. Lasiliikkeestä noita saa reunat hiottuna. Rautalangalla olen ne ripustanut katossa oleviin koukkuihin. Kun hylly on vähän seisovan ihmisen silmänkorkeutta alempana, se sulautuu maisemaan ja taimien kasvaessa näkee vielä niiden yli.

Teho perustuu tietysti ikkunan yläpuolella oleviin loisteputkiin. Marraskuisen päiväkirjamerkinnän jälkeen olen lisännyt toisen rivin samanlaisia parin kympin valaisimia, eli ylhäällä on nyt 4x21W. Lampun korkeus on säädettävissä, samoin hyllyn. Etäisyys lampusta hyllyyn on 45 cm, mutta isoimpien kasvien latvoista vain parikymmentä senttiä.  Aluksi kasvien latvoihin tuli valoa 2-3000 luksia, nyt niiden kasvettua teho on 4000 luksia, pilvisen kesäpäivän lukemia.

Hyvin nuo näyttävät viihtyvän. Yllättävän hyvin. Lehdet ovat aika hentoja, mutta aivan hillitöntä pituuskasvua ei esiinny. Kasvattelen alkuvaihetta litran jäätelöastioissa, jotka olen jakanut muovisilla väliseinillä yleensä kolmeen osaan. Kukin kasvi saa n. 7x7x7 cm juuritilan.  Etualalla on baccatum-laatikko, jossa on sekä 1 että 2 kuukautta vanhoja taimia. Vanhimmat pidin pimeimmän ajan huonossa mullassa pikku purkissa ja nyt ne ovat samalla viivalla. Isoimmat ovat taka-alalla Cayennet idätyskokeilustani. Ensimmäinen kukka juuri aukesi.

Tomaateille valo ei riitä ja niitä olen saksinut uudelleen juurtumaan, mikä käy helposti. Lehtikorianteri roikkuu lähempänä valoa aivan takana. Sekin tarvitsi enemmän valoa.

Niille, jotka haluavat nähdä yksityiskohtiakin, tarjoan poikkeuksellisesti myös tuplasti isomman kuvan (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/ikkuna_iso.jpg).

Tosi komeita taimia. Huomaa taas valon merkityksen kun kasvavat noin tukevasti ja suoraan. Tuommonen hylly pitää varmaan rakentaa ensi kaudeksi, jos tästä ensimmäisestä kunnialla selvitään. Muuten siirryn rairuohoon.

Pisteet hyvästä päiväkirjasta, tätä ja edellistä on ollut mukava seurata kun on hyviä kuvia ja kertomuksia  :!:

Cayennen otan taas esimerkiksi, kun niitä on runsaasti. Samassa astiassa (väliseinillä eristettynä) majailee minulla 3 samanikäistä chiliä. Yhdelle olen antanut lannoitteita, muut pärjäävät vielä mullan antimilla. Aluksi pienin lannoitettu on kirinyt isoimman kiinni, ohikin ja yksi on unohtunut näiden väliin onnettomana, kohta valosta osattomana. Se on kolmanneksen vieruskavereitaan lyhyempi, mutta kukkimaan vain valmistautuu sekin.

Lannoitettu Cayenne 30.1.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/cayennelannoitus.jpg)

Lannoitteita saanut yksilö. Sirkkalehdet on istutettu maan pintaan 17. joulukuuta (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/07/cayennevertailu.jpg). Siitä 1 lehtiväli on kasvua mullan ravinteilla. Sitten nipsaisin latvan poikki ja kasvi haarautui. Ohuin kohta alkaa siitä. Tuosta vaiheesta siitä on kuvakin 3.1. juuri haarautuneena (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=38821#38821) noin 7 sentin korkuisena. Nyt mittaa on 22 cm. Seuraavien lehtien kohdalla olen jo lannoittanut sitä Nekolla ja sen jälkeen lisäsin Biolan ravinnepuikkoja lopulta maksimimäärän 4 kpl tämmöiseen tilaan. Runko paksunee koko ajan kun lannoitus lisääntyy. Ylhäällä se on 2x paksumpi kuin haarautumiskohdassa. Korjaantuneekohan tuo koskaan? Lannoittamattomilla runko on tasaisempi, mutta latvasta hiukan paksumpi niilläkin. Kukinta tulee ehkä viikon tätä johtajaa perässä.

Lannoitteiden kanssa menee sekaisin. Edes merkinnät eivät vielä kaikilla ole samanlaisia tai niitä ei kerrota. Jotkut ilmoittavat promilleja, useimmat prosentteja. Joitakin laitetaan tippoja, toisia korkillisia, on myös millilitroja ja grammoja. Voi olla, että olen ymmärtänyt ihan väärin, mutta luulisin, että viime kesänä käyttämäni Nekon (http://www.neko.fi/kasviravinne1.html) annostus on vain murto-osa siitä, mitä Substralilla (http://www.substral.fi/produkter/inde/plantenaring.html) tai joillakin kukkaravinteilla (http://www.substral.fi/produkter/ude/krukker.html) lannoitetaan. Ilmankos siitä ei ollut haittaa chileille. Krassit eivät kyllä oikein runsaasti kukkineet. 10 tippaa on noin millilitra, Substralin korkillisen luulisin olevan 14ml. Ravinnepitoisuudet ovat suunnilleen samanlaiset (7-2-2 / 6-1-5), mutta Substralin annostus on 7 kertaa suurempi, kukkaravinteen neljätoistakertainen?
 
Ravinnepuikot (http://www.biolan.fi/suomi/default2.asp?active_page_id=189) liukenevat hitaasti, joten niiden annostusta ei voi verrata muihin. Tämän Cayennen lisäksi minulla on yksi pieneksi jäänyt Habanero voimakkaassa puikkolannoituksessa. Tulostakin on jo. Kovassa valossa ja huonossa mullassa kitunut Cayenne muuttui parissa päivässä keltaisesta vihreäksi, kun laitoin pari puikkoa pikku ruukkuun. Eli liikaa valoa ja liian laiha multa kellastuttaa lehdet, Ruukun voima palauttaa vihreän värin ja saa kasvuakin taas aikaiseksi.

Laitoin testiin yhden Cayennen runsaalla annoksella Nekoa ja yhden joutavan market-habaneron "tappavan runsaalla" annoksella Kekkilän kukkaravinnetta (http://www.kekkila.fi/web/web.nsf/sp?open&cid=kukkaravinne). Pitänee seurata tilannetta ainakin viikko ennen kuin tekee johtopäätöksiä.

Keräsinpä tänne muutamia otteita menneistä keskusteluista Substralin eduista ja haitoista. ChiliPark on joutunut puolustajan asemiin kun vesikasvattajilla on omat litkunsa.

Sellainen järjen sana häneltä kuullaan heti kättelyssä, että Substralia pitää laimentaa kovalla kädellä:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=13774#13774
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=31681#31681
Silloinhan annostus onkin samaa luokkaa käyttämäni Nekon kanssa. Nekossa vain on tuota urea- ja ammoniuntyppeä aika runsaasti.

Seuraavissa on veratailua Biobizzin tuotteisiin:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=29560#29560

Manuxin todistelu Substralia vastaan:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=29547#29547

Tämä keskustelu käy enemmän hydroilun näkökulmasta, mutta siinä paneudutaan chilien ravinnontarpeeseen:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=3052

ei kannata vain sitä N-P-K lukua katsoa, ja vaikka kasvi kasvaisi hyvin joillakin lannotteilla niin kannattaa ottaa huomioon myöskin ihmisen näkökulmasta lannoitepitoisuudet kun syötävää satoa kasvattaa.

mulla on tässä pullo neko kasviravinnetta, joka on tarkoitettu mm. kurkulle tomaatille.

Jos verrataan neko:n pitoisuuksia tuohon Kekkilän kukkaravinteeseen:

Neko: Kuparia 0,00026% - Kekkilä kukkaravinne: 0,02%
Neko: sinkkiä 0,00012% - Kekkilä kukkaravinne: 0,02%
Neko: mangaani 0,00053% - Kekkilä kukkaravinne: 0,08%

niin huomataan että esim. sinkkiä kekkilän kukkaravinteessa on lähes 200kertaisesti nekoon verrattuna :D

Lainaus käyttäjältä: "Dazzler"... huomataan että esim. sinkkiä kekkilän kukkaravinteessa on lähes 200kertaisesti nekoon verrattuna :D

Onko se hyväksi vai pahaksi?
Mistä noiden tarpeesta saa tietoa?

Kiitos selventävästä puheenvuorosta.
Asiaan perehtymättömästä maallikosta lannoite kuin lannoite näyttää samalta ja sitä laitetaan "riittävästi".  :lol:
Pitää siis etsiä lannoite ilman ureaa ja opetella annostelemaan sitä. Noista linkittämistäni aikaisemmista kirjoituksistasi (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40347#40347) saa hyviä vinkkejä.

Lainaus käyttäjältä: "ChiliPark"... Runsaammalla typenannolla ..... Kukkanuput putoilevat ja kasvi alkaa oireilemaan...

Tämä on ollut niin itsestään selvä toteamus tällä sivustolla, että päätin kokeilla sitä käytännössä. Siksi ylilannoitin pari Cayennea. Biolanin puikoilla lannoitettu EI pudottele nuppujaan, vaan kasvattaa jo chiliä aivan liian pienessä taimessa. Nuppuja on paljon ja kukkiakin jo useita. Saa nähdä miten niiden käy.

Toinen sai enemmän typpeä ja ureaa sisältävää Nekoa ja ainakin yksi nuppu on jo kuivettunut. Niitäkin on tulossa paljon, joten katsotaan. Mielessä kävi, että liika lannoitus olisi helppo keino "nyppiä" nuput, kun nuo 15 cm korkuisina alkoivat kehitellä kukkia. Taisin oikaista väärästä paikasta.  :wink:

Lainaus käyttäjältä: "ChiliPark"... Sinkin puutos:
Kasvin lehdet kellastuvat ja niiden reunat käpristyvät.

Noihin samoihin oireisiin taitaa olla monia muitakin syitä.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"

Lainaus käyttäjältä: "ChiliPark"... Runsaammalla typenannolla ..... Kukkanuput putoilevat ja kasvi alkaa oireilemaan...

Tämä on ollut niin itsestään selvä toteamus tällä sivustolla, että päätin kokeilla sitä käytännössä. Siksi ylilannoitin pari Cayennea. Biolanin puikoilla lannoitettu EI pudottele nuppujaan, vaan kasvattaa jo chiliä aivan liian pienessä taimessa. Nuppuja on paljon ja kukkiakin jo useita. Saa nähdä miten niiden käy.

Cayanne on supersuosittu lajike kaupallisessa viljelyssä, joten se lienee jalostettukin/jalostautunut sietämään lannoitteita - nopea kasvu, kun tuo paremman tuloksen.

Itselleni muistuu mieleen lähinnä "kauhukertomukset" chinensejen kukkien pudotustaipumuksesta.

Tässä mielessä cayanne on ehkä väärä testiotus.

Mulla myös kaupan perus-annuumi kestää melkoisia typpipitoisuuksia ilman oireita. Samalla tavalla sekin on jalostettu kestämään lannoitteita.

Edit: Tällä hetkellä habanerossa ei tunnu pysyvän kukat millään.

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"... muistuu mieleen lähinnä "kauhukertomukset" chinensejen kukkien pudotustaipumuksesta.

Tässä mielessä cayanne on ehkä väärä testiotus.

Tuosta tuleekin lisää vaikeusastetta lannoituskokeiluun. :wink:

On minulla pari chinenseäkin erityislannoituksessa, mutta nuo  eivät ole vielä lähelläkään kukkimisvaihetta.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"... muistuu mieleen lähinnä "kauhukertomukset" chinensejen kukkien pudotustaipumuksesta.

Tässä mielessä cayanne on ehkä väärä testiotus.

Tuosta tuleekin lisää vaikeusastetta lannoituskokeiluun. :wink:

On minulla pari chinenseäkin erityislannoituksessa, mutta nuo  eivät ole vielä lähelläkään kukkimisvaihetta.

Nämä ovat hyvitä kokeita tämmöiset. Näitä pitäisi useammankin harjoittaa. Epäonnistuminenkin on tämmöisissä jo voitto sinänsä, sillä tieto lisääntyy.

Paikallisesta halpakaupasta sattui käteen (pahamaineisen) Kemiran Puutarhan Kesä lannoiteastia. Sitä myydään jauheena hillopurkin tapaisessa kilon muovipurkissa. Hinta oli 8€. Ravinteet ilmaistaan 16-9-22. Ureatyppeä ei ole ollenkaan, ammoniumia on puolet typestä. Annostus on suunnilleen gramma litraan riippuen kastelutiheydestä.

Hinnoittelu on omaa luokkaansa:
Puutarhan kesää saa kilon samalla hinnalla kuin 100g eli 2 pakettia Biolan puikkoja. Se on 4-6 kertaa voimakkaampi ravinnepitoisuuksiltaan, joten hintaero olisi siis 50-kertainen.

Väkevää liuoslannoitetta, annos n. 5ml/l tuosta tulee 5 litraa.
Substralina vastaava maksaisi n. 50€, jauheena siis vain 8€.

Kokeilin tehdä siitä muita "kukkalannoitteita" vastaavan valmiin liuoksen. Limsapulloon laitoin 4 desiä vettä ja desin Puutarhan Kesää, sitten ravistin. Se näytti liukenevan helposti. Tuota varastoliuosta laitettaisiin korkillinen (5ml) litraan vettä. Jatkossa nähdään, sakkautuuko se vai säilyykö muutaman päivän.

Jauheen sekoittaminen joka kasteluveteen gramman verran litraan on virallinen menetelmä, mutta purkki on niin huono, että kansi rikkoontuu muutamalla avauksella ja tuollaisessa on aina vaara saada jauheet syliinsä.  :lol:
Pitänee etsiä sille helpompi säilytysastia.
Lisätietoa löytyy PDF-muodossa (http://www.kotipuutarhuri.com/midcom-serveattachmentguid-5826c482f233f737d9ac7bcf7eb77fe2/Puut_Kesa_TS.pdf).

Ongelma lannoituskokeen kannalta vain on, että "ylimääräiset" taimet on jo aloitettu lannoittaa jollakin muulla aineella. Vaihto kesken kokeilun ei ainakaan paranna tulosten tulkintaa. Ensi kesän satokasveja on kasvamassa yleensä vain yksi kutakin lajiketta, eikä niillä viitsi moninkertaista ylilannoitusta kokeilla. Tulokset saattavat olla myös tuhoisia.

Nutrifortea tai Substralin Ekoa ei tässä kaupassa vielä ollut. Ne vaikuttaisivat vähintään yhtä kiinnostavilta.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Paikallisesta halpakaupasta sattui käteen (pahamaineisen) Kemiran Puutarhan Kesä lannoiteastia. Sitä myydään jauheena hillopurkin tapaisessa kilon muovipurkissa. Hinta oli 8€. Ravinteet ilmaistaan 16-9-22. Ureatyppeä ei ole ollenkaan, ammoniumia on puolet typestä. Annostus on suunnilleen gramma litraan riippuen kastelutiheydestä.

Itse olen tuota käyttänyt pari vuotta ja tosi hyvin on toiminut; mitään muuta lannoitetta en ole lisäksi tarvinut.

Kannattaa käyttää tehty kasteluliuos kerralla pois, sillä se alkaa muuten sakkaamaan. Sen huomaa jo parissa viikossa, että kasvien aluslautasillekin alkaa jäämään sakkaa, jos nesteen imeminen kestää vähänkään pitempään.

Omasta mielestäni tuo kilon purkin kansi on tosi hyvä; taittoreunojen avulla se pysyy kiinni vaikka sattuisi tipahtamaankin. Ja tuollainen purkki kestää noin vuoden ajan, joten ainakaan pari sataa avausta ei minulla ole sitä saanut mistään rikki. Tiedä sitten vaikka sinulla olisi maanantai-kappale taikka pakkasesta kuljetuksessa kärsinyt yksilö.

Lainaus käyttäjältä: "NaokiSoma"Itse olen tuota käyttänyt pari vuotta ja tosi hyvin on toiminut; mitään muuta lannoitetta en ole lisäksi tarvinut.

Hieno homma, että Puutarhan Kesästä on kokemusta pidemmältä ajalta. Oletko käyttänyt normaalia annostusta? Onko ylilannoituksesta kokemuksia tai harmeja?

Kesällä isoon kastelukannuun annostus varmaan käy hyvin jauheestakin, mutta talvella pieneen vesimäärään mittaus voi olla epätarkkaa. Jauhetta kun tarvitaan niin vähän.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"

Lainaus käyttäjältä: "NaokiSoma"Itse olen tuota käyttänyt pari vuotta ja tosi hyvin on toiminut; mitään muuta lannoitetta en ole lisäksi tarvinut.

Hieno homma, että Puutarhan Kesästä on kokemusta pidemmältä ajalta. Oletko käyttänyt normaalia annostusta? Onko ylilannoituksesta kokemuksia tai harmeja?

Kesällä isoon kastelukannuun annostus varmaan käy hyvin jauheestakin, mutta talvella pieneen vesimäärään mittaus voi olla epätarkkaa. Jauhetta kun tarvitaan niin vähän.

Annostus on kesäisin 1/3 teelusikallista 2 litran kastelukannuun. Talvella käytän sitä hyvin satunnaisesti ja silloin yleensä noin 1/4 teelusikallista samaiseen kannuun. Typpeä siinä kuitenkin on kohtuullisen paljon, joten en ole edes yrittänyt yliannostaa sitä. Kuitenkin kasvit ovat kasvaneet, joten en ole nähnyt syytä muuttaa annostusta. If it works, don't fix it.

Minulla kansi meni rikki heti ensimmäisellä avauksella, mutta kaadoin sen pariin isosuiseen pulloon suppilon avulla ja siitä otto käy helposti. Määrät ovat silti hyvin pieniä.

Väkevä varastoliuos tosiaan sakkautuu vähän. Tosin kääntämällä pullon kertaalleen ylösalaisin neste on taas tasaista. Annostukseen se tuntuisi helpommalta, mutta saattaa olla vain tottumiskysymys. Pieniä mittalusikoita on keittiötarvikkeissa kyllä riittämiin jokaiselle millilitralle omansa.  :wink:
Tämän aineen kohdalla millilitra ja gramma ovat sama asia.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Väkevä varastoliuos tosiaan sakkautuu vähän. Tosin kääntämällä pullon kertaalleen ylösalaisin neste on taas tasaista.

Itse olen sitä annostellut tosiaan suoraan 2 litran kastelukannuun, enkä ole edes harkinnut sen kannun ylösalaisin kääntämistä :wink:.

Olen niin monesti jo toisten palstoilla maininnut tekeväni pikku multatestiä pikku taimille, että kai se pitää virallisestikin kertoa. Kashmiri Mirchin siemeniä iti niin hyvin ja kaikki samaan aikaan, että päätin laittaa ne kasvamaan erilaisiin multiin nähdäkseni, onko mullalla väliä taimien ensi viikkoina ennen kuin lannoitus tai ruukun vaihto tulee ajankohtaiseksi. Taaskin testaan vain kotitarpeiksi. Sattumalta käsillä olleet mullat saivat kelvata. Lähikaupassa oli kyllä Mustaa Multaakin, mutta en sitä ottanut vertailuun, vaikka vähän houkuttikin. :lol:

Mullissa on eroja. Ne tuntuvat ja näyttävät aivan erilaisilta. Tuoteselosteen ravinneosasto on kuitenkin tylsää luettavaa: Kaikilla melkein sama litania 100-30-200. Vain Pirkka ja jotkut Kekkilän kukkamullat sisältävät puolet vähemmän typpeä. Sattui käsiin myös Eviran lannoiteanalyysejä, joista paljastui ehkä Mustan Mullan salaisuus. Yhdessä erässä typpeä oli <1, toisessa 1100, vaikka sata luvattiin. Tuotannon tasalaatuisuus ei oikein ole hallinnassa. Samaa oiretta oli myös tuossa testissä käyttämälläni Sato kukkamullalla, vajausta oli, mutta ei niin paljon, eikä hirveitä ylityksiä ollut havaittu.

Käydäänpä asiaan. Samaan litran jäätelölaatikkoon petasin 4 lokeroa, kaikkiin erilaista multaa ja samanikäiset taimet. Oikealla on päivän nuorempi ja kippuraisena noussut taimi. Se saattaa vaikuttaa aluksi tulokseen.

Multatesti 26.1. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multatesti26.1.jpg)
Mullat järjestyksessä: Sato kukkamulta, Pirkka Kestomulta, Kekkilän puutarhamulta, Maxiturve

Tuossahan osanottajat tuli lueteltua. Tämän lisäksi on eri purkissa lannoittamaton hapan turve, jotta sen PH ei vaikuttaisi muihin multiin haitallisesti. Tuon jo tunnenkin. Siinä ei chili juuri kasva, mutta pysyy hengissä.

Sato kukkamulta on melko hiekkapitoista, rapeaa. Sinä on jopa pikku kiviä.
Pirkka Kestomulta on tasaista hyvin turpeen oloista ja väristä kasvualustaa. Mullaksi sitä on vaikea kutsua.
Kekkilän puutarhamulta on mustaa ja mullan oloista. Siinä on paljon turvetta, oksia ja paakkujakin, mutta myös kompostimultaa. Tämän sulattelin ulkoa kuten seuraavankin.
Kekkilän Maxiturve on puristettua, lannoitettua turvetta isossa säkissä. Tuoteselosteen mukaan se on lähellä B2 turvetta.

Kaikki osanottajat huuhtelin kuumalla vedellä ennen istutusta, jotta kärpäsentoukkia ei tulisi ulkoa sisään. Sama kosteus niissä on edelleen melkein parin viikon jälkeen. Vain Pirkka on vähän homehtunut. Märkänä ei mullista näe, eikä sormella koetellen tunne  eroja, vaikka kuivina ne olivat kaikki aivan erilaisia.

Multatesti 6.2. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multatesti6.2.jpg)
Mullat järjestyksessä: Sato kukkamulta, Pirkka Kestomulta, Kekkilän puutarhamulta, Maxiturve

Pirkka-mullassa on kasvu ollut lievästi nopeampaa. Siihen voi vaikuttaa Tuupin esiin kaivama tieto, että fosfori on tärkeä ravinne alkukasvussa. Tuossa on puolet vähemmän typpeä ja siten N/P suhde ehkä parempi. Fosforia kaikissa pitäisi olla yhtä paljon, jos tuoteselosteita voi uskoa. Turve on saattanut kärsiä taimen laadusta. Lannoittamattomassa turpeessa (ei kuvassa) ei ole päästy vielä sirkkalehtivaiheesta minnekään.

Testi jatkuu...

Baccatumlaatikossani odotti tänään yllätys. Lannoituskokeiluilla voi olla myös odottamattomia sivuvaikutuksia.

Baccan latva rullalla: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/bacca_rullalla.jpg)

Microcarpumin ylälehdet käpristyvät kuten tomaatilla silloin kun se on saanut liikaa typpeä. Tosin tomaatti voi vetää koko lehden pituussuunnassa pienelle sykkyrälle kuin kellonjousen. Viereinen bacca käpristelee lehtiään alaspäin, joten saattaa tämä jotakin muutakin olla. Ne on kasvaneet tuossa ahtaassa ruukussaan kuukauden verran ilman lisälannoitusta. Tämä on jo 25 cm korkea ja yli 30 leveä. Isot lehdet voivat edelleen hyvin, niissä ei näy mitään outoja merkkejä. Nyt muita lannoittaessani on kasteluveden loppuja saattanut joutua näillekin. En vain ole havainnut, mitä ja milloin, onko siitä viikko vai päivä. Melko typpipitoista se varmaan on ollut. Tai sitten kyse onkin vajauksesta?

Baccatumit vaikuttavat nirsoimmilta. Paria chinenseä olen jo toista viikkoa ylilannoittanut, eikä niissä huomaa mitään. Kasvu ei ole kiihtynyt, paitsi ehkä sivusuuntaan. Annuumit vain vihertyvät lisää ja kasvavat rehevästi. Yksi köyhässä mullassa ja paljossa valossa kitunut koki ihmeparantumisen. Parissa päivässä lehtien keltaisuus katosi ja nyt se työntää uutta kasvua ja kukkanuppujakin. Se sai pari Biolan puikkoa ja kasvun alettua olen heitellyt sekaan päivittäin jos mitä lannoitetta. Ylilannoituksen oireita haen.

Puutarhan kesällä lannoittamista en ole vielä aloittanut, joten siitä tämä ruttuisuus ei johdu. Se on joko Nekon tai Kekkilän kukkalannoitteen tekosia.

Oliskohan ureatyppeä sitoutunut kasvualustaan tuolle kasville tarpeeksi...?

Hyvinkin saattaa olla typpi. Muistin tosin, että tälle lorahti eräänä iltana tupla-annos merilevää. En pitänyt sitä vaarallisena, joten en laimentanut lisää. Siitäkin nimittäin löysin ylilannoituksen epäilyn.

Tämä on mainio sivusto. Haulla löysin aika saman näköisen tapauksen:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=23978#23978
Todettuja ylilannoituksia nuokin. Vesikuurille siis baccat nyt.

Cayennella ja parilla Habanerolla jatkan tupla- tai nelinkertaisilla annoksilla lannoittamista. Pitäähän siitä joskus varoitusmerkkejä ilmetä.

Lainaus käyttäjältä: "ChiliPark"... Tälläiset pienet oireet johtuvat yleensä aina hetkittäisistä olosuhdemuutoksista, kasvitaudeista
tai ötököistä.

Siinäpä se ongelma on, kun edes pieniä muutoksia ei tule mieleen kuin tuo merilevä ja satunnaiset annokset kastelukannuun jäänyttä lannoitevettä. Samassa astiassa, täysin samalla hoidolla viereiset Inca Red Drop ja Aji Cristal eivät oireile. Ne ovat muutaman sentin lyhyempiä, mutta mikään noista ei vielä tavoittele lamppua. Olisihan kasvi laatikkoa nostaessani tietysti voinut hipaista sitä.

Suurennuslasilla tarkistin lehdet. Mitään elukkaa siellä ei lymyillyt.  :wink:  
Ulkona tai parvekkeella olisinkin ensimmäiseksi etsinyt hämähäkkiä tuolta käärön keskeltä. Lehden reunat ovat ikään kuin kuivuneet tai reunasuoni kiristää kuin kumilanka. No, tämä ei vaikuta kohtalokkaalta vielä. Olisi vain kiinnostavaa tietää syy ja oppia välttämään sitä jatkossa.

Tilanne on edelleen entisen kaltainen. Vesikään ei välittömästi tuo parannusta ylälehtiin. Toisaalta en ole onnistunut toistamaan ilmiötä runsaalla merilevällä tai lannoitteella muilla chileillä. Ehkäpä sekään ei parissa päivässä ilmene. Toisiin baccatumeihin en raaskinut kokeilla.

Puhutaanpa jostakin positiivisemmasta asiasta, kuten hyvän kasvun salaisuudesta tänään. Tämä on oman chili-ikkunani rehevimpiä, ei isoimpia. Tiedän, että monilla teistä on paljon nopeampaa kasvua mullassakin, puhumattakaan hydroilusta, mutta tästä nyt sattui olemaan vertailuryhmä täsmälleen samasta itämiserästä seitsemän viikon takaa.

17.12. taimettuneet Habanerot 7.2. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/habavertailu.jpg)

Kuva on otettu siten, että kamera on lukittu ja kohde vaihdettu kuvaan. Pienempi ruukku on parin kirjan päällä, jotta mullan pinnat ovat tasoissa. Kasvien mittakaava siis on oikein. Pienempi kuva EI ole pienennetty, vain tyhjää reunoilta on leikattu pois. Värierokin toistuu oikein.
Nämä taimet ovat peräsin idätyskokeestani turpeen pinnalla (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=38439#38439). Näiden purkkien taimet itivät samaan aikaan, mutta ovat sittemmin saanet hieman erilaista kohtelua.

Vasemmalla on kaksi Habaneroa maitopurkeissa. Niiden korkeus on vasta 12 cm, mutta leveyttä lehdillä on yli 30 cm. Oikealla, alkuperäisessä itämispurkissaan kasvien korkeus on 6 cm ja leveyttä 16 cm. Lehtien määrässä ja rungon paksuudessa on valtavat erot. Suurin ero on kuitenkin ruukkujen multatilavuudessa. Pikku rasiassa on 136 kuutiosenttiä multaa, isommassa 945.

Lannoitus, siinäkö sen salaisuus? Pikku purkkia on lannoitettu nyt parin viikon ajan. Ilman sitä kasvin leveys olisi vain puolet nykyisestä ja väri vieläkin vaisumpi. Isommat eivät ole saaneet koko aikana minkäänlaista lannoitusta. Ei mitään. Pari kertaa ne on vaihdettu isompaan ruukkuun ja tuoreeseen multaan. Aluksi ne kasvoivat yhdessä 8 cm ruukussa pari, kolme viikkoa. Sitten istutin ne kummankin omaan maitopurkkiin, missä ne nyt ovat levinneet kuukauden verran. Isompaan vaihtotarvetta ilmenee taas. Itämispurkkiin jääneet taimet saivat uuden mullan myös, mutta eihän siihen paljon mahtunut. Siksi aloin niitä lannoittaa.

Lajike? Varmuudella en tiedä. Nämä isommat ovat "löytölapsia". Siemenpaketin tultua postissa, avasin sen nojatuolissa ja pudotin yhden Habanero Red Dominican siemenen syliini. Sitä ei löytynyt mistään. Niinpä jätin sen kylvämättä. Seuraavana päivänä löytyi lattialta tuolin läheltä 2 siementä. Toinen niistä täytyy olla tuo Dominica, toisesta oli vain epäily. Kylvin ne jälkikäteen laatikkoon ja nehän itivät ensimmäisenä. Kun molemmat taimena näyttävät kovasti Habanerolta, jää mahdollisuudeksi hollantilainen punainen market-habanero. Niitä olin käsitellyt aikaisemmin. Pikku laatikossa leveämpi taimi on varmuudella kyseinen market-habanero. Taimien kasvuvauhdista ja karvaisuudesta olen päätellyt, että pienempi noista isoista on Dominica. Varmuuden asiasta saan vasta satovaiheessa.

Mistä moinen ero?
Asianmukaisesta hoidosta, sanoisin. Ruukun vaihto sopivaan aikaan, niukka kastelu ja varmaan sopiva multa. Noihin aikoihin sekoitin hiekkapitoista Sato-kukkamultaa ja turvetta. Kertaakaan pintamulta ei ole kastunut, kun olen alakautta kastellut ruukun muuttuessa kevyeksi. Mitään kikkoja tai lannoitepaukkuja ei tarvita. Jonkin verran valoa, multaa ja vettä, siinä kaikki.   :lol:

Lainaus käyttäjältä: "ChiliPark"... Itse olen käyttänyt tätä hyväkseni säästääkseni tilaa. Olen jättänyt tahallani taimet
liian pieniin astioihin odottamaan kevättä.

Tuollaista tilan säästöä minullakin on menossa. Kaksoiskappaleita, jotka eivät millään mahdu kesällä parvekkeellekaan, pidän hengissä "kaiken varalta". Jos vaikka isommalle taimelle sattuu jotakin, saan näistä pienistä nopeammin uuden kuin alkamalla idättämisestä asti. Minulla on litran jäätelölaatikossa niitä kahdeksankin, kun oikeassa kasvatuksessa jaan tilan kolmelle kasville. Chilien kasvunopeutta tosiaan voi aika tavalla säätää ihan ruukun koolla ja mullan laadulla. Hapan lannoittamaton turve hidastaa kasvun. Minusta outo reaktio on, että voimakas valo, "jatkuva auringonpaiste" myös hidastaa kasvua, mutta siltä se näyttää. Ainakin pienillä taimilla.

Otin tuon pikku ruukussa kasvaneen Habaneron nyt omaan maitopurkkiin. Saa ryhtyä rehottamaan hetkeksi aikaa. Testaan ajatusta, joka syntyi Cayenneiden kasvua seuratessani. Ne olivat kuukauden verran lähes pysähtyneessä tilassa ahtaassa ruukussa, huonossa mullassa. Kun ne sitten pääsivät isompaan, kasvu oli voimakasta, mutta myös kukinta alkoi varsin pienenä. Nyt niissä on jo kymmenkunta pientä vihreää palkoa.  :wink:
Katsotaan, mitä Habanero tekee vastaavassa tilanteessa.

Voisiko kylmäshokki ja veto olla syynä taannoiseen lehtien käpristelyyn?
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40769#40769

Kyseinen bacca on nojaillut ikkunaan, ei kyllä noilla lehdillä, vaan vanhemmilla, isoilla. Lisäksi sille saattoi lurahtaa kerran tuoretta kylmää vettä, kun seisonut vesi loppui kesken kannusta. Kylmän veden lämpötila taitaa olla vain muutamia asteita. Ilmiö ei ole levinnyt ja uudet lehdet näyttävät jo terveiltä.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Ilmiö ei ole levinnyt ja uudet lehdet näyttävät jo terveiltä.

Tämä tukee hetkellistä ylilannoitusta. Samanlaisia oireita näkee vesiviljelijöiden päiväkirjoissa, esimerkiksi Cornellin päiväkirjassa. (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=2999&postdays=0&postorder=asc&start=27) Vaikka juuri ei typpeä olisikaan liikaa, niin ravinnepitoisuus voi olla liian korkea eli liian korkea johtokyky. Noista vesiviljelijöiden päiväkirjoista oppii muuten todella paljon noista ravinteista ja suhteista. Niissä kun nuo oireet ilmestyvät nopeasti. Työlästä vain kahlata läpi noita. Esalla on myös hyvät päiväkirjat useammalta kaudelta.

Samantyylisistä oireista kärsinyt ylilannoitettu Habaneronikin on jo toipunut. (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=4016&postdays=0&postorder=asc&start=98)

Kiitos, tuo olikin jäänyt huomaamatta.
Oireet ovat täysin samat. Siis ylilannoitus - vahingossa.

Tämä ehkä kannattaisi aloittelevan chilinkasvattelijan ja -kastelijan lukea ajatuksella läpi. Ainakin minulle paljastui monia uusia asioita multia testatessani.

Aloitin multavertailuni kohta kolme viikkoa sitten. Alkuosa on luettavissa täältä: http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40720#40720
Siellä ovat myös vertailukuvat 26.1. ja 6.2.

Multatesti 12.2. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multatesti12.2.jpg)
Mullat järjestyksessä: Sato kukkamulta, Pirkka Kestomulta, Kekkilän puutarhamulta, Maxiturve

Pirkka-mullassa taimi on 11cm korkea, turpeessa 6cm. Taimet ovat huomenna kolmiviikkoisia. Laitoin ne näihin testimultiin pari päivää myöhemmin, joten tässä purkissa ne ovat nyt kasvaneet 18 päivää. Kullakin on multatilaa 5x7x7cm, eli reilun jogurttipurkin verran, 2,5 desiä. Minulla on syyni, miksi kuvasin testiryhmän jo tänään, eikä vasta tasaviikoilla. Pelkään näet, että joku saattaa uupua kalkkiviivoilla. Taimet eivät ole saaneet tippaakaan lisää vettä kohta kolmeen viikkoon. Ei edes suihkuttelua. Kuivumisnopeudesta muodostui osa multatestiä. Kastelen niitä kaikkia sitten, kun ensimmäinen riiputtaa lehtiään.

Multien sormituntumat nyt:
Sato kukkamulta on rutikuivaa, varsin hiekkapitoista. 15% hiekkaa kertoo tuoteselostus. Muissa ei asiaa mainita.
Pirkka Kestomulta on kuivaa, pölisevän kuivaa multaa myös vähän syvemmältä. Pussista otettaessa se oli enemmän turpeen oloista kuin nyt.
Kekkilän puutarhamulta on pinnalta kuivunut korpuksi, mutta syvemmältä löytyy kosteutta.
Kekkilän Maxiturve on kosteaa melkein heti raaputettaessa. Tämä kestäisi helposti kolme viikkoa kastelematta.

Kasvien korkeussuhteet ovat säilyneet ennallaan. Turve sai huonon lähdön, päivän nuoremman ja kippuraisen taimen, mutta tuskinpa se selittää noin suurta eroa. Viides osanottaja, lannoittamaton turve (ei vieläkään kuvassa) ei ole edennyt sirkkalehtiä pidemmällä. Sen korkeus on 4,5cm. Kaikki ovat saaneet liian vähän valoa. Isommat baccatumit ja jo hedelmiä tuottavat Cayennet varjostavat pienempiä pahasti. Tarvittaisiin lisää tilaa tai aurinkoa. Noin ripeäkasvuisia kuin nämä korkeimmat taimet ei enää millään saa purkin vaihdossa upotettua sirkkalehdet maan pintaan. Niin korkeita ruukkuja ei ole. Jos näistä pitäisi valita yksi jatkokasvatukseen, ottaisin tuon turpeessa kasvaneen. Tämä Kashmiri Mirch (todennäköinen annuum) saattaa olla rivakkakasvuista lajia. Jollakin chinensellä korkeusongelmaa tuskin olisi.

Olen ehkä sittenkin alitajuisesti menetellyt järkevämmällä tavalla tähän astisissa kasvatteluissani. Olen idättänyt hyvin ravinneköyhässä mullassa, enimmäkseen happamessa, lannoittamattomassa turpeessa. Pinnalle tulleet taimet olen sijoittanut heti voimakkaaseen valoon, "lastenkammariin". Näin sirkkalehtivaiheessa chilit ovat jääneet mataliksi. Vasta parin viikon päästä tai myöhemmin olen siirrellyt niitä parempaan multaan, silloin sirkkalehdet maan pintaan. Joskus siihen on mennyt kuukausikin, eikä kasvi ole paljon kasvanut sen aikana. Nyt nuo joukukuussa tai vuodenvaihteessa hyvään multaan päässeet alkavat olla aika isoja. Sanoisin jopa pari kuukautta liian aikaisin auringon ja parvekekelien suhteen. Nyt saattaisi olla sopiva aika kylvää ensi kesän sato, jos ikkunalla ja osin luonnonvalolla kasvattelee. Nyt voisi jo antaa niiden kasvaa, eikä tarvitsisi pidätellä.

Seuraan noiden taimien kasvua lähipäivät vähän tarkemmin, etteivät pääse kupsahtamaan. Minua alkoi kuitenkin kiinnostamaan, mikä näistä kuivuu nopeimmin. Kakkossijaa en kyllä aio enää katsoa, vaan upotan kaikki vesisammioon, kun oireita alkaa ilmetä. Homman opetus on kuitenkin, että pieniä taimia ei tarvitse koko ajan kastella. Kolme viikkoa saattaa olla ihan sopiva väli. Myöhemmin haihtuminen kasvaa lehtien lisääntyessä, mutta silloin ne tarvitsevatkin jo isomman ruukun ja se taas haihduttaa enemmän suoraan mullastakin.

Aloittelijan tyypillisiä kysymyksiä on: Kuinka paljon pitää kastella ja kuinka usein. Siihen ei tietenkään ole vastausta, mutta tässä tapauksessa se olisi ollut n. 2-5 millilitraa päivittäin. Se on puoli limsapullon korkillista. Kesällä parvekkeella iso kasvi voi aurinkoisena päivänä hörpätä litran päivässä. Kasvithan varmaan pitävät enemmän tasaisesta kosteudesta kuin kuivasta litimärkään heittelehtivästä, mutta sen hallitseminen vaatii jo kokemusta. Ruukun painosta tarpeen voi oppia tuntemaan ja sormella pinnan alapuolelta kokeilemalla tuntee ainakin, milloin ei ole tarvetta kasteluun. Vasta kun multa parin sentin syvyydestä on rutikuivaa, kastelun tarvetta saattaa ilmetä.  :lol:

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Kasvien korkeussuhteet ovat säilyneet ennallaan. Turve sai huonon lähdön, päivän nuoremman ja kippuraisen taimen, mutta tuskinpa se selittää noin suurta eroa.

No tiedä noista. Omien kokemuksien mukaan voi olla aika suurtakin vaihtelua kahdella eri taimella samanlaisissa kasvualustoissa ja olosuhteissa. Ensimmäinen CGN 22871 oli ehtinyt kasvaa noin 10cm pituutta kun toinen vielä pulputti lähestulkoon pelkillä sirkkalehdillään, vaikka molemmat putkahtivat mullan alta vuorokauden sisällä toisistaan. Kuukausi eteenpäin niin jälkimmäinen sirkkakaveri olikin sitten mennyt hujahtamalla ensimmäisen ohitse. Toiset vain donkkaa tykimmin, ja toiset mököttää milloin mistäkin mieliteosta.

Tuollaisilla testejä tehdessä melkein pitäisi olla 3 samanlaista multasettiä käytössä, että voisi alkaa vetämään ihan käytännön suuntaviivoja erilaisten multien vaikutuksesta hilien kasvuun. Yhdellä setillä tulokset jäävät vähän liikaa arpaonnen ja yksilösuoritusten varaan. Tosin hauskaahan niitä on silti seurata.

Onhan tämä kaukana tieteellisestä. Otantakin on kotitarvelähtöinen. Huomaa myös, että minä en tavoittele suurinta mittaa, vaan menestymiskykyistä chiliä. Sellainen taitaa syntyä kaikilla noista, mikä sinänsä on riittävä lopputulos testille. :lol:

Alkaa tuntua entistä enemmän siltä, että olisi pitänyt hakea se Musta Multa häiriköksi mukaan kisaan, mutta sitten se tietysti olisi käyttäytynyt mahdollisimman keskinkertaisesti. Kokeilkaa joku muu sitä. Ei ne kaikki voi huonoja olla. Muutama "mätä omena" joukossa on pilannut maineen. Nyt oli markettiin tullut myös Biolan altakastelumultaa, mutta kun se oli melkein tuplasti Pirkkaa kalliimpaa, en edes harkinnut.

Kaikki Kashmirin taimet kaikissa mullissa voivat edelleen hyvin. Kolme viikkoa kastelematta lähestyy. Jo toissa päivänä kukkamullat olivat sormella koetellen aivan kuivia. Sitkeitä chilejä ovat.

Sitkeitä ovat. Kolme viikkoa kastelematta. Eilenkin aurinko vihdoin paistoi ja isompilehtiset roikuttelivat lehtiään, eivät nämä pienet. Ne vain kasvavat rutikuivassa mullassaan. Kaikkiin on tullut 2 senttiä lisää mittaa kolmen päivän aikana. Liian honteloita ne ovat minusta, mikä johtunee liian vähästä valosta ja kasvuvoimaisesta mullasta. Pirkan puolta vähäisempi typpilannoitus ei näytä haittaavan mitenkään. Se otti ensimmäisinä päivinä pienen etumatkan kasvussa ja on sen sitten pitänyt. Edelleen turpeessa kasvanut on pienin, mutta sopusuhtaisin taimi.

Alkuun siis kastelin mullat perusteellisesti, valutin kuumaa vettä niistä läpi. Sen jälkeen ne eivät ole saaneet lisää vettä kolmeen viikkoon, eikä niitä ole peitelty tai suihkuteltu. Huoneen lämpötila ja ilmankosteus tietysti vaikuttavat olennaisesti haihtumiseen. Niitä en ole mittaillut, mutta keskuslämmitys-puutalossa on noin 21 astetta eikä ilmankostuttimia. Patterit ovat näillä keleillä vain aivan niukasti lämpimiä. Pieni chiliviidakko näiden taimien ympärillä on paitsi varjostanut myös kostuttanut ilmaa. Ruukun väliseinät eri multien välillä ovat muovia, mutta eivät niin tiiviitä, etteikö sieltä mahtuisi juuria luikertelemaan, mutta en uskoisi niiden vielä ehtineen naapurin puolelle - ja yhtä kuivaa sielläkin olisi.

En siis sano, että voitte jättää pikkuisen taimenne kolmeksi viikoksi 2,5 desin astiaan turvallisin mielin, mutta hämmästyksekseni se näyttää olevan mahdollista. Melkein millä tahansa mullalla.

Vähällä vedellä näyttää tulevan toimeen :) Itse olen huomannut että ympäristöllä on paljon vaikutusta veden kulutukseen. Toissa päiväna kun aurinko vähän räkötti, niin 3 chiliä anoi illalla vettä roikottamalla alalehtiä. Eikä edellisestä kastelusta ollut kuin pari kolme päivää.

Jos toi purkki vielä on umpinainen, niin siihen on varmaan pohjalle kertynyt aika hyvä vesivaranto, josta pikkuiset juo. Eräänlainen altakastelu ruukku :)

Altakastelu hyvinkin.  :lol:
Siis alapuolelta kastelu. Pohjassa on reilut reiät jokaisen multaosion kohdalla. Noissa laatikoissa kastelen aina alakautta. Minä en koskaan, mitään kasvata pohjastaan umpinaisessa ruukussa. Aina on veden päästävä ulos, jos sitä on liikaa. Muuten juuret kuolevat. Eipä tullut edes mieleen tämmöisen perusasian selvittäminen. Hyvä, että kysyit.

Aurinko varmasti vaikuttaa haihtumiseen, mutta sitä ei viimeisen kolmen viikon aikana ole montaa päivää ollut.

Pikkuchilien janoa odotellessa katsastetaan Cayennen tilanne.

16.2.2008:  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/cayenne16_02.jpg)
Pari kuukautta sitten kasvumultaan päässeet Cayennet tuottavat jo satoa. Tuo on ensimmäinen itse siemenestä asti kasvattamani chili. Ja vielä itse kasvatetuista siemenistä. Merkittävä tapaus miehen elämässä.  :lol:
Kasvilla on korkeutta 25 cm ja ensimmäiset palot alkavat olla jo täysikasvuisia, 8 cm. Niitä on tulossa toista kymmentä, kukkia on paljon ja nuppuja kehittyy koko ajan lisää. Ei siis auttanut typpilannoitus pudottelemaan nuppuja.

Jos kasvien historia kiinnostaa, lisätietoa löytyy 17.12. pienenä (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/07/cayennevertailu.jpg),   noiden janoisten pikkutaimien kokoisena 3.1.08 (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=38821#38821)  ja ensimmäinen kukka 30.1 (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40271#40271).

Ihme sakkia, todellisia sinnittelijöitä nuo multatestin (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40997#40997) pikkutaimet.
Kaikki vain kasvavat rutikuivassa maaperässään. Kokeilin jo puutikulla pohjan reikien kauttakin, löytyisikö sieltä kosteutta. Ei löytynyt. Turve liikahti yhtenä paakkuna ylöspäin ja nostin sen sitten pöydälle. Se oli aivan kuivaa niin pohjasta kuin sivuiltakin. Jossakin keskellä täytyy olla hitunen kosteutta, koska kasvi kasvaa edelleen. Juuret eivät olleet vielä yltäneet pohjaan asti, joten naapuriosastosta veden hakua ei esiinny. Kaikki ovat omillaan. Kaikki ovat kasvaneet. Hiekkapitoisessa mullassakin, vaikka se minun mittapuuni mukaan on ollut jo viikon pikaisen kastelun tarpeessa.

Alkaa mennä jo tylsäksi tämä, mutta edelleen taimet viihtyvät hyvin rutikuivassa mullassa. Neljättä viikkoa jo kastelematta.

Multatesti 18.2.  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multatesti18.2.jpg)
Mullat järjestyksessä: Sato kukkamulta, Pirkka Kestomulta, Kekkilän puutarhamulta, Maxiturve

Jos näitä vertaa vajaa viikko sitten olleeseen tilanteeseen:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40997#40997
huomataan, että Kekkilän puutarhamulta on nyt kirinyt Pirkan kiinni ja turpeessa on voimakkain kasvupyrähdys. Näissä olikin eniten kosteutta tuossa vaiheessa. Ei ole enää. Korkein taimi on nyt 13,5 cm (edellisessä 11), turvetaimi on 9,5 cm (edellisessä 6).

Tahtoisin jo kastelemaan.  :lol:

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Tahtoisin jo kastelemaan.  :lol:

Maltahan vielä... :D Ovat kyllä todella honteloita. Kosteuden loppuessa eivät varmaan ennätä roikutella lehtiä ennenkuin kaatuvat.

Sitä minäkin pelkään. Eräänä aamuna ne kaikki roikkuvat rentoina purkin reunan yli - ja varret poikki joiltakin.

Kashmiri Mirch on Himalajan rinteiden kasvatti, joten se saattaa olla tottunut kuiviin kausiin. Niin tämäkin kokeilu taas vesittyy lajikkeeseen. Cayenne ei sopinut lannoituskokeeseen, kun se kestää vaikka mitä ylilannoitusta. Niin kyllä tuntuvat Habanerotkin kestävän.
Kokeiluun kuuluu, että varsinainen satokasvi on turvassa kasvamassa, kävi näille miten kävi.  :lol:

Totta se on.
Neljä viikkoa kastelematta.
Multatesti 22.2. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multatesti22.2.jpg)
Mullat järjestyksessä: Sato kukkamulta, Pirkka Kestomulta, Kekkilän puutarhamulta, Maxiturve

Taimet sen  kun kasvavat. Puutarhamulta on nyt spurtannut muiden ohi ja turpeessa kasvu on ollut vilkkainta. Kymmenen päivän takaisen tilanteen näet täältä (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40997#40997). Viisi senttiä ovat kasvaneet tuossa ajassa. Tarkkaan katsoen kuivumisen oireita on näkyvissä. Vasemman laidan chileillä sirkkalehdet ovat hiukan rentoja. Pari päivää sitten auringonpaisteessa sitä ilmeni ensimmäisen kerran, mutta auringon mentyä lehdet ryhdistäytyivät. Nyt ne ovat koko ajan vähän velttoja. Puutarhamullassa ja turpeessa kasvavat taimet ovat täysin kunnossa.

Neljän viikon kokemuksella voisin väittää, että hyvin kasteltuun multaan voi sirkkalehtivaiheessa istuttaa taimen ja unohtaa sen ainakin kolmeksi viikoksi, kunhan multa on riittävän syvää eikä huoneilma ole poikkeuksellisen kuivaa ja kuumaa. Näyttävät nuo pärjäävän neljäkin viikkoa. Tuulettimen käyttö taimien heilutteluun luonnollisesti lisää myös haihtumista sekä mullan pinnalta että lehdistä ja aiheuttaa aivan toisenlaisen kastelun tarpeen. Nämä taimet saivat kasvaa rauhassa.

Johtopäätökset seuraavalla sivulla (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=4107.msg41442#msg41442).

Kidutuksellakin on rajansa.
En kestänyt katsoa enempää vaan annoin reilusti vettä multatestin taimille ennen kuin ne vahingoittuvat pysyvästi. 4 viikkoa ja 1 päivä kastelematta riittää. Sato kukkamulta ja Pirkka kestomulta ovat olleet kaikilla testeillä mitaten rutikuivia jo toista viikkoa. Taimet niissä riiputtivat sirkkalehtiään ja seuraavatkin lehdet olivat pehmeitä ja kipristelivät kärjestä. Kekkilän puutarhamullassa ja turpeessa chilit olivat oireettomia eli ne olisivat kestäneet vielä ainakin 2 päivää lisää.

Selvittääkseni veden kulutuksen mittasin niiden nyt imemän veden. Punnitsin myös laatikon samassa tarkoituksessa.  Alimmillaan sen paino oli reilusti alle puolet hyvin kastellusta.  Mullan pinta aleni kuivuessaan melkein sentin. Voi olla, että se ei enää nouse entiselleen. Mullan pussittajatkin varottavat päästämästä multaa kokonaan kuivumaan, jos sen ei haluta painuvan tiiviimmäksi.

Alakautta kastellessa nopeimmin kostui Pirkka, joka onkin altakastelumulta. Se oli puolessa tunnissa pintaan asti märkä. Muut seurasivat kaukana perässä, tunnin päästä ensin puutarhamulta, sitten Sato ja pisimpään korppuna pysyi turve. Se on tehokas kosteana, mutta kuivaan turpeeseen vesi ei vain imeydy. Velttous lehdistä alkoi poistumaan tunnin kuluttua kastelun aloittamisesta ja parissa tunnissa kaikki oli normaalia.

Koko litraisen laatikon multa imi vettä yli puoli litraa mikä tarkoittaa kullekin neljälle chilille 2,5 desin "purkissaan" 1,3 dl. Tästä voidaan laskea, että nuo neliviikkoisiksi ja keskimäärin 15 cm korkeaksi kasvaneet taimet kuluttivat alle 5 ml vettä päivässä. Siitä valtaosa haihtui ilmaan mullan pinnalta. Teelusikallinen siis riittäisi päiväannokseksi tai limsapullon korkillinen. Se on aika vähän.  Myöhemmin, kun lehtien määrä ja koko kasvaa, veden käyttökin lisääntyy. Huomautettakoon nyt tässäkin, että mitään koneellista tuuletusta taimilla ei ollut. Se lisäisi haihtumista ja veden tarvetta ehkä moninkertaiseksikin.

Multatesti jatkuu. (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40997#40997) Tutkitaan nyt vaikka miten pitkälle eri mullat kasvattavat taimia ilman lannoitusta. Tässä pienessä multatilassaan tietysti, ilman ruukun vaihtoa. Ehkä siitä selviää myös, milloin olisi otollinen aika vaihtaa näistä reilun jogurttipurkin kokoisista isompiin.

Hienoa tämmönen semikliininen testi.

Sen verran ainakin pystyn tuloksia hyödyntämään omissa kasvatteluissani, etten ehkä sittenkään odota, että turpeessa kasvavat chilini alkavat riiputtaa lehtiään tarkoittaen, että alusta on kuiva. Jos kerran turpeeseen ei saa enää imeytettyä vettä kunnolla altakastelulla.

Kyllä se vesi sinne takaisin menee, mutta toista tuntia kestää.  :wink:
Reilusti vettä alusastiaan ja kärsivällisyyttä.

Turpeen tuntee sormella, milloin se on kuiva ja ruukun painosta: Se on höyhenenkevyt.

Multatestin Kashmiri Mirchin taimet kasvavat edelleen hyvää vauhtia, useita senttejä viikossa. Veden kulutus on luonnollisesti lisääntynyt kastelun jälkeen, kun märkää, haihduttavaa pintaa on enemmän. Punnitsemalla arvioin, että vettä on kulunut jopa 10 grammaa päivässä. Kaikki mullat ovat edelleen hyvin märkiä viime lauantain kastelun jälkeen. Varmaan taas menisi kolme viikkoa kevyesti, mutta pyrin nyt tasaisempaan kosteuteen. Niinhän maaperässä asiat on.

Market-habanero 26.2.08 (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/habanuput.jpg)

Yli kaksi kuukautta vanha Habanero sai kolmisen viikkoa sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40868#40868) oman ruukun ja on siinä kasvanut lähinnä korkeutta. Parinkymmenen sentin korkeudessa se päätti haaraantua ja samalla ilmestyi nippu nuppuja haarautumiskohtaan. Kuva on kasvin latvasta suoraan alaspäin. Lisää nuppuja tulee joka lehtihankaan tuosta ylöspäin. Liian pienihän tämä on kunnon satoa tuottamaan, vaikka runko onkin roteva ja lehdet isoja. Ellei se itse ymmärrä noita pudotella, en minäkään ala nyppimään. Ehtii se sitten vielä kesällä tuottaa runsaamman sadon, vai kuinka?

Itse asiassa melkein kaikissa viime vuoden puolella taimettuneissa on nuppuja havaittavissa, eli runsaan parin kuukauden ikäisinä nuo pyrkivät aloittamaan kukintaa. Vain Starfish kasvattaa pituutta, muut baccatumit kasvattelevat nuppujakin. Osa on kyllä jo kuivunut kasvun edistyessä. Annuumeista Cayenneissa on jo reilusti satoa (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=41204#41204), muissa nuppuja. Ensimmäisenä aloittanut lopettelee jo kukintaa ja kellastuttaa ja pudottaa kukat. Ruukun vaihto kesken kukinnan saattoi häiritä sitä. Toista kymmentä normaalikokoista palkoa on kuitenkin pikku taimen oksilla. Vähän perässä tuleva kaveri taitaa mennä siitäkin ohi. Tabascon juurrutettu latva (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=39526#39526) kukkii innolla edelleen ja siinä näyttäisi muutama hedelmä kehittyvän. Yleensä kukat putoavat kukittuaan. Juurtuminen on onnistunut ja kasvista tuli oikein hyvän muotoinen ikkunalaudan koriste.

Tammikuun alussa (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=38988#38988) sisään tuomani onnettomasti autotallissa talvehtineen Habaneron olo on jo vähän parempi. Uusia lehtiä on ilmestymässä jo toinen kierros.

Talvehtinut Habanero 1.3.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/talvehtinut_haba.jpg)

Kuvittelin tuota katkoessani marraskuussa (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=37567#37567), että uusia oksia ilmestyisi joka lehtihankaan (ne ovat noita pieniä nyppyjä rungossa). Näin ei näytä käyvän, vaan vain yhdestä kasvupisteestä kolmannes latvasta alkaa kasvaa uutta. Lehtihankojen yläpuolelle kyllä muodostui pieniä lehden alkuja, mutta talven kylmässä ne näyttävät kuivuneen ehkä yhtä lukuun ottamatta. Jos olisin pitänyt tuota lämpimässä, varsi voisi olla täynnä uutta kasvua. Ensin varteen tuli hyvin hitaasti ruusuke ryppyisiä lehtiä, joiden reunat jäivät keltaisiksi. Ilmeisesti nestevirtaukset kuivassa rungossa eivät toimineet. Viime päivinä on vauhdilla alkanut ilmestyä uutta terveen näköistä lehteä ja mikä hienointa, myös kukkanuppuja joka lehtihangassa. Siemenestä kasvatettu ehti kuitenkin edelle.

Aivan ilmeisesti Habaneroa ei olisi pitänyt yrittää talvehdittaa niin viileässä ja valoisassa ja mitä ilmeisimmin parempi ratkaisu olisi ollut leikata se kymmenen sentin tapille heti kättelyssä. Näin tein nyt Tabascolle, jolle oli sattunut onnettomuus talvivarastossaan. Jo kehittyneet ensimmäiset lehtiruusukkeet irtosivat latvasta, kun siihen osui joku esine. Nyt se on lyhyellä rungolla odottelemassa uutta kevättä. Siitäkin lämpimässä juurrutettu latva ehti ohi. Tähän asti siis talvehtineista juurista ei ole ollut paljonkaan hyötyä. Onhan noilla tukevat puumaiset varret. Ehkä sen ja ison juurakon etu tulee vielä näkyviin.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Aivan ilmeisesti Habaneroa ei olisi pitänyt yrittää talvehdittaa niin viileässä ja valoisassa ja mitä ilmeisimmin parempi ratkaisu olisi ollut leikata se kymmenen sentin tapille heti kättelyssä.

Varsinkin chinenseille ole huomannut, että varren jättäminen liian pitkäksi tapituksessa ajaa ennenmmin tai myöhemmin siihen tilanteeseen, että sitä vartta pitää sitten katkaista vielä lisää.

On parempi olla muutama hyvä kasvupiste varren alaosassa kuin monta heikompaa siellä täällä varressa.

Kiitos. Kantapään kautta van pitää nuokin asiat opiskella. :wink:

Onko muiden lajien leikkaamiseen vastaavia neuvoja? Baccatumit käyttäytyvät aika erilaisella tavalla. Kasvavat korkeutta muita enemmän ja lehtiä on harvemmassa. Mikä niistä tekee tiheämpiä, vai tekeekö mikään? Minulla on ensimmäiset baccat vasta puolimetrisiä, mutta ennen kesää taitaa jo tulla typistämisen tarvetta.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Kiitos. Kantapään kautta van pitää nuokin asiat opiskella. :wink:

Onko muiden lajien leikkaamiseen vastaavia neuvoja? Baccatumit käyttäytyvät aika erilaisella tavalla. Kasvavat korkeutta muita enemmän ja lehtiä on harvemmassa. Mikä niistä tekee tiheämpiä, vai tekeekö mikään? Minulla on ensimmäiset baccat vasta puolimetrisiä, mutta ennen kesää taitaa jo tulla typistämisen tarvetta.

Kyllä nekin kannattaa pätkäistä jossakin vaiheessa. Olisinkohan itse tehnyt sen juuri puolimetrisenä viime keväänä. Kolmessa viikossa katkaisun jälkeen versominen oli jo ihan mukavaa ->
(http://img359.imageshack.us/img359/3020/pi441583io3.th.jpg) (http://img359.imageshack.us/my.php?image=pi441583io3.jpg)(http://img292.imageshack.us/img292/5972/pi441583ik0.th.jpg) (http://img292.imageshack.us/my.php?image=pi441583ik0.jpg)

EDIT: ja kyseessä siis PI 441583

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Onko muiden lajien leikkaamiseen vastaavia neuvoja? Baccatumit käyttäytyvät aika erilaisella tavalla. Kasvavat korkeutta muita enemmän ja lehtiä on harvemmassa. Mikä niistä tekee tiheämpiä, vai tekeekö mikään? Minulla on ensimmäiset baccat vasta puolimetrisiä, mutta ennen kesää taitaa jo tulla typistämisen tarvetta.

Raa'asti poikki vaan. Kyllä ne sitten alkavat puskemaan uusia oksia joka lehtihangasta. Tässä esimerkkikuvassa (http://calm.iki.fi/chilikuvat/ebb_2008-03-01.jpg) parisen viikkoa sitten katkaistut champion (alanurkka) ja aji cristal (ylänurkka).

Kiitos vihjeistä.
Inca Red Drop on itse haaraantunut ja siinä on niin paljon kukkanuppuja, että taidan jättää sen rauhaan, mutta Aji Cristal ja Microcarpum saavat saksikäsittelyn. Näillä on jo omat 13 cm ruukut, mutta pari Starfishiä ja Campane jakavat edelleen litran jäätelörasian.

Starfishistä olen jonkun kokemuksia lukenut, että se jatkoi pituuskasvua leikkelystä huolimatta. Korkeata niistä olen kasvattamassakin, mutta pari kuukautta pitäisi vielä sinnitellä sisätiloissa. Puolimetrinen, isolehtinen kasvi 7 cm:n multatilassa kaataa ruukkunsa, jos se taipuu valoa kohti ja multa on kuivaa. Campane on kasvanut vieläkin ripeämmin samassa laatikossa. Jos vaihdan nuo isompiin ruukkuihin, kasvu vain kiihtyy - eivätkä kaikki mahdu enää ikkunalle. Taidan kokeilla huonoa hoitoa ja kasvun hidastamista. Metriseksi 7 cm ruukussa?

Multatestini nykytila?  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/starfish6.3.jpg)

No ei sentään. Starfishejä ovat ja vähän vanhempaa ikäluokkaa.  :lol:
Multatestin Kashmiri Mirch taimet kasvavat vauhdilla kaikissa mullissa. Puutarhamulta tosin on selvässä johdossa pituuskasvussa ja lehtien koossa. Mittaa sillä oli 23 cm kun taimet olivat 6 viikkoisia. Muut olivat tasoissa 18-19 cm. Kastelin noita nyt vajaan kahden viikon jälkeen, vaikka eivät olleet vielä kuivia. Punnitustulos: Vettä kuluu nyt kasvia kohden 7 ml päivässä eli puoli desiä viikossa noissa 2,5 desin "ruukuissa".

Palataanpa kuvan Starfisheihin. Joulukuun alussa nuo olivat tulitikun mittaisia hentoja rääpäleitä (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=37891#37891). Sen jälkeenkin pidin niitä köyhässä mullassa pienessä purkissa kuukauden verran ennen kuin pääsivät kasvumultiin. Koko kasvupyrähdys on tapahtunut viimeisen viiden viikon aikana, sillä 25.1. ikkunakuvassani (vasemmassa laidassa) (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40132#40132) ne olivat vielä tuota purkkiaan matalampia.  Korkeitahan niistä on tulossa ja parvekkeella mahtuvat kiipeilemään. Parvekekauteen on kuitenkin vielä aikaa. Nyt nuo ovat 7x7x7 cm multatilassa yli puolimetriset rotevat taimet. Isoin on muuten Campane. Se lienee läheistä sukua Starfishille ja kasvaa myös isoksi.

Näissä ei vielä ole kukkimisen oireita. Melkein kaikki muut vuodenvaihteessa taimella olleet kasvattelevat nuppuja tai kukkivat jo. Aivan liian pieninä ja aivan liian aikaisin.

Joku hifi chili jalostaja vois pikkuhiljaa kehitellä sen lajikkeen joka kukkii käskystä, ja vain käskystä.

Ei auta ku nyppiä, nyppiä ja nyppiä. Mulla nyppiminen on johtanu samankaltaisiin haarautumisiin ku latvoessa. vaikka olen yrittäny varoa nyppimästä muita kasvinosia, ku niitä nuppuja... eipä tuo haittaa..

Mulla muuten aika pitkäksi leikatessa jätetty Pepperoni on kans lähteny vain yhestä haarasta kasvamaan. Muissa kohdissa lehdet on jääny hiiren korvien kokosiksi.. saa nähä alkaako se niistä kasvattelemaan joskus.. Siitä kohdasta mistä se on alkanut kasvamaan, se kukkii jo.

Chilinkasvatus tarjoaa uusia elämyksiä. Ensimmäinen baccatumin kukka avautui aika lailla eri näköisenä kuin minulle jo viime kesältä tutummat annuumit tai chinenset.

Inca Red Drop: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/Incareddropkukkii.jpg)  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/incared11.3.jpg)

Kohta kolmen kuukauden ikäinen Inca Red Drop päätti ryhtyä massiiviseen kukintaan. Niitä on ainakin toista tusinaa jo näkyvissä ja nuppuja kehittyy koko ajan. Nyt ymmärrän tuskan, jos noita nuppuja pitää joka päivä nyppiä. Uteliaisuuttani minä aion katsoa, mitä tästä seuraa. Vielä ei ole havaintoa, pysyvätkö nuo puussa ja kehittyvätkö mihinkään. Kun kasvi on kuitenkin sopusuhtainen, melko tukevarunkoinen ja tasaisesti latvasta haaroittunut, voisi kukinta vaikka johtaa satoonkin, jos vain valo tuolle riittää. Pimeitä päiviä on edessäkin päin.

Inca on nyt reilu puolimetrinen. Se on joulukuun puolivälissä taimelle tullut ja tammikuun alkupuolella hyvään multaan päässyt. Pituuskasvua on nipsaistu poikki varmaan helmikuulla tuosta haarautumiskohdasta. Tämän kaverit, Microcarpum ja Aji Cristal olivat taas liian pitkiä minun ikkunalleni ja saivat viime viikolla saksia. Siitä huolimatta Cristaliin tunkee muutama kukka vanhimpaan oksaan.

Market-habanerossa on muutama kukka auki, mutta ei varmuutta niiden pysyvyydestä. Tabascon juurrutettu latva (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=39526#39526) kasvattelee satoa. Ei kovin isoa, mutta enemmän kuin viime syksynä.

Multatesti (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40997#40997) etenee. Taimet ovat nyt 7 viikkoa vanhoja. Tuotti aika tavalla vaivaa saada niistä selkeä kuva, kun ikkuna on täynnä muita chilejä, mutta ylhäältä pöydän pintaa vasten sentään löytyi kuvakulma:
Multatesti 12.3. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multatesti12.3.jpg)
Mullat järjestyksessä: Sato kukkamulta, Pirkka Kestomulta, Kekkilän puutarhamulta, Maxiturve

Edellinen kuva (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=41383#41383) oli kolmen viikon takaa. Siitä on kehitystä tapahtunut melkoisesti. Korkeutta on tullut tuplasti lisää. Nyt Kekkilän puutarhamulta on kasvattanut taimensa yli muiden. Se jo varjostaa naapureitaan ja hidastaa niiden kasvua. Rungon paksuus ja lehtien koko erottavat sen kavereistaan selvästi. Sillä on korkeutta 27 cm, muilla 22. Turpeessa kasvanut on nyt saavuttanut toiset. Eiväthän erot mitenkään suuria ole. Viikossa nuo muut saavuttavat tuon suurimman mitan. Viikko on lyhyt aika chilin elämässä. Lannoittamattomassa, happamessa turpeessa kasvanut (eri purkissa) on sekin nyt alkanut kasvaa pituutta, mutta on vasta 15 cm.

Testi jatkuu. Katsotaan, mikä spurttaa seuraavaksi tai mistä mullasta loppuvat ravinteet. Oikeassa hoidossa nuo olisi jo kaksi kertaa vaihdettu uusiin ruukkuihin. Pariviikkoisena ne olisi pitänyt upottaa sirkkalehtiään myöten multaan ja nyt olisi oman, isomman ruukun paikka. Isoimmalta olisin jo "vääntänyt niskat nurin" eli nipsaissut latvuksen poikki ja saanut sen haarautumaan.

Kaikki ovat saaneet koko ajan täsmälleen samanlaista hoitoa. Ne on nyt kasteltu 2 kertaa pelkällä vedellä. Veden kulutus on tuon kokoisilla taimilla 2,5 desin ruukussa 7 ml päivässä eli puoli desiä viikossa. Yli kaksi viikkoa pärjäävät vieläkin yhdellä kastelulla, mutta neljäksi viikoksi noita ei enää kannattaisi jättää kastelematta.  :wink:

Cayenne 17.3.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/cayenne17.3.jpg)

Tasan kolme kuukautta siitä on, kun tuo pääsi oikeaan multaan (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=38331#38331) ja puolitoista kuukautta ensimmäisestä kukasta (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40271#40271). Muutaman viikon se kitui sitä ennen lannoittamattomassa turpeessa. Kasvavat ne siis talvellakin ja ihan ikkunalla. Viime viikkoina tuo ei edes ole mahtunut pienen loisteputkeni alle, kun sinne on ollut tungosta kovassa kasvussa olevilla Habaneroilla ja baccatumeilla.

Latvoissa on muuten kuukauden tauon jälkeen havaittavissa uutta kasvua ja ihan tarkkaan katsoen pikkuisia kukkanuppuja.

Viikko sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=42356#42356) ennustin, että muut multatestin taimet saavuttavat pisimmän mitan viikossa. Niin on tapahtunutkin turpeessa ja Pirkka kestomullassa. Sen sijaan Sato kukkamulta alkaa nyt pudota kelkasta. Sillä ilmeisesti paukut loppuvat, sillä alalehdet jo kellastuvat. Sen valmistaja on Loimaan turve ja humus ja sitä myydään eri kaupoissa eri nimillä.

Kahden kuukauden ikäisenä taimen korkeus on 24 cm, kun Pirkka ja turve ovat 26-28 cm  ja Kekkilän puutarhamullassa kasvanut taimi jo 35 cm. Isoin on myös tukevin varreltaan. Eipä tuo hiekkapitoisen kukkamullan ravinteiden loppuminen vielä merkitse, että se ei sopisi chilien kasvatukseen. Kuukausi tai puolitoistakin siinä kasvoi hienosti, aivan yhtä hyvin kuin muillakin. Sen jälkeen yleensä tulee jo ruukun vaihto eteen - tai lannoitus. Nämä siis ovat saaneet vain vettä ja sitäkin harvoin. Nyt veden kulutus on ollut 10 grammaa päivässä taimea kohti eli 0,7 desiä viikossa.

Jatkan edelleen lannoittamatta tarkoituksena katsoa, mitä siitä seuraa ja millä aikataululla.

 .... (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/habakukkii23.3.jpg)
Idätyskokeiluitteni Habanerot ovat nyt kolmen kuukauden  iässä. Niitä on 5 komeata kasvia, joissa on roteva runko ja isot, tuuheat lehdet. Oikeanpuoleisesta jouduin eilen poistamaan muutaman lehden, kun ne olivat auringossa liimaantuneet ikkunaan ja "kiehuivat" valkoisiksi. Alalehdet litistyvät ruukkujen välissä ahtaudessa.

Lajikkeesta riippumatta kaikki haarautuivat 20-25 cm korkuisina ja samalla alkoivat kasvattaa kukkia. Ensimmäisestä haarasta kukat putoilevat, mutta 2-3 haarautumiskohtaa ylempänä näyttää jo muutama pysyvän ja pikku pötkylöitä alkaa muodostua.
Hyötykasviyhdistyksen Habanero, Stockmannin hollantilainen punainen ja Habanero Dominica käyttäytyvät suunnilleen samalla tavalla. Korkeutta on nyt 30-40 cm, samoin leveyttä lehtien kärjestä kärkeen. Yleensä lehdet ovat vähän supussa ja paljonkin pienempi tila riittää. Nyt näyttäisi siltä, että valo, multa ja hoitotapa vaikuttaisivat enemmän kuin lajike. Komeita kasveja kaikki.

Kuusi viikkoa sitten isompaan purkkiin siirtämäni surkea pikkutaimi kuvassa oikealla (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40868#40868) on jo selvästi ohittanut kuvan isommat, mutta on edelleen muutaman viikon nyt jo kukkivia isoisia perässä. Myös kuukautta myöhemmin idätetty Aji Chombo seuraa isompien esimerkkiä tukevassa, suurilehtisessä kasvutavassa.

Nyt on tultu jo liian pitkälle. Koetta (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40997#40997) ei voi jatkaa näin. Pisin taimi ei mahdu lamppuni alle ja lyhin kellastuu ravinteiden puutteessa. Jos haluat tehdä omat johtopäätöksesi, kerron objektiiviset mittaustulokset ensin:
Multatesti 26.3. Taimet 9 viikkoisia: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multatesti26.3.jpg)
Mullat järjestyksessä: Sato kukkamulta, Pirkka Kestomulta, Kekkilän puutarhamulta, Maxiturve
Taimien pituudet samassa järjestyksessä ovat 25, 32, 43 ja 31 cm mullan pinnasta mitaten.

Kaikkien sirkkalehdet kellastuvat ja putoilevat pois. Vasemmassa laidassa kellastuu paljon muutakin. Tässä silmämääräisiä arviointeja, jotka eivät pienestä kuvasta kunnolla näy:
Sato kukkamulta: Ravinteiden puutos näkyy jo selvästi. Parin viikon takaisesta (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=42356#42356) taimi ei ole kasvanut juuri ollenkaan, vaikka muut ovat venyneet. Sen alimmat lehtiparit ovat selvästi keltaisia ja oikeastaan koko kasvi on lievästi keltaisempi kuin muut ja "puolustuskannalla", lehdet sulkeutuvat runkoa vasten.  
Pirkka Kestomulta: Taimi on toiseksi kookkain, mutta alin lehtipari kellastuu jo selvästi. Ravinteet alkavat loppua siltäkin.
Kekkilän puutarhamulta: Mistähän se tuon energian ottaa. Alku ei ollut mitenkään loistavaa, mutta toisella kuukaudella se alkoi kasvaa muiden ohi ja on nyt tuplasti paksumpi kuin muut ja lehdetkin ovat selvästi isoimmat. Latva kärsii jo siitä, että se on joutunut kasvamaan pimeätä kattoa kohti ohi lamppuni. Sillä on ehkä jo kukkanuppuja.
Maxiturve: Alku oli heikkoa, mutta sitten se kiri muut kiinni ja on pysynyt vauhdissa. Keltaisuutta ei esiinny, mutta on se hennompi kuin Pirkka mullassa kasvanut.
Hapan lannoittamaton turve (eri ruukussa): Kasvaa tämäkin, nyt jo 20 cm korkea. Hento, mutta vihreä.

Kuten alussa totesin, testiä ei voi jatkaa tässä muodossa tässä tilassa. Pisimmät on pistettävä poikki tai siirrettävä toiselle ikkunalle, missä on vielä vähemmän valoa. Tuon kellastuneen kanssa voisi vielä kokeilla, saako sen kasvun käynnistymään lannoittamalla. Lehtien väriä se ei kuitenkaan enää palauta.

Pari kuukautta siis kasvaa melkein mullassa kuin mullassa lannoittamatta, mutta sen jälkeen on ruukun vaihdon aika - tai lisälannoituksen paikka.

Lisätäänpä vielä vähän hämmennystä multien vertailuun. Tässä kokeessahan kaikki taimet olivat Kashmiri Mirch, todennäköinen annuum. On helppo väittää, että tulokset eivät ole vertailukelpoisia vaikkapa chinenseille. Ja pääväite, jonka kuulee usein: Runsas kasvu kertoo runsaasta typestä mullassa tai lannoitteessa ja rehevä kasvu aiheuttaa ongelmia kukinnassa ja hedelmien tuotannossa. Toista kuukautta sitten vaihdoin mullat Habaneroilleni. Yksi sai Pirkka kestomultaa, yksi Kekkilän puutarhamultaa ja muut sekoituksia. Kaikki ovat kasvaneet samaa tahtia. Kaikki kukkivat, mutta puutarhamullassa kasvaneelle tulee ensimmäiseksi satoa ja kukat pysyvät parhaiten "puussa" ja kehittyvät hyvää vauhtia hedelmiksi. On muissakin alkuja, mutta kovin pieniä vielä. No, tuo saattaa muuttua parissa viikossa toisen näköiseksi. Näitä olen jo vähän lannoittanut paitsi toista samankokoisista oransseista sekamullassa. Toinen saa vettä, toinen Puutarhan kesää normaaliannoksin. Toistaiseksi ei mitään eroa ole ilmennyt tässäkään. Molemmat toimivat.

Kun puutarhamullan tulokset ovat noin erinomaisia, taidan käyttää sitä enemmänkin kuin vain kokeiluihin. Sehän ei ole tarkoitettu ruukkukasvatukseen. Pitkään käytettäessä siitä voisi aiheutua ongelmia, mutta eihän chilit ehdi kauan olla samassa mullassa. Pitkän lannoitevaikutuksen Kekkilä kertoo (http://www.kekkila.fi/web/web.nsf/sp?open&cid=puutarhamulta) johtuvan kompostimullasta.

Minäkin olen valinnut kekkilän puutarhamullan tämän kauden alustaksi. Mulla sen käyttöönotto tapahtui puolivahingossa. Vaimoke osti sitä viime keväänä nurmikolle, ja tietty sitä päätyi chileillekin sitten tänä vuonna kun yksi säkki vielä löytyi. Hyvin lähti chilit kasvamaan, joten ostin tuota sitten lisää ..

Lainaus käyttäjältä: "Wiski"Minäkin olen valinnut kekkilän puutarhamullan tämän kauden alustaksi. Mulla sen käyttöönotto tapahtui puolivahingossa...

Viimevuotisen pussin jämiä täälläkin käytellään.  Annuumeihin ja Habaneroihin sitä olen käyttänyt sekä pikkutaimille että kukinta- ja satovaiheessa.  Hyvin tuo on toiminut. Ei ole huomauttamista toistaiseksi. Baccatumit tuntuvat tarkoilta lannoituksen suhteen, mutta niille en tuota vielä ole puhtaana tarjonnut.

Toivottavasti eivät lopeta hyvää tuotetta ja korvaa sitä vaikka niitä kammottavia kastelurakeita sisältävällä Kesäkukkamullalla. :lol:

Oletko käyttänyt sitä ihan sellaisenaan? Kokeiluja lukuun ottamatta olen yleensä sekoittanut siihen jotakin hiekkapitoisempaa, mutta silloin alakautta kastelu hidastuu tai käy mahdottomaksi isommissa ruukuissa. Hiekkaa tai hietaa siinä tuoteselostuksen mukaan on itsessäänkin.

Parvekekauden alkajaisiksi kuvasin tämmöisen patsaan Tampereen Raholassa:

Cayenne 28.3.08:  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/cayenne_patsas.jpg)

Päivälämpötila lähenteli jo 30 astetta, kun piti lasit kiinni, mutta yöksi kannoin kyllä kaikki sisään. Kasvin historia on luettavissa täältä (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=42583#42583).

Muuten, lannoitetussa ja lannoittamattomassa Habanerossa taitaa sittenkin olla eroa tarkemmin katsoen. Laskeskelen raakileita ja tarkkailen lehtien väriä lähipäivinä.

HYVIN paljon näyttää toi Cayenne Pepperonilta. Varmaan läheisiä sukulaisia.. ja pirullisen tulinen on mulla toi Pepperoni.

Partsilla oli täällä Oulussaki se reilu 30, ku aurinko paisto, mut illalla hyvin nopeesti laski lähelle nollaa.. Mut nythän on tulossa lämpimämpää taas..

Habanero kasvattaa jo satoa: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/habadomX.jpg)

Viikko sitten sitten kirjoitin Habanerojen joukkokukinnasta kolmen kuukauden iässä. Alkavaa satoa oli silloin jo nähtävissä, mutta muutamassa päivässä tuo isoin on kasvanut melkein täyteen mittaan, viidettä senttiä jo. Se lienee Habanero Red Dominica, mutta täyden varmuuden saan vasta parin viikon päästä, kun sen nimisistä siemenistä kasvatettu taimi alkaa tuottaa hedelmää. Tämä on niitä "löytölapsia". Toisessa lattialta löydetyssä on eri näköinen, pyöreämpi raakile. Suippopäisyys taitaa olla Dominican ominaisuus? Ja vaalea vihreys.

Minulla on kaksi samanlaista Hyötykasviyhdistyksen siemenistä kasvatettua oranssia Habaneroa. Niistä toinen on nyt muutaman viikon saanut normaaliannoksen Kemiran "Puutarhan kesä" lannoitetta eli millilitran litraan kasteluvettä. Toista on ruokittu vain vedellä. Mullan vaihdosta on jo yli 6 viikkoa. Multana niillä on samanlaiset sekoitukset käsillä olleita, testeissäni hyväksi todettuja multia. Keskiviikkona väitin vielä, että kasvussa ei ole eroa, mutta tarkempi tutkiminen kertoo muuta.

Ensinnäkin tyypilliset ravinnepuutoksen oireet: Lannoittamattomalla 3 lehtiparia alhaalta kellastuu, lannoitetulla vain 1. Lehtien värissä on pieni vivahde-ero siten, että lannoitettu on tummemman vihreä. Sen runko on tukevampi ja siinä on punaista väriä, mitä vesipojalla ei ole. Kasvien koko on lähes sama ja ne ovat kukkineet täsmälleen samassa tahdissa ja yhtä paljon.

Nyt tullaan tärkeimpään: Satoisuuteen. Kovin alkuvaiheessa ollaan, mutta tähän asti lannoitettu on saanut kukkansa kehittymään raakileiksi selvästi paremmin kuin lannoittamaton. Alaoksilla ero on jopa kaksinkertainen. Ylemmistä ei vielä tiedä, mutta satoa tulee molempiin. Päätin kuitenkin alkaa lannoituksen myös sille toiselle. Eipä tuosta ainakaan haittaa näytä olevan.

"Puutarhan kesä" (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40674#40674) lannoitteella  typen määrä kasteluvedessä  on vain vähän yli kolmannes esimerkiksi Substralin  annostusohjeesta. Muita pääravinteita tulee kasteluveteen suunnilleen saman verran. Substral on siis kovaa kamaa, voimakkaaseen kasvuun yllyttävää. Jotkut kukkalannoitteet ovat kyllä tuplasti sitäkin typpipitoisempia. Biobizzin Grow:n 2ml/l annostuksella kasvit saavat saman verran typpeä kuin Puutarhan kesällä 1ml/l, mutta Kemira tarjoaa fosforia ja kaliumia tupla-annoksen. Tämä taitaa olla jonkinlainen Grow:n ja Bloomin keskiverto.

Lainaus käyttäjältä: "ChaiN"HYVIN paljon näyttää toi Cayenne Pepperonilta. Varmaan läheisiä sukulaisia.. ja pirullisen tulinen on mulla toi Pepperoni.

Eiköhän ne lähisukulaisia ole. Saattavat olla vaikka samasta Kolumbuksen tuomasta siemenestä peräisin. 500 vuotta kuitenkin  aiheuttaa sukuhaaroissa melkoista eriytymistä. Äsken lisäilin omaa satoa wokkiin yhden Cayennen palon henkeä päälle ja hyvää oli. Miellyttävä pistely jäi eri puolille suuta. Pakko on sanoa, kuten jo viime syksynä totesin: "Täst mie tykkään" :lol:

LainausOletko käyttänyt sitä ihan sellaisenaan?

Joko sellaisenaan tai vähän lecasoraa mukaan. Tähän asti chinenset ja baccat kasvavat varsin hyvin, ja näyttävät varsin terveiltä. Osalle laitoin hyppysellisen kanankakkaa pieneen taskuun, mutta ei näy merkittäviä eroja sen vaikutuksella. Överioireita ei näy. Lajikkeina chinenseistä nagaa, fatalii, orange haba. Baccoja starfishiä ja  PI-260567.

Käytän joko altakasteluruukkuja tai alulautasta kasteluun, vältän päältä kastelua härösääskien vuoksi. Imee varsin nopeasti vedet ylös tuo multa.

Tässä oli siis kyse Kekkilän puutarhamullasta, jossa me Wiskin kanssa kasvattelemme komeita taimia ja nyt jo isoja Habanerojakin.  :lol:

Onkohan tuosta kenelläkään ikäviä kokemuksia?

Mulla lopetti Habat ja Dutch habat kasvun ihan pieninä, kasvattaa pieniä lehtiä, lehdet kellastuu ja tippuu pois, Kekkilän puutarhamullassa kasvaa. Viime vuonna Dutch haba kasvoi hyvin puutarhamullassa, kukkia teki paljon mutta tiputteli niitä, vain yhden chilin sain siitä.

Tuota vähän pelkäsinkin. Ei sekään kaikille sovi.
Oireet ovat ristiriitaisia. Toisaalta näyttäisi ravinteiden puutteelta, toisaalta liialliselta typeltä. Oletko lannoitellut noita? Entä ne pikkutaimet, oletko kokeillut toista multaa? Kastelutapasi?

Multatestissä tuo käyttäytyi pikkutaimille mahdollisimman keskinkertaisesti. Vasta yli kuukauden päästä sen ylivoimaisuus alkoi näkyä. Pieniä chinensejä en siinä ole vielä kasvattanut, vasta yli kuukauden vanhoja isompaan ruukkuun vaihdettuja ja ne kasvavat komeasti.

Liikaa typpeä epäilen, osa habaneroista pienen taistelun jälkeen lähti kasvamaan, mutta ovat vieläkin melko pieniä muihin verrattuna. Lannoittanut en ole niitä. Kastelussa oli alkuun ongelmia kun kastelin reilusti, eikä se multa meinannut kuivaa ollenkaan, mutta enään ei ole ollut liika kasteluakaan.

Lainaus käyttäjältä: "Kärsä Babar"... Kastelussa oli alkuun ongelmia kun kastelin reilusti, eikä se multa meinannut kuivaa ollenkaan.

Tuossa saattaa olla yksi ongelmakohta. Kertakastelullahan se kasvatteli pikkutaimea 4 viikkoa aivan kevyesti. Jos on tapana kastella joka toinen päivä, liikaa menee varmasti.

Sinullahan oli natikka ja kasvattelit valkoisissa mukeissa? Siinä on se vaara, että valo pilaa multaa, aiheuttaa siinä ylimääräistä bakteeritoimintaa, joka tuhoaa juuret. Herneet olen monesti onnistunut tappamaan valkoisissa tai läpinäkyvissä kipoissa. Juuret mustuvat. Se on kyllä tapahtunut auringonvalolla.

No ei noita ongelmia ollut kun haboilla, yksikään niistä ei kasvanut normaalisti. Kaikki muut chilit on kasvanut ihan normaalisti. Olikohan mulla yksi harold st barts, se kuoli mysteerisesti aika pienenä. Juuret ei ole valoa saanut kun ne mukit on vierekkäin muovilaatikoissa. Natikan alla saa kastella vähän useemmin kuin viikoittain. Liika kastelua oli vain alussa vähän. Dutch habat on nyt tulitikun kokoisia, habat vähän isompia.
Kaikki muut samaan aikaan kasvaan laitetut on puolimetrisiä suunnilleen.
Noi tais olla ainoat Chinenset mitä laitoin tänä vuonna kasvaan. Tuntuu ettei multa oikeen kelvannut niille. Pitää kesällä tehdä testiä mullan ja turpeen välillä, muuten tekisin nyt jo mutta loppui se multa. Mökille täytyy sitä multaa varmaan kumminkin raahata niin voi siellä kokeilla samalla.

Laitoinpa yhden oranssin habaneron vielä itämään, jotta saan sen puhtaaseen puutarhamultaan. Katsotaan kuukauden tai parin päästä, onko vika mullassa vai eroavatko kasvatusmetodimme niin paljon, että minulle tuo sopii, sinulle ei. Jos siemen itää, kerron myöhemmin, miten kävi. Toista siementä en siihen uhraa, ennen kuin omaa satoa on kuivattuna.  :wink:

Koe-idättelen siinä samalla tämän vuoden ensi satoa, Cayennen siemeniä.

Noissahan mullissahan voi olla ihan pussikohtaisia erojakin.
Muistin juuri että onhan mulla muitakin chinensejä, pimenta da neyde. Piementoissa ei ollut varsinaisesti mitään vikaa mutta ne kasvoi paljon hitaammin kuin monet muut, nyt ne on ottanut muut jo kiinni ja kuuluvat isoimpien joukkoon.

Itse kanssa epäilen saaneeni monesti sellaista kasvuturvetta mistä on lannoitteet jäänyt puuttumaan syystä tai toisesta :) Varsinkin viime vuonna usea chili ei kasvanut ennen kun lannoitti. Itse olen hiljalleen tunnistanutkin kuuluvani koulukuntaan joka lannoittaa reilummin...

Tässä kuvaa omista orange haboista tuossa kekkilän puutarhamullassa, joillekin lisätty jopa hyppynen kanankakkaa

http://www.kotiposti.net/kasila/oh.jpg

Ja baccatumeja (PI-260567):
http://www.kotiposti.net/kasila/PI-260567.jpg

Nuo ovat itäneet nyt tammikuun loppupuolella eli ovat 2-3 ikäisiä.

Mullakin yksi fatallii kellasteli lehtiään, mutta toipui nopeasti kun siirsin sen vähän isompaan ruukkuun, samaan multaan. Tiedä sitten mikä sillä oli :)

Habathan on tanakan näköisiä.
Baccat kait huitelevat tuolla tavalla, ellei niitä leikkele lyhyemmäksi.

Nuo siis ovat pienestä lähtien olleet siinä puutarhamullassa? Turha minun on sitä asiaa tutkia, kun sinä olet sen jo tehnyt.  :wink:

Joop idätystä myöten olleet kekkilän puutarhamullassa. En ole yleensä hennonnut leikellä taimia alkuvaiheessa, mutta täytyy laittaa korvan taa pätkästä baccoja ens kaudella ennen kun ne ehtii noin suuriksi. Nyt tuntuis pahalta katkoa noin paljon kasvustoa..

Viime vuonna yhden lemon dropin latva päättä kuivua varsin pienenä taimena, ja se haaroittui kyllä kivasti.

On mulla pari pubeakin viime vuodelta tuossa mullassa, nekin näyttäis voivan hyvin. Toinen vähän reistailee kun tuli kasteltua liikaa. Varmaan tässä huhtikuun mullanvaihdossa (siirto lopullisiin ruukkuihin) täytyy jättää muut lannotteet väliin ettei kukat tipu sitten kesäkuussa.

Lainaus käyttäjältä: "Wiski"Joop idätystä myöten olleet kekkilän puutarhamullassa. En ole yleensä hennonnut leikellä taimia alkuvaiheessa, mutta täytyy laittaa korvan taa pätkästä baccoja ens kaudella ennen kun ne ehtii noin suuriksi. Nyt tuntuis pahalta katkoa noin paljon kasvustoa..

Kyllä ne kasvavat nopeasti (kuukaudessa?) takaisin samoihin mittoihin ja vieläpä tuuheimpina, kun juuret ovat suuremmat kuin kasvin koko antaisi ymmärtää. Jos koko rajoitetta kasveille ei kuitenkaan kasvatustilojen myötä ole, niin voi niiden antaa kasvaa ja kyllä ne siitä tanakoituvat ajan kanssa.

Tämä on kuukauden vanha kuva: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/starfish6.3.jpg)

Olin viikonvaihteen poissa ja palattuani ihmettelen Starfishien ja Campanen kasvua. Nyt ne ovat jo yli metrin ja kasvavat ikkunan ylälaidan korkeudella. Tasan kuukausi sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=42085#42085), kun tuon kuvan otin, ne olivat puolimetrisiä. Kaikissa on haaroja ja pieniä kukkanuppuja. Terveen ja vahvan oloisia kasveja nuo ovat, mutta arveluttaa kyllä liikutella niitä pikkuisessa ruukussaan tuollaisella varrella. Kysymys kuuluu vain, mitä minä teen niille seuraavan kuukauden ajan, kun parvekkeellekaan ei vielä uskalla loppusijoittaa isoihin ämpäreihin? Niitä kun ei mahdollisten pakkasten tullessa voisi tuoda sisään. Seuraavaksi ne kasvavat pois valosta, ikkunan yläpuolelle. Kattoon on vielä puoli metriä. Sielläkö ne ovat Vapun jälkeen? Enpä osannut kuvitella noille näin ripeää kasvuvauhtia.  :lol:

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Olin viikonvaihteen poissa ja palattuani ihmettelen Starfishien ja Campanen kasvua. Nyt ne ovat jo yli metrin ja kasvavat ikkunan ylälaidan korkeudella...Kattoon on vielä puoli metriä. Sielläkö ne ovat Vapun jälkeen? Enpä osannut kuvitella noille näin ripeää kasvuvauhtia.  :lol:

Tuo on tietysti noiden lajikkeiden luontainen kasvutapa. Kuitenkin nyrkkisääntönä on, että mikäli ei ole voimakasta keinovaloa käytössä, niin on parempi kylvää taimet liian myöhään kuin liian aikaisin keväällä. Valo kuitenkin on se suurin pituuskasvun hillitsijä (siis saksien jälkeen  :)).

Lainaus käyttäjältä: "NaokiSoma"... parempi kylvää taimet liian myöhään kuin liian aikaisin keväällä. Valo kuitenkin on se suurin pituuskasvun hillitsijä (siis saksien jälkeen  :)).

:lol:  :lol:
Hyvä neuvo tähän vaiheeseen, kun ensimmäisiä baccoja kokeilen kasvatella. Ovat niin komeita, että ei oikein raaskisi saksiakaan käyttää, mutta varmaan nuo katkeavat, kun niitä alkaa siirrellä ja istutella uudestaan.

Lainaus käyttäjältä: "ChiliPark"... Kasvin runko tuetaan tarpeeksi pitkällä kepillä, se sidotaan tukikeppiin useasta kohdasta. Kun kasvi on hyvin tuettu, voi sitä käsitellä melko huoletta.

Niinhän se tietysti on. Yksinkertainen neuvo, mutta ei olisi tullut heti mieleen. Kiitos taas kerran ChiliPark.

Tilanne nimittäin on koominen. Nyt jo metrin kasvi 7 cm mullassa. Jos sinnittelen parvekekauteen asti, se on jo puolitoistametrinen.  :lol:
Eihän tukikeppi pysy tuossa mullassa, mutta se ei lienekään tärkeintä tässä, vaan rungon tukeminen. Vaikka ne ovat suhteellisen paksurunkoisia ja hyvin itse pystyssä pysyviä, voin kuvitella, miten tuollainen chili menisi napsahtaen poikki, kun se ruukunvaihdossa kallistettaessa tarttuisi latvastaan jonnekin.

Oranssi Habanero 8.4.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/habahaaroo.jpg)
Vähän aikaa sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=43091#43091) kerroin kahdesta oranssista Habanerosta, joista toinen sai vettä, toinen Puutarhan kesä lannoitetta. Silloin siirryin molempien lannoitukseen. Tilanne on nyt se, että molemmissa on viitisentoista raakiletta ja kukinta jatkuu voimakkaana. Tässä kuvassa oleva lannoitettu yksilö vain on saanut raakileensa isommaksi ja siihen ilmestyi viikonvaihteessa vielä lisäbonus: Varresta on alkanut versoa lisäoksia joka lehtihangasta.

Tuohan tarkoittaa, että haarautumiskohtia tulee paljon lisää ja siis paljon lisää kukkia ja Habaneroja sitten myöhemmin. Toivossa on kuitenkin hyvä elää, vaikka turhan aikaisessa ollaankin ja heikoilla valoilla. Paistaisi nyt edes aurinko joskus. Toisen lannoituksen aloitin vasta reilu viikko sitten, eikä siinä ole sivuversoista merkkiäkään. Sen runkokin on ohuempi kuin lannoitetun. Ehkäpä pitää vain odottaa. Korkeutta noilla on nyt puolisen metriä ja kasvu jatkuu.

Viime vuonna sain Habaneroni tuottamaan pötkylöitä vasta syyskuussa ja ne piti kypsytellä sisällä marraskuun alkuun  (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=36777#36777)asti. Nyt nuo taitavat kypsyä ennen ulos pääsyä.  :lol:
Helmi- maaliskuu taitaisi olla hyvä kylvöaika Habaneroille? Nämä pääsivät multiin joulukuun puolella.

Chilit ovat vielä liian pienissä parilitraisissa, 13 cm ruukuissa. Isommat on hankittuna, mutta eivät mahdu ikkunalaudalle. Vaihdan nuo uusiin multiin vasta parvekekauden alkaessa. Tämä aikataulu ei nyt mennyt aivan putkeen ensimmäisiä omia idätyksiä kasvattelevalta. Kasvu oli ripeämpää kuin osasin kuvitella.

Waltin Nagaa tuolla kehuttuani: http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=43747#43747  katsahdin omallekin ikkunalaudalleni. Se on nyt niin täynnä chilejä, että yksilöitä on vaikea erottaa muuta kuin ottamalla ne pois "viidakosta".

Habanero Red Dominica 11.4.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/haba_dominica.jpg)
Vielä melko tyhjällä parvekkeella Habanero pääsee oikeuksiinsa. Tämä 4 kuukautta sitten itämään laitettu on matalin (40 cm) siitä porukasta, mutta yhtä muotopuhtaita ovat Hyötykasviyhdistyksen oranssit ja Stockmannin punaiset hollantilaiset. Nuo jälkimmäiset vain kasvavat leveyttä enemmän kuin muut. Korkeutta niillä on puolisen metriä. Kaikissa on raakileita. Oransseissa eniten.  Tästä olen pituuskasvua jo muutaman kerran napsinut poikki pitääkseni sen ikkunalaudalle sopivassa koossa parvekekauteen asti.

Varsinainen bonus, homman juju on kuitenkin lehtien alla piilossa:

Dominican raakileet: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/haba_d_11.4.jpg)

Kohta on chilit siirrettävä parvekkeelle. Niin ahdasta on ikkunalla. Uskoisin tai toivoisin yöpakkasten olevan ohi viikon kuluessa. Kasvun hidastuminen ei minua haittaa, sillä tuli laitettua nuo liian aikaisin kasvamaan. Nyt jo raakileita kasvattelevat taidan pitää sisällä kunnes yölämpötilatkin nousevat lähelle kymmentä astetta tai chilit kypsyvät. Muuten ei tule itävää siementä.

Etelään aukeavalla lasitetulla parvekkeella on kolme erilaista sivua ja kuulisin mielelläni muidenkin kokemuksia ja mielipiteitä, mitkä lajit sopivat parhaiten millekin sivustalle. Parveke on iso. Lyhimmätkin sivut ovat yli 2 metriä.

Itälaidalla on aamuaurinkoa, mutta koivu varjostaa täällä eniten. Sitä voisi siis sanoa puolivarjoiseksi.
Eteläpuolelle paistaa esteettömästi suuren osan päivää. Kuumaa voi olla. Pahimmilla helteillä lasketaan verhoja ja lasit ovat silloin auki.
Länsireunalla ilta-aurinko hyväilee chilejä ja iltapäivän aurinkokin osuu. Siinä minä kasvattelin kaikki chilini viime kesän.

Karkeasti ottaen sijoitettavana ovat annuumit, baccatumit ja chinenset, joista minulla on vain Habaneroja. Kullekin pitäisi löytää oma sivu parvekkeelta. Starfish ja Campane saavat kiipeillä pylväitä pitkin kattoon, mutta muille alan asennella hyllyjä lähipäivinä.

Kävisikö tämmöinen sijoittelu: Baccat itään puolivarjoon, Habat etelään täyspaisteeseen ja annuumit länsi-ikkunalle?

Multatesti 15.4. Taimet 12 viikkoisia:  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multatesti15.4.jpg)
Mullat järjestyksessä: Sato kukkamulta, Pirkka Kestomulta, Kekkilän puutarhamulta, Maxiturve
Taimien pituudet samassa järjestyksessä ovat 36, 52, 62 ja 45 cm

Vasemman laidan hiekkapitoinen Sato-multa alkoi kolme viikkoa sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=42949#42949) jo menettää kasvuvoimaansa ja aloitin sen lannoituksen. Se sai nelinkertaisen normiannoksen Puutarhan Kesä lannoitetta muutaman kerran ja kasvu jatkui taas. Eihän se muita saavuttanut pituuskasvussa, mutta on nyt latvalehdiltään tuuhein ja tummimman vihreä. Vieressä Pirkka multa myös imaisi samoista lannoiteannoksista, koskapa sen runko on huomattavasti paksuuntunut siitä lähtien, kun naapurin lannoitus alkoi.

Puutarhamullassa kasvanut jo haarautuu ja siinä näkyy kukkanuppuja. Turpeelle asti lannoitteita ei ole tihkunut, mutta hyvin se kasvaa omillaankin. Tämä ei siis enää ole varsinaisen multatestin mittauspiste. Lannoitus sekoittaa jo tulosta.

Kaikki ovat aivan liian korkeita. Jos olisin hoitanut näitä normaalisti aluksi syvempään istuttaen, sitten vaaksan mittaisena latvoen ja lannoitteilla ja runsaammilla valoilla lehtiä kasvatellen, nuo olisivat aivan toisen näköisiä, paljon tuuheampia kasveja. Tulipahan vain todettua, että melkein millä tahansa mullalla voi hoitaa chilintaimien ensi viikot, kuukaudetkin. Muu hoito on tärkeämpää kuin mullan merkki.  :lol:

Hmm... testisi on kieltämättä ollut mielenkiintoinen seurata...

Miten aiot tästä eteenpäin? aiotko leikellä noi mataliksi, vai kuinka?

Jätin ne nyt aluksi yöksi pakkaseen.

Matalampi, hoidettu taimi näistä on jo olemassa, joten aika näyttää, mitä näille tapahtuu. Liian korkeita ja honteloita ovat kuitenkin. Leikkely auttaa siihen. Saattaisi ihan vain uusi multa isommassa ruukussa ja paljon valoa parvekkeella olla sopiva lääke.

Säästänpä hiukan surffailun vaivaasi ja keräsin multatestin kuvat kaikki samalle sivulle. Niistä näkyy Kashmiri Mirch chilien kehitys eri mullissa ilman lisäravinteita 9 viikon aikana ja lopuksi hiukan lannoitettunakin.

Järjestys on kaikissa sama: Sato kukkamulta, Pirkka Kestomulta, Kekkilän puutarhamulta, Kekkilän Maxiturve
Kolmipäiväiset taimet 26.1 (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=4107.msg40720#msg40720). (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multatesti26.1.jpg)  

Tässä  kaksiviikkoisina 6.2. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multatesti6.2.jpg)

Kolmiviikoiset  taimet 12.2. (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=4107.msg40997#msg40997) (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multatesti12.2.jpg)

Neljä viikkoa kastelematta (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=4107.msg41383#msg41383) (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multatesti22.2.jpg)
Vettä kului 5 ml päivässä. (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=4107.msg41442#msg41442)

7 viikkoa vanhana 12.3. (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=4107.msg42356#msg42356) (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multatesti12.3.jpg)

9 viikon testi loppui 26.3. (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=4107.msg42949#msg42949)  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multatesti26.3.jpg)

Lannoitusta jo pelissä 15.4. (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=4107.msg43949#msg43949) (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multatesti15.4.jpg)
Multien järjestys siis: Sato kukkamulta, Pirkka Kestomulta, Kekkilän puutarhamulta, Kekkilän Maxiturve

jos tuollaisesta "horsmasta" karsisi muutaman alimman lehden pois, antaisi haavojen parantua, ja istuttaisi isoon (lue=syvään) ruukkuun pitkälti vartta myöten, niin sehän juurtuisi sinne aikas nätisti, eikä ratvisi hirveäsi enää leikelläkään... ja "leikkeleistähän" saa uusia kasvinalkuja pistokkaan muodossa..  :lol:

Uusia alkuja näistä en nyt juuri kaipaa. Koko testihän lähti siitä, että Kashmiri iti liian hyvin ja minulla oli purkillinen ylimääräisiä samanikäisiä taimia, joille piti keksiä käyttöä.  :lol:

Syvään istuttaminen on tietenkin edessä ja siinä saa varren 10 cm lyhyemmiksi. Latvan kasvun rajoittaminen nipsimällä kynsillä, leikkaamalla tai taivuttamalla yleensä tuottaa uusia versoja lehtihangoista ja parhaassa tapauksessa runsaasti uusia oksia. Runko kyllä vahvistuu itsekseen ja hyvin nuo pysyvät pystyssä nytkin.

Mielenkiintoinen ilmiö tapahtui, kun vein testipurkkini yöksi ulos parvekkeelle. Lämpötila käväisi nollassa, mutta parvekkeella lienee muutama aste enemmän. Kaksi taimea kärsi kylmästä, toiset kaksi ei ollut moksiskaan.

Keskikastin Pirkka ja turve roikuttivat aamulla lehtiään ja latvakin oli nuupahtanut alaspäin. Eniten lannoitteita saanut Sato ja korkeimmaksi kasvanut ja siis ilmeisesti mullasta eniten ravinteita saanut Puutarhamulta pitivät kasvinsa uljaasti pystyssä. Aurinko tuli ja palautti tilanteen normaaliksi ennen kuin ehdin saada kuvaa roikkuvista lehdistä. Ne olivat aivan velttoja pitkin runkoa.

Ravinteilla on siis tekemistä kylmän kestävyyden kanssa, mutta miten?

Tottumiskysymys se taitaa myös olla. Aikaisemmin samalla tavalla kylmään reagoinut Cayenne ei enää roikuttele lehtiään, vaan näyttää jopa kasvavan parvekkeella. Eilen päivällä vein erittäin isolehtisen, rehevän market-habaneron ulos n. 5-asteiseen ilmaan. Se roikutti lehtiään jo tunnin jälkeen ja toin sen sisään, missä se piristyi.

Erinomainen ja hyvin dokumentoitu päiväkirja, tätä on ollut tosi mielenkiintoista seurata!

:D

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Ravinteilla on siis tekemistä kylmän kestävyyden kanssa, mutta miten?

Suurempi määrä typpeä ainakin lisää mullan kompostoitumista ja sitä kautta lämpötilaa ja hiilidioksidia, mutta en tiedä onko sillä tässä näkyvää vaikutusta. Toisaalta kaliumista sanotaan mm. Puutarhurin kasvioppi -kirjassa että se "lujittaa solukkoa, lisää talvenkestävyyttä", joten todennäköisesti ennemmin sen vaikutuksesta on kyse. Ja toisaalta taas jos ravinteita on liikaa liuenneena veteen, niin juurien vedenottokyky heikkenee kun osmoottinen paine vähenee. Juurien vedenottokyky heikkenee kyllä jo alhaisemman veden lämpötilankin takia.

EDIT:
Kun itse ulkoilutin chilejä ensimmäisen kerran reilu viikko sitten, niin lämpötilan laskiessa alle 5 astetta alkoivat lerputtaa lehtiä samaan tapaan kuin mullan ollessa kuivaa. Toin sisälle ja tietysti heti takan viereen (n. 25C), että lämpiäisivät. Alkoivat tietysti lerputtaa lehtiä vielä pahemmin.. Ilmeisesti tässä siis vedenottokyky oli heikentynyt kylmän kasvualustan takia, ja sisälle tuotaessa lämmin huonelämpötila edisti veden haihtumista entisestään mullan kuitenkin ollessa edelleen lähes yhtä kylmää kuin kasvien ollessa ulkona.

Lainaus käyttäjältä: "Pohjantuuli"... Toin sisälle ja tietysti heti takan viereen (n. 25C), että lämpiäisivät. Alkoivat tietysti lerputtaa lehtiä vielä pahemmin.. Ilmeisesti tässä siis vedenottokyky oli heikentynyt kylmän kasvualustan takia, ja sisälle tuotaessa lämmin huonelämpötila edisti veden haihtumista entisestään...

Kappas vain, ilmeisesti tein tarkemmin miettimättä oikeamman ratkaisun kun vastaavassa tilanteessa toin sisään ja kastelin niitä lämpimällä vedellä (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=43707#43707). Reipastuivat heti.  :lol:

Nämä testipurkin chilit olivat kyllä kaikki samalla tavalla kasteltuja, pelkällä vedellä. Ylilannoituksen tein ripottelemalla lannoitetta mullan pinnalle ja siitäkin on jo aikaa. Epäilen, että kyse oli kasvien solukossa tapahtuneista muutoksista. Enemmän ravinteita saaneet pärjäsivät paremmin. Puutarhan Kesässä on runsaasti kaliumia, 16-9-22, eli Puutarhurin kasvioppi näyttäisi tietävän tämänkin asian.  :wink:

Lainaus käyttäjältä: "ChiliPark"Pitkäksi venähtäneitä kasveja ei kannata lähteä
siirtämään/uudellenistuttamaan ilman kunnon tuentaa:

Kasvin runko tuetaan tarpeeksi pitkällä kepillä, se sidotaan
tukikeppiin useasta kohdasta. Kun kasvi on hyvin tuettu, voi
sitä käsitellä melko huoletta. Pienellä näpräämisellä voi säästyä
suurelta tuholta...

JS

Suurkiitos ChiliPark oivasta neuvosta. Ilman sitä minulla taitaisi olla Starfishin kappaleita juurrutettavana.  :lol:
Istutin tänään yhden noista nyt jo 125 cm korkeista, 7 cm multatilassa yli ikkunan kasvaneista baccatumeista parvekkeelle. Pihlajakepillä tuettuna ne olivat helppoja käsiteltäviä. Ovistakin piti jo kuljettaa melkein vaakasuorassa, että sai mahtumaan. Chili sai ämpärin kokoisen ruukun ja samalla hävisi 10 cm pituudesta mullan alle.  Sidon sen seinään, että saa vapaasti kiipeillä vaikka kattoon asti. Katossakin on koukkuja, joten siellä voi jatkaa kasvua.

Vasta siirron jälkeen vilkaisin sääennustetta. Lupaavat -6° ensi yöksi Tampereelle. Taitaa olla menoa sille Starfishille? Toinen on kuitenkin  vielä sisällä kasvamassa. Parvekkeella on 3-4 astetta lämpimämpää kuin ulkona ja meillä harjun etelärinteellä taas on pari astetta lämpimämpää kuin lentokentän mittarissa. Positiivisesti laskien tuo johtaa nollaan parvekkeella.

Minulla on muutama "joutava" chilintaimi ollut jo pari viikkoa parvekkeella. Kashmirit ovat kestäneet hyvin, muilla on ollut ensimmäisenä yönä sopeutumisvaikeuksia, mutta toinen on mennyt jo paremmin. Cayenne kestää muutaman lämpöasteen öitä, nyt myös yllättäen Habanero Dominica. Karsin kovalla kädellä latvan poikki ja melkein puolet korkeudesta toisesta Dominicastani ennen kuin se ehti kukkimaan. Se ei kerta kaikkiaan mahtunut ikkunalle. Tarkoitus oli paitsi myöhäistää satoa, myös saada se runsaammaksi. Nyt se työntää uusia versoja koko rungosta parvekkeella. Leikkaus näyttää onnistuneen, mutta selviääkö potilas kylmistä öistä?

Myös joukko intialaisia, taatusti helteisiin tottuneita annuumeja on ollut muutaman päivän parvekeruukussa, eivätkä edes roikuttele lehtiään - vielä. Baccatumeista minulla ei ole minkäänlaista kokemusta viileässä. Jospa löytyisi jostakin vähän hallaharsoa, jolla seinään tuetun Starfishin saisi suojattua ensi yöksi.

Huolestunut chilinkasvattaja herää klo 4.
Ulkomittarissa on pakkasta -1, parvekkeella lasien suojassa +3. Starfish ulkoilee ensimmäistä yötään kaksinkertaisen hallaharson alla talon seinää vasten. Se näyttää voivan hyvin. Toiset, viileään jo totutelleet chilit kipristelevät lehtiään runkoa kohti ikään kuin suojaksi. Niille ei harsoa riittänyt, eikä kaikille edes seinänvieripaikkaa.

Sääasema Tampere Härmälä  kertoo lämpötilaksi -5. Kello 6 vähän ennen auringon nousua on viime aikoina ollut kylmin hetki. Sen näkee sääaseman lämpötilakäyrästä netissä. Suhtaudun kuitenkin luottavaisesti tilanteeseen ja painun pehkuihin - lämpimään

EDIT klo 7.20: Kaikki näyttävät selvinneen vaurioitta. Ensi kerralla huolestun vasta, kun sääennuste uhkaa yli -7 pakkasilla.  :lol:

Turpeessa kasvanut multatestin taimi pakkasyön kälkeen klo 9 ja 9.30:
(http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/kylmavauriot.jpg)
Ihmettelin jo 16.4. (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=43985#43985) multatestini taimien erilaista kylmän kestävyyttä. Sama ihmettely jatkuu tänään.

Chilien reaktio kylmyyteen tulikin viiveellä, ei suinkaan kylmimmällä hetkellä vaan ilman alkaessa lämmitä. Yhdeksältä aamulla multatestilaatikon taimista turpeessa kasvanut roikotti latvaansakin, vaikka multa oli märkää. Myös Pirkka-mullassa kasvanut riiputti lehtiään. Muut voivat normaalisti. Annoin tuolle tilkan kädenlämpöistä vettä ja se piristyi puolessa tunnissa. Toinen ei saanut lämmintä vettä ja sen normaaliksi paluu kesti toista tuntia. Ne ovat nyt totutelleet parvekkeen ilmastoon viisi päivää, eikä ensimmäistä yötä lukuun ottamatta ole ollut oireita. Viime yö oli kuitenkin selkeästi kylmin moniin viikkoihin.

Tämä taimi ei ole saanut hitustakaan lisäravinteita kolmen kuukauden aikana 7x7cm ruukussaan. Samassa laatikossa saman ajan kukkamullassa kasvanut taimi sai viime viikkoina ylimääräisen lannoiteannoksen eikä se roikkunut ollenkaan, ei myöskään Puutarhamullassa suurimmaksi kasvanut. Harkitsin jo hetken lannoitteiden kokeilemista: Toiselle paljon kaliumia, toiselle ei, mutta eihän minulla ole erityisen kalium-pitoista lannoitetta. Sitä paitsi ensi viikoksi lupaillaan tasaista -1 yölämpötilaa. Sen ne kestävät lannoittamattomanakin. Tuosta olisi tullut nollatutkimus. :lol:

Mikään muu chili parvekkeella ei osoittanut kylmästä yöstä kärsimisen merkkejä, vaikka niitä on "ulkona" jo toista kymmentä. Osa kasvaa, osa kukkii.

Olen monesti mielessäni pohdiskellut, mitä tarkoittavat chilitietokannassa tai siemenliikkeitten sivuilla kasvatus- tai kypsymisajat. En vieläkään ymmärrä. Itse asiassa olen nyt entistä enemmän hukassa. :lol:
Tämän aamun yllätys: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/dominicakypsyy.jpg)
Habanero Dominica on löytämieni tietojen mukaan kaikkein hitaimpia, 100+ tai jopa 120+ merkinnällä. Kuvittelin ensin, että luku tarkoittaisi koko kasvuaikaa pinnalle tulosta kypsään chiliin. Mutta eihän mikään lajike tuota chilejä alle kahdessa kuukaudessa? Ajat nimittäin vaihtelivat välillä 56-120+ päivää. Sitten löysin joltakin sivustolta maininnan, että aika on lopulliseen kasvatusruukkuun istuttamisesta. Pikkutaimen koulinta olisi siitä pois. Yksi siemenliike oli jopa määritellyt taimen koon tässä ruukutusvaiheessa. Se oli muistaakseni n. 15 cm tai määrätty määrä lehtipareja.

Asiahan ei voi olla noinkaan yksinkertainen. Kasvuolosuhteiden täytyy vaikuttaa asiaan. Joissakin maissa lopullinen istutus tehdään aina ulos aurinkoon, meillä melkein säännöllisesti sisään tai parvekkeelle. No, minulla on joukko erilaisia Habaneroja, jotka kaikki ovat tulleet taimelle joulukuun lopulla. Kaikki myös kukkivat samaan aikaan kolmen kuukauden ikäisenä.

Kun tuon Dominican piti olla niin hidas, hankin Hyötykasviyhdistyksestä oranssia, jonka luvattiin kypsyvän 75 päivässä. Nyt tuo 120 päivää on täynnä ja Dominica kypsyy ensimmäisenä. Sen etuna on kyllä, että se sai nykyisen kasvupurkkinsa (joka tosin on pieni, 13 cm tilapäisruukku ennen parvekekautta) kuukauden ennen oranssia. "Ruukutuksesta" on sillä nyt 70 päivää, oransseilla 40. Hyötykasviyhdistyksen Habaneroissa on paljon enemmän raakileita ja kukinta jatkuu voimakkaana. Eräs siementen myyjä lupasikin sille jatkuvaa satoa tähän tapaan: "The fruits are ready to pick around 100 days after the seedlings have been potted on, and continue cropping as long as suitable conditions are maintained." Pielessä taitaa vain olla noidenkin aikamääritelmä. Ensimmäisten luulisin kypsyvän viimeistään ensi viikolla ja silloin "ruukutuksesta" on kulunut vasta 50 päivää. Ehkä minä tein sen väärään aikaan?

Mitä tästä voisimme oppia? Mielestäni sen, että tällaisille määritelmille ei pidä antaa minkäänlaista arvoa. Kasvatustapa vaikuttaa paljon joka tapauksessa. Tähän asti olen vain tuntenut tulleeni johdetuksi harhaan, kun olen noita noteerannut. Aivan sama juttu kävi baccatumien kanssa, mutta siitä vähän myöhemmin.

Habaneroissa pysyen: En suosittele market habanerojen kasvatusta. Nyt kun vertailukohtia on, sanon käsitykseni selkeästi: Hankkikaa oikeita siemeniä. Stockmannin vihannestiskistä poimittu punainen hollantilainen iti lopulta muutaman yrityksen jälkeen samaan aikaan kuin muutkin. Se on kasvanut samaa tahtia ja alkoi kukkimaan samaan aikaan. Koko ajan se on ollut leveämpi kuin muut, tilaa vaativa ja muita peittävä. Nyt siinä on kaksi (2) raakiletta kun oransseissa on toista kymmentä ja Dominicassakin lukuisia. Kaikissa muissa kukinta jatkuu, tästä se näyttää pysähtyneen. Olen joutunut leikkaamaan sitä kovalla kädellä, kun tila ei ole riittänyt, mutta samaa ovat kokeneet muutkin.

Kertaukseksi muutama luku:
- Habanerot ovat nyt 4 kk ikäisiä
- Kukinta alkoi kaikilla lajikkeilla samaan aikaan 3 kk iässä
- Raakileita ilmestyi tasan kuukausi sitten

Markethabanero 23.4. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/markethaba23.4.jpg)
Hauska kokeilu - mutta ehkä minä en vain osaa kasvattaa kasvihuonekasvia.

Yksi asia, mikä minua kiinnostaa olisi aika, mikä kuluu kukan hedelmöittymisestä hedelmän kypsymiseen. Ainakin itsellä tämä aika on ollut enempi-vähempi vakio samalla lajikkeella. Tämä tieto olisi kiva olla jossain tietokannassa.. Kuitenkin sato suurenee sen mukaan kuinka pitkään nyppii kukkia, mutta samalla myös viivästyy.

Esimerkkejä:
- Oranssi habanero, tämä on nopean oloinen, kuluu _noin_ 1.5kk. Tuo sama aika tuntuu kuluvan, oli kyse sitten syyskuusta tai marraskuusta.
- Aji Benito, tämä ehkä hieman hitaampi, mutta samaa luokkaa. Huonommassa valossa oleva kypsyi ensin, mutta niin myös hedelmöittyminen tapahtui ehkä pari viikkoa aikaisemmin.
- Lemon Drop, nämäkin kypsyvät kohtuu nopean oloisesti, ehkä myös 1.5kk
- Bolivian Rainbow, myös nopeanoloisia. Värit vaihtuvat aikas nopeasti, lopulta asettuen punaiseksi.
...
- Dutch Chili -- kypsymiseen meni yli 2kk
- Paprika -- myös yli 2kk, suunnilleen sama aika kului, oli paprikat sitten pienempiä tai normaalimman kokoisia.

- Naoki Soman päiväkirjan mukaan PI441551 sekä Kaleidoskop ovat hitaita.

Lainaus käyttäjältä: "Xbow"Yksi asia, mikä minua kiinnostaa olisi aika, mikä kuluu kukan hedelmöittymisestä hedelmän kypsymiseen.

Lisäsin sen tuonne edellisen sivun Habanero-ihmettelyyn (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=44378#44378). Habanero Red Dominica: Tasan kuukausi. Päivälleen. Aurinkoinen kuukausi eteläikkunalla ja nykyisin jo päiviä parvekkeella.  :lol:

Tuo Dominica hämmästytti minut raakileensa kasvunopeudella. Viikossa se oli täysikokoinen, kun muut merkit kasvattelevat vieläkin saman ikäisiä raakileitaan. Dominican "marja" on myös suurikokoisin niistä.

Oikeasti tuollaisella ehdottamallasi tietokannalla voisi olla käyttöä kun suunnittelee kukinnan aloittamista, jos nuo ajat sitten pysyvät samoina. Päivän pituus, aurinkoisten päivien lukumäärä ja varsinkin lämpötila voivat vaikuttaa. Varmuudella voin sanoa, että viime syyskuun lopun ja lokakuun alun viileys pitkitti kypsymistä, joka tapahtui vasta kun toin chilit sisään lämpimään, mutta silloin päivälämpötilatkin alkoivat laskea alle kymmenen.

Pikku korjaus tuohon edelliseen viestiin. Se muuttuikin aluksi kauniin oranssiksi ja Red Dominica paljastuu vähitellen oranssin alta. En ole varma, onko se saavuttanut lopullista väriään vieläkään. Tämä on toissa päivän tilanne.
Red Dominica oranssina 24.4. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/dominica_orange.jpg)

Siis Habanero Red Dominican kehitys kukasta kypsäksi chiliksi kestää kuukauden ja 3-4 päivää.

Totuus on näköjään tarua ihmeellisempää. Maaliskuun alussa (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=41904#41904) heitin uhkakuvana, että Starfish ehtii kasvaa metriseksi ennen ulkokautta 7x7 cm multatilassaan. Nyt se on puolitoistametrinen.  :lol:  Edelleen samassa ruukussa.
Campane ja Starfish 27.4. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/starfish_150cm.jpg)

Makuuhuoneen ikkunalla on ahdasta. Vasemmalla on amppelitomaatti ja pari annuumia. Oikean laidan jättichilit ovat ajat sitten ylittäneet ikkunan ylälaidan ja valon. Näiden historia selviää tuosta maaliskuun linkistä, mutta kolme kuukautta ne ovat nyt olleet kasvu-uralla, hyvässä, mutta kovin niukassa mullassa. Yhden nostin ruukusta ylös ja parvekkeelle viikko sitten. Siellä se on isossa ruukussaan kasvanut muutaman sentin, nämä tässä minikokoisessa sisällä 25 cm. Eipä se ruukun koko taida aivan ratkaisevin tekijä olla chilien kasvussa. Lähipäivinä nämä kyllä joutuvat ulos.

Campane ja Starfish ovat kasvaneet rinnakkain kuin kaksi marjaa. Mistään ei erota, kumpi on kumpi. Onneksi on nimilaput.  Pituuskasvukin on mennyt vuorovedoin. Nyt Starfish on korkeampi, mutta Campanessa on enemmän nuppuja. Toistaiseksi uskon, että ne lopulta ovat sama lajike.

Ihme kasvajia kuitenkin ovat. Multa on tietysti parasta A-luokkaa, Kekkilän puutarhamultaa ja ne ovat saaneet helmikuulta lähtien Puutarhan Kesä lannoitetta säännöllisesti. Edes alalehdet eivät ole kellastuneet. Tällaista en olisi uskonut mahdolliseksi. Huvittavana lisäpiirteenä mainittakoon, että reilu viikko sitten lähimetsästä chilien tueksi hakemani yli metriset pihlaja- ja vaahterakepit ovat alkaneet versoa ja kasvattaa lehtiä tuossa mullassa.  :lol:

Hauskaa tuossa tukikeppien versomisessa on se, että ne versoo myös
väärinpäin multaa työnnettynä.
Pari vuotta sitten olin näin keväällä heinäämässä ja tukemassa kuusentaimia. Läheisestä pajukosta vuoltiin tukikepit. Laitettiin ne sitten latva alaspäin jotteivät versoisi. Tiedettiin jo varmuudella, etttä kepit versoo jos ne laittaa oikeinpäin. Parin viikon päästä, kun mentiin katsomaan uudestaan,niin versoneet tukikepit näytti aikasta veikeeltä, kun lehdet olivat kääntäneet kasvusuuntaansa 180astetta.

Olisi pitänyt malttaa kuoria niitä keppejä aavistuksen, niin olisivat kuivaneet eivätkä versoneet....

Lainaus käyttäjältä: "Kuti"Hauskaa tuossa tukikeppien versomisessa on se, että ne versoo myös väärinpäin multaa työnnettynä. ... Parin viikon päästä, kun mentiin katsomaan uudestaan,niin versoneet tukikepit näytti aikasta veikeeltä, kun lehdet olivat kääntäneet kasvusuuntaansa 180astetta.

Minulle on käynyt myös samalla lailla, eli väärinpäinkin työnnetyt tukikepit ovat alkaneet kasvamaan. Ja loppukesästä kyseiset tikut olivat paljon vihreämpiä kuin niillä tuetut herneet  :oops:. Tosin pajut kasvavat varmasti millaisissa oloissa tahansa; ja tosiaan mitenpäin tahansa.

Lainaus käyttäjältä: "NaokiSoma"

Lainaus käyttäjältä: "Kuti"Hauskaa tuossa tukikeppien versomisessa on se, että ne versoo myös väärinpäin multaa työnnettynä. ... Parin viikon päästä, kun mentiin katsomaan uudestaan,niin versoneet tukikepit näytti aikasta veikeeltä, kun lehdet olivat kääntäneet kasvusuuntaansa 180astetta.

Minulle on käynyt myös samalla lailla, eli väärinpäinkin työnnetyt tukikepit ovat alkaneet kasvamaan. Ja loppukesästä kyseiset tikut olivat paljon vihreämpiä kuin niillä tuetut herneet  :oops:. Tosin pajut kasvavat varmasti millaisissa oloissa tahansa; ja tosiaan mitenpäin tahansa.

Jos piiiitkän pajun iskisi maahan kaareksi molemmista päistä...  :lol:

Nyt nuo mammuttikasvajat ovat parvekkeella ja tilaa on, valoa myös, mutta lämmöstä vähän puuttuu. Saapa nähdä miten näiden käy. Nyt ei ole varakappaleitakaan enää.

Uudelleen istutettaessa paljastui pieniä eroja Campanen ja Starfishin välillä. Ihmettelin jo aikaisemmin Starfishin vähäistä juurten muodostusta. Pikku ruukku ei ollut mitenkään tupaten täynnä. Sen sijaan Campanen jokainen sentti oli täynnä juuria. Sen rungon alaosa oli kymmenen sentin korkeudelle asti täynnä vaaleita nystyjä, juurien aiheita etsimässä kosteutta. Peitin ne nyt mullalla. Starfisheillä ei vastaavaa ilmiötä ollut.

Campanessa on myös runsaammin haaroja ja nuput alkoivat jo kehittyä melko isoiksi. Viileys ja ruukun vaihto saattaa aiheuttaa takapakkia tuossa. Ehkä ne sittenkin ovat hieman eri sukuhaaraa. Kukat, hedelmien muoto ja maku ratkaiskoon.

Inca Red Drop 27.4.  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/inca27.4.jpg)

Syksyllä tämän sivuston löydettyäni aloin heti utelemaan, mikä olisi aikainen lajike, että saisin jo kesällä satoa, eikä vasta myöhäissyksyllä, kuten viime kesänä kävi. Minulle suositeltiin PI-260567, Microcarpumia, joka kuulemma oli alkuvuodesta kasvamaan laitetusta taimesta kasvattanut sadon jo Vapuksi vesiviljelyssä. Siemeniäkin sain. Hankin myös muutamaa muuta baccatumia, Inca Red Drop ja Aji Cristal sekä edellisen jutun jättiläiset. Aloitin ajoissa, joulukuun loppupuolella.

Alku oli hidasta ja vaikeaa, mutta tammikuun puolivälissä alkoi kasvu. Minulla ei ollut noille kuin puoli metriä tilaa ylöspäin, joten saksia piti käyttää useasti. Pidin niitä pienessä ruukussa, enkä lannoittanut. "Saavat sitten kesällä parvekkeella rehottaa", ajattelin. Maaliskuun 11. Inca kuitenkin reväytti kukkansa esiin, vähän myöhemmin myös Aji Cristal. Annoin niille ja Microcarpumille vähän reilummat ruukut, oikeata multaa ja lannoitustakin muutaman viikon päästä.

Niin tässä minun hoidollani kävi, että "nopea" Microcarpum aukaisi ensimmäiset kukkansa vasta tällä viikolla, mutta Incassa on ollut kypsää satoa jo toista viikkoa. Aji Cristalin hedelmissäkin väri alkaa muuttua, läpikuultavuus vaihtuu oranssiin.

Inca Red Drop on pienen tilan ihme baccatum. Leikkelin sitä tasalatvaiseksi, sillä lasihylly tuli vastaan ikkunallani, eikä kasvutilaa ollut enemmän. Se kasvoi kiltisti sivuille ja sisään päin. Aji Cristal ja Microcarpum eivät suostuneet tällaiseen muotoon, vaan halusivat aina vain ylöspäin. Niitä leikellessä menivät monet kukkanuput. Vapaasti kasvaen Microcarpum olisi saattanut hyvinkin olla aikainen. Raakileita Incassa laskin parhaimmillaan yli 40, mutta kun sivustolla kerrottiin sen sopivan myös raakana nautittavaksi, aloin verottaa puskaa jo huhtikuun alussa. Xbow:n kaipaamaa kypsymisaikaa en saanut, kun söin niitä raakana sitä mukaa kun niitä kasvoi, mutta kuukausi tai maksimissaan kuukausi ja viikko kuluu kukinnasta kypsään punaiseen. Käyttökelpoisiahan ne raakanakin ovat, mutta nyt kun olen saanut maistaa kypsiä, sanon, että olisi kannattanut odottaa. Hyvää on ja sopii monenlaiseen ruokaan. Paljaaltaan se on turhan terävää paitsi pieninä paloina, mutta kypsytys tuo aromit esiin. Cayennen käyttö on jäänyt vähiin sen jälkeen kun Incaa on ollut saatavissa.

Inca Red Drop 27.4.  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/inca_kk.jpg)
Tasalatva alkaa vähitellen parvekkeen vapaudessa muotoutua uudestaan, sillä pääosan sadosta kypsyteltyään se on alkanut työntää uutta kasvua ja uusia kukkia runsaaseen tyyliin. Hieno chili. Tästä on vielä paljon iloa. Isompaan ruukkuun vaihto on edessä, toivottavasti kasvu ei häiriinny.

Lisäys illemmalla: Ensimmäinen oranssi Habanero alkoi vaihtaa väriä. Sekin siis Vapuksi kypsäksi, melkein. Se on samaa joulukuun idätyserää kuin nuo baccatumit ja jo kypsä Habanero Red Dominica. Ikkunalaudalla kasvatellen on siis mahdollista saada kypsää chiliä Vappupöytään.  :lol:

Tästähän voisi muokata oikein mainoslauseen: "Jouluksi taimelle, Vapuksi pöytään!"
Tosin Incalle riittäisi vähempikin.

Oma vappu alkoi ikkunalla kasvaneiden ugandalaisten habanerojen, oranssien habojen ja naga morichin kanssa... ugandalla jo toinen sato menossa tänä keväänä.

Lainaus käyttäjältä: "qscxd"... ugandalla jo toinen sato menossa tänä keväänä.

Taitaa olla talvehtinut runko?
Leikkelitkö sitä syksyllä mitenkään? Oliko koko talven lämpimässä?

Innolla kyselen, sillä minun talvehtinut oranssi Habaneroni on viimeisenä ryhtynyt hedelmän tekoon. Siemenestä idätetyt ovat kuukauden aikaisemmassa. No, sen talvehtiminen oli erehdyksien summa, kun asiasta tietämättömänä yrittelin kaikenlaista, Habanerolle sopimatonta.  :lol:

No joo se on talvehtinut. Ehti lepäillä joulukuun alun, lähtiessäni joulunviettoon jätin nagalle ja sen kavereille 36W loisteputken valoksi juuri kun olivat itäneet. 2.1 oli tämä ensimmäinen chilini jo tehnyt 25cm uutta kasvua, oli siitä tosin metri kuollut samalla joka varren päästä ja nyt se on aika rujon näköinen...  Viimeisen sadon se kypsytteli marraskuun lopussa ja maaliskuussa syötiin tämän vuoden eka sato (3 palkoa) nyt on menossa taas uusi kukinta. Niin ja  en leikellyt muutakuin nyt niitä kuolleta osan ja on ollut lämpöisessä.

Laatikollinen varataimia: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/varalaatikko.jpg)

Tästä kaikki lähti. Minulla on jäätelölaatikoissa heikossa kasvussa pidettyjä "varataimia", kaksoiskappaleita, jotka ovat sinnitelleet n. 3x5 cm multalokerossa ilman lannoitusta tammikuulta asti. Ne ovat nyt n. 20-30 cm korkeita, osa muutamaan kertaan poikki leikeltyjä. Toiset samaan aikaan kasvamaan laitetut ovat isommissa ruukuissa jo 60-150 cm korkeita, tuuheita kasveja  ja tuottavat runsasta satoakin. Kun paikat olivat jo täynnä chilejä ja kypsiä Habaneroja, annumeja ja baccatumejakin oli oksilla runsaasti, huomasin, että varataimia ei enää tarvittu.

Silloin NinaS sattui kyselemään siemeniä tai taimia sopivaan aikaan. Kyselin lähetysmetodeista ja sainkin perusteellisen vastauksen:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=44393#44393
Ongelma oli vain, että sopivaa muoviputkea ei sattunut nurkissa pyörimään. Kaappeja tutkiessani löysin mielestäni paremman vaihtoehdon: VHS-kasettikotelo. Nauhuri on ajat sitten hajonnut ja meillä siirrytty DVD-aikaan. Kasetteja ja koteloita kuitenkin riittää.
Eihän se sinne mahdu: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/laatikko.jpg)

Kotelo on ihanteellisesti 3 cm paksu, joten se kulkee halvalla postissa ja mahtuu normaaleihin laatikoihin, mutta taimipa ei juurineen mahdukaan koteloon.
Saksia siis raakasti: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/2-katkaistua.jpg)

Pudistelin juurista enimmät mullat, käärin ne kosteaan turpeeseen ja sen muovikelmuun. Latvasta piti katkaista melkoinen pala, mutta kyllä tuo nopeasti kasvattaa uuden latvan, kaksikin, kun juuret ovat kunnossa. Teippasin vielä taimet laatikkoon, etteivät mene mullat ja lehdet sekaisin matkalla.
Perillä, kuvat NinaS: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/pakkaus%20vastaanottajalla.jpg)

Sujautin laatikon pehmustettuun kuoreen ja 1.50€ postimerkkejä päälle. NinaS kuvasi maanantaina postilaatikkoon pudottamani taimet jo tiistaina päivällä. Noinkin voi posti toimia.

Uusi koti, uusi multa: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/postista%20purkkiin.jpg)

Hieman pöllämystyneeltä näyttävät nämä chilit uudessa kodissaan, mutta kuulemma ovat jo ryhtyneet kasvattamaan uusia lehtiä. Kaikki siis hyvin.

Yksi varoituksen sana. Postilaatikkoon kirjettä (tämä on siis normaali kirje, paino oli alle 250g) laittaessani yksi kulma oli märkä. Älkää suihkutelko taimia kaiken varalta tai laittakaa sitten kotelo tiiviiseen muovipussiin.  :lol:

Jälkikirjoitus: Katsastinpa taas varalaatikkoani.
Jos olet tänne asti jaksanut lukea ja tuon kokoisista eläväisistä taimista on pulaa, voin postittaa nämä loputkin, kunhan yksityisviestissä perustelet tarpeesi.
Löytyy intialaisia Aji Indian (baccatum), Indian PC-1 ja PC-2, jotka luultavasti ovat annuumeja ja ykkönen tulisempi. Lisäksi siellä on Piri Piri (?) ja Aji Chombo (Habanero), joka pitänee pakata yksinään, niin isoja lehdet jo ovat.

Kait se pitää tähän jotain höpötellä :D

Perille tulivat tosiaan todella nopeasti, kiitos vielä tätäkin kautta Chilivaari!

Uusi koti ja uusi multa, sekä kuljetus saivat kaverit vähän pöllämystymään, mutta uutta lehteä tosiaan jo kasvattavat. Missään nimessä en voi nahistuneiksi tms. väittää, olivat todella hyvässä kunnossa saapuessaan. Lähinnä (kuten kuvasta näkynee) lehdet vähän sojotti sinne sun tänne, muuten erittäin hyvinvoivia olivat

Perusteellisesti oli kostutettu lähetys ja uskon, että olisivat sillä pärjänneet kauemminkin postin uumenissa. Odottelin näitä saapuvaksi vähän myöhemmin, mutta kerrankin posti oli nopea ja taimet laatikossa nopeasti. Maanantaina postitus, tiistaina laatikossa, ei paha :wink: Ja kun meinasin etten tiistain postia viittii hakea :)

Suosittelen kyllä tätä postitustapaa ehdottomasti!

Lupaan laittaa kuvia tähän ketjuun tämän hetkisestä tilanteesta, kunhan saan kuvat otettua!

Jos siellä vielä liikeneviä on ni tää täti vois laittaa paluupostilla tulemaan kuoret sulle takas. Ja maksaa vuorostaan postikulut. Laittele vaikka yksäriä asian tiimoilta

Leikkelin turhan isoksi kasvaneita chilejäni maaliskuussa ja laitoin oksia tummaan pulloon veteen juurtumaan, ilman mitään kemikaaleja, ihan vain kokeilumielessä.

Bolivian Rainbow kasvatti juuret noin kuukaudessa, Inca Red Drop puolessatoista. Pehmeät latvat annuumista ja chinensestä mädäntyivät matkalla. Puumainen runko näyttää kestävän paremmin. Kaikki olivat löysän muovipussin alla, jotta kosteus säilyi lehdillä.

Nyt ihmettelen multaan istutettua Incaa. Noin viisisenttisen rungon pätkän yläpäässä on muutama pieni lehti ja KUKKANUPPUJA. Joku täällä kertoi, että juurrutettu taimi on sisäiseltä muistiltaan mielestään emokasvinsa ikäinen. Katsotaan, mihin tuo johtaa. Emossa on täysi kypsä sato päällä ja uutta kasvamassa ja kukkimassa.

Mielenkiintoisia ilmiöitä.

Ennen Vappua istutin 5 chiliä ulos kukkapenkkiin.
Tämän viikon parin pakkasyön ja kylmän päivän jälkeen nuo ovat hengissä kaikki. Aurinko näkyy tehneen enemmän vahinkoa lehdille kuin kylmyys. Totutteluksi ulkoilmaelämään ei riitä parvekelasien takana auringon otto. Vaikka istutuspäivänä oli pilvistä, seuraavien paiste oli liikaa joillekin lehdille. Osittain kirsikkapuun varjossa kasvava Campanen pikkutaimi voi parhaiten. Habaneron lehdet vaalenevat monesta kohdin. Se voi olla sille liikaa. Cayennet jatkavat kukintaansa ja pikku podejakin on alkanut muodostua ulkoilmassa. Tuo isoin kasvoi jo parvekkeella ja on kasvin toista satoa tänä keväänä. Näissä muutamat auringon puoleiset lehdet ovat ruskistuneet kokonaan, mutta muissa ei näy vahinkoja.

Aamulla viideltä naapurin katto oli valkean huurteen peitossa ja samaa näkyi rinteen nurmikollakin. Talon seinässä mittari näytti 0, mutta virallinen lukema oli -2. Maan pinnassa voi olla monta astetta kylmempää. Loppuviikoksi vielä lupaillaan tätä samaa, viikonvaihteessa ehkä kylmempääkin. Parvekkeella on vielä varataimia, jos noille käy huonosti.
(http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/kukkapenkki.jpg)
Pari Cayennea ja niiden takana market-habanero sopivat terassin reunustukseen siinä kuin kukkapuskatkin. Oikeaan laitaan tuon ukon tulikukan jatkoksi olen kasvatellut Joe's Longeja eli Whippet's Tailia. Ne ovat vasta nuppuvaiheessa ja joutuvat ulos tämän kylmän kauden jälkeen.

Nuo on tulleet taimelle helmikuun loppupuolella, joten kolmisen kuukautta menee näillä pitkulaisillakin kukinnan alkuun. Pidän kyllä niitäkin aivan liian ahtaassa odottelemassa ulos pääsyä.  Niitä on 4 lähes puolimetristä, rehevää chiliä litran jäätelölaatikossa. Ensi viikolla juuret pääsevät vapauteen. Kirvojen hyökkäyskin on odotettavissa samoihin aikoihin. Vaahteroissa jo näkyy kihisevää elämää.

Kukkapenkin chileille (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=45255#45255) ei ulkona kuulu kovin hyvää, vaikka hengissä ovatkin.

Habanero ulkona: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/palanuthaba.jpg)
Habanero on kärsinyt eniten ja minä epäilen, että koko ajan lisääntyvät auringon polttamat lehdet johtuvat osittain myös kylmyydestä. Kasvi ei pysty uusimaan lehtiään, eivätkä virtaukset solukoissa taida muutenkaan olla ihan normaaleja nollan yölämpötiloissa, kun päivälläkään ei aina nouse edes kymmeneen asteeseen. Etelän puoleiset lehdet ovat kuitenkin kärsineet eniten. Habanerossa on nuppuja latvassa, mutta ihmettelenpä, jos niistä syntyy kukkia. Niin kovia nuo ovat kokeneet.

Kashmir ulkona: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/palanutkashmir.jpg)
Kashmiri Mirchin lehdessä on hyvin tyypillinen auringon vioitus. Keskipäivän auringon suuntaan erityisesti harjanteet ovat palaneet. Niihinhän säteily osuu suoraan ja koko ajan. Latvus on tällä chilillä säästynyt. Ehkä se on kasvanut vasta ulkona ja kestää jo UV-säteilyä. Uloshan nuo joutuivat jo huhtikuulla, pilvisenä, lämpimänä päivänä. Seuraavina parina päivänä varjostin niitä päivänvarjolla osan päivää, mutta sen jälkeen ovat saaneet olla luonnon armoilla. Palovammoja alkoi näkyä ehkä viidentenä päivänä ja ne ovat vain pahentuneet, vaikka ulos viennistä on kohta kolme viikkoa. Jospa nuo eivät kylmässä totukaan?

17.5.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/orangehaba.jpg)

Ettei olisi pelkkiä ikäviä uutisia, kerronpa, että eilen keräsin parvekkeelta mukavan sadon kolmesta Habanerosta ja Inca Red Dropista. Nyt niitä on sekä pakastimessa että kuivumassa vihanneskuivurissa. Tämä tässä on Hyötykasviyhdistyksen siemenistä kasvatettu Habanero, varmaankin joidenkin muiden luettelossa Habanero Orange. Myös Dominican punaiset keräilin pois oksilta. Molemmissa on runsaasti uusia kasvamassa ja kukintakin jatkuu. Satoa saadaan siis taas muutaman päivän päästä lisää.  :lol:

Enpä ole vielä osannut ratkaista suosikkiani seuraavalle kaudelle. Dominica oli lievästi nopeampi, mutta oranssissa on enemmän satoa. Maultaan ne ovat aika tasoissa, hieman erilaisia, mutta kumpikin täyttä herkkua. Väriltään punainen on kyllä ylivoimainen ruoassa. Kummassakin on potkua sen verran, että puolikaskin 2-4 hengen annoksessa saa tottumattoman haukkomaan henkeään, tottuneen myhäilemään mukavaa poltetta.

Kasvattelen maustekaupan Piri Piri (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=39045#39045) pussista otetuista siemenistä tuuheaa, tukevaoksaista chiliä, joka nyt on kukkimaan ryhtyessään on puolimetrinen ja neljän kuukauden ikäinen. Aivan parasta mahdollista hoitoa se ei ole saanut, joten nopeampikin kukinta olisi mahdollista.

Kukka paljastaa sen olevan frutescens. Vihreä väri on hyvinkin selkeä, mutta violetit palhot eivät erityisesti loista. Kukka on varsin pieni, vain 16 mm, kun vieressä kukkivalla annuumilla on jopa yli 3 cm.

Piri Piri 24.5.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/piripirinkukka.jpg)
Kukan väri ja varsinkin nupun pysty varsi ja kukan voimakas taipuminen alaspäin ovat tyypillisiä frutescens chilin tuntomerkkejä.

Alusta lähtien kasvi on poikennut annuumien kasvutavasta muistuttaen enemmänkin chinenseä, mutta sileämmillä lehdillä. Sen runko on kasvanut polveillen ikään kuin lehdestä lehteen vaihtaen vähän suuntaa. Se haaroittuu runsaasti, lehdet ovat melko isoja ja tumman vihreitä.

Tyypillistä tälle ja Tabascolle (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=39721#39721) (toinen frute jonka tunnen) on nuppujen varren sojottaminen suoraan ylös ja kukan kääntyminen siitä jyrkästi alas.

Oletettavasti samalla nimellä on liikkeellä myös annuum-lajikkeita.
Lähiviikkoina minulla on tulossa kukkaan useita intialaisia chilejä, joita siemenliikkeet myyvät frutescensina. Alusta lähtien niistä useimmat ovat kuitenkin kasvaneet kuin tyypillinen annuum. Uskoisin monenkin lajimäärittelyn muuttuvan ainakin minun kirjanpidossani. Siemenliikkeiden tietoihin taitaa olla turha yrittää päivitystä täysin amatööripohjalta.

Lisäys 4.6.
Kun olen tarkemmin seurannut Piri Pirin kukintaa, olen entistä enemmän ymmälläni. Voimakkaamman vihreitä kukkia on paljon ja joillakin myös palhot ovat selvästi violetit, MUTTA:
- Kukat jäävät kellomaisiksi lähes aina
- Kukkia kasvaa 2 tai jopa 3 samasta pisteestä melko usein, ehkä 30% tapauksista.
Nuohan ovat chinensen tuntomerkkejä?

Jatketaanpa tunnistussarjaamme. Indian PC-1 avasi tänään useammankin kukan ja tunnistus ei ole lainkaan epäselvää. Annuum se on, vaikka siemenet myytiin frutescensina ja myyntinimikin oli Naga Jolokia, PC-1 suluissa perässä.

Indian PC-1: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/indianpc1.jpg)
Kaikki annuumin tunnusmerkit eikä hajuakaan frutescensista. Terälehdet ovat valkoiset, palhot (heteiden varret) valkoiset, oikeastaan kellertävät ja nupun varsi taipuu kaarella. Kuva on voimakkaasti alakulmasta kattoa vasten.

NaokiSoma totesi jo kuukausi sitten omasta Japanin kautta tulleesta kasvistaan, että se on selvä annuum.
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=44321#44321

Minulle tämä intialainen kauppalajike tuli amerikkalaisen siemenliikkeen kautta. Sen ilmeisesti miedompi kaveri PC-2 kasvaa aivan eri tavalla ja siitä saattaa löytyä frutescensinkin sukua, mutta tuon kukkimiseen menee vielä aikaa.
Naga Jolokian värikäs tarina  löytyy täältä:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=39852#39852

Kolme intialaista chiliä on minulla kasvanut samassa ruukussa pienestä pitäen ja nytkin ne ovat samassa parvekelaatikossa. Ne ovat kuin kolmoset. Sama korkeus, sama muoto, samaan aikaan alkoivat kukkia ja samanlaisin kukin.

Onko minua petetty, onko minulle myyty kolmessa paketissa samoja siemeniä? Ehkä hedelmän muoto ja maku vihdoin ratkaisevat.

Kaikki nämä on myyty minulle frutescensina. Ostaessani kyllä tiesin, että se todennäköisesti on väärä lajimääritelmä. Osin siksi hankinkin näitä. Todetakseni itse asian. Intiassa, kuten muuallakin Aasiassa frutescensia käytetään ilmeisesti vähän eri määritelmillä kuin meillä?

Nyt siis Kurnool ja Pusa Jwala ovat aukaisseet kukkansa. En laita niistä kuvia, kun ne olisivat täsmälleen yllä olevan PC-1:n kukan näköisiä. Kurnoolista ei juuri löydy tietoja, mutta Pusa Jwala on yleinen lajike, kenties jopa maailman eniten viljelty chili. Sen määritelmät ovat vaihdelleet annuumin ja fruten välillä netistä tietoa etsittäessä. Nähdäkseni asia on kuitenkin päivänselvä: annuum.

Seuraavaksi ryhtyvät kukkimaan Kashmiri Mirch ja Bengali Small.  PC-2 vielä viivyttelee nuppujen muodostamisessa. Nämä ovatkin kiinnostavampia tapauksia. Kasvutapa ja lehdet poikkeavat jonkin verran annuumeista ja nuppujen muotokin on erilainen. Ei kuitenkaan frutescensinkaan. Voihan noista kait olla välimuotojakin, risteytymiä, joita on vaikea sijoittaa olemassa oleviin lokeroihin?

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Seuraavaksi ryhtyvät kukkimaan Kashmiri Mirch ja Bengali Small.  PC-2 vielä viivyttelee nuppujen muodostamisessa. Nämä ovatkin kiinnostavampia tapauksia. Kasvutapa ja lehdet poikkeavat jonkin verran annuumeista ja nuppujen muotokin on erilainen. Ei kuitenkaan frutescensinkaan. Voihan noista kait olla välimuotojakin, risteytymiä, joita on vaikea sijoittaa olemassa oleviin lokeroihin?

Sitä voisi olettaa, että jos risteymiä alkaa olla jo Suomen melko neitseellisellä chilinkasvatusmaaperälläkin vaikka kuinka eri ihmisten aikaansaamina, joissa lajirajoja esim. annuumin ja chinensen välillä pöyhitty, niin miksipä ei jossain missä chilejä kasvatettu satoja vuosia? Oikeastaan aika jännä, että niinkin hyvin vielä suurin osa lajikkeista voidaan yhdistää tiettyyn lajiin ;). Ja eikös annuumit ja frutescensit ole lähes identtisiä geneettisesti muutenkin?

Jos tehtäisiin ajatusleikki, että risteytetään jotain tabascon näköisiä palkoja tekevää perusannuumia tabascon kanssa? Ja kylvetään kaikki tulokseksi saatavat siemenet, jatketaan kasvattamista, ja muutaman vuoden kuluttua tutkitaan millaisia kasveja on saatu. Niin olisi varmaan täysin mahdollista, että osa kasviyksilöistä tekisi annuum kukkia ja osa frute kukkia, ja paikalle tullut henkilö joka ei tietäisi historiaa määrittäisi puskat kahteen lajiin sen mukaan millaiset kukat missäkin.

Suurin merkitys kai kuitenkin ihmisen kannalta olisi siinä mitkä puskat tuottaisivat runsasta hyvänmakuista satoa, ehkä kestäisivät tuulta tai kylmää tai mitä juuri siinä paikalla tarvitsisi kestää paremmin? Mutta olen huomannut, että näissä on joku arvolataus näissä lajeissa, annuumit on vaan annuumeja tms? Frutet jotenkin "hienompia"? Ja siis en sinulla Chilivaari, vaan yleisesti.. ja ehkä olen muutenkin väärässä sen suhteen, ehkä peilaan vain omaa chililajirasismiani tässä :).

Kauhee romaani taas.. pointti oli siis se, että miksipä ei löytyisi risteytyksiä intialaisista lajikkeista, odotamme mielenkiinnolla raporttia ja kuvia kunhan ehtivät :).

Filago, jolla on vapaapäivä kuten postauksien määrästä ehken huomaa

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"... Kurnool ja Pusa Jwala ovat aukaisseet kukkansa. En laita niistä kuvia, kun ne olisivat täsmälleen yllä olevan PC-1:n kukan näköisiä.

Annoinpa ennenaikaisen todistuksen. :wink:
Kukkia ei pitäisi arvostella ensimmäisen ilmestyneen perusteella, vaan vasta vähän myöhemmin. Nyt näyttää siltä, että näissä on eroja, joiden perusteella todellinen asiantuntija, vaikkapa näiden jalostaja erottaisi lajikkeet.
Erityisesti Pusa Jwala erottuu siitä, että sen heteet ovat aivan vaaleita ja kukat suoraan alaspäin. Kurnoolin heteet ilmestyvät tummina, mutta vaalenevat vähitellen. Sekin kukkii alaspäin, mutta kukat aukeavat yleensä vähemmän, eli ovat kellomaisia. PC-1 aukoo kukkaansa mihin suuntaan tahansa, kaarevasti alaviistoon useammin, mutta vaakasuoria näkee myös ja jopa yläviistoa. Annumeja silti kaikki, siitä ei ole epäilystä. Annuumin perusmallina minulla toiminut Cayenne tekee näitä kaikkia samassa kasvissa yhtä aikaa.

31.5.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/pusajwala_kurnool.jpg)
Erilaisiahan nämä ovat. Pusa Jwala ja Kurnool kukkivat kummatkin suoraan alas. Kaikki kukat eivät ole aivan samanlaisia, mutta on noissa selkeä ero.

Koko tunnistuskaavio kukkien perusteella: http://www.saunalahti.fi/thietavu/Chili/Symbols/Tunnistus.gif
on varmaan ongelmallinen monellakin tavalla. Esimerkiksi nykyinen parvekkeeni valtalaji, Habanero ei olisi tunnistettavissa tuon kaavion mukaan. Kukat ovat usein valkoisia, aukeavat levälleen (eivät jää kellomaiseksi) eikä heteiden varsia voi todeta violetiksi. Enintään siellä on häivähdys väristä. Nyt puhun vain kolmen eri Habanerolajikkeen kokemuksella. Näistä oranssilla on eniten kaavion mukaisia kukkia. Saman kasvin kukissa on sekä valkoisia että aavistuksen vihertäviä terälehtiä. Jos valitsee oikean kukan, voi päätyä oikeaan lopputulokseen.  :lol:

Starfish 2.6.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/starfish_kukkii.jpg)
Toinen parvekkeen Starfisheistä aloitti eilen kukinnan ja aukaisi saman tien kymmenkunta kukkaa. Noiden väri on kameralle vaikea, eikä silmälläkään pysty ihan tarkkaan sanomaan, ovatko pilkut terälehdissä vihertäviä vai ruskeita.

Kasvien latvat ovat 40 cm parvekkeen katosta ja ne ovat ämpäreissä lattialla, joten kaipa noilla pari metriä on korkeutta jo. Kukat onneksi tulivat puoliväliin.

Kukkija on jo 20.4. parvekkeelle viety yksilö, joka selvisi yöpakkasista. Eihän ne ihan lasitetulle parvekkeelle asti ylettyneet. Pari astetta plussan puolella taisi olla kylmin yö. Sen vieruskaveri sai kasvaa sisällä (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=44510#44510) reilun viikon enemmän ja venähti siellä pituutta hillittömästi 25 cm lisää. Tuota heikkoa kasvua se nyt yrittää korjailla. Lehdet ovat rutussa ja pituuskasvussakin aikaisemmin parvekkeelle viety on melkein saavuttanut sen. Kukinnassa se on ainakin viikon edellä.  Ei siis kannata pitää chilejä sisällä hämärässä, jos vain voi viedä ne valoisaan, vaikka viileämpäänkin.

Parvekkeen toisessa nurkassa majaileva Campane kasvattelee jo mukavan kokoisia raakileita. Yhtään näin avonaista kukkaa ei juuri nyt ollut, mutta hyvin samanlaisilta nuo vaikuttavat. Hedelmät vasta saavat todistaa, ovatko nämä eri lajikkeita. Chilemanin tietokannan (http://www.thechileman.org/results.php?find=PI+497974&heat=Any&origin=Any&genus=Any&chile=1&submit=Search) mukaan Campanella on kymmenkunta rinnakkaisnimeä, mutta Starfish ei kuulu niihin.

20.5.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/kasmiri_mustalla.jpg)
Multatestini (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=4107&start=120) Kashmiri Mirchit käyttäytyvät oudosti. Noin kuukausi sitten istutin testin suurimman parvekelaatikkoon muiden intialaisten annuumien kanssa. Enää en ole lainkaan varma, että tuo on puhdas annuum. Kuva on parin viikon takaa, sillä nyt siitä ei yksinään saisi vastaavaa kuvaa, kun oksat risteilevät naapurien kanssa.

Kasvi on nyt puhdaslinjainen T-kirjain. Ensin on 55 cm pystyä runkoa, sitten se haarautui suoraan sivuille 25 cm kumpaankin suuntaan.  Nuo sivuhaarat alkavat nyt haaroa edelleen vaakasuoraan. Nuput ovat jo isoja, avautuvat lähipäivinä. Ne sojottavat suoraan alas ja niitä on 2 per kasvupiste melko usein. Oksien päät ovat karvaisia ja suuntautuvat vähän alaviistoon kuten tässäkin.

Jos tämä olisi ainoa, voisin vedota johonkin kummalliseen poikkeukseen, mutta 3 viidestä kasvaa samalla tavalla, eivätkä ne 2 muutakaan ihan normaaleja ole. Yöpakkasissa ne kyllä olivat parvekkeella kaikki huhtikuun puolesta välistä lähtien, mutta tuo yksilö alkoi haarautua jo ennen kylmään vientiä, joten en usko sen olevan syynä.

Hävettää tunnustaa, että pidin multatestin (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=4107&start=120) chilejä tuota yhtä lukuun ottamatta eiliseen asti siinä pikku astiassa. Ne saivat kyllä viime viikkoina lannoitusta reippaalla kädellä. Kaikki ovat kasvaneet tuossa 5x7x7 cm multatilassaan 60 cm korkeiksi, haarautuneet ja nuppuja kehittyy. Multien aiheuttamia eroja ei enää näy. Näistä yksi on parvekkeella, muut istutin puutarhaan. Toivottavasti eivät pala kokonaan auringossa.

Käytän nimestä pidempää muotoa Kashmiri Mirch intialaiseen tapaan, sillä amerikkalaiset siemenliikkeet ovat alkaneet myydä nimellä Kashmir vaikka minkä näköisiä chilejä.

Kashmiri Mirch on siis maustekaupan kuivatuista (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=39928#39928) chileistä idätetty. Näin sille ei ole kaupan lajimäärittelyä, enkä intialaisista lähteistäkään löytynyt luotettavaa tietoa. He eivät yleensäkään pidä lajimäärittelyjä kovin tärkeänä. Useimmat mainitaan frutescensiksi, jos yleensä mainitaan mitään.

Kashmirin latvus: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/kashmiri_latva.jpg)
Tässä vielä latvuksen kuva pari päivää sitten. Haarojen kasvu on aivan vaakasuoraa. Ulkona minulla on kyllä yksi V-mallinenkin. :wink: Latvusta EI ole katkaistu, vaan ne muodostuvat itsekseen tuollaisiksi.

Karvainen kärki: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/kashmiri_karvat.jpg)
Haarojen kärjet ovat selvästi karvaiset. Onhan tuollaista ainakin yhdellä annuumillakin, joten puben sukulaisuutta lienee turha epäillä.

Kashmirin kukka: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/kashmiri_kukka.jpg)
Kukka on väreiltään selkeä annuum. Se on kellomainen ja niitä kasvaa 2 samasta pisteestä, mikä ei liene kovin yleistä annuumeilla, vaan viittaisi chinensen sukuun. Lehdet muistuttavat eniten frutenscensia.

Mikä tämä nyt sitten on? Toivottavasti mieto, maukas ja hyvin punainen chili, joka sopi mainiosti monenlaiseen ruoanlaittoon.  :lol:

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Haarojen kärjet ovat selvästi karvaiset. Onhan tuollaista ainakin yhdellä annuumillakin, joten puben sukulaisuutta lienee turha epäillä.

Toissakesän lemon drop (http://calm.iki.fi/chilikuvat/karvalemon.jpg) kasvatteli myös kovin karvaisia oksia. Ei ne karvat ihan pelkästään pubejen ominaisuus ole. Tämän kevään pubet ovat minulla melkolailla karvattomia sitten taas..

9.6.2008: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/raevauriot.jpg)
Ulos istuttamani market-habanero on saanut kärsiä paljon.

Ensin tuli aurinko ja poltti lehdet, sitten kylmyys vaikeutti kasvua ja tänään tuli raesade. Kymmenessä minuutissa sormenpään kokoiset jääpalat hakkasivat kaikki isolehtiset kasvit muusiksi. Tavoistani poiketen tarjoan myös isompaa kuvaa (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/raevauriot_iso.jpg) koko Habanerosta tuhon jälkeen. Isoimmat raakileetkin hakkautuivat irti. Jos se tuosta vielä tokenee, veikkaisin, että kirvat tai joku muu tuhohyönteinen iskee joukkovoimalla.

Joe's Longit ja Kashmiri Mirchit selviytyivät paremmin. Muutama lehti sai osuman ja repesi, mutta päällisin puolin kasvit ovat ehjiä ja pystyssä.  :wink:

Jos tuo vielä lähtee uuteen nousuun, niin tuskin siihen mikään enää pystyy ;)

Onneksi kyseinen raesade ei ehtinyt tänne saakka. Suosittelen tosiaan varautumaan kirvojen joukkoinvaasioon, ne ovat nimittäin täällä valloittaneet pari koivua, vaahteran ja omenapuun, luumupuista sain ne aika hyvin karkoitettua neemillä ja mäntysuovalla. Olen välillä varmuuden vuoksi suihkutellut chilejänikin neemillä, eikä yhtään kirvaa ole niissä vielä näkynyt, joten toimii kohtuullisella tavalla ennaltaehkäisynä tämä aine.

Laitanpa tännekin jo Edistyneemmän chilinkasvatuksen puolelle (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=4633) linkittämäni kuvan, kun se on niin outoa lajia minulle:
Bengali Small?? (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/bengali_small.jpg)
Kyselin tunnistusta, mutta eipä täällä taida kukaan muu kasvatella intialaisia, ei ainakaan juuri Bengali Smallia. Minulla on kaksi taimea kasvamassa tuosta lajikkeesta. Toinen kasvaa kuin riippakoivu, toinen muistuttaa tukevaa vaahteraa. "Riippakoivun" kukka on tuossa yllä, tukevamman, enemmän frutescensia muistuttavan kasvin kukka on tyypillinen annuumin kukka. Tuohan nyt on tavallista intialaisille frutescensiksi määritellyille lajikkeille. :wink:

Todennäköistä on, että siemenet ovat sekaantuneet joko siemenliikkeessä tai jo pellolla Intiassa. Mikähän laji tuo voisi olla?

Taitaa olla todennäköisempää, että se on risteytymä. Olisiko siemenviljelijän pellolla kasvanut lajikkeita liian lähekkäin ja mehiläiset ovat tehneet kepposet? Siinä tapauksessa toinen vanhemmista olisi Bengali Small (C.frutescens), jonka siemenpussissa tuon sain Reimerin siemenkaupasta. Mikä mahtaisi olla toinen sekoituksen lähde? Joku koristechili? Intialaiset eivät kyllä juuri koristechilejä harrasta. Chilinkasvatus on heille maanviljelyä, kovaa työtä leivän eteen ja kuluttajalle päivittäistä perusruokaa. :lol: Mutta voihan Reimerillä olla omat siemenviljelmät vaikka Meksikossa.

Odottelen vielä jonkin aikaa lisätodisteita. Jospa noista alkaisi saada hedelmää ja näkisi sen muodon. Bengali Small pitäisi olla punainen, pitkulainen palko, keskimääräistä pienempi ja miedompi. Pari minulla kokonaan itämättä jäänyttä intialaista lajiketta ovat kirsikkachilejä, toinen annuumiksi, toinen frutescensiksi määritelty. Jos minä itse olisin sählännyt, mitä en usko, sen pitäisi olla noista jälkimmäinen. Niitä kokeilin idättää samassa astiassa, mutta kylvöalueet hyvin merkittynä.

Koska kukaan ei ole hetkeen muistanut mainita niin kirjoitampa tähän väliin että on kyllä ilo seurata tätä omistautumista asialle ja nöyrää dokumentointia aiheesta. Ei liene yllätys jos joku avaa pian päiväkirjan "chilivaarin jalanjäljillä" tms.

Lainaus käyttäjältä: "janne80"Ei liene yllätys jos joku avaa pian päiväkirjan "chilivaarin jalanjäljillä" tms.

 :oops:  :oops:  :oops:    

Ensimmäistä ehjää kauttani kasvattelen, siksi sitä ihmeteltävää riittää.

Viime kesänä minulla oli muutama muiden alkuun kasvattama taimi parvekkeella, mutta tämän sivuston keksin vasta, kun se oli niille liian myöhäistä.  
Aji Inferno ja Fatalii ne kiitokset ja kumarrukset todella ansaitsevat. Näistä päiväkirjoista minä olen oppinut ChiliParkilta (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=1770&postdays=0&postorder=asc&start=0) eniten.

Väitän että se "ensimmäinen ehjä kausi" on meille aloittelijoille kaikkein tärkein. Propsien "täsmä spämmi" foorumille tuli omistautumiseta ja dokumentoinnista ehkä niitä olisi voinut antaa myös vaihtoehtoisesta lannoituksesta ja sillä saaduista tuloksista.

Keep up the good work!

Lainaus käyttäjältä: "janne80"...  vaihtoehtoisesta lannoituksesta ja sillä saaduista tuloksista.

Sattumaa kaikki.  :lol:

Minulla ei ole mitään syytä ryhtyä pitämään ääntä yhden lannoitteen puolesta, vaikka sellaisen satuin löytämään paikallisesta marketista helmikuussa ja sillä on chilinkasvatus sujunut. Niitä on paljon muitakin. Sen siitä voi oppia, että kalliit erikoislannoitteet eivät ole välttämättömiä.

Puutarhan kesään (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40674#40674) päätyminen oli siis pelkkää sattumaa. Tietysti se, että NaokiSoma oli sillä jo vuosia menestyksellisesti hoitanut taimiaan, vaikutti myönteisesti, mutta sen kuulin vasta jälkikäteen.  :wink:

Olin laatinut Open Officeen taulukon eri lannoitteiden ravinteista sitä mukaan kuin noita tietoja tuli esiin. Vertailin lähinnä litran annoksessa kasteluvettä olevaa ravinnekoostumusta. Se oli jo tuolloin minulle selvää, että ns. kukkalannoitteet toimivat lähinnä voimakkaalla typellä, josta vielä osa oli ureaa, joten niistä ei ollut chilien lannoitukseen. Jos silloin olisin saanut valita, eli kaupassa olisi ollut vaihtoehtoja, olisin valinnut Substral Ekon tai todennäköisemmin Nutriforten. Puutarhan kesä oli kuitenkin riittävän lähellä noita, joten kompromissina hyväksyin sen. Enkä ole katunut.

Aji Chombo 14.6. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/chombo_ja_kananp.jpg)
Voodoo Chile toi Panamasta sikäläisen chinensen siemeniä ja jakoi niitä täällä halukkaille. Tässä on minun taimeni. Se on kuukauden verran myöhemmin idätetty kuin omat Habaneroni, joissa jo on runsaasti satoa. Syy jälkeen jääneisyyteen ei ole Chombon vaan minun. :wink:  Noin kuukausi sitten Chombo oli tulossa kukintaan, mutta halusin viivästää sitä, kun vanhemmat chinenset täyttivät jo eteläikkunan. Chombo sai siis odottaa vuoroaan.

Katkaisin siitä latvan aika reilulla otteella saadakseni sen haarautumaan ja kasvamaan tuuheammaksi ennen satoa. Kuinka ollakaan vaihtaessani ulkona siihen uutta isompaa ruukkua, mieleen juolahti lannoittaa sitä reilusti. Kanan k a k k a a laitoin ruukun pohjalle turpeeseen kukkurallisen lusikallisen, mikä varmaan on enemmän kuin Wiskin suosittelema (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=45326#45326) 0,3 dl. Uusi ruukku on 20 cm leveä ja 25 korkea, joten tuohon jäi 10 cm multaa juurien ja lannan väliin, mutta nopsasti tuo näkyy sinne osuneen. Nyt se on reilu 50 cm korkea, paksurunkoisin ja isolehtisin Habanero, mitä minulla on. Se haarautuu latvasta ja uusia oksia tunkee pitkin runkoa. Siinä ei ole mitään merkkiä kukinnasta.

Tuo taitaa nyt olla kouluesimerkki chilin liikalannoittamisesta. Vihreää kyllä kasvaa rehevästi, mutta kukkia tai ainakaan satoa ei kuulu. Ei hätää, tämä oli tarkoituksenikin, viivyttää kukintaa, kunnes vanhat lopettavat oman satonsa ja vapauttavat paikan auringossa. Oranssissa Habanerossa muuten on taas aivan älyttömästi pieniä raakileita. Pikalaskulla ainakin 60, enkä kaikkia oksia edes käännellyt vielä ja kukinta jatkuu runsaana. Niinpä Aji Chombo joutuu olemaan länsipuolella parveketta annuumien seurassa.

Seurataan tilannetta. Ehkä se vielä ennen elokuuta suostuu satoamaankin.


Juurtunut Inca  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/juurtunut_inca.jpg)
Tämä on sitten jotakin aivan toisenlaista. Pieni on kaunista. Kuva on luonnollista suurempaa kokoa.
Inca Red Dropin oksa juurtui hitaasti vesipullossa, mutta juurtui kuitenkin. Multaan päästyään se aloitti melkein heti kukinnan kuin vanha kasvi. Ensimmäiset raakileet kasvavat alaoksalla vain 2,5 cm mullan pinnasta. 7 cm ruukussa on yhtä monta chiliä jo kasvamassa. Pituuskasvu alkaa myös vähitellen, mutta tärkein, eli kukinta ensin.  :lol:

EDIT: Päämoderaattorin typerä sananmuunnin oli muuttanut kuvan linkin käsittämättömäksi. Yritin korjata sen.

Olen aikaisemmin vihjaillut, että minulla vierekkäin aivan samanlaisina kasvaneet kaksi baccatumia saattaisivat olla samaa tavaraa vain eri nimilapulla. Eivät ne ole.

Chilemanin tietokannan (http://www.thechileman.org/search.php) mukaan chilillä PI 497974 on rinnakkaisnimiä Campanen lisäksi iso liuta: Christmas Bell, Balloon, Pimenta Cambuci, Peri  Peri, Ubatuba Cambuci, Aji Flor, Orchid, Chapeu de Frade, Bishops Hat ja enemmänkin, mutta ei Starfishiä.

Erilaisuus paljastuu viimeistään, kun nuo alkavat muodostaa hedelmää. Kukat ovat aika saman näköiset. mutta Starfishillä pystyssä, Campanella kaarella alaspäin. Raakileissa sama jatkuu. Starfish suuntaa omansa (ainakin pienenä) suoraan ylös, vaikka ne ilmeisesti  painon lisääntyessä kääntyvät alas. Onhan sen hedelmä muodoltaankin erilainen, meritähteä muistuttava. Campane roikuttaa "joulun kellojaan" alusta lähtien. Niiden joukossa tosin on muodoltaan muunkinlaisia möhkäleitä. Tässä kuvat alkuviikolta:
Starfish: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/starfish_raakileet.jpg)

Campane: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/campane_raakile.jpg)

Starfishini ovat nyt saavuttaneet parvekkeen katon 2,5 metrin korkeudessa. Kun tuosta laskee pois ruukun korkeuden, n. 30 cm, saa kasvien korkeuden. Seuraavaksi ne saavat jatkaa kattoa pitkin. Campane on vähän matalampi ja haaroittuneempi, mutta kattoa  tavoittelee sekin. Se on tainnut saada aikaan riittävän määrän raakileita, sillä uusia kukkia ei juuri aukea enää. Saattaa tuo johtua viileästä säästäkin.

Kesä ei ota tullakseen. Kaikki chilit eivät viileässä ulkoilmassa kasva, mutta tulipahan kokeiltua. Noita terassin reunuskasveiksi istutettuja en kyllä enää kaiva ylös, mutta enpä tuonne vie ruukkuchilejä ennen kuin lämpenee.

Tässä on vertailukohtaa. Kasvatin helmikuun loppupuolelta lähtien Joes Long eli Whippets Tail annuumeja neljä samassa litran ruukussa. Ne kasvoivat tasaisesti ja rehevästi. Kuukausi sitten istutin noista 3 ulos, yksi jäi lasitetulle parvekkeelle 13 cm ruukkuun.

Ulkona: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/joes_long_ulkona.jpg)
Ulkokasvit säästyivät palamiselta, kärsivät vähän raesateesta, mutta enemmän viileydestä. Ne kukkivat jonkin verran, mutta varmaa raakiletta eivät vielä paljasta. Korkeutta on 55 cm.

Parvekkeella: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/joes_long21.6.jpg)
Joes Long ryhtyi kukkimaan viikon kuluttua ruukun vaihdosta ja heti ensimmäinen kukka pysyi. Siitä kehittyi luikero, joka nyt on jo 25 cm pitkä. Niitä on lisää tulossa. Kasvi on paljon tiheämpi ja n. 20 cm korkeampi kuin ulkona. Rehevimmän taustan kyllä muodostavat jo muut lajikkeet. Tämä parvekechili on aivan selkeästi 3 viikkoa edellä ulos vietyjä. Kuukausi sitten ne olivat samassa vaiheessa samassa ruukussa, nuppuja kasvatellen.

Poikkeuksiakin on. Kashmiri Mirch koki saman jaon samoihin aikoihin. Niissä ulkona jotkut kukat ovat alkaneet kehittyä raakileiksi. Sisällä ne vielä kellastuvat ja putoavat, mutta se sai kyllä aika varjoisan paikan länsi-ikkunalla.

Parvekkeellakin tuntuu siltä, että nyt pilvisten ja viileiden päivien myötä kukkien ja raakileiden kehitys on melkein pysähtynyt. Habaneroista on vaikea sanoa, kun niissä on niin paljon kaikkia kehitysasteita.  :wink:  
Inca Red Drop on aivan selvästi hidastanut kehitystään ja raakileiden kypsyminen kestää useita viikkoja kauemmin kuin ensimmäinen sato (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=44610#44610) sisällä eteläikkunalla. Ehkä pitäisi viedä osa chileistä parvekkeelta takaisin sisätiloihin tasaiseen lämpöön? Aji Indian ja Piri Piri esimerkiksi kehittyvät erittäin hitaasti. Taitavat olla tottuneet tropiikkiin?

Viileät ilmat tosiaan hidastavat chilien kasvua lasitetulla parvekkeellakin. Kun ei ole aurinkoa, ei ole lämpöäkään. Viikon yllättäjä on kanankakalla ylilannoitettu Aji Chombo (c.chinense). Viimeksi 14.6. siitä kertoessani se oli 50 cm korkea (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=46553#46553), eikä tietoakaan kukinnasta. Nyt, 10 päivää myöhemmin se on 20 cm korkeampi ja ainakin neljässä haarassa näkyy reilusti nuppuja kärjessä. Seuraava jännityksen kohde on, pysyvätkö kukat noin hyvin lannoitetussa.  :lol:

Uuden vuoden päivänä (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=4107&postdays=0&postorder=asc&start=0) taimelle tullut Aji Indian (c.baccatum) sai viimeinkin ensimmäisen chilinsä kypsäksi:
Aji Indian 25.6. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/aji_indian.jpg)
Melkein puoli vuotta se on jo kasvanut ja hedelmän  kypsyttelyynkin meni pari kuukautta. Chilin pitää olla maultaan jotakin aivan erikoista, jotta siitä tulisi kestosuosikki. Vieressä kasvava Aji Cristal on myöhemmin kylvetty ja siitä on jo kerätty kypsää satoa. Nytkin siinä on enemmän ja vähän isompia chilejä kypsymässä kuin tässä intialaisessa. Inferno kyllä varoitti hitaasta kasvusta sivuillaan, joten ei se yllätyksenä tullut. Kyseessä on aivan ilmeisesti sivustolla esitelty PI-370004.

Hitaahkoja ovat intialaiset annuumitkin Suomen ilmastossa.
Intialaiset 25.6. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/annuumilaatikko.jpg)
Laitoin 4 intialaista annuumia (osan siemenet myyty minulle frutescensina) samaan 80 cm parvekelaatikkoon turpeeseen. Se turve taisi olla erehdys. Eivät ne Intiassa turvemailla kasva. Ne eivät oikein ole kotiutuneet eikä kukinta onnistu kovinkaan hyvin.

Istutettaessa ne olivat vielä harvassa, mutta nyt pari kuukautta myöhemmin ne ovat yhtä tiheää puskaa oksat limittäin. Olen juuri kääntänyt ruukun, joten ne nojaavat nyt ikkunasta pois päin.

Chilit ovat vasemmalta oikealle Kashmiri Mirch, Pusa Jwala, Kurnool ja PC-1 eli Naga Jolokia. Se on korkein, metrinen, muut vähän vähemmän. Kashmiri kukkii, mutta hedelmien kehityksestä ei ole varmuutta. Pusa Jwalassa on runsaasti alkuja, pisimmät jo kymmensenttisiä ja kohta syötävissä. Sitähän käytetään myös vihreänä. Kurnoolissa on vähemmän satoa toistaiseksi. PC-1 pudottelee melkein kaikki kukat, mutta onhan siinä muutamia ylöspäin suuntautuvia raakileita malliksi kasvamassa. Maistiaisia saadaan.  :wink:

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Se turve taisi olla erehdys. Eivät ne Intiassa turvemailla kasva.

Missäpä ne kasvaisivat ?

Punaisessa hietamultamaassa Intian maassa.  :lol:

Turve jäi niin löysäksi hötöksi, että tuntui, että juuret eivät siihen tarttuneet. Puutarhamullassa minä kaikki muut kasvattelen. Enintään laitan muutaman sentin turvetta pohjalle. Tuota kaukaloa täyttäessäni vain ei sattunut olemaan multaa kotona. Tämä turvekin oli talven ulkona avonaisessa säkissä vettynyttä pussin pohjaa.

Viimeisinkin oudoista intialaisista, PC-2 suostui aukaisemaan ensimmäisen kukkansa. Eipä pitäneet siemenliikkeen lajimäärittelyt tässäkään paikkaansa. Annuumin kukka sieltä aukesi, vaikka frutescensina minulle myytiin. Kuva on suoraan alhaalta kattoa vasten. Kukka on valkea, vähän kellomainen ja 3 cm leveä. Palhot ovat valkoiset.
Indian PC-2: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/pc-2.jpg)
Tämä PC-2 pitäisi olla miedompi kauppalajike kuin Naga Jolokiana virheellisesti länsimaissa ja Japanissa markkinoitu Indian PC-1. Olen nähnyt PC-2:ta kutsuttavan myös nimellä Calcutta Long.

Annuumin ja frutescensin määritelmät ovat muuttuneet ja ilmeisesti Intiassa käytetään vielä jotakin vanhempaa tapaa. Olen nähnyt sellaisenkin jaotuksen vuodelta 1993, että kaikki tuliset pitkäpalkoiset chilit, joilla on yksivärinen kukka, ovat fruteja, miedot ja makeat annuumeja. Ymmärrettävästi tuollaisessa määrittelyssä tulee rajanvedossa ongelmia. Ehkä kukkien ja palhojen väriin perustuva jako on ainakin selkeämpi, vaikka rajatapauksia tulee siinäkin.  :lol:

Tämä PC-2 on olemukseltaan hyvinkin frutescensien tapainen. Lehdet ovat paksut ja tumman vihreät, runko kasvaa tukevana ja hieman polveillen lehdestä toiseen. Tämän kukinta muistuttaa Kashmirin kukintaa paljon. Kukat ovat aivan suoraan alas ja kukkivien oksien päät ovat karvaiset. Sadon määrä ja laatu saa ratkaista, tuleeko tästä vakioasukas chili-ikkunalleni.

Kaunis marja: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/pikkuhaba.jpg)

Viime kesänä lahjaksi saamistani taimista kasvattelin chilejä myöhään syksyyn. Loka- marraskuussa Habanero viimein kypsyi (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=36777#36777) ja leikkasin sen (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=37567#37567) talvehtimaan. Se ei sitten sujunutkaan hyvin. Kylmässä autotallissa ikkunalla ranka kasvatti pariinkin kertaan pienet hennot lehdet ja kuivatti ne. Toin sen tammikuussa sisään, mutta vasta maaliskuussa (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=41814#41814) alkoivat lehdet kasvaa kunnolla. Siinä vaiheessa siemenestä kasvattamani uudet Habanerot jo työnsivät kukkanuppuja.  :wink:

Lämpimällä kaudella Vapun tienoissa tuo vanha runkokin alkoi kukkia kun siemenestä kasvatetuissa jo oli kypsiä hedelmiä. Siihen tuli paljon kukkia ja paljon raakileita. Sitten tulivat kylmät viikot parvekkeella ja kaikki pysähtyi. Nyt se on alkanut kypsyttää noita pikku marjojaan. Kokoa niillä on n. 8 mm kun vieressä siemenestä kasvatetuissa samanlaisissa oransseissa Habaneroissa on jo toista satoa keskimäärin 4 cm:n mittaisina.

Näillä opeilla ei siis kannata lähteä Habaneroa talvehdittamaan. Tämä vanhasta rungosta versonut yksilö on pienin habaneroistani, vähän kuin kitukasvuinen. Sen runkokin on selvästi ohuempi kuin uusilla siemenestä kasvatetuilla puolivuotiailla lajitovereilla. No, ehkäpä noissa pikku marjoissa on makua.

EDIT: Tulipa maistettua. Tulisuutta löytyy enemmän kuin normaalikokoisissa, mutta valitettavasti maku oli myös karvas. Taidan jättää ne rauhaan, kun täysikasvuisiakin on saatavissa.

Vähän myöhemmin noita kääpiömarjoja tuli muihinkin Habaneroihin. Kylmän sääjakson syytä aivan selvästi. Myös Starfish teki puolet pienempiä hedelmiä kuin normaalisti.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"...Näillä opeilla ei siis kannata lähteä Habaneroa talvehdittamaan. Tämä vanhasta rungosta versonut yksilö on pienin habaneroistani, vähän kuin kitukasvuinen. Sen runkokin on selvästi ohuempi kuin uusilla siemenestä kasvatetuilla puolivuotiailla lajitovereilla. No, ehkäpä noissa pikku marjoissa on makua.

Itse olen huomannut, että talvetetuilla chinenseillä kukista hedelmiä suhde on kuitenkin huimasti parempi kuin nuorilla kasveilla. Ts. talvettamillani chinenseillä ei ole ollut kukkien tippumisongelmia. Johtuisikohan siitä, että kasvualustasta on saatu kulutettua ylimääräinen typpi pois?

Ja tosiaan itsellänikin on noita mini-hedelmiä syntynyt; pääasiassa kylmässä kukkineissa kasveissa.

Lainaus käyttäjältä: "NaokiSoma"... talvetetuilla chinenseillä kukista hedelmiä suhde on kuitenkin huimasti parempi kuin nuorilla kasveilla. Ts. talvettamillani chinenseillä ei ole ollut kukkien tippumisongelmia.

Eipä tälläkään tosiaan sitä ongelmaa ole, mutta nuo pienet raakileet eivät nyt ole moneen viikkoon kasvaneet lainkaan. Puolivuotiaissa kasveissa kehitys jatkuu, hitaasti viileällä, mutta jatkuu kuitenkin. Ylivuotisen kasvu pysähtyi täysin viileisiin säihin. Molemmat olivat lajikkeeltaan siemenkaupassa pelkkä Habanero, oransseja väriltään.

Vanhassa rungossa on runsaasti kukkia edelleen. Jospa niistä jo kasvaisi vähän reilumman kokoisia, kunhan ilmat lämpenevät. Uusissa kasveissa on paljon enemmän kaikkea, oksia, lehtiä, kukkia, raakileita, kypsiäkin. Ovathan ne isompia. Taannoin löysin toisesta uudesta 60 raakiletta kun vanhassa niitä on n. 30. Paljon enemmän sekin on kuin koko viime kesän sato. Itse asiassa olen jo toukokuussa kerännyt enemmän kypsää satoa näistä jouluksi taimelle tulleista  kuin viime kesäisestä sain koko kesän kasvattelun jälkeen lokakuussa.  

Olenkohan oppinut jotakin? :lol:

Siivosin vähän parvekkeen nurkkia ja ikkunalautaa sisällä. Kummallisia unohtuneita asioita löytyi, todellisia selviytymisen ihmeitä.

Selviytymistarina 1.

Pussissa 2 kuukautta: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/minigrip_pusa.jpg)
28.4. pakkasin chilintaimia VHS-kasettikoteloon (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=44988#44988) ja lähetin postissa NinaS:lle. Paketti kastui, sillä olin suihkutellut varmuuden vuoksi sinne aika lailla vettä. Jotta en kastelisi postilaitoksen muita paketteja, päätin kokeilla, voiko chilintaimen lähettää tiiviisti muoviin pakattuna, eli tarvitseeko se happea matkalla. Tarkoitus oli katsoa 3 päivää, enintään viikko. Kuinka ollakaan, kokeilupussi oli lipsahtanut nurkkaan ja löysin sen vasta tänään, yli 2 kuukautta myöhemmin.

Hyvin suljetun, pullean Minigrip-pussin sisällä oli tiivistynyttä vettä, pieni turvepaakku, jossa aivan selvästi uusia juuria pinnalla sekä aivan terve pieni chilintaimi. Ilmeisesti se ei ole paljon kasvanut, mutta aivan hyvin hengissä. Taimi ei siis tarvitse lisähappea eikä lisää vettäkään selviytyäkseen pari kuukautta. Huoletta voi siis paketoida taimen pidemmällekin matkalle muovipussiin. Laitan tämän nyt kasvamaan oikein multaan.

EDIT seuraavana päivänä: Sopeutumisvaikeuksiahan tällä taimella on. Pari kuukautta 100% kosteudessa kasvanut ei niin vain totu huoneilmaan. Parin tunnin jälkeen se roikutti lehtiään, vaikka multa oli märkää. Muovipussi päälle ja tilanne helpotti. Pitänee totutella vähitellen. Lajike lienee Pusa Jwala, annuum.


Selviytymistarina 2.
Kelluva talouspaperi: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/taluspaperi.jpg)
Tämä ei ole se tarina, vaan johdanto siihen. Keväällä kaikenlaisten idätyskokeilujen jälkeen päädyin tällaiseen "Kelluva talouspaperi"-idätykseen (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=42088#42088).  Se toimii hyvin ja siihen on helppo tehdä muistiinpanoja kun idättää sekalaisia eriä. 31.3. (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=4107&postdays=0&postorder=asc&start=105) laitoin yhden Habaneron itämään, kun sivustolla esitettiin epäilys, että ne eivät menestyisi pienenä puutarhamullassa. Tuo asia kuitenkin selvisi nopeasti ja kokeilu unohtui. Mukaan olin laittanut myös yhden uuden sadon Cayennen itävyystestiin. Löysin idätyspurkin verhon takaa ikkunalaudalta 3 kuukautta myöhemmin. Se ei ollut suorassa auringonpaisteessa, eikä kansi ollut tiukasti kiinni vaikka päällä olikin.

3 kk idätyspurkissa: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/idatuslaatikko4.7.jpg)
Cayenne oli lipsahtanut pois talouspaperilta suoraan veteen. Oikealla sen juuret. Habanero kasvattelee juuriaan paperiin. Siinä on yksi lehti sirkkalehtien lisäksi, Cayennella on kaksi. Niillä on ollut pelkkää kiehautettua vettä ravintonaan, jonkin verran valoa ja tasainen lämpö sisällä. Multaan päässeet chilit ovat tässä ajassa kasvaneet puolimetrisiksi, nämä ovat 3 cm. Hyvin kummallista on, että vesi ei ole pilaantunut eikä hometta näy missään. Ihme selviytyjiä.

EDIT seuraavana päivänä: Haba näyttää oikein virkeältä taimelta mullassa. Tulevaisuusennuste vain ei ole kovin hyvä. Nyt kasvuun lähtevä kukkii lokakuussa, eikä se ole oikea aika Suomessa kypsytellä Habaneroja.

Pari aurinkoista päivää teki ihmeitä. Baccatumit reagoivat voimakkaimmin. Aji Cristalissa punertui iso joukko hedelmiä ja Inca Red Dropin latva punertaa taas mukavasti muutaman viikon viherryksen jälkeen. Toivottavasti vaikutus on saman suuntainen myös muilla chileillä. Ja toivottavasti lämmintä jatkuu!

Kolme viikkoa sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=46553#46553) Panamalainen Aji Chombo oli rehevässä kasvussa, mutta nyt se vasta on repäissyt kanankakan voimalla. Eivät tunnu edes viileät kelit kasvua haittaavan.

Aji Chombo: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/chombovertailu.jpg)
Runsaan lannoituksen ihmeitä: Aji Chombo 14.6. 50 cm korkeana sekä nyt 3 viikkoa myöhemmin 90 cm mitassa.

Kasvi sai reilun annoksen kananP:tä purkkinsa pohjalle kesäkuun alussa ja alkoi kasvaa rehevästi. Viime aikojen kasvua voisi lähinnä määritellä sanalla roteva. Kolmessa viikossa mittaa on tullut 40 cm lisää ja neljässä tosi paksussa haarassa on runsaasti kukkanuppuja latvassa. Myös alempaa rungosta kasvaa uusia oksia ja niissäkin on nuppuja. Lehtien väli on kyllä päässyt melko harvaksi, mikä ei ole ollenkaan chinenselle tyypillistä. Voisi melkoisella varmuudella ennustaa, että tuossa eivät kukkanuput pysy ja kehity.

Hämmentäväksi asian tekee, että kasvi näyttää nauttivan runsaasta lannoituksesta. Sen uudet haarat ovat heti pikkurillin paksuisia ja uudetkin lehdet kämmenen kokoisia ja terveen vihreitä. Kesäkuun alun jälkeen en ole tälle antanut normaalia Puutarhan Kesä kastelua, vaan pelkkää vettä. Uusi Kekkilän puutarhamulta ja kourallinen kananP:tä riittää kasvamiseen liiankin hyvin. En kuitenkaan suosittele menetelmää kenellekään ennen kuin selviää, tuottaako tuo satoa - paitsi jos haluat vain näyttävän viherkasvin nopeasti.

Kasvi on toki komea, mutta minun parvekkeelleni sopisivat pienemmät paremmin. Jäisi vähän tilaa ihmisillekin ja muutkin kasvit saisivat valoa. Tämä saattaa olla tyypiltään isokokoinen. Siemenet Panamasta tuonut Voodoo Chile kertoi saaneensa omansa kasvamaan vesiviljelyssä miehen mittaiseksi, 180 cm korkeaksi kunnes leikkasi sen poikki. Satoa hänelle tulee kuitenkin hyvin nihkeästi itäikkunalla.  Eli valon suhteen tämäkin chinense on hyvin vaativainen.

EDIT: Kovin on eri näköinen kasvi kuin Virginiassa USA:ssa kasvava lajitoverinsa:
http://www.gozonian.com/ajichombo/image_8.html
Eivät taida jenkkilässä tuntea kananP:tä. Ja mullankin he laimentavat Perliitillä. :lol:

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Selviytymistarina 2.
...
Siinä on yksi lehti sirkkalehtien lisäksi, Cayennella on kaksi. Niillä on ollut pelkkää kiehautettua vettä ravintonaan, jonkin verran valoa ja tasainen lämpö sisällä.

Eli tuon testin tuloksena voidaan todeta, ettei siemenen sisällä oleva energiamäärä riitä paljon sirkkalehtiä pidemmälle. Aika tarkkaan luonto on sitten kasvien "aloituspakkauksen" optimoinut! Mielenkiintoinen testi, vaikkakin vähän vahingossa läpiviety ;).

Lainaus käyttäjältä: "NaokiSoma"... voidaan todeta, ettei siemenen sisällä oleva energiamäärä riitä paljon sirkkalehtiä pidemmälle...

Niin se näyttää olevan.
Se vain minua ihmetyttää, että millä nuo sinnittelivät hengissä sen lopun pari kuukautta. Toisaalta tuo selviytymistarina 1 todistaa, että hengissä pysymiseen ei tarvita juuri ulkopuolista apua. Se hoituu ilmatiiviisti suljetussa tilassakin.

Nuo taimet ovat muuten jo lähteneet kasvuun ja selviytyvät normaali-ilmastossakin - eli jäätävän kylmässä heinäkuussa parvekkeella.  :wink:

Indian PC-1 pitää minua pilkkanaan.

Kuten 25.6. kerroin, minulla on joukko intialaisia chilejä parvekelaatikossa turpeessa kasvamassa:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=46888#46888

Olen pitänyt "varalaatikkoa", säästöliekillä vähässä mullassa hoidettuja kaksoiskappaleita isompaan purkkiin päässeistä taimista. Melkein kaikki olen jo lahjoittanut pois, mutta muutama erikoisuus on vielä jäljellä. Tänään kiinnitin huomiota tuohon laatikkoon, kun ne taas riiputtivat lehtiään kuivana. Olen kastellut niitä vain todelliseen tarpeeseen eli silloin kun ne itse selvästi ilmoittavat olevansa kuivia.

Nyt siellä oli Indian PC-1:n latvassa melkein saman verran satoa kuin isossa kasvissa parvekelaatikossa. Vähän pienempiä tosin vielä:
Indian PC-1: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/pc-1_pikkupurkki.jpg)
Yhdessä litran jäätelölaatikossa kasvattelen varakappaleiksi kahdeksaa chiliä. Tästä nyt on jo suurin osa otettu pois, mutta ei se muiden multatilaa ole lisännyt, niillä on muoviset väliseinät. Taimet saavat 5x3,5 sentin multatilan, syvyyssuuntaan 6-7 cm  eli vähän yli desi multaa. Siinä nämä intialaiset ovat kasvaneet puolimetrisiksi puolessa vuodessa. Lannoitettua kasteluvettä ovat sentään saaneet viime kuukausina. Myös Aji Indian (c.baccatum) tuottaa siellä satoa melkein yhtä paljon kuin isommassakin ruukussa. Kuva ei ole latvasta, vaan alempaa sivuhaarasta, jotta sain purkinkin näkyviin.

Piruilevatko ne minulle? Eikö ruukun koolla ole mitään merkitystä? Parvekeruukussa on jokaisella chilillä 40x enemmän multaa. Kasvit ovat 2x korkeampia ja lehtiä on varmaan kymmenkertaisesti, kukkia samoin, mutta ei satoa juurikaan enempää.

Valo ei ole selitys.
Varalaatikkoani pidän parvekkeen takaseinällä, isompia ikkunan vieressä länsipuolella. Pilvisenä päivänä lukseja on ikkunalla 10x enemmän. Perälle ei aurinko paista koskaan, ikkunalle aurinkoisina iltapäivinä koko ajan. Silloin ero voi olla satakertainen.

Turvetta epäilin jo aikaisemminkin. Intialaiset eivät ehkä turpeesta pidä. Varalaatikossa on puutarhamultaa, mutta nyt jo puoli vuotta vanhaa ja kovin niukasti. Ei nyt tuomita kaikkea turvetta saman tien, sillä nuo saivat talven ulkona avonaisessa säkissä vettynyttä, hyvin kuohkeaa kasvupohjaa. Uusi säkistä otettu puriste tuntuu aivan toisenlaiselta. Mieleni tekisi kaivaa joku noista isoista ylös ja istuttaa oikeaan multaan.

Lannoitus?
Parvekelaatikon neljästä lajikkeesta vain Pusa Jwala tuottaa satoa normaaliin tapaan. Se onkin intialaisen chilipellon yleisin lajike ja varmaan tottunut lannoitukseen. Muille saattaa turpeessa olla liikaa tai liian vähän jotakin. Samaa Puutarhan kesää ovat kasteluvedessä saaneet molemmat laatikot, isompi tietysti enemmän.

Kastelu on isoille ollut tasaista, varalaatikolle vain äärimmäisessä tarpeessa. Ehkäpä tuo ei olekaan piruilua vaan yritys jatkaa sukua epätoivoisissa olosuhteissa? Sen tästä olen kuitenkin oppinut, että en ole oppinut chilien kasvutavoista vielä oikeastaan mitään.

Taitaa se vaan chileilläkin biologinen kello tikittää; alkavat kukkia kun tulevat tiettyyn ikään, olettaen että ravinteita on edes jotenkuten riittävästi. Tunnetusti koolla ei ole väliä, chileilläkin on vain se yksi asia mielessä...  :lol:

Oikeastaan huonommissa oloissa olevan taimen voisi olettaa tekevän siemeniä nopeammin, se kun ei voi olla varmaa siitä mitä huominen tuo tullessaan...

Multahan on vain kasvualusta, ravinteet nuo ovat saaneet lannoituksesta. Isompi multamäärä antaa ravinteita hieman pidempään, mutta lopulta ne on siitäkin kulutettu.

Isommasta taimesta otettu pistokas kukkii vaikka vesilasissa (http://i210.photobucket.com/albums/bb170/x__bow/23042008.jpg).

Lainaus käyttäjältä: "Rince"... Oikeastaan huonommissa oloissa olevan taimen voisi olettaa tekevän siemeniä nopeammin, se kun ei voi olla varmaa siitä mitä huominen tuo tullessaan...

Olet varmaankin oikeassa. Hidaste oli se, että leikkelin tätä varalaatikkoa alkuvuodesta kovalla kädellä saadakseni ne pysymään pienenä. Vasta toukokuun jälkeen ne ovat saaneet kasvaa  ja aloitin myös lannoituksen.

Asia on kuitenkin hyvin kummallinen. Desin mullassa melkein ilman hoitoa usein kuivuen tuo kasvattaa melkein joka kukasta terävän chilin. Toinen on monen litran ruukussa hyvässä hoidossa, runsaammassa valossa ja se pudottelee yli 90% kukistaan.

Se on varmaa, että kaikkiin lajikkeisiin tuollainen ei sovi, mutta parikin noin vähään tyytyvää herättää aika nipun kysymyksiä. Kaikille ei ilmeisesti ämpärillistä multaa kannata hankkia eikä tarjota parasta paikkaa valossa.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Asia on kuitenkin hyvin kummallinen. Desin mullassa melkein ilman hoitoa usein kuivuen tuo kasvattaa melkein joka kukasta terävän chilin. Toinen on monen litran ruukussa hyvässä hoidossa, runsaammassa valossa ja se pudottelee yli 90% kukistaan.

Kyllä minulla on noin litraisessa purkissa asustelevassa PC-1:ssä satakunta raakiletta, eikä ole montaa kukkaa tippunut. Olisiko liian suuressa astiassa myös liian paljon ravinteita? Desisestä purkista varmasti on itse mullan/turpeen sisältämät ravinteet syöty pois. Muuta selitystä on vaikea keksiä. Itsekin olen kyllä kuivana tuota pidellyt, mutta tuskinpa se on ratkaiseva ero.

Lainaus käyttäjältä: "NaokiSoma"... Olisiko liian suuressa astiassa myös liian paljon ravinteita?

Sekin on mahdollista, mutta runsasta vihreän massan kasvua ei varsinaisesti ole. Mikään ei viittaa liialliseen typpeen kuten tämän palstan yläpäässä Aji Chombon tapauksessa. Se muuten on taas viikossa kasvanut viisitoista senttiä korkeutta neljässä haarassa yhtä aikaa ja kukkanuput aukeavat aivan kohta.

Yöllä rankkasateen ropinaa kuunnellessani keksin yhden mahdollisen selityksen. Sateethan huuhtelevat pelloiltakin ravinteita järviin ja mereen. Tämä turvesäkki oli avonaisena syyssateet ja talven ulkona. Sisään tuotaessa se oli jäässä.

Lähinnä epäilen kahdenlaista vikaa turpeessa.
1) Sen ravinteet ovat valuneet pohjalle ja tulivat tiivistyneessä muodossa tähän chililaatikkoon, jonka täytin juuri säkin pohjalta.
2) Ravinteista osa on liukenevampia kuin muut ja sateiden vaikutuksesta turpeeseen on muodostunut huomattava ravinne-epätasapaino. Eikös vesistöä kuormita eniten fosfori, ei niinkään typpi? Eli turpeesta puuttuisi vaikkapa fosforia, joka vaikuttaa kukintaan oleellisesti.

Eihän minulla tämmöisen analysointiin ole työkaluja. PH:n sentään tarkistin lakmuspaperilla ja se oli kuuden päälle, eli ilmeisesti ihan hyvä.

Radikaalina tutkimustoimenpiteenä ajattelin kaivaa laatikosta ylös Kurnool annuumin, jossa on runsaasti kukintaa, mutta ei satoa juuri ollenkaan. Jos se mullassa lähtee tekemään satoa, vika on ollut turpeessa.

Joskus pari viikkoa sitten siirsin Piri Pirin (c.frutescens) (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=45692#45692) itäpuolelta parveketta etelän puolelle, kun se oli kukkinut jo kuukauden verran ilman minkäänlaista tulosta. Nyt niitä pikku Pirejä tunkee joka oksanhangasta, toisista useampiakin.
Piri Piri 13.7. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/piripiri.jpg)

Johtopäätös on yksinkertainen: Piri vaatii valoa. Sama taitaa koskea montaa muutakin afrikkalaista linnunsilmächiliä. Ihan 100% varma tuosta en ole, sillä lämpimämmät päivät saattavat myös vaikuttaa asiaan. Sen vaikutus selviää vasta, kun siirrän tämän takaisin itäpuolelle lämpimämmän sään vallitessa. Annanpa nyt kuitenkin noiden vähän kasvaa, että saadaan maistiaisia.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"
Aji Indian 25.6. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/aji_indian.jpg)
Melkein puoli vuotta se on jo kasvanut ja hedelmän  kypsyttelyynkin meni pari kuukautta. Chilin pitää olla maultaan jotakin aivan erikoista, jotta siitä tulisi kestosuosikki.

Kyllä se taitaa ollakin. Useimmat chilit maistuvat hyvältä, kunhan löytää oikean käyttötarkoituksen ja annostuksen. Aji Indian näytti kyntensä kotimaisen halvan, marinoimattoman possun sisäfileen ja uusien perunoiden seurassa kermakastikkeessa.

Paistoin fileen paloina voissa pannussa ja lisäsin muodostuneen paistoliemen kastikkeeseen, johon tuli vain pikku purkki ruokakermaa, vähän jauhoja, suolaa ja vettä sekä yksi Aji Indian ohuina siivuina. Normaalisti käytän tällaiseen annokseen puoli Habaneroa.

Maku oli jo kattilassa poikkeuksellinen. Vähän sitruunainen, maukas, eikä ihan niin terävä kuin Habanerosta. Ruoan kanssa se vain parani, kunnes loppui kesken. Muutkin ruokailijat havaitsivat eron ja kehuivat sitä, vaikka ovat vannoutuneita Habanero-kermakastikkeeni käyttäjiä.

Aji Indianin ongelma minulla ainakin on heikko ja hidas sato. Ehkä en osaa vielä? Sen huomasin, että se hyötyy melko pitkästä haudutusajasta. Viime minuutteina kastikkeeseen lisätyt muutama ohut siivu maistuivat tulisilta puraistessa. Enemmän haudutetut olivat sulautuneet kastikkeeseen. Tämä saattaisi sopia myös pataruokiin.

Loistavaa Chilivaari! Tällaisia eri chililajikkeiden sopivuuksia eri ruokiin ja käyttötarkoituksia olen yrittänyt etsiskelläkin. Muutamia olen tuolta ruuanlaittopalstalta löytänytkin. Tuo habaneroon vertaaminen varmaan helpottaa muitakin maun arvioinnissa.

Siivosin omaa Inca Berry -satoa pakastimeen. Pitäisi vielä keksiä, mihin sitä käyttää. Malawi Bird's Eyet ja Apachet ajattelin kuivattaa ja jauhaa, ei niitä syö pirukaan muuten. Aji Cristaliksi arvioitu yllätyschilini ei ole lainkaan tulinen, ainakaan raakana. Maistoin yhden raa'an (oranssi), oli makeampi ja maukkaampi kuin kaupan paprika. Habanero yellow pointed taas on tulinen, mutta myös todella hedelmäisen makuinen.

Kerro ihmeessä muitakin käyttötarkoituksia eri lajikkeille, mikäli olet hyviä löytänyt.

Lainaus käyttäjältä: "Tuupi"... Aji Cristaliksi arvioitu yllätyschilini ei ole lainkaan tulinen, ainakaan raakana.
-----
Kerro ihmeessä muitakin käyttötarkoituksia eri lajikkeille, mikäli olet hyviä löytänyt.

Ehkä se ei ole Cristal. Oranssia en ole maistanut, mutta vihreässäkin oli poltetta ihan tuntuvasti. Melkein yhtä paljon kuin kypsässä.

Tässä muutamia viime aikojen käyttötapoja:

Laitan yhden viipaloidun Aji Cristalin Ahti-perhesillin purkkiin hyvissä ajoin ennen ruokailua, vaikka edellisenä päivänä.

Hernekeittoon kuuluu ainakin 2 Piri Piriä. Eiköhän tuo sopisi Malawillekin. Laitan ne kuivattuna ja rusennettuna. Kokonaisina voi laittaa vaikka 5, jolloin sattumien puraisu tai välttely on oma ohjelmanumeronsa.

Melkein mihin tahansa ruokaan lisään nykyisin 2-3 Inca Red Droppia. Se on niin satoisa, että niitä riittää ja riittää. Aina kypsyy uusia ja vihreitäkin voi käyttää. Wokkiin, kastikkeisiin, keittoihin, uuniruokiin, patoihin, se sopii kaikkiin. Inca on todellinen yllättäjä tänä vuonna.

Lämpimiin voileipiin silputaan Cristalia alimmaiseksi. Hyvin terävällä veitsellä hyvin pieneksi silpuksi.

Spagettikastikkeeseen laitan kahta erilaista chiliä niin, että kummankin voi maistaa. Perusterävyys voi olla Habanerosta ja lisäksi loppuvaiheessa jotakin vihreää annuumia, Cristalia tai Incaa makupaloiksi.

Cayennet ovat viime aikoina jääneet kuivatusosastolle, vaikka niistä ihastukseni itse kasvatettuihin chileihin alkoikin.

Aji Indian on kyllä toistaiseksi minulla vuoden makuelämys. Nyt laitoin sitä riistakäristykseen. Saksanhirven palojen (750g) lisäksi laitoin pataan runsaasti juureksia: porkkanaa, selleriä, palsternakkaa sekä inkivääriä tahnana. Tuohon lisäsin pari intialaista jo hauduttelun alkuvaiheessa. Maku oli loistavan moniulotteinen.

Ennen enempää kehumista on tunnustettava, että en ole edes Lemon Droppia vielä kasvatellut, puhumattakaan Rocotoista, enkä Aji Cristalille vielä löytänyt sopivinta ruokaa. Tämä on siis aloittelijan puhetta.

PI 260567:  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/microcarpum.jpg)
Microcarpuminakin tunnettu PI 260567 on näilläkin palstoilla monesti kehuttu (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=172) mieto tai "puolitulinen" chili. Ensikokemukseni oli suuriin odotuksiin nähden lievä pettymys. Saattaa se olla vain tuota "ensimmäisen palon syndroomaa". Monet väittävät ensimmäisen poikenneen maultaan lopullisesta sadosta ja yleensä miedompaan suuntaan Itselläni ei tuollaisia kokemuksia ole.

Kaunishan se on. Hieno väri ja muoto. Tuossa n. 70 cm korkeassa kasvissa on toista kymmentä tuollaisia 10-13 cm pitkiä vihreitä palkoja piilossa lehtien lomassa. Kukintakin jatkuu vielä. Kun sitä oli kehuttu miedoksi, otimme iltateen kanssa voileivän päälle viipaleita. Eipä tuntunut minkäänlaista poltetta. Hyvää paprikan tyyppistä makua toki riittää, mutta paprikoita saa halvalla kaupasta. Ehkä ne jatkossa ryhdistäytyvät. Ajattelin antaa yhden kypsyä myös punaiseksi asti.
---------
EDIT kuukautta myöhemmin:
Eipä nuo tietenkään punastu, vaan pysyvät oranssina. Odotellessa alkoi chili alapäästään jo kuivua. Pientä poltetta ilmeni seuraavissa kypsyneissä. Mainiota viipaleina leivän päällä tai salaatissa.
---------

Sen sijaan ensimmäinen kypsynyt Campane (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=46626#46626) oli miellyttävä yllätys. Tätäkin miedoksi kehuttua chiliä paloittelimme leivän päälle. Tässähän oli aivan chilin elkeet, ei mitään omenan makua kärjessäkään. Viipaleita piti vähän pienentää. :wink: Tuosta voisi tulla suosikkipaprikani, jos niitä vain kypsyisi enemmän. Ensimmäinen kypsynyt oli tulitikkulaatikon muotoinen möhkäle, seuraavat jo tulevat joulun kellojen muotoisina. Ja punaisina. Odotukset ovat korkealla.

Menee hieman off topiciksi, mutta poistatteko yleensä chileistä siemenet kun käytätte niitä ruuanlaitossa "tuoreena"?
Säilötyissä chileissä ne siemenet eivät taida haitata, mutta ei tulisi mieleenkään laittaa paprikan siemeniä johonkin ruokaan...

Ei tule poistettua. Ei ainakaan mua ole ruoan seassa haitannut.

Lainaus käyttäjältä: "Rince"... poistatteko yleensä chileistä siemenet kun käytätte niitä ruuanlaitossa "tuoreena"?

Kaikki käytetään. Paitsi jos siemeniä kerää talteen.

Ei ne ruoasta erotu. Edes vaaleasta kermakastikkeesta en ole siemeniä erotellut, eikä se ketään ole haitannut. Maku on sitä tuhdimpi. Yleensä leikkaan chilin terävällä veitsellä renkaiksi. Ohuemmiksi, jos on lyhyt kypsymisaika, paksummiksi pitkään haudutukseen.

Lannoitepaukun kesäkuun alussa saanut panamalainen Habanero jatkaa rotevaa kasvuaan (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=4107&postdays=0&postorder=asc&start=180) kiihtyvällä vauhdilla, vaikka ei ole saanut lisää lannoitusta yli seitsemään viikkoon. Nyt sen korkein haara on jo 140 cm korkuinen, kun kasvi oli 14.6. 50 cm. Melkein kolminkertaiseksi reilussa kuukaudessa. Nyt se kuitenkin tavoittelee jo kattoa, kun pidän chilejäni parvekkeen kaiteessa olevalla hyllyllä. Pituuskasvun täytyy pysähtyä, ellen siirrä sitä lattialle. :lol:
Aji Chombo 22.7.: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/chombokukkii.jpg)
Valtavan kokoinen Aji Chombo kukkii kuin viimeistä päivää. Samasta kasvupisteestä saattaa lähteä seitsemänkin kukkaa. ja niitä on joka haarassa runsaasti. "Toisesta aallosta", yhden oksanhangan ensimmäiseksi kukkineita ylempänä on jo näkyvissä pikku chilejä. Tuo kuvan keskellä ei ole ainoa. Saattavathan ne vielä tuon kokoisina putoilla poiskin, mutta merkkejä sadon onnistumisesta on siis näkyvissä. Hyvin kummallista ja aivan vastoin yleisiä neuvoja. Seurataan tilannetta. Minä en vastaa mistään, jos yritätte samaa perässä.  8)

Jos laitoit tuolle yhden kukkurallisen ruokalusikallisen, se varmaan  menee aika lähelle tuota 0.3dl mitä olen itsekin laitellut per puska. Tulokset on ollut itselläkin ihan OK, eli satoa on tullut jo ihan kivasti, ja lisää pukkaa. Heikko kesä lienee hieman haitannut kasvua, tosin.. itsellä chilit on käytännössä taivasalla kun tuo muovikasvarin katto on ihan repaleinen jo.  

Ainakin fatalii ja orange haba ovat tehneet paljon satoa, naga vähän vähemmän. Johtuuko sitten liiasta typestä vai kylmistä keleistä.. Itselläni eivät chilin alut ole pois putoilleet, mutta osa on jäänyt pieniksi.

Pienet marjat näyttävät olevan tämän kylmän alkukesän tuotosta. Keräilin omista oransseista niitä kypsänä pois kymmenittäin ja muissakin haboissa noita on. Nyt uudet jo näyttävät kasvavan kokoakin. Lannoituskysymys se ei ole. Noissa oli eri tavoilla hoidettuja.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Valtavan kokoinen Aji Chombo kukkii kuin viimeistä päivää. Samasta kasvupisteestä saattaa lähteä seitsemänkin kukkaa. ja niitä on joka haarassa runsaasti. "Toisesta aallosta", yhden oksanhangan ensimmäiseksi kukkineita ylempänä on jo näkyvissä pikku chilejä.

Omassa Chombossani on viitisen chiliä tulossa; samasta kasvupisteestä ei tule kuin 2-3 kukkaa. En ole ollenkaan poistanut nuppuja, vaan olen antanut 'kaikkien kukkien kukkia'.

Lainaus käyttäjältä: "Rince"Omassa Chombossani on viitisen chiliä tulossa; samasta kasvupisteestä ei tule kuin 2-3 kukkaa.

Vähän outoa, mutta ehkä koko ja ravinnetilanne sitten vaikuttaa kukkien lukumääräänkin. Nuohan ovat "sisarukset". Sinun Chombosi vain vietti talven ja alkukevään niukalla hoidolla varalaatikossani kunnes pääsi teille kasvamaan vapaasti.

Tässä vielä kuva Chombostani tänään:
(http://farm4.static.flickr.com/3197/2693052603_c1f7be2b6f.jpg)
Suurimmat lehdet ovat n. 10x15 cm, ja ne kasvavat aika harvassa kuten kuvasta näkyy. Lähes kaikki chilini ovat tuollaisia puumaisia, paksu varsi jossa muutamia isoja lehtiä. Ensimmäinen haara yleensä jossain 50-80 cm korkeudella; yläpää sitten haarautuukin tiheästi.

Ai niin, chilini ovat saaneet säännöllisesti lannoitetta kasteluveden mukana juhannuksesta lähtien; Puutarhan Kesää ihan ohjeen mukaan.

Oikeassa olit Wiski niiden mittayksiköiden suhteen. Otin istutuslusikkani ja kuopaisin sillä desimittaan kananp:tä ja vajaa puoli desilitraa sitä tuli kerralla. Tuommoisella annoksella Aji Chombo äityi vallan hurjaan kasvuun.

Ulkona on vihdoin lämmintä. Kesäkuun yhdeksännen raesateen (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=46376#46376)  jälkeen eivät chilit ole juuri uusia lehtiä kasvatelleet. Kukinnasta ja sadosta ne eivät kuitenkaan ole luopuneet.
Market-Habanero: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/habaulkona.jpg)
Pahiten rikki hakkautunut Market-Habanero kypsytteli ensin pikkuisia marjoja aikaisemmista raakileistaan, mutta nyt siinä on uusia puolikokoisia hedelmiä yli kymmenen oksillaan. Lehtien kasvuakin on vihdoin havaittavissa ja kukinta jatkuu. Se oli alkanut jo ennen ulos vientiä.

Myös Joe's Long eli Whippet's Tail on alkanut saada palkoihinsa mittaa jo kymmenkunta senttiä. Ne ovat hassun tummia, melkein mustia auringon puolelta. Parvekkeella tosin nuo ovat järjestään yli 25 cm pitkiä ja ensimmäiset kypsyvät tänään. Kashmiri Mirchissä on useita käyriä hedelmiä jo melkein täysikokoisena. Cayenne viihtyy myös ulkona ja kypsää satoakin on, mutta sisällä alkaneista kukinnoista. Uusi kasvu on kituliasta silläkin.

Nämä kaikki ovat siis olleet ilmoille alttiina avomaalla, tuulisella paikalla ilman minkäänlaista suojaa. Myöhemmin istutin muutaman annuumin eteläseinää vasten. Ne kehittyvät heti nopeammin. Pienikin apu lämmön keräämisessä ja kylmiltä tuulilta suojaamisessa  on heti eduksi chileille. Niin ääriolosuhteissa ne kasvavat Suomen kesässä.

Tämän linkin kuva kannattaa käydä katsomassa, vaikka se saakin meidät suomalaiset vain kateellisiksi. Italialainen Luigi siinä poseeraa Whippet's Tail voittopokaalin kanssa. Hän kasvatti 31 cm pitkän chilin. Mutta taustalla on jotakin paljon pahempaa. Italian joulukuussa ulkona kasvaa "tyypillinen Karibian Habanero".
http://i81.photobucket.com/albums/j217/LuigiMauriello/Dicembre%202006/Thechampion.jpg
Selittävää tekstiä:
http://www.chillisgalore.co.uk/phpBB3/viewtopic.php?p=16217#p16217
Lisää kanankakkaa siis Chombolle, mutta mistä saisimme lisää kesää?

Tämän päivän hommista tuli pannukakku.
Chilipannukakku? (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/pannukakku.jpg)

Meillä on pannukakkupäivä, kun jääkaapista löytyy yli-ikäistä maitoa ja kananmunatkaan eivät ole aivan eilisiä. Nyt oli sellainen päivä. Tein lehdestä löytyneen "perinteisen pannukakun" ohjeella ei-makean taikinan, johon tulee hiukan voisulaa. Mieleen juolahti kokeilla chili-pannaria. Netistä löytyi yksi ohje, jossa kaapista oli vahingossa pudonnut chiliä lettutaikinaan. Ei siis siitä apua.

Paloittelin pieniksi yhden Aji Cristalin ja lisäsin sen voisulan seassa taikinaan. Luulin sen riittävän, kun parin desin kermakastikkeenkin maustaa kaksi jo kohtuullisesti. Pannukakku tuli. Ihan hyvä pannari, mutta ei hitustakaan chilin makua.  Makua ei ollut edes noissa punaisissa sattumissa, sillä taikina sai seistä puoli tuntia ennen uuniin laittoa ja maku tasaantui.

Ensi kerralla pitää laittaa ainakin 2 isoa cristalia tai kokonainen Habanero, sillä kitalakeen jäi ajatus, että tuosta voisi tulla hyvää. Täysin chiliin tottumattomalle tämäkin voisi olla jo makunautinto.

Noihin pannukakkuihin ja lettuihin saa laittaa chiliä kyllä reilusti ennen kuin se alkaa sieltä seasta maistumaan. Lettuja kun teen, niin olen laittanut suunnilleen kolmea isoa lettua kohden kaksi silputtua lemon droppia taikinaan ja se ei ole ollenkaan liikaa. Jos haluaisi oikeasti tulista, niin joutuu laittamaan kyllä reilusti enemmän. Jotenkin chilin maku tuntuu hukkuvan lähes täysin lettuihin ja pannukakkuun.

Chombo jaksaa yllättää. Viimeksi ihmettelin runsasta kukkimista (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=47800#47800). Sitä seuraa näköjään runsas sato. Tässä kasvoi viime viikolla seitsemän kukkaa, nyt siinä on 3 komeaa raakiletta.
Aji Chombo 29.7. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/chombo_raakileet.jpg)
Kattoa hipovassa monihaaraisessa Aji Chombossa laskin äsken reilusti yli 20 raakiletta ja ainakin puolet kukinnasta on vielä alkuvaiheessa, joten lisää saattaa tulla saman verran. Tulossa taitaa olla runsain sato chinensestä, mitä kohdalleni on osunut. Kooltaan joka suuntaan puolet pienemmässä oranssissa Habanerossa voi olla parikymmentä kypsää yhtä aikaa ja hetken päästä lisää. Olihan siinä kesäkuussa kuusikymmentä raakiletta, mutta kylmillä säillä ne jäivät marjan kokoisiksi ja olivat maultaan karvaita. Nytkin raakileiden ja kypsien yhteismäärä on vähän suurempi kuin Chombon, mutta tuo "hormonipaukku" kasvaa sellaista vauhtia, että ohi se on menossa. Tämän lannoitetun Chombon hedelmät näyttävät kasvavan isoiksi. Kummallinen juttu, mutta kanankakalla kasvaa ja näyttää vielä tulevan satoakin. Seitsemän kukan kasvupisteestä kolme kehittyy, viidestä kaksi ja kolmesta yksi tai kaksi. Noin se suunnilleen menee. Valoa ne saavat niin paljon kuin etelään suuntautuvalla lasitetulla parvekkeella vain voi saada. Viime viikot on ollut jopa aurinkoisia päiviä, joten sekin puoli on järjestyksessä ja todennäköisesti vaikuttaa asiaan melkoisesti. Aloin jo antaa sille Puutarhan Kesä lannoitusta kasteluiden yhteydessä, sillä kasvu on hiipumassa parin kuukauden rykäyksen jälkeen. Kukkien kasvupisteiden väli supistuu koko ajan ja alkaa näyttää jo normaalilta chinenseltä.

Campane 29.7. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/campane2.jpg)
Tuo on kyllä kaunein chili, mitä olen kasvattanut. Kaikki kellot ovat vähän erilaisia. Mitenköhän sen saisi säilymään jouluun tuollaisena? Campanen (http://www.thechileman.org/results.php?find=PI+497974&heat=Any&origin=Any&genus=Any&chile=1&submit=Search) yksi rinnakkaisnimi on Christmas Bell ja siltä se tosiaan näyttää. Jos tuon kuivaa, meneekö se kasaan? Vai onnistuisiko joulukuusen koriste? Jos tuon täyttää ja pakastaa, säilyisikö muoto joulupöytään?

Tämä on muuten hyvääkin.  :lol:

Kokonaisesta chilipuskasta on hankala saada kuvaa. Parvekkeella ei oikein mahdukaan ja valo tulee vastaan ulkoa. Pihalla se kävisi, mutta kuten huomaat, tuon pihalle raahaus ei oikein onnistu. Ei mahdu ovista.
2.8.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/oranssijachombo.jpg)

Kanankakalla venytetty Aji Chombo kasvattelee oksiaan kattoon ja levittelee niitä joka suuntaan. Hedelmien kehitys jatkuu hyvällä mallilla.

Suuren ja paljon tilaa vievän Chombon kainalossa mahtuu kasvamaan useampikin pienempi kasvi. Tässä oranssi Habanero taas kypsiä hedelmiä oksillaan. Nyt on toinen runsaampi sadonkorjuu edessä. Maistiaisia siitä on napsittu pitkin matkaa.

Oranssin korkeus on n. 70 cm, Chombon 140 cm.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Tuo on kyllä kaunein chili, mitä olen kasvattanut. Kaikki kellot ovat vähän erilaisia. Mitenköhän sen saisi säilymään jouluun tuollaisena? Campanen yksi rinnakkaisnimi on Christmas Bell ja siltä se tosiaan näyttää. Jos tuon kuivaa, meneekö se kasaan? Vai onnistuisiko joulukuusen koriste? Jos tuon täyttää ja pakastaa, säilyisikö muoto joulupöytään?  Campanen (http://www.thechileman.org/results.php?find=PI+497974&heat=Any&origin=Any&genus=Any&chile=1&submit=Search) yksi rinnakkaisnimi on Christmas Bell ja siltä se tosiaan näyttää.
Tämä on muuten hyvääkin.  :lol:

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Eikös toi ole samaa, mitä fatalii myy nimellä Orchid. Ajattelin ensi vuodeksi kokeilla sitä. Ainakin uskoisin, että jos kuivaa, niin kyllä sieltä nestettä haihtuu ja kyllähän se kasaan myös menee.

Lainaus käyttäjältä: "Heatwave"... Eikös toi ole samaa, mitä fatalii myy nimellä Orchid. Ajattelin ensi vuodeksi kokeilla sitä.

Sekin kuuluu PI 497974 (http://www.thechileman.org/results.php?find=PI+497974&heat=Any&origin=Any&genus=Any&chile=1&submit=Search):n nimivalikoimaan. Saattaa noilla eri nimilinjoilla olla joitakin eroavaisuuksiakin, jos ne monen sukupolven ajan ovat kasvaneet eri paikoissa.

Minun kasvattamani Campane (Fataliilta sekin, viime vuonna) ei sitten kasva ulkona viileässä. Vein yhden pienen ylijäämätaimen toukokuussa ulos ja vasta viime viikolla siinä alkoi näkyä uutta kasvua. Ei tule satoa tänä kesänä.

Tässä pikku tarina juurrutuksesta pitkän kaavan mukaan. Ensimmäinen kuva on aika tavalla suurennettu, toinen suunnilleen luonnollista kokoa. Siinä sama  kasvi on 11/2 kuukautta myöhemmin. Mittakaava-apua: ruukku on 7 cm, hedelmät 3-4 cm pitkiä.
Juurtunut Inca 14.6.(http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/juurtunut_inca.jpg)

Juurtunut Inca 1.8.:(http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/juurtunutinca.jpg)

Rungossa olleen teippimerkinnän mukaan laitoin Inca Red Dropin oksan pätkän juurtumaan pulloon 14.3. Juuria siinä oli 11/2 kuukautta myöhemmin. Tästä eteenpäin se kasvoi turpeessa. 11/2 kuukautta meni ja se kasvatti raakileita (ylin kuva). Edelleen 11/2 kuukautta ja satoa on kypsänä jonkin verran (alempi kuva). Ei siis kiireisen hommaa tämäkään.

Nyt tuo leikattu 5 cm oksan pätkä on kasvanut 30 cm korkeaksi ja siinä on n. 30 hedelmää tai alkua. Tuli ainakin todistettua, että juurrutettu kasvi käyttäytyy kuin sen emokasvi. Eli kukintavaiheessa oleva pikku oksan pätkä alkaa kukkia heti kun saa juuret kuntoon. Minulla on ollut ongelmia muutamien baccatumien kanssa kevättalvella, kun ne eivät mahdu ikkunallani kasvamaan riittävän isoiksi tuottaakseen satoa. Juurrutus voisi olla oiva keino kasvattaa esimerkiksi Aji Cristalia tai Microcarpumia matalassakin tilassa.

Juurrutukseen on olemassa hormonivalmisteita, joilla homman pitäisi sujua muutamassa viikossa mullassa, mutta jostakin television puutarhaohjelmasta poimimani yleisohjeet näyttävät käyvän chilillekin ja nopeuttivat alkuvaihetta vesiastiassa puoleen eli kolmeen viikkoon. Ainakin nyt kokeilemillani lajikkeilla. Niissä lienee eroja.

Tässä ne perusohjeet vedessä juurrutukselle:
- Juurrutus toimii parhaiten puumaisiin kasveihin. Pehmeä vihreä varsi mätänee helposti.
- Tätä varten voi leikata mistä tahansa tukevasta oksasta palan. Ei sen tarvitse latva olla.
- Juurrutettavassa osassa riittää muutama terve lehti. Liian paljon lehtiä johtaa liialliseen haihtumiseen.
- Leikkaus tehdään oksan- tai lehtihankaan tai milli sen alapuolelle terävällä veitsellä. Siitä ne juuret lähtevät.
- Hyvä olisi pitää lehdet valossa, mutta vesi mieluummin hämärämmässä eli tummassa lasissa tai pullossa. Suora auringonpaiste ei ole hyväksi.
- Vesi ei saa tietenkään loppua juurtumiskohdasta, eli kapeasuisessa pullossa haihtuminen voi aiheuttaa ongelmia. Sitä varten voi ottaa pidempiä pistokkaita ja poistaa lehdet pitkältä matkalta alapäästä.
- Multaan pistokas siirretään, kun juuria on pari senttiä. Multa täytyy pitää aika kosteana kunnes uutta kasvua näkyy.

Nyt esimerkiksi Piri Piri (c. frutescens) juurtui kolmessa viikossa ja kukinta jatkui koko ajan.

Infernon perusteellinen ohje pistokkaiden teosta:
http://www.saunalahti.fi/thietavu/Chili/C_Kasvatus.htm#9_pistokkaat

Muistan jostain lukeneeni tietoa juurrutuksesta, jossa oli kotikonstina käytetty hunajaa/sokeria tai pajua apuna. Vähän aikaa selattuani internetistä löysin kuin löysinkin linkin, jossa asiaa oli käsitelty.

http://www.bonsaifi.net/keskustelu/viewtopic.php?id=133

Itse en ole kokeillut, mutta olisi kiva tietää myös onko kukaan kokeillut?

Löysin aikani selailtuani myös ohjeen, jossa oli käytetty kaksi desiä vettä 1 tl hunajaa ja 1 tl sokeria. Annettiin 2 päivää olla tässä liemessä, jonka jälkeen se siirrettiin multaan/veteen juurtumaan. Ei saa pitää kauemmin, koska kyseinen aine rupeaa käymään, jos pidempiä aikoja pitää siellä.

Toisen ohjeen löysin, jossa oli pajua keittämällä saatu kasvi juurtumaan. Tai sitten pajua oli liotettu vedessä.

Kyseisestä menetelmästä ei ole tietoa, eikä kokemusta. Enkä tiedä miten se toimii verrattuna esim. veteen tai juurrutushormoniin. Arvelisin, että tämä voisi olla jonkinlainen välimuoto näille kahdelle.

Tuo pajun keittäminen on itsellä ainakin toiminut. Siitä ilmeisesti irtoaa jotain juurrutushormonia veteen aika reippaasti. Toinen tosiaan että laitat pajun juurtumaan samaan veteen kuin chilin

Varmaan tuossa on hyviä keinoja hieman nopeuttaa tai varmistaa juurtumista, mutta ihan noilla perusohjeillakin (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=48472#48472) (4.8. päiväkirjassani) homma näyttää toimivan.  Suurien oksien tai latvusten juurruttamiseen erityisesti kasvukauden ulkopuolelle voidaan tarvita kaikki keinot. Muilla kasveilla ainakin talvi on heikkoa juurrutusaikaa, kevät parasta. Useimmilla chileillä ei taida olla erityistä kasvuaikaa, kunhan valoa ja vettä on tarjolla.
5.8.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/pullojuurrutus.jpg)
Näin ne juuret ilmestyvät Piri Pirin oksaan kolmessa viikossa ilman taikoja. Toisessa päässä on kolme isoa lehteä, kukka, nuppuja ja uusia lehtiä versomassa. Tuon laitan nyt kosteaan turpeeseen. Taustalla on juurrutuspullo, jossa muita oksia nimilappuineen. Tällaiseen pieneen pulloon mahtuu vain 3-5 oksaa. Isosuiseen lääkepulloon vaikka kuinka paljon.

Jos hommaa haluaa nopeuttaa, tärkeämpää voisi olla panostaa multakasvatuksen osuuteen. Vesijuurrutuksesta en enää pysty paljon nipistämään pois. Viikko tai parikin vähemmän ei paljoa merkkaa lopullisessa kasvuajassa.  :wink:

Onnistuneita juurrutuksia olen tähän mennessä tehnyt ainakin seuraaville: Bolivian Rainbow, Inca Red Drop, Piri Piri (c. frutescens) ja Tabasco. Epäonnistumisia olen kokenut Habaneron ja jonkun perus annuumin kanssa. Alapää vain pehmeni, eikä juuria ilmestynyt. Laitoin tällä viikolla uuden isomman erän pulloon, myös noita epäonnistuneita. Parhaassa tapauksessa noista voisi saada Jouluksi satoa.

Juhannuksen tienoilla (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=46748#46748) kirjoitin ulos vietyjen Joe's Long eli Whippet's Tail chilien olemattomasta kasvusta verrattuna parvekkeelle jätettyyn.
Joe's Long 6.8. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/joeslong_satoa.jpg)
Tämä on se parvekekasvi liian pienessä 13 cm ruukussaan. Kymmenisen pitkää palkoa vain sekin kasvatteli. Pari vuotta sitten kilpailussa näiden maksimipituus oli 31 cm. Ilman ponnisteluja sain omistani 27 cm, keskimittana n. 25 cm. Ulkona nuo ovat vihdoin ryhtyneet kasvamaan tai lähinnä kasvattelemaan hedelmää. Pienempiä nuo ovat vielä, mutta aika mukavasti niitä kehittyy. Ovat muuten hassun mustia kun ovat saaneet aurinkoa. Lämpimämpänä kesänä (tai suojaisemmassa paikassa) olisi varmaan tullut isompia kasveja ja isompi sato, mutta hyvä näinkin. Tämä näyttää lajikkeelta, joka kasvaa edes jotenkin avomaalla Suomen kesässä Tampereen rinteillä.

Näiden pitkien chilien käyttöä en ole oikein vielä keksinyt. Ne ovat melko mietoja. Laitoin grillimakkaran väliin pitkään viiltoon aika suikaleen, eikä se maistunut juuri ollenkaan. Kastikkeessa renkaina toki maistuvat, mutta mielestäni vähän tummalle, karvaalle, kuten monet annuumit. Onko käyttövihjeitä?

Väliaikatiedotus runsaasti lannoitetun Aji Chombon (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=48085#48085) kehityksestä:
Chilit kasvavat oksilla nopeaan tahtiin. Kaikissa neljässä haarassa on jo vähintään 12 reilun kokoista "paprikaa". Yhteensä niitä on yli 50, lisäksi pikkuisia alkuja ja kymmenittäin kukkia. Niiden koko on suurin, mitä chinenseistä olen saanut, keskimäärin 6 cm. Jouduin jo leikkaamaan haarojen kärkiä, sillä ne leviävät niin pitkälle sivulle, että oksat repeilisivät, jos satoa tulisi entiseen malliin. En viitsi tukiakaan alkaa rakentelemaan.

Olinpa totaalisesti väärässä 6.7. (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=47264#47264) kun kirjoitin: "Voisi melkoisella varmuudella ennustaa, että tuossa eivät kukkanuput pysy ja kehity." Niin vähän sitä ihminen ymmärtää chilien vaatimuksista vuoden kasvattelukokemuksella.  :lol:

Eilen jäi sateen vuoksi ulkochilit kuvaamatta, joten palataan asiaan. Lehtien ja oksien kasvua ei siis ole paljonkaan tapahtunut vaikka jotkut noista ovat olleet ulkona jo toukokuulta lähtien. Avomaalle suoraan maahan istutettuna kaikille tuulille alttiina ei näissä säissä paljon kasveta. Muutaman annuumin laitoin myöhemmin eteläseinustan suojaan ja ne ovat kasvaneetkin. Pienikin lisälämpö ja suoja pohjoistuulilta siis auttaa. Kaikissa näissä oli nuppuja jo ulos vietäessä.

Joe's Long 10.8. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/ulkojoe.jpg)
Whippet's Tail on kasvanut kirjavaksi. Auringon puolelta osa niistä on aivan mustia. Satoa näyttäisi tulevan, jos kesää kestää. Suurin näistä on nyt 20 cm. Ne ovat olleet ulkona toukokuun lopulta lähtien, kuten seuraavakin.
Kashmiri Mirch: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/kashmiriulkona.jpg)
Kashmirit kiertyvät hauskasti kippuraksi. Satoa on kovin vähän. Kukkavarret kellastuvat ja putoavat pois. Syytä on mahdoton sanoa tarkasti, mutta viileys lienee yksi syy.
Markethabanero: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/markethabanero_ulkona.jpg)
Tämä on se kovia kokenut raesateen murjoma. Nyt siinä alkaa kypsyä satoa. Ei vähällä luovuta tämäkään kaveri.

Aioin kehua Indian PC-1:n makua, mutta huomaankin syöneeni kaikki kypsät, joten odotelkoon kuvaa se aihe. Sen sijaan on syytä muistaa toista uskollista ruokapöydän sulostuttajaa. Inca Red Drop (c. baccatum) on erittäin satoisa ja hyvin sopiva lähes mihin tahansa ruokaan. Jo vappuaattona (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=44610#44610) kehuin Incaa ja tässä vasemmalla on sen aikuinen kuva, oikealla sama kasvi nykymuodossaan:
Inca Red Drop: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/incavertailu.jpg)
Vasemmalla siis Inca 27.4. täydessä sadossa ja oikealla 14.8. kun juuri on korjattu taas kerran 60 kypsää kuivumaan. Sama se on, vaikka ruukku on vaihdettu isompaan ja tiheyttä on tullut oksistoon. Korkeus on pysynyt lähes samana, vain kymmenkunta senttiä se on kasvanut ylöspäin. On niitä huippuja kieltämättä leikeltykin muutaman kerran. Siinä on ollut koko ajan sato päällä, aina uusia kasvamassa. Arvioni mukaan olen kerännyt siitä jo satoja, kenties jopa 300 pienehköä chiliä. Ne ovat keskitulisia, aika neutraalin makuisia ja siksi sopivat niin hyvin ruoanlaittoon. Aika tavallinen annos on kolme kerralla. Näitä voi käyttää myös vihreänä.

Incan satoa 14.8. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/inca_lk.jpg)
Laitanpa tähän maisteltavaksi vielä lähikuvan. Nuo chilit siis ovat melko pieniä, alle viisisenttisiä. Kylmimpinä kausina parvekkeella koko putosi puoleen, mutta ei niistä sentään minimarjoja tullut kuten Habaneroista samaan aikaan. Inca on todellinen työhevonen. Se on kantanut satoa koko ajan huhtikuulta elokuulle, eikä minkäänlaista väsymistä ole näkyvissä.

Lainaus käyttäjältä: HeatwaveMuistan jostain lukeneeni tietoa juurrutuksesta, jossa oli kotikonstina käytetty hunajaa/sokeria tai pajua apuna.quote]
Itse luin jostakin puutarhalehdestä jutun c vitamiinin käytöstä juurrutuksen apuvälineenä. Kävin sitten apteekista askorbiinihappoa hakemassa. kokeilussa oli 1 kpl pi441560 pistokas ja laakeripuun oksa.
Pi:n viskoin kompostiin pari päivää sitten, mutta laakeri on vielä hengissä...katsotaan juurtuuko se.

Tosta c-vitamiinin käytöstä juurrutuksesta en ole kuullutkaan, mutta jäänpä mielenkiinnolla odottelemaan kuinka mahtaa juurrutus onnistua.

Jo useamman viikon ajan on joidenkin chilien alalehdissä näkynyt pilkkuja, hopeanharmaata ja tummia pisteitä. Joissakin kasveissa ne ovat ruskeita. Muistaakseni viime syksynä samanlaista levisi chileissäni ja siitä huolimatta ne ehtivät kypsyä. Suihkuttelu tuntui hidastavan taudin etenemistä ja vahinko eteni melko hitaasti alhaalta ylös.

Tuhoja alapuolelta: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/ripsislehti.jpg)
Lehti alapuolelta, kun oireet näkyvät vasta vähän. J. Leskisen (http://jleskinen.net/index.php?p=otomap) mainion ötökkäsivun avulla päättelin niiden luultavasti olevan ripsiäisen tuhoja. Pahiten saastuneen laatikollisen annuumeja vein ulos ja suihkuttelin suopaliuoksella. Sekään ei välttämättä auta, vaikka homman uusii viikon päästä. Siksi poimin muutamista sadon pois ja heitin kasvit kompostiin. Sellaiset, joista ei vielä ole saatu maistiaisia, saivat jäädä.  Pitää tutkia tarkemmin muitakin saman parvekkeen asukkeja, sillä ripsiäistuhojen lisäksi siellä vilisteli jotakin pieniä harmaita hämähäkkejä tai punkkeja. Vihannespunkkiin tuntomerkit eivät onneksi sovi. Lehtien tuhoaja löytyikin yllättäen lehden yläpuolelta:

Tuhooja yläpuolella:(http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/ripsiainen.jpg)
Tämmöisiä, ehkä millin mittaisia, hyvillä silmillä juuri ja juuri nähtävissä olevia paholaisia siellä järsi chilejäni.  :twisted:
Etupää on läpinäkyvä ja takapäässään noista monet kantoivat tuollaisia tummia möykkyjä, joita löytyy tuhojen vierestä myös alapuolelta. Jotakin ulostetta se lienee. Kaikilla  sitä ei ollut. Kuvasin videokameralla niiden liikkeitä. Eivät ne suorastaan juokse, mutta liikkuvat kyllä ripeästi.  Yhdessä vikalaikussa noita voi olla muutama rouskuttelemassa. Ripsiäinenkö?

Jotenkin näyttäisi ikävä kyllä ripsiäiseltä.
Tänä kesänä on tullut uusi torjunta-aine jonka pitäisi tepsiä myös ripsiäisiin...joku sitä mainosti...nimeä en muista.

Aamulla tarkastelin eilen ruiskutettuja chilejäni. Puhtaalta näyttivät.
MUTTA viereisessä annuum-laatikossa odottikin ikävämpi yllätys:
Ripsiäisaikuinen? (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/ripsiaisaikuinen.jpg)
Joku tumma siivekäs siellä liikkui pienten hopeanharmaiden vahinkopaikkojen läheisyydessä. Tuo näyttää aikuiselta ripsiäiseltä sikäli kuin heikoista kuvista olen saanut selvää. Siivet sillä on selässä, joten nuohan voivat lennellä helposti muihinkin kasveihin. Minulla ei ole mitään käsitystä noiden kehitysasteista, mutta varmaa lienee, että juuri aikuinen levittää tartuntaa kasvista toiseen. Toukat sitten järsivät sitä lehteä, mille ne on munittu. Pystyisivät nekin kyllä kasvia pitkin kiipeilemään.
3 mm:n kuva: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/ripsis.jpg)
Pilvisenä aamuna vähässä valossa pienen, vikkelän elukan kuvaus oli yhtä tuskaa. Zoomailin sitä ikkunalaudalle nostamallani lehdellä. Tarkennuksen pitäminen oli täyttä hakuammuntaa, mutta videolta voi etsiä 25 kuvaa sekunnissa juuri sen lähimmäksi osuneen. Terävyysalue oli suuruusluokkaa 0,01 mm. Yhden tuntosarven tai jalan sai kerrallaan teräväksi. Aurinko olisi ollut poikaa, mutta eihän kaikkea voi saada. Älysin sentään mitata kuvan koon tuolla zoomin asennolla: Kuvan leveys on 3 mm. Siitä voi helposti sivukuvista mitata, että aikuinen ripsiäinen on 1 mm pitkä.
Paljonkohan se munii? Ja milloin ne järsivät toukat ilmestyvät taas?

Missä videokamerassa on noin loistava makrotoiminto?


-Sale

Canon HV20. (nykymalli HV30) :lol:

Ei vaineskaan. Kameran omalla lasilla pääsee n. 3 cm kokoiseen kohteeseen eli chilien kukkiin juuri sopiva. Pikku ötököiden kuvaamiseen käytin 24x makrolisäkettä, jolla pääsee vielä paljon pienempään kohteeseen ja vähän kauempaa. Valoa kun olisi ollut lisää, noista olisi saanut teräviäkin, mutta auringon joskus ilmestyessä ovat ötökät luultavasti jo hävinneet. Nämä "linssiluteet" heitin ulos.

Tekniikasta kiinnostuneille siitä löytyy juttu DigiWikistä:
http://www.digivideo.fi/wiki/index.php/Makro

Tehdäänpä tämä asia nyt perusteellisesti, kun kerran hommaan ryhdyttiin - ja aurinkoakin vihdoin saatiin.  :lol:
Seuraavassa lisää kuvia ripsiäisestä, vaikka 100% varma en olekaan lajin määrityksestä. Korjatkaa, jos on pienintäkään epäilystä. Minä en ole hyönteistieteilijä.
3,5mm:n kuva: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/ripsis_auringossa.jpg)
Mittakaavakuva kertoo tarkalleen aikuisen ripsiäisen pituuden. Kuvaan mahtuu 3,5mm ja tuo on kolmannes kuvasta. Se on siis 1,16 mm ilman tuntosarvia.

Yläkulmasta: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/ripsis_ylh.jpg)
Yläkuvaa on vähän rajattu. Siitä näkyy karvaiset siivet hyvin. "Seinä" tuholaisen takana on keskikokoisen baccatumin lehden lehtiruoti. Ihan niin kuin mittakaavaksi. Tämän siis hädin tuskin näkee paljain silmin pienenä tummana viivana. :lol:

Toukka imee: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/ripsiaistoukka.jpg)
Lehtiruotien haarautumiskohdasta imee tämäkin toukka. Tuo selittänee niiden mustien pallukoiden syntytavan.

Kaikenlaisia kummajaisia sitä chileillämme asustelee. En kuitenkaan ole kovin huolissani. Nuo näyttävät leviävän melko hitaasti, eivätkä ole suuressa määrin vahingoittaneet yhtäkään chiliäni. Joihinkin baccatumeihin ja chinenseihin nuo eivät ole vielä levinneet ollenkaan. Eniten ne näyttävät pitävän annuumeista. Ne muuten näkyvät parhaiten auringossa, kun valo tulee lehden läpi. Satoa kantavia chilejä en viitsi myrkyttääkään, mutta pahasti syödyt lehdet voi poistaa ja aikuiset liiskata, jos niitä löytää.  :twisted:

Aivan loistavia kuvia, täytyy sanoa...

Joulun kellot, Christmas Bell on eräs Campanen rinnakkaisnimi (http://www.thechileman.org/results.php?find=PI+497974&heat=Any&origin=Any&genus=Any&chile=1&submit=Search) ja toden totta chili on nimensä veroinen.
Campanen variaatioita: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/campanet.jpg)

Sain ajatuksen laittaa noita joulupöydän koristeeksi. Yksi on kuivumassa, jos se vaikka säilyttäisi muotonsa, mutta tuskin niin käy. Tämän valikoiman täytin juustolla ja pekonilla ja laitoin pakastimeen. Sieltä sitten otan uunin kautta joulupöytään.

Avasin noista kannen yläpäästä. Siihen sai "saranan", kun ei veistänyt aivan poikki asti. Terävällä ohuella veitsellä leikkasin siemenet irti. Sisustan täytin raastetulla Cheddar-juustolla ja pieneksi pilkotulla pekonilla. Puukepillä painoin täytteet tiukkaan ja aika paljon niitä menikin. Nuo liepeetkin ovat onttoja ja pullistuivat täytettäessä. Yhden onnistuin halkaisemaan alapäästä, kun painoin liian kovaa.

Pari koekappaletta maisteltiin. Uunissa juusto sulaa ja chili pehmenee. Tulee tosi herkkua. Kansi ei aina pysy päällä, mutta sitä voi sitten korjailla ennen pöytään vientiä.

Sitten jotain aivan toisenväristä.
Aji Chombo 22.8.(http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/chomboraakileet.jpg)

Kuukausi sitten erittäin voimakkaan kukinnan (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=47800#47800) aloittanut kanankakalla lannoitettu Aji Chombo kasvattelee runsasta satoa. Oksia on pitänyt sitoa yhteen ja leikata pisimpiä kärkiä pois, sillä sato alkaa jo painaa oksia alas. Nuo paprikan malliset ovat melko isoja, 5-6 cm,  oranssia Habaneroa selvästi kookkaampia ja niitä on paljon - ja kukinta jatkuu tosin jo hidastuen. Mielenkiintoinen, sattumalta syntynyt lannoituskokeilu.

moi olisiko mahdollista jos sulta löytyis canpangen siemeniä? että saisin niitä?

Lainaus käyttäjältä: "Torakka"moi olisiko mahdollista jos sulta löytyis canpangen siemeniä? että saisin niitä?

Perkasin niitä kyllä kuivumaan. Nämä on olleet parvekkeella, missä ristiinpölytys on tietysti mahdollista, kun siivekkäitäkin liikkuu, mutta sillä riskillä.
YV:nä vain osoitetta tänne, eiköhän se järjesty.  :wink:

Niin, tämä on siis iso. Köynnös parvekkeen lattialta kattoon ja kauemmaksikin. Pääsato on kuitenkin mukavasti kaiteen korkeudella. Katon rajassa vasta kukkii.

Kyllä nuo campanet näyttää chilivaari sittenkin vähän erilaiselta kuin minun pimenta campuci, minun ovat leveämpiä eikä noin korkeita.
Käytätkö kananpaskaa noiden lannoitteena? Itsellä on kekkilän kakkipakista kanankakka-merilevärakeita ruukun pohjalla.
-Ai kun tää teksti muokkautuu hienosti, kun koittaa kirjoittaa kanankakka niin siitä tulee kananpaska.

Lainaus käyttäjältä: "MasaT"Kyllä nuo campanet näyttää chilivaari sittenkin vähän erilaiselta kuin minun pimenta campuci, minun ovat leveämpiä eikä noin korkeita.

Tuota jo aikaisemminkin epäilin. Chilemanin (http://www.thechileman.org/results.php?find=PI+497974&heat=Any&origin=Any&genus=Any&chile=1&submit=Search) tietokannan (hakusanalla PI 497974) mukaan nuo ovat samoja, mutta heidän kuvansakin ovat erilaisia. Olisiko niin, että nuo ovat geneettisesti samoja, mutta vuosikymmenten kuluessa hieman eriytyneet muodoltaan?  Hauska juttu muuten, että ensimmäinen kypsynyt Campane oli täsmälleen tulitikkulaatikon muotoinen ja kokoinen. Seuraavat sitten näyttivät kellolta. :lol:

En minä tiedä noiden sukulaisuudesta. Joku syy kai siihen on, että niillä on eri nimet. Fatalii voisi tietää. Hänellähän noiden siemeniä on useammalla nimellä kaupan.

Lainaus käyttäjältä: "MasaT"Käytätkö kananpaskaa noiden lannoitteena?

Ei. Kyllä nämä kasvat Puutarhan Kesällä. Korkeutta on kolmisen metriä. Starfishillä varmaan lähemmäs neljä jo. Se menee pitkin kattoa muutamasta paikasta tukien.

On kyllä niin kauniin näköisiä,
Hessi tahtoo myös siemeniä :wink:

Kai ne jotenkin jalostunut on. Pistelen kyllä päiväkirjaanikin vielä kuvia niin voit verrata. Omani ei ole korkeudeltaan kuin tuollainen metrinen.

Lainaus käyttäjältä: "MasaT"... Omani ei ole korkeudeltaan kuin tuollainen metrinen.

Lämpötila ainakin vaikuttaa pituuskasvuun. Istutin yhden Campanen pikkutaimen ulos toukokuussa ja tähän päivään mennessä se on kasvanut kaksi lehtiparia lisää ja on parikymmensenttinen. Ei toivoakaan sadosta siitä yksilöstä.

Toinen taas kasvaa lasitetun parvekkeen etunurkassa pylvästä pitkin kiipeillen. Se on haaroillaan valloittanut toista metriä leveän alueen lasia vasten ja ylhäällä se kaartuu pitkin kattoa. Satoa tulee vaakasuoriin haaroihin, joita olen naruilla tukenut. Tuohan oli yli metrinen jo huhtikuun lopulla (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=44510#44510) parvekkeelle vietäessä ja siinä oli nuppuja. Kasvatuksen aloitin ennen vuodenvaihdetta. Ensimmäiset kuukaudet menivät kyllä kituessa, mutta vähitellen nuo pääsivät vauhtiin.

Chilivaarilta saadun Chombon-taimen ensimmäinen hedelmä vaihtaa väriä:
(http://farm4.static.flickr.com/3291/2801931069_9937f7989a.jpg)
Tuo aloitti kukintansa 1.7., eli 50-55 päivää kesti kukan aukeamisesta värin vaihtoon. Ja tuo väri on siis oranssi, pitäisi kai vielä muuttua punaiseksi jossain vaiheessa.

Oranssia on minullakin ensimmäisissä Chomboissa, mutta kukinnasta on vasta kuukausi ja viikko. Vaikuttaako voimakas lannoitus tuohonkin?

Minulla Aji Chombo on ollut lasitetulla parvekkeella säiden armoilla, eli aika viileässä. Aurinkoisina päivinä lämpö sitten saattaa nousta jopa kolmenkympin tienoille, mutta noita päiviä ei ole montaa ollut.

Ja noiden siemenethän on Voodoo Chilen itse Panamasta tuomia:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=38881&highlight=panama#38881

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Oranssia on minullakin ensimmäisissä Chomboissa, mutta kukinnasta on vasta kuukausi ja viikko. Vaikuttaako voimakas lannoitus tuohonkin?

Chilini ovat kasvihuoneessa, mutta jouduin ottamaan ne sisään viikoksi kun olin matkoilla. Lopputulos oli tämä:
(http://farm4.static.flickr.com/3141/2802958754_b621a1d352_o.jpg)
Eli jokaisesta puskasta oli kuihtunut joka ainoa kukka ja nupunalkukin. Eivät ilmeisesti tykänneet pimeästä... Kehittyvistä hedelmistä ei sentään pudonnut yksikään, mutta onhan se voinut hidastuttaa hedelmien kehittymistä.

Chilini ovat saaneet Puutarhan Kesää joka kastelun yhteydessä, hieman enemmän kuin ohjeen mukaan.

Taas oli liian pimeä päivä kuvaukseen ja terävyysalue jäi surkean pieneksi, mutta yrittäkää saada selvää.

Campanen siemeniä: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/campanensiemenet.jpg)
Tässä pieni näyte Campanesta kerätyistä siemenistä. Pahimmat valikoin eturiviin. Jo viime syksynä raportoin (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=38105#38105) itämättömistä siemenistä. Viileällä parvekkeella hedelmiään kypsytellyt Habanero tuotti siemeniä, joista yksikään ei itänyt. Aivan ilmeisesti kyse oli kylmän vaurioista. Monissa siemenissä oli musta keskusta. Nyt kuivattuani Campanen siemeniä, havaitsin samaa oiretta. Onhan niidenkin kasvun aikana ollut viileitä kausia ja nuo ovat nojanneet parvekelasiin. Olisiko siis noissakin itämättömiä? Kuvan eturivi ja keskellä vasemmalla näyttäisi olevan menetettyjä, mutta entä muut?

Laitoin koe-erän siemeniä itämään. Parempi katsoa nyt kuin ihmetellä talvella huonoa tai olematonta itämistä. En siis lähettele kenellekään siemeniä ennen kuin itävyys selviää. Eipä noilla vielä kiire olisi ollutkaan. Uusia "kelloja" on kypsymässä isompi erä. Ehkä niistä vielä ehtii saada siementä. Nyt viimeistään olisi ilmeisesti aika lopettaa enempi kukinta parvekkeella, sillä eivät ne ehdi kypsyä, eikä tuon kokoista kasvia voi minnekään siirrelläkään. Latvat vain poikki kaikista kukkivista haaroista. Eiköhän se pysäytä kukinnan.

EDIT ILLEMMALLA:
Katkoin tosiaan kaikki haarat viimeisen selvästi kasvaneen raakileen jälkeen. Viitisenkymmentä eri kokoista "Joulun kelloa" sinne jäi kasvamaan tai kypsymään. Paljon tuli tavaraa kompostiin. Campane osoittautui kolmimetriseksi, mutta lyheni nyt puoli metriä. Toisessa parvekkeen nurkassa Starfish on melkein nelimetrinen, mutta siinä on paljon vähemmän satoa.

Taitaisi olla aika lyhennellä muutkin parvekekasvit, ellei niitä sitten saa mahtumaan sisälle lämpimään. Samoin typpilannoituksen aika on ohi. Kun Puutarhan Kesässä kaikki ravinteet ovat valmiiksi sekaisin, lopetan lannoittamisen kokonaan. Erityisiä syyslannoitteita on toki olemassa, mutta eipä näillä viljelyksillä ole tarvetta sellaisiin.  :wink:

Eivätpä ole itäneet viikossa. No ehkäpä pitää katsoa vielä toinen. Laitoin kuitenkin talouspaperiin eilen pari terveempääkin siementä, kun nuo kokeilemani olivat pääasiassa keskeltä mustuneita. Syksyn viileys saattaa tehdä outoja asioita itävyydelle.

Parvekkeelta sisälle siirtoa pitää kait vähitellen alkaa suunnittelemaan. Useimmat eivät vain mahdu ikkunalaudalle. Se on selvä. Ajattelin selvitä juurrutuksella tuomalla sisään aivan pieniä pistokkaita, kukkivia ja satoa tuottavia kasveja. Taisin kuitenkin aloittaa juurrutuksen liian myöhään. Toistaiseksi vain kolme lajiketta noin kymmenestä kuukausi sitten veteen laittamastani on kasvattanut selvät juuret. Juurtumisvauhti on kovasti lajikkeesta kiinni. Piri Piri, Microcarpum ja Campane ovat jo mullassa ja ne saivat yhteisen ruukun toistaiseksi. Inca Red Drop oli tuossa vaiheessa kesän alussa ja nyt sen juuret ovat tämän näköiset:
Juurtunut Inca: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/incajuuret.jpg)
Noilla juurilla alkaa olla jo neljä kuukautta ikää. Pikku  purkistaan se pääsi tänään reilusti isompaan. Kasvi on noin 25 cm korkea ja täynnä noita 3-4 cm pitkiä chilejä, suurin osa nyt taas raakoina, kun kypsät keräilin pois elokuussa (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=48472#48472). Se alkoi emokasvinsa tapaan jatkuvan sadon tuoton heti kun juuret vähän kasvoivat.

Inca Red Drop on epäilemättä chilikesäni myönteisin yllättäjä. Siitä riittää aina vain makua ruokaan kuin ruokaan. Tänään teimme sienikeittoa valmiista kanttarellikeittopussista, johon lisättiin pikku kuutioina herkkutattia lähimetsästä. Yksi ainut Inca-chili ohuina renkaina kruunasi maun. Suuhun tuli mukavaa pistelyä ja selkeä chilin maku, joka ei kuitenkaan peittänyt mitenkään sienten makua, pikemminkin korosti sitä.

Kun eilen valittelin Campanen siementen itämättömyyttä, ne korjasivat heti tilanteen. "Kelluvan talouspaperin" (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=42088#42088) päällä oli aamulla juuren alku parissa siemenessä, joissa ei ollut niin paljon mustaa keskellä. Paljon nopeampi oli kuitenkin yhden siemenen voimalla testattu Aji Indian, jolta kului vain kolme päivää itämiseen. Siitä olen saanut talteen aika vähän siemeniä, eikä satokaan ole ollut runsas, mutta sitäkin maukkaampi.

Campanen siemenet itivät reilussa viikossa, mutta myöhemmin laitettu erä samaa lajia itikin viidessä päivässä. Noissahan on siis yksilöllisiä eroja, joten aikataulujen teko taitaa olla turhaa puuhaa. Sehän riippuu myös idätysmetodista ja varmaan lämpötilastakin. Nämä olivat kaikki samassa astiassa märän talouspaperin päällä kellumassa  ikkunalaudalla, normaalissa huoneenlämmössä.

Campanen idut: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/campanenidut.jpg)
Vasemmalla päivän vanha itu, keskellä mustasilmä, joka tuskin itää ja oikealla kaksi päivää vanha itu. Tuollainen "pulloharjavaihe" seuraa, kun juuri alkaa tunnustella ympäristöään ohuilla hiusjuurilla. Varmaan tuossa vaiheessa olisi eduksi, jos se olisi jo lopullisessa kasvuympäristössään. Eli multaan siirto kannattaisi luultavasti tehdä heti ensimmäisenä päivänä. Siemen ja juuri on tukeva paketti. Sen voi ottaa vaikkapa leveällä meisselillä tai pienellä lusikalla ja siirtää multaan. Osan olen peittänyt, osan en ja molemmat kasvavat, kunhan kosteutta riittää.

Aji Chombo 8.9. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/chombot8.9.jpg)

Kanankakalla voimakkaasti lannoitettu panamalainen Aji Chombo (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=48384#48384) kypsyttelee jo satoaan. Sitä on paljon ja ne ovat Habaneroksi suuria. Maistellut en ole vielä.

Ovatkohan nämä Chombot jo kypsiä? Niiden pitäisi kai tummua ihan tumman punaisiksi asti, mutta tummuminen tapahtuu niin huomaamattomasti (ja värikin riippuu valaistuksesta)...  Haluaisin saada itämiskykyisiä siemeniä; ei kai siemenet ole 'valmiita' vielä silloin kun väri alkaa muuttua vihreästä oranssiksi?
(http://farm4.static.flickr.com/3245/2841844837_f58f3fe0f2_o.jpg)

Lainaus käyttäjältä: "Rince"Ovatkohan nämä Chombot jo kypsiä? Niiden pitäisi kai tummua ihan tumman punaisiksi asti, mutta tummuminen tapahtuu niin huomaamattomasti (ja värikin riippuu valaistuksesta)...  Haluaisin saada itämiskykyisiä siemeniä; ei kai siemenet ole 'valmiita' vielä silloin kun väri alkaa muuttua vihreästä oranssiksi?

Ovat nuo kypsiä. Itseasiassa silloin kun väri alkaa vaihtumaan, niin hedelmä on siementen puolesta kypsä. Kuitenkin olen itse odotellut värinvaihdon loppuun saakka ihan varmuuden vuoksi.

Uskoisin tuon olevan lopullinen väri, mutta eipä viikon odottelu noita vielä pilaa.  :wink:
Niiden alkuperähän selviää täältä:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=38881#38881
VoodooChilen kuvissa punaiset ovat kyllä aika lähellä tuota sävyä. Keltaista väriä en näissä juuri havainnut. Se saattaa olla kokonaan eri muunnos tästä chilistä.

Minua alkoi kiinnostaa vihjailut siitä, että näistä tehdään Panamassa hyvin vahvaa chilikastiketta. Kehuja tuosta löysin helposti netistä, mutta en sopivaa reseptiä. Nyt kun noita olisi kymmenittäin, keittelyäkin voisi harrastaa.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Minua alkoi kiinnostaa vihjailut siitä, että näistä tehdään Panamassa hyvin vahvaa chilikastiketta. Kehuja tuosta löysin helposti netistä, mutta en sopivaa reseptiä. Nyt kun noita olisi kymmenittäin, keittelyäkin voisi harrastaa.

Ruotsissa näyttää olevan myynnissä Chombo-kastiketta, nimellä D'Elidas:

http://www.delidas.se/salsa.htm

Reseptistä ei lue sen enempää kuin että pääraaka-aineet ovat Chombot, viinietikka ja sinappi. Eikä sisällä sokeria.

Sieltä löytyy myös muutamia Panamalaisia ruokareseptejä:
http://www.delidas.se/recept.htm

Ensimmäiset makukokeilut Aji Chombon kanssa eivät olleet oikein lupaavia. Tein neljänneslitran kermakastiketta, johon normaalisti laitan puolikkaan oranssia Habaneroa tai 2-3 Inca Red Droppia. Isosta kypsästä Chombosta laitoin vain neljänneksen siivun. Maku oli tavallista tuhdimpi.

Kypsyvä Chombo yläoksilta: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/chombokypsyy.jpg)

Laittelin kattilaan kiehumaan litran verran omenia, joita perkasin puiden alle pudonneista, happamista ja osittain madonsyömistä. Ajattelin kokeilla chutneyn tekemistä omenista. Sokeria tietysti lisäsin, mutta maltillisesti, loraus sitruunamehua, hiukan etikkaakin (omenaviini-) ja suolaa sekä inkivääriä. Yksi Chombo sai aluksi riittää chilin osuudeksi. Ensimmäisellä maistamisella olin polttaa suuni, siis chilillä, ei kuumalla "hillolla". Onpa tosiaan tuhtia kamaa.

Ikävämpi puoli tuossa oli minun suussani hieman epämiellyttävältä maistuva karvaus tai sen tapainen maku, joka tuli jo ennen chilin makua. Samaa oli kastikkeessakin. Tavallisesti sen saa piiloon sopivasti sokeria, suolaa tai sitruunaa lisäämällä. Nyt en oikein onnistunut. Chutney muuttui keitellessä oleellisesti, kun omenat pehmenivät ja maku tasaantui, mutta silti tuo karvaus jäi ensi tuntumaksi.  Voi se tosin johtua käytetystä inkivääristä tai noiden  yhdistelmästä. Pitänee jatkaa kokeiluja.

Otimme vaniljajäätelöä kahvin kanssa jälkiruoaksi ja kuinka ollakaan lieden ohi kulkiessa pälkähti päähäni lisätä tuota omenahillon näköistä chutneyta jätskin päälle. Yllätys oli täydellinen: Se oli HYVÄÄ. Maitotuote ja makeus ehkä muuttivat makuaistimusta, mutta se oli täysin toinen kuin suoraan kattilasta maistellen. Chilin poltettakin tuli vähän jälkijunassa - kuten chinenselle kuuluukin.

Taas kerran tuli todettua, että kullekin chililajikkeelle pitää vain keksiä niille sopiva käyttömuoto. Kaikki eivät sovi paljaaltaan rouskuteltavaksi eivätkä edes kermakastikkeen mausteeksi.

EDIT seuraavana päivänä:
Taisinpa antaa ennenaikaisen todistuksen Aji Chombosta. Sienikastike oli aivan mainion makuista kun siihen lisäsi neljänneksen Chomboa. Eilinen karvaus saattoi aiheutua huonosta inkivääristä tai aineiden yhteisvaikutuksesta. Maistellaan lisää.  :wink:

Otin ikkunan päällä majailevan valolistani (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=36871#36871) alas puhdistaakseni sen tulevaa pimeää kautta varten. Yksi lampuista ei enää syttynyt. Otin suojamuovin pois ja sieltähän paljastui aika murheellisen näköinen loisteputki:

Palanut T5 putki: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/palanutputki.jpg)

Eipä kestänyt kauan kiinan poikien putki. Vaikka kuinka reilusti laskisin, en saa viime talven käyttöajaksi kuin 3000 tuntia. Oikeiden loisteputkien pitäisi kestää ainakin 10.000 tuntia. Availin muutkin ja sieltä löytyi toinenkin tummentunut, joka tosin syttyi vielä. Tämä täsmää. Valaisin aluksi kahdella lampulla ja lisäsin keskitalvella (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40132#40132) toiset kaksi. Ne eivät olleet kärsineen näköisiä vielä.

Lamppukauppaan siis. Vuosi sitten ei irtoputkia tässä koossa vielä löytynyt. Nyt niitä jo on, mutta Suomen lamppukauppiaat näyttävät päättäneen, että kansalle riittää niin energiansäästölampuissa kuin pienissä loisteputkissakin väri 827 "lämmin valkoinen". Härskeimmät kutsuvat sitä jopa nimellä "kodikas". Minusta se on ällöttävän vihreän keltainen. Sellaista en kotiini huoli. Tehtaiden ja ulkomaisten lamppufirmojen nettisivuilla värejä kyllä on, mutta ei suomalaisissa kaupoissa. Jos niissä nyt yleensä on näitä pieniä putkia. Erikoisplussan ansaitsee kyllä Airam (http://megaman.fi/tuotesivut%20html/lamput/loistelamput/t5-suurteholoistelamput.html), jolla ei 827 putkea ole lainkaan, vaan 830 on lämmin, 835 neutraali ja  840 valkea. Tuossa on jo yritystä. Airamin tuotteita ei vain löytynyt lähiseudun kaupoista.

Pikaselitys värikoodeista:
Tuon koodin kaksi viimeistä numeroa ilmoittavat Kelvin-asteet, kun niihin lisätään pari nollaa perään. Ensimmäinen luku ilmaisee värin tarkkuuden. Yhdeksikköä ei näissä pienissä putkissa vielä ole, mutta isoissa minun suosikkini on ehdottomasti 950. Se on silmälle miellyttävä ja siinä näkyvät kaikki värit oikein. Se kelpaa valokuvaukseenkin.

Tutun sähköliikkeen kautta sain tilaamalla parissa päivässä Osramin 840 (cool white) putkia. Ne näyttävät väriltään hyvinkin samanlaisilta kuin alkuperäiset. Tarkemmin mitatessa kiinalaisessa on n. 5% enemmän vihreää. Osram lupaa valotehoa 2100 lumenia eli tarkalleen sata lumenia wattia kohti. Energiansäästöluokka  on A. Katsotaan sitten ensi kesänä, miten merkkiputki pärjää vertailussa kiinalaisten kanssa. Vaikka polttaisin noita neljää lamppua yhtenäisiä pitkiä päiviä puoli vuotta, sähköä kuluisi vain parin kympin verran. Ajastimeni kuitenkin sammuttelee noita päivän kirkkaimmaksi ajaksi ja tietysti yöksi ainakin 8 tunnin ajan. Eipä tule kalliiksi olohuoneen ikkunalaudan valaisu.

LainausYksi Chombo sai aluksi riittää chilin osuudeksi. Ensimmäisellä maistamisella olin polttaa suuni, siis chilillä, ei kuumalla "hillolla". Onpa tosiaan tuhtia kamaa.

Minä päädyin kuivaamaan nuo Chomboni, juuri siitä syystä että ne ovat sen verran tuhtia kamaa...
Muuten, vain yhdessä hedelmässä oli 'kunnollisen näköisiä' siemeniä, muissa siemenet olivat pieniä, ohuita, hieman epämuodostuneita. Voiko tuo johtua siitä, että kukat ovat ristiinpölyttyneet epäsopivan lajikkeen kanssa? Ristipölytyshän ei vaikuta hedelmän muotoon tai makuun, mutta voiko se vaikuttaa siemeniin?

LainausOtin ikkunan päällä majailevan valolistani alas puhdistaakseni sen tulevaa pimeää kautta varten. Yksi lampuista ei enää syttynyt. Otin suojamuovin pois ja sieltähän paljastui aika murheellisen näköinen loisteputki:

Kai sinulla on kuitti tallella?  :lol:
10 000 tuntia on lähes 14 kuukautta, joten jos ostopäivästä on alle puolitoista vuotta niin voisivat kaupassa uskoa ettei tuo putki ole kestänyt luvattua aikaa...

Täytyykö valaisimessa olla suojamuovi paikoillaan? Luulisi että suojamuovi pitää putken lämpimämpänä, jolloin sen kestävyys kärsii. Samalla valoteho huononee, kun osa valosta muuttuu lämmöksi osuessaan suojamuoviin. Lisäksi suojamuovi voi vaikuttaa valon spektriin: suodattaa joitain värisävyjä pois.

Tuollaisten valaisimessa valmiina olevien putkien elinikää ei ole missään määritelty. Ne voivat olla heikompaa laatua kuin merkkiputket. Tiedostin asian kyllä jo ostaessani. Tunnetut tehtaat kertovat tuotteittensa kestoajan, mutta eipä sekään varsinainen takuu ole, jonkinlainen keskiarvo ehkä. Osram lupaa näiden putkien kestävän 20.000 tuntia, mutta järkevä polttoikä olisi 16.000 tuntia ennen kuin valoteho alkaa laskea. Kiinalaisten puolesta on sanottava, että muutaman kuukauden palanut putki on selvästi kirkkaampi kuin Osram ensimmäisinä minuutteinaan. Asia varmaan tasaantuu.

Lainaus käyttäjältä: "Rince"... Täytyykö valaisimessa olla suojamuovi paikoillaan? Luulisi että suojamuovi pitää putken lämpimämpänä, jolloin sen kestävyys kärsii.

Tuo tuli minullakin mieleen. Eivät nuo tosin kovin kuumina käy. Teho kyllä lisääntyy, kun tasoittavan muovin poistaa. Pitänee tehdä mittailuja pimeän aikaan jonakin iltana.

Lainaus käyttäjältä: "Rince"... suojamuovi voi vaikuttaa valon spektriin: suodattaa joitain värisävyjä pois.

Tuo saattaa olla tarkoituksellistakin. Joissakin valaisimissa poistetaan putkien haitallinen UV-säteily nimenomaan lasi- tai muovilevyllä. Ikkunavalossa tuo ei ole ongelma. Ihmiset eivät oleskele suorassa valossa ja kasvit kyllä tottuvat säteilyyn. Tuleehan sitä auringostakin.

EDIT illemmalla:
No niin, tarkistusmittaukset suojamuoveilla ja ilman on suoritettu. Aika paljon lämpöä sieltä purkautui, kun ne avasi. Saattaa tuo vaikuttaa kestävyyteen.
Valaisuteho lisääntyi 25% kun pehmentävä ja hajottava uritettu muovi on poissa välistä. Ikkunalla on nyt 2500-5000 luksia valoa riippuen chilien korkeudesta. Aivan kiinni valolistassa sitä olisi tosin 30.000. Se vastaisi jo jonkinlaista auringon paistetta. Nuo pienemmät lukemat ovat pilvisen päivän tasoa.

Nyt sinne olisi mahdollista rakennella helpommin heijastinkin, kun putken ja valaisimen rungon väliin saisi kiiltävää materiaalia. Pikakokeilu hopeanvärisellä heijastinmateriaalilla ei kyllä tuottanut juurikaan etua kauemmaksi. Aivan läheltä valo voi lisääntyä kymmeniä prosentteja, mutta tehoero häviää kauemmaksi mentäessä. Todella tarkka oikea kaarevuus voisi kohdistaa valon vielä metrinkin päähän, mutta sellainen ei synny helposti.

hei ootko jo lähettänyt niitä siemeniä joita lupasit lähetellä

Postissa ovat ja alkuviikolla kait perillä.
Odottelin idätyksen tuloksia, eivätkä kaikki ole itäneet vieläkään. Mustasilmäiset eivät idäkään. Kaipa noista puolet ainakin tuottaa taimen, joten eiköhän se riitä.

Et kai tähän aikaan vuodesta aio laittaa kasvamaan? Onko sinulla riittävästi valoa?

on valoa tarpeeksi että kasvit kasvaa
ja lisää on tulosssa kunhan saa töitä ja tänään tulee myös tieto että tuleeko muutto espaniaan

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Kiinalaisten puolesta on sanottava, että muutaman kuukauden palanut putki on selvästi kirkkaampi kuin Osram ensimmäisinä minuutteinaan. Asia varmaan tasaantuu.

Asia taitaa ollakin vakavampi kuin aluksi näytti. Vikaa näyttäisi olevan myös valaisinrungossa. Onneksi aloin vaihdella putkia, kun Osramin kirkkaus ei noussut sisäänajon aikana. Kiinalainenkin oli himmeä tuossa valaisimessa. Samassa, ehjässä rungossa putkilla ei ole kirkkauseroa. Kiinalainen on vain vähän vihreämpi. Sitäkään ei silmällä huomaa, mutta kamera havaitsee.

Jos valaisinrunko ei kestä kuin muutaman tuhat tuntia, se on vakava juttu. No, eihän halvalla voi saada kuin - halvan. :evil:

Pahimmassa tapauksessa putken palaminenkin johtui valaisinrungon virheistä. Eipä tässä oikein muuta voi kuin tarkkailla tilannetta. Kunpa joku länsimainen, tuotteensa laadusta vastaava tehdas alkaisi valmistaa tuollaisia valaisimia. Vaikka silloin taitaisi hinta olla toista luokkaa ja ne jäisivät ostamatta. Ostaisitko sinä länsimaisen, todennäköisesti viisi kertaa kauemman kestävän tuotteen, jos se maksaisi kaksi kertaa enemmän kuin kiinalainen? Minä luultavasti en ostaisi. Tuollaisessa päätöksessä ei järki aina ratkaise.

Kun lamppujen pahvipakkauksissa voi olla vaikka mitä merkkejä, laitan tähän kuvan tuon 21W lampun kyljestä. Alhaalla näkyy putken uritettu suojamuovi.

Epäilyksen alainen: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/shangyu.jpg)

Shangyu Bright-Lighting Kiinasta lienee varsinainen valmistaja. Suomalainen tukkumyyjä Elexi Oy on pienellä roskakorin päällä. Siinä on myös todennäköinen tekoaika 06/07. Laittakaa nyt ainakin kuitit talteen, jos tuollaisia ostatte.

EDIT klo 15.30
Maahantuoja Elexi Oy reagoi nopeasti, kun kerroin heille epäilyistäni ja laitoin linkin tälle sivustolle. He lähettävät uuden valaisimen tuon mahdollisesti viallisen tilalle. "Kylmän valkoisella" putkella.  :lol:

Syksy on siinä vaiheessa, että satoa kypsyy monella taholla samaan aikaan. Kaikista talvella tai keväällä kylvämistäni chileistä näköjään saadaan ainakin maistiaisia, joistakin runsaasti satoakin. Kylmällä parvekkeella kypsyminen on kuitenkin hidasta, eivätkä nuo kaikki millään mahdu sisään ikkunalaudalle. Karsittava siis on.

Piri Piri on yksi niistä lajikkeista, joita en ensi kesänä taida yrittää kasvattaa. Sen siemenet ovat maustekaupan kuivatuista chileistä. Lajike paljastui frutescensiksi kukkimisvaiheessaan (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=45692#45692) toukokuussa. Kasvi oli siihen asti suurilehtinen ja erittäin tukevakasvuinen. Lehdet hieman pienenivät kukinnan alkaessa, mutta iso ja tukeva tuo on edelleen. Oksien kantavuus ei ole missään suhteessa chilien kokoon. Nuo kestäisivät satojakin palkoja samalla oksalla, mutta eipä niitä tässä ilmastossa muodostu kuin muutamia.

Piri Piri 13.9. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/piripirikypsyy.jpg)

Pystyssä kasvavat chilit ovat vain parisenttisiä, mutta maultaan kyllä täyttä tavaraa. Niitä ei tarvitse montaa yhteen ruokaan. Muoto muistuttaa toista kasvattamaani frutescensia, Tabascoa hyvinkin paljon. Piri Pirin kukinnassa minulla oli ongelmia. Koko alkukesän se pudotteli kaikki kukkansa. Vasta kun heinäkuussa (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=47489#47489) siirsin sen aurinkoisimmalle paikalle, chilejä alkoi kehittyä. Parin viikon päästä siirsin sen takaisin itäpuolelle ja nyt kukinta onnistui sielläkin, kun se oli lähtenyt alkuun. Mysteerejä riittää chilin kasvatuksessa.

Kaksi kuukautta on ensimmäisten raakileiden ilmestymisestä ja vasta nyt olen saanut muutaman kypsän maistiaisiksi. Tämän on yksi syy, miksi siitä ei tule kestosuosikkia. Kasvi on myös suhteettoman iso sadon kokoon verrattuna. Hyötysuhde ei ole kummoinen. Kokeilen kuitenkin vielä pistokkaalla. Kymmensenttisessä kuukausi sitten juurtuneessa pikku Pirissä on kukkia ja yksi raakilekin jo melkein täysikokoinen. Tuollaisena minikasvina se kävisi keittiön ikkunalle, mutta riittäneekö valo?

Kun näitä saa maustekaupasta muutamalla eurolla pussin Afrikassa kasvaneita ja siellä auringossa kuivattuja, ei omassa kasvattelussa juuri ole mieltä. Suosikkimausteisiini Piri Piri kuitenkin edelleen kuuluu. Piri Piri hernekeitto ja Piri Piri kana ovat meillä jo muodostuneet käsitteiksi.

Energiansäästöä nykymuodossa: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/energiansaasto.jpg)

Käväisin halpakaupassa ja kuinka ollakaan sieltä tarttui mukaan 23 ja 26 W energiansäästölamput. Kun on mitat ja mittarit kotona, pitihän näitä intialaisiksi osoittautuneita lamppuja testata. Vertailuksi otin Megamanin 23W, joka on palanut jo toista vuotta päivittäin. Mittasin lampun pään suunasta valotehon, kun se on helpoin. Merkkilamppu oli 20% kirkkaampi ja 26W halpis pääsi lähelle 23W Megamania. Sivusuunnasta valoteho vaihtelee kulman mukaan, mutta sama ero sielläkin vallitsi. Hyvä heijastin on aivan oleellinen noiden ESL-lamppujen kanssa, mutta niille suunniteltuja valaisimia ei juuri vielä kaupoista löydä.

Kestävyydeksi merkkilampulle ilmoitetaan 10.000 tuntia, intialaiselle 5000. Eli vaikka saisin halpislampun alle puoleen hintaan, se ei olisi hyvä ostos. Saman olen aikaisemmin jo todennut pienempien, kotien yleisvalaistukseen tarkoitettujen lamppujen kanssa. Lopullisen niitin halpislampun arkkuun ampuu sitten väri, joka saattaa olla hyvin epämiellyttävä. Intialaiset eivät sentään vihreyteen vaipuneet, mutta merkkilamppu kyllä oli tarkemmin sitä värisävyä, kuin pakkauksessa ilmoitettiin. Valotehon Lumen-lukemat pakkauksissa olivat asiallisia ja niistä saattoi nähdä eron, jonka käytännön mittaukset todistivat. Aina ei näihinkään voi luottaa tai niitä ei ole lainkaan.

Noita lamppuja käytän pikkutaimien valaisuun, mutta pääasiassa jalkalampuissa tai katossa tuomaan huoneisiin perusvaloisuutta. Ainakin silloin värisävyllä on merkitystä. Kotivalaistuksessa olen jo vuosia sitten siirtynyt energiansäästöihin ja loisteputkiin. Silloin tuon kannattavuutta vielä epäiltiin, nyt ei ole epäilystä. Laskin käsissä olevan 23W ESL:n kestoiän (5000 t) ajaksi kustannukset. ESL kuluttaa sähköä 11,5 euron edestä. Vastaavan valon tuottamiseen tarvitaan 120W hehkulamppuja, eli 2x60W. Ne kuluttavat 60€. Kun vielä ESL on hankintahinnaltaan kolmannes tuona aikana kuluvasta kymmenestä hehkulampusta, laskelma osoittaa, että ESL on neljä kertaa edullisempi valaisumuoto. Jos vaihtaisi 10.000 tuntia kestävään merkkilamppuun, hyöty olisi vielä suurempi. Edellyttäen tietysti, että ilmoitetut lukemat pitäisivät paikkansa. Toisaalta, eivät ne hehkulamputkaan aina kestäneet paljon mitään. Lamppujen vaihto oli melkein viikoittaista puuhaa jossakin päin taloa hehkulamppukaudella. Nyt ei vaihtotarvetta ole ilmaantunut kuukausiin.

Samasta kaupasta tarttui vielä "lukuvaloksi" mukaan 1,7W ledspotti, jolla sain yhtä paljon valoa kuin tuolla 23W ESL:llä pään suunnasta. Ledvalo vain on kovin pienelle alueelle, sielläkin epätasaista ja hirveän väristä. Noiden on varmaankin tulevaisuus, kunhan muutamat ongelmat on ratkaistu. Valo pitää saada miellyttävän väriseksi ja sen pitää tulla kohtalaisen tasaisena keilana. Todellinen energiansäästäjä se on, kestääkin 100.000 tuntia, eikä mainittavasti tuota lämpöä. Pehmeäksi yleisvaloksi LED ei helposti taivu, joten saattaa ESL-lampuillakin vielä olla valoisa tulevaisuus edessään.

Satoaika. Paljon maisteltavaa. Tulevan vuoden kasvateltavien valintaa.

Nyt vuorossa on kaksi intialaista, Pusa Jwala vasemmalla ja mahdollisesti Bengali Small oikealla.

Pusa ja Bengali: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/pusajabengali2.jpg)
Mittakaavat eivät ole aivan oikein. Mutkikas Pusa on isompi, 10-12 cm, Bengalit ovat keskimäärin 8 cm. Pusa Jwala on Intian peruschilejä, jota käytetään myös vihreänä. Bengali Small on epävarma tapaus, jonka erikoisesta kukinnasta (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=4633) kirjoitin tänne kyselynkin kuvineen, mutta kukaan ei tunnistanut lajia. Tuo saattaa olla risteytymä. Todennäköisempi oikea Bengali Small on vasta kypsyttelemässä palkojaan, joten niiden makuvertailu suoritetaan myöhemmin.

Pusa Jwala on maailman eniten viljeltyjä chilejä. Intiassa sitä käytetään kaikenlaisessa ruoassa sekä vihreänä että punaisena. Se on jalostettu pitkää satokautta varten. Valitettavasti sain sen satoamaan melko myöhään ja isossa laatikossa, jota ei sisään siirretä. Suurempaa ja varhaisempaa satoa on saatu muista annuumeista. Maku on kuitenkin paikallaan, melko tulinen. Ruoassa kypsentäen se on enemmän mieleeni. Paljaaltaan vaikka leivän päällä se on melko terävää.

Bengali Small (mahdollisesti risteytymä) on mieto, minulle aivan turhan mieto. Paljaaltaan maistaen poltetta on ihan mukavasti, mutta ruoassa se häviää ja kumma kyllä silppuna leivän päällä maku myös häviää jonnekin. Ei ole Aji Cristalin voittanutta tässä. Tämä kummallinen lajike taitaa jäädä tähän kokeiluun. Kukka on kaunis, mutta kauniita kukkia kasvatetaan aivan muualla kuin chiliruukussa.  :wink:

Frutescensina myytiin nämäkin siemenet suuressa amerikkalaisessa siemenliikkeessä, mutta varsin selvä annuum sieltä paljastui kukintavaiheessa. Värikkään tarinan, miksi tämä ei ole Naga eikä Jolokia (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=4107.msg39852#msg39852) kerroin jo tammikuussa, jolloin tämä laitettiin itämään.
Indian PC-1: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/pc-1syyskuu.jpg)

Nuo punaiset chilit kasvavat pystyasennossa tai kääntyvät vaakasuoraan. Ne ovat kooltaan noin 5-7 cm pitkiä, melko hentoja ja niitä kehittyy eniten latvaan. Juhannuksena laitoin kuvan koko laatikosta, jossa nuo kasvoivat turpeessa - huonosti. PC-1 pudotteli alkuun melkein kaikki kukkansa. Myöhemmin sato on lisääntynyt. Kaivoin yhden kasvin pois tuosta parvekelaatikosta ja laitoin toisen mullan kanssa tilalle. Myös tämä PC-1 alkoi silloin työntää juuriaan multaan. Voi olla, että intialaisten annuumien (siemenkaupassa frutescens) turpeesta oli fosfori tai kalium valunut pois edellisen syksyn sateissa ja niille olisi pitänyt lisätä syyslannoitetta - tai kahviporoja. No, jälkiviisaus on parasta viisautta, vaikka tämä on pelkkää spekulointia. Jotakin häiriötä niiden kasvussa kuitenkin oli. Chilejä ei ole sadoittain, vaikka kukkia oli ja sato tuli melko myöhään.

PC-1 on maultaan niitä chilejä, joita haluaisin jatkossakin kasvattaa. Ehkä ensi kesänä oikeassa mullassa. Se ei ole hurjan tulinen, vaikka sitä edelleen tuollaisella maineella myydään Naga Jolokiana. Onpahan vain hyvä peruschili, josta polte syntyy ruokaan parilla pikku punaisella, eikä se peitä muiden makua alleen. Ruoanlaitossa tämä on suosikkejani, vaikka on niitä monta muutakin.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"...PC-1 on maultaan niitä chilejä, joita haluaisin jatkossakin kasvattaa. Ehkä ensi kesänä oikeassa mullassa. Se ei ole hurjan tulinen, vaikka sitä edelleen tuollaisella maineella myydään Naga Jolokiana. Onpahan vain hyvä peruschili, josta polte syntyy ruokaan parilla pikku punaisella, eikä se peitä muiden makua alleen...

Tosiaan, tuo ei peitä muita makuja alleen, sillä siinä ei makua ole. Tulisuutta kylläkin. Tämäkin on siis erinomainen tulisuuden lisääjä esimerkiksi maultaan sopivaksi tuunatun karrikastikkeen sekaan. Kuitenkaan kaikki pöydässä istuvat eivät tykkää yhtätulisesta, jolloin tätä tarvitaan.

Muita samankaltaisia chilejä (eli tulisuuden, mutta ei maun lisääjiä), joita kannattaa kokeilla ovat ainakin Santaka, Apache ja Birds Eyet. Varmasti on muitakin juuri noita ohutseinäisiä annuumeita, jotka palvelevat samaa tarkoitusta.

Olen jo siirtänyt sisään ikkunalaudalle muutaman pistokkaana juurrutetun taimen. Edelleen on iso nippu oksia pullossa odottelemassa juurtumista. Niillä on mennyt jo 6 viikkoa ilman tulosta. Tänään veti välistä Aji Cristal, jonka laitoin noiden seuraksi veteen alle kolme viikkoa sitten. Siinä oli selkeät juuret ja se pääsi multaan. Juuret muuten ilmestyivät varteen, ei leikkauskohtaan.

Nämä ovat tähän mennessä juurtuneet: Tabasco, Inca Red Drop, Bolivian Rainbow, Piri Piri, Microcarpum, Campane ja nyt siis myös Aji Cristal.
Juurtumista odottelee useita annuumeita, pari baccaa ja chinense oranssi Habanero. Kovin näyttää tämä homma (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=48512#48512) olevan lajikkeesta kiinni.

Hessin chilimössön (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=51112#51112) innoittamana keittelen minäkin sunnilleen samoista aineista "Mango chutneytä". Intialainen purkkiversio tuosta on meillä suosittu pöytämauste. Vähän turhan makea tosin. Kun itse tekee, ei tarvitse laittaa niin paljon sokeria. Makua keitos saa tuoreista mangoista, inkivääristä ja Aji Indian sekä Indian PC-1 chileistä. Aito intialainen luullakseni on tulistettu anuumeilla.

Auringosta se on kiinni. Muutama aurinkoinen päivä sai suuren määrän chilejä kypsymään yhtenä ryöppynä. Kunpa jo aikaisemmin kesällä olisi paistanut hiukan useammin. Olisi saatu kypsää satoa paljon enemmän.

Campanessa ja Starfishissä punerrusta on suorastaan kymmenittäin ja jopa Aji Indian reagoi aurinkoon voimakkaasti. Microcarpumissa alkoi äkkiä näkyä keltaoranssia. Tätä keliä toivoisi lisää, mutta toisin taitaa käydä.

Oranssi Habanero: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/orangehaba25.9.jpg)
Habanerosadon maistelu oli kuitenkin päivän pääaiheeni. Kolme lajiketta sitä on kypsymässä parvekkeellani ja neljäs ulkona puutarhassa. Oranssi Habanero on näistä selvästi runsassatoisin, vaikka kertasadossa kanankakalla lannoitettu Aji Chombo viekin voiton. Tämä on oranssille jo kolmas isompi sadonkorjuu tänä kesänä ja koko ajan siinä on ollut jotakin kasvamassa ja poimittavissa, jos Habaneron makua on alkanut kaipaamaan. Nytkin siinä kypsyy muutama kymmenen makupommia. Kukinta jatkuu ja eri kokoisia raakileita on runsaasti. Heinäkuun alussa siinä oli kasapäin pieniä marjoja kylmän alkukesän seurauksena, mutta nyt koko on taas normalisoitunut. Lieneekö tottunut viileään. Nuohan ovat isoimmillaan noin viisisenttisiä, kuten seuraavakin:
Habanero Dominica: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/dominica25.9.jpg)
Dominican punainen on paljon pienisatoisempi ainakin minun viljelymenetelmilläni. Keväällä se ehti ensimmäisenä kypsyttämään chilinsä, mutta niitä oli vain muutamia. Sen jälkeen on saatu odotella kuukausikaupalla uutta satoa, eikä sekään ole edes puolta oranssin sadosta.

Maku kuitenkin on loistava. Se saattaa pitää Dominicalaisen viljelyksessä edelleen. Paljaaltaan maistellen siinä on hedelmäisempi ja makeampi polte kuin oranssissa. Samanlaista ruokaa en ole noista rinnakkain laittanut. Se voisi muuttaa arvostuksia. Oranssi on muodostunut jo vakiomauksi monenlaisessa ruoassa. Kypsää Red Dominicaa on saanut niin harvoin. Sen puolesta on vielä sanottava, että tulisessa ruoassa punaiset chilinpalat ovat paljon vakuuttavampi näky kuin oranssit.  :wink:

Tunnustan tässä julkisesti, että kypsien Habanerojen paljaaltaan rouskuttelu ei ole minun alaani. Haudutan ne mieluummin kermassa.

LainausTunnustan tässä julkisesti, että kypsien Habanerojen paljaaltaan rouskuttelu ei ole minun alaani. Haudutan ne mieluummin kermassa.

Olet kuitenkin maistanut, olettaisin? Itse muistelen ekaa kertaa lämmöllä. Pikku slaisseja oli tullut maisteltua, ja isompiakin paloja hyvin perattuna siemenistä ym. Mutta se Haban todellinen luonne paljastui silloin kun iskin sen koko komeuden suuhun.. oli totisesti vaikeuksia päästää sanoja suusta varttiin. Ruuan laitossa, marinaadeissa jne, tuo haba on kyllä loistava. Lähetin tässä viikolla Liettualaiselle ystävälleni pikku paketillisen chilejä, hän kun kuulemma on chilien ystävä, mutta on harmikseen päässyt maistelemaan lähinnä niitä säilöttyjä jalapenoja.. Pari kääpiö (kylmästä pieniksi jääneitä) Habaakin pääsi matkaan mukaan. Tässä nyt odotellaan että josko paketti menisi perille ja chilit päätyisivät maisteluun.

Kyllä tuollainen pieni oranssi vetää isonkin miehen sanattomaksi ja laittaa miettimään elämän tosiasioita.  :lol:
Iso Aji Chombo on sitten enemmän kuin tämä toiseen potenssiin. En ole kyllä moista suuhuni tunkenut kuin pieninä viipaleina. Itsensä kiduttajat tai poltteella urheilevat ovat eri ihmisrotua. Minä pyrin nautiskelemaan - chileistäkin.

Vuosien ajan olemme käyttäneet ensin vain etnisistä kaupoista löytyneitä, sittemmin myös tavarataloihin ja marketteihin levinneitä Rajahin maustekastikkeita. Niitä on sellainen määrä erilaisia, että koskaan ei kaupassa muista, mitä on jo maistellut ja todennut turhaksi, mikä on hyvää. Tuotteet ja nimet vielä vaihtuvat tiheään. Aikaisempi suosikkimme Curry Paste näyttää kadonneen ja tilalla on kymmeniä melkein samanlaisia, mutta ei yhtä hyviä. Pari tuotetta nykyisestä valikoimasta on kuitenkin seuloutunut esiin: Tulinen Mango Pikkelsi ja Bengalin Mango Chutney, jossa poltetta on vain miedosti.
Pikkelsi ja chutney: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/rajah_mangot.jpg)

Pikkelsi on määritelmän mukaan maustettuun etikkaiseen liemeen säilötty vihannesseos, chutney taas hedelmistä, kasviksista ja mausteista valmistettu tulinen, makea maustekastike. Joskus kuitenkin tulisuus puuttuu ja makeutta on liikaa. Näin kävi viimeksi kaupassa, kun Bengalilainen oli loppu ja ostin Kashmirilaista Mango Chutneytä. Se jäi jääkaappiin, kun makua ei ollut. Nytpä keksin lisätä puolikkaan Red Dominicaa pieniksi pilkottuna sekä vähän sitruunan mehua. Parempaa tuli kuin alkuperäinen Bengalilainen. Lisäänpä jatkossa hiukan chiliä myös siihen. Itse tehty seos pitää vain käyttää lähiaikoina tai sitten kuumentaa uudestaan säilyvyyden takaamiseksi. Mielipiteeni Habanero Red Dominican erinomaisuudesta vain vahvistuu. Hienonmakuinen chili.

Noitahan käytetään ruoan lisukkeena. Lusikallinen lautaselle ja sekoitetaan tarpeen mukaan. Yllättävän hyvin makeatkin "mössöt" (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=51145#51145) sopivat suolaisen ruoan kanssa, täydentävät makua. Lihapullat, nakit, makaronilaatikko, paistista puhumattakaan saavat uusia vivahteita makeasta ja tulisesta chutneystä. Tuo pikkelsi sitten on jo oikeasti tulista ja valitettavasti usein kaupoista kadoksissa. Pitänee kehitellä oma siihenkin.

Kiinnostaisi tietää, että onko noissa tomaattia? Parempi puoliskoni kun on sille allerginen.

Eipä ole tomaattia. Mangoa on runsaasti ja inkivääriä chilin lisäksi mausteeksi.

Pikkelsi oli meiltä lopussa, joten etsin sen tiedot netistä. Samalla sivulla on chutneytkin:
http://www.spicesofindia.co.uk/cgi-bin/ss000001.pl?SS=Rajah+mango&ACTION=Go&PR=-1&TB=A&SHOP=

Juolahtipa vielä mieleen, että samaa merkkiä on aikaisemmin paljonkin käyttämäni Red Chilli Paste (http://www.spicesofindia.co.uk/cgi-bin/sh000001.pl?REFPAGE=http%3a%2f%2fwww%2espicesofindia%2eco%2euk%2facatalog%2fPickles%2ehtml&WD=rajah%20chilli&SHOP=%20&PN=Indian%2dFood%2dRajah%2dRed%2dChilli%2dPaste%2ehtml%23aGRO002#aGRO002). Se on sitä itseään, paloiteltua punaista chiliä purkissa miedossa liemessä. Ennen kuin aloin itse kasvattaa chilejä, tätä tuli käytettyä paljonkin. Mutkaton tuote. Tuolla reseptillähän sitä voisi tehdä itsekin talteen: Pääosassa chilinpalat, vähän öljyä, etikkaa, suolaa ja sokeria.

Ok, kiitoksia. Pitääkin laittaa kokeiluun. Tuolla sivuilla olevat reseptikuvat ainakin näyttävät herkullisilta.

Edit: Kaikki reseptilinkit ja lähes kaikki muutkin linkit sivuilla ovat rikki, joten se siitä sitten. No, löytyyhän noita kaikenlaisia reseptejä muualtakin netistä.

Edit2: Jostain syystä reseptien linkit olivat muotoa "http://javu.kapsi.fi/inferno/Chicken-Balti-Recipe.html". Kun menin ensin liikkeen etusivulle, ja klikkasin sieltä reseptiä, niin se toimi. Oikeat reseptilinkit ovat siis muotoa "http://www.spicesofindia.co.uk/acatalog/Chicken-Balti-Recipe.html", jos jollain muullakin on vaikeuksia saada niitä toimimaan.

Edit3: Muokataan nyt vielä kerran, kun kerran siitä tuli jo tapa: offtopiciksi menee, mutta myyvät neemiä tuolla £3.95/100g, suomalaisessa luontaistuotekaupassa tuo määrä maksaa jonkun 20€.
Näyttääkö tuo heidän logon nainen teistä enemmän niistävältä vai rukoilevalta? Kulmakarvojen keskittyneestä rypistyksestä päättelisin, että hän niistää, rukoillessa on yleensä rennompi.
(http://www.spicesofindia.co.uk/acatalog/Spices-of-India-Banner-Logo.gif)

Olisiko kunnioittava tervehdys?

Intialainen sanoo "Namaste" ja vie kädet yhdessä kasvojen eteen tervehtiessään.

Linkit muuten toimivat minulla. Taitaa olla, että selaimesi muisteli jotakin vanhaa. Reseptit näkyvät olevan osa myyntiä, sillä ne sisältävät oleellisena osana jotakin tuon nettikaupan tuotetta.  :wink:

En ole tuolta ostanut mitään. Se sattui vain eteen ensimmäisenä Googlen kuvahaulla, kun etsin purkkien kuvia.  :lol: Siellä oli sitten tuotteiden ainesosatkin lueteltuna. Kyllä noita saa ihan meikäläisistä marketeista. Ja etnokaupoista.

Näkyi muuten olevan postimaksu Suomeen 35 puntaa, joten sikälikin kaupanteon voit unohtaa. Englantilaisilla on usein hurjia pyyntöjä, kun taas Saksasta tai Ranskasta voi saada tavaraa aivan meidän postimaksuillamme ja usein vielä kotiovelle kannettuna.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"...chutney taas hedelmistä, kasviksista ja mausteista valmistettu tulinen, makea maustekastike...

Tuo mango chutney on erittäin olennainen ainesosa karrikastiketta tehtäessä. Itse en ole huomannut eroa eri merkkien mauissa; esim halvimmat Pirkka taikka sitten saksalaisen "halvan" ruokakaupan kastike ovat aivan hyviä noin ruuanlaitossa. Kastikkeet päämaut ja tulisuus kuitenkin tulevat muista mausteista. Jos lisukkeena syö, niin silloin taitaa olla tilanne vähän eri.

Lainaus käyttäjältä: "snu"
Näyttääkö tuo heidän logon nainen teistä enemmän niistävältä vai rukoilevalta? Kulmakarvojen keskittyneestä rypistyksestä päättelisin, että hän niistää, rukoillessa on yleensä rennompi.
(http://www.spicesofindia.co.uk/acatalog/Spices-of-India-Banner-Logo.gif)

Tamperelaisen ravintola Swagathin ikkunassa vähän samanlainen kuva ja pitkään ihmettelin että mikä hemmetin norsun peräpeili niillä ikkunassa on ennenkuin hahmotin että mitä tuo kuva esittää.

Eilisiä kokkauksia tässä puran kameralta. Uunivuoka ei ole kovin edustava, mutta tällä tavalla sain ne pysymään pystyssä, eikä juusto valunut ulos. Hyvin nuo tuosta sai lautaselle ja suussa maistuivat vallan mainioilta. Oikealla on Campane (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=4107&start=225) eli PI 497974, se joulun kellon näköinen, jolla on monta muutakin nimeä. Keltainen on Microcarpum (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=47770#47770) eli PI 260567.
Uunipellillä: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/ruoka1.jpg)

Pitkulaiset halkaisin ja poistin siemenet. Ladoin puolikkaat folion päälle vieri viereen, paistettua pekonisilppua chileihin ja aitoa irlantilaista Cheddar-juustoa raasteena päälle. Microcarpum on mieto, mutta kyllä noista mukava maku tuli.

Kelloista poistin yläosan. Aukosta leikkasin pienellä terävällä veitsellä siemenet kiinnikkeineen irti ja kaivoin ne ulos. Kuoren täytin sitten pekonilla ja Cheddarilla ihan tiukasti täyteen. Lopuksi kansi takaisin päälle ja uuniin. Nämä ovat sen verran paksunahkaisia varsinkin pohjasta, että uunissa olisi voinut olla myös alalämpö. Nyt vain grillasin niitä päältä. Kellojen muoto säilyi ja maku on ainakin meidän perheen mieleen. Reilusti chilistä, mutta ei yltiöpäisen tulista.

Chilien kasvu eri lämpötiloissa:
Tässä on rinnakkain kaksi PI 439380 (c. baccatum) chiliä. Ne on yhdessä idätetty ja samalla tavalla kasvatettu. Aloitus meni sen verran myöhään (huhtikuulle), että oli selvää, että ne eivät parvekkeella ehdi kypsyttää satoaan. Eivät ehtineetkään. Alkuun nuo kasvoivat rinnakkain lasitetulla parvekkeella, kunnes heinäkuun alkupuolella nuppujen ilmestyessä niiden tiet erosivat. Kun heinäkuullakin oli kylmää, vein toisen taimen olohuoneen ikkunalaudalle. Siellä oli tasainen lämpö, yli 21. Parvekkeella usein vain 15, viime aikoina alle 10 astetta. Vain aurinkoisina päivinä lämpö nousi, mutta tuotahan ei viime kesänä useasti tapahtunut.
PI 439380: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/pi439380x2.jpg)
Vasemmalla parvekkeella kasvanut, oikealla sisäkasvi. Eroa ei ole niinkään koossa, sillä näitähän on leikattu. Korkeimmat latvat leikkasin pois, jotta ne mahtuisivat ikkunalle lasihyllyn alle. Puoli metriä oli rajana. Ero on noissa punaisissa pallukoissa. Vain sisäkasvissa kypsyy satoa. Parvekekasvissa on aivan pieniä raakileita ja niitäkin vain muutama. Molemmat kukkivat edelleen.
Kaksi marjaa: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/pi439380marjat.jpg)
Nuo ovat kooltaan 2-3 cm, kirsikkaa muistuttavia, mutta hieman kulmikkaita. Kypsyminen on hyvin hidasta, mutta olen päätellyt, että kovin tumman tai kirkkaan punaiseksi nämä eivät kehity. Oranssi on hyvin pitkään vallitseva väri.

Ai että mikä mangoteema (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=51500#51500) tässä on? ChaiNin sivuilla (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=42030#42030) oli jo  5.3. kuvia kypsyvistä chileistä, joiden siemenistä nämä on kasvatettu.  (Tuon linkin voit joutua päivittämään parikin kertaa ennen kuin se osuu kohdalleen. Palstalla on niin paljon kuvia.) Hän kutsui tätä "Mangochiliksi" ja siitä kiinnostukseni heräsi ja ruinasin siemeniä kypsyvästä kevätsadosta, joka hänellä olikin runsas.

Entäpä maku?
ChaiN kuvaili tämän makua "etelän hedelmäiseksi". No, jotakin sellaista voi aavistella, jos osaa etsiä. Miedohko se on, mutta hedelmäliha on paksua. Voileivän päälle sopivaa kamaa tai salaattiin viipaleina. Tuollaista käyttöä varten vain sato saisi olla runsaampi, nuo nimittäin kuluvat äkkiä, sormenpään kokoisia kun ovat. Muutaman vasta olen maistellut, mutta ei tunnu olevan Aji Cristalin uhkaajaksi. Tuoksu on lupaavinta, mutta maussa on epätasaisuutta. Kanta saattaa polttaa suussa, mutta kärki ei maistu juuri millekään. Sopiva käyttötapa on hakusessa, mutta nuo taitavat loppua ennen kuin se löytyy.  :wink:

EDIT MARRASKUUSSA:
Tutkin chilitietokantoja ja tulin siihen tulokseen, että tämä on PI 439370 eikä 80. Calm nimeä selventävässä viestissään mainitsi, että molempia lukuja on käytetty. Nyt on niin, että 80:n raakileet ovat tumman vihreitä, auringossa sinisiä ja 70:n väri on vaalean vihreä aivan kuten minulla ikkunalla. Käytän siis tästä lähin nimeä PI 439370, ellei sitten raakileet kesällä sinisty.  :lol:

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Voileivän päälle sopivaa kamaa tai salaattiin viipaleina. Tuollaista käyttöä varten vain sato saisi olla runsaampi, nuo nimittäin kuluvat äkkiä, sormenpään kokoisia kun ovat. Muutaman vasta olen maistellut, mutta ei tunnu olevan Aji Cristalin uhkaajaksi. Tuoksu on lupaavinta, mutta maussa on epätasaisuutta. Kanta saattaa polttaa suussa, mutta kärki ei maistu juuri millekään. Sopiva käyttötapa on hakusessa, mutta nuo taitavat loppua ennen kuin se löytyy.  :wink:

Nämähän taisivat tulla edellisessä polvessaan minulta. Aika erilaisia lopputuloksia olet kyllä saanut aikaiseksi. Minulla marjojen koko oli ennemminkin pieni luumu kuin kirsikka ja tulisuutta sekä makua oli ihan reilusti molempia. Malli ja väri marjoissa näyttää kyllä ihan samanlaiselta mitä minullakin oli.

Kiitos vain mutkan kautta tulleista siemenistä.  :wink:

En edes  ole ihan varma, ovatko nuo jo kypsiä, kun väri muuttuu niin hitaasti. Saattaa olla niinkin, että ensimmäiset marjat vain ovat miedompia. Microcarpumin (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=47770#47770) kanssa minulle kävi niin, että ensimmäisen syötyäni olin hylätä koko lajikkeen, kun se ei maistunut paprikaa kummemmalta. Nyt se kuuluu herkkulajikkeisiin; ei tosin vahvoihin, mutta maukkaisiin. Samaa on kait sattunut muillekin. Ensimmäinen arvio voi osoittautua vääräksi.

Kooltaan nuo ovat aika vaihtelevia. Muutama isompikin on joukossa. Niitä en vielä ole syönyt.

Minkälaisia käyttövinkkejä noille marjoille olisi?

Vielä riittää hiven lämpöä parvekelasien takana, mutta kohta pakkaset tulevat ihan todella. Kaikki ovat jotakin satoa antaneet, mutta moni chili vielä kypsyttelee viimeisiään. Talviteloille nuo on kuitenkin pian saatava. Monet saavat sinnitellä niin pitkään kuin pystyvät ja sitten kompostiin. Kaikki eivät mahdu millään olohuoneen ikkunalle, eikä muita talvehtimispaikkoja juuri ole. Viime syksynä leikkasin pari chiliä matalaksi ja vein ne viileään ja valoisaan autotalliin, mutta se ei ainakaan ollut hyvä keino. Ehkä viileä ja hämärä olisi parempi?  Minä en tiedä.

Habanerot kuitenkin ovat tropiikin kasveja, eivätkä viileää talvea tarvitse. Ajattelin yrittää säilyttää Habanero Red Dominican (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=44497#44497) lämpimässä pienten loisteputkien loisteessa eteläisellä ikkunalaudalla. Chilini ovat kuitenkin niin isoissa ruukuissa, että ne eivät ikkunalaudalle mahdu. Paitsi vartta, on katkottava myös juuria. Saapa nähdä, mitä tästä seuraa. Jos seuraa tuho, laitan uudet siemenet itämään Joulun tienoilla.

Uusi ja vanha ruukku: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/dominicatalv1.jpg)
Tästä lähdettiin. Habanero Red Dominicassa on vielä pari chiliä kypsymässä. Se on 20 cm korkeassa ruukussa, kasvi on n. 60 cm. Sitä on jo leikelty ankarasti sadonkorjuun yhteydessä. Vieressä uusi ruukku, ikkunalaudalle mahtuva 13 cm, sekä työkalu, hylätty keittiöveitsi.

Paljon on poistettava: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/multapaakkuruukkuun.jpg)
Melko kuivana Dominica nousi helposti ruukustaan vetämällä ja multakin säilyi muodossaan juurien sitomana. Kaksi kolmasosaa pitää multapaakusta leikellä pois, jotta se mahtuu uuteen ruukkuun. Veitsellä se käy kätevästi. Juuria katkeilee, mutta eiköhän niitä kasva uusia.

Selviytyyköhän? (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/dominicatalvehtimaan.jpg)
Tuollainen siitä tuli. Uutta multaa tuli pari senttiä pohjalle ja hiukan sivuillekin. Leikkasin sen hyvin matalaksi. Jätin muutaman lehden, jotta kasvu voisi jatkua, kun siinä oli tuoretta kasvua aivan tyvessäkin. Toinen tapa olisi karsia kaikki lehdet ja yrittää saada kasvi lepäämään joksikin aikaa. Kyllä sieltä uusia versoja putkahtaa, ellei juuria tapa vaikkapa pitämällä niitä liian märkänä.

Viime talvena jätin oranssiin Habaneroon pidemmän rungon, mutta sen herääminen keväällä oli hyvin vaivalloista ja hidasta. Siemenistä sain satoa paljon aikaisemmin. Siksi kokeilen nyt lyhyeksi leikkausta. Takana makaa satoa kantanut oksa. Laitan sen tummaan pulloon ikkunalle. Muutamassa viikossa sato kypsyy ja samalla saattaa tyveen ilmestyä juuria. Kuukausi sitten katkaisin vahingossa oranssista ison oksan, jossa oli useita raakileita. Pullossa ne kypsyivät ja nyt sillä on komeat juuretkin.

Tein sitten perässä Aji Cristalille saman operaation. Sillä oli paljon vähemmän juuria. Melkein tuntui, että keväinen pienen ruukun juuristo löytyi sieltä sisältä hiukan paakkua murentaen. Cristaliin jätin 30 cm vartta, oksia ja lehtiä, kun sen alaoksilla kypsyy vielä satoa. Tuskin se kuitenkaan suoraan kukintaa jatkaa ruukun pienennyksen jälkeen, mutta jospa muutaman kuukauden päästä. En ole aikaisemmin edes yrittänyt kasvattaa baccatumia talven yli, mutta ei niiden pitäisi olla erityisen kranttuja.

Tämän palstan ylälaidassa (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=51811#51811) murehdin käyttövinkkejä PI 439380 chilin pikku pallukoille. Sellaisia alkaa vähitellen löytyä.
Chilijuusto: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/chilijuusto.jpg)

Tuorejuustoa minä oikeastaan lähdin etsimään kaupasta, mutta tällainen sitten tarttui kokeiluihini: Maustamaton sulatejuusto. Siihen sekoaa lämpimänä ihan helposti hyvin paloiteltu chili. Pari tuollaista sormenpään kokoista pallukkaa sataan grammaan tuntuu olevan oikein maukas yhdistelmä. Ensin kokeilin Bengali Small annuumilla, kun niitäkin kypsyy, mutta siitä ei juuri makua tullut, pistelyä huulissa lähinnä. Ilmeisesti chilin pitää olla aika voimakkaan makuinen ja mielellään tuoksuinenkin, ei pelkästään tulinen. Baccatumit tai chinenset taitavat olla sopivampia juuston mausteita. Tietysti voi tai pöytämargariinikin käyvät tähän pohjaksi, jos mieluummin käytät niitä leivän päällä. Hyvin sekoittaminen ja muutaman tunnin jääkaappisäilytys ennen käyttöä tasaavat makua.

Taidan ottaa sisään ikkunalaudalle lähinnä vain pistokkaina pieniä kohta kukkivia kasveja ja muutaman lyhyeksi leikatun ja pienempään ruukkuun istutetun. Viikko sitten leikkelemissäni kasveissa on jo uutta versoa näkyvissä. Eivät näytä pahasti häiriintyneen juurten ja rungon ankarastakaan leikkauksesta.

Kolme viikkoa sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=51145#51145) kerroin väliaikatietoja pistokkaiden juurrutuksesta. Nyt juurtuneiden joukkoon on ilmestynyt toinenkin Cristal, PI 439380 sekä molemmat Habanerot. Vain pari annuumia ei ole muodostanut juuria, vaikka ovat olleet vedessä yli 2 kuukautta. Syy saattaa olla pistokkaan laadussa. Juurrutettavan oksan pitää olla hyvin elinvoimainen. Kuivat sivuoksat eivät kehity. Vehreämpi Cristal tuotti juuria kolmessa viikossa, toisella se kesti kaksinkertaisen ajan. Paksu, täydessä kukassa oleva Habanero Red Dominican oksan pätkä juurtui myös kolmessa viikossa. Pelkässä vedessä.

Pistokkaina voi juurruttaa myös isoja oksia. Puolimetrinen oranssin Habaneron oksa teki komeat juuret hedelmiään kypsytellessään pullossa ikkunalaudalla. Saman kokoinen Dominican oksa tulee perässä. Yhden kypsän hedelmän siitä jo keräsin ja toinenkin punastuu. Sitten on juurien vuoro.

Kohta tullee lunta Tampereen seudullekin. Alkaa olla sellaiset ajat. Muutamia chilejä minulla vielä kärvistelee ulkona. Yölämpötila on käväissyt nollassa, mutta varsinaista pakkasta ei vielä ole ollut.

Kashmiri: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/kashmiritulkona.jpg)
Himalajan rinteiden Kashmiri Mirch ei sitten osoittautunut Suomen ilmastoon sopivaksi. Sen muutamat pienet palot eivät ehtineet kypsyä ja lehdetkin jo kuihtuvat pois. Kahdessa kuukaudessa (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=48714#48714) ei juuri mitään ole tapahtunut. Korjasin nuo sisään kypsymään. Parvekkeella tuo rehottaa isona, mutta sato on kovin vaatimaton sielläkin. Luin vasta nyt, että Kashmirissa näitä kasvatetaan majojen katoilla, siis eräänlaisena aurinkopaneelina. :wink:

Cayenne: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/cayenneulkona.jpg)
Kevään ensimmäiset sadot (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=43066#43066) saatiin Cayennesta - ja syksyn viimeiset ulkoa. Tämä kasvoi kesän annansilmien kanssa samassa ulkoruukussa ja sopeutui hyvin joukkoon. Punaväriä on näkynyt koko kesän. Kasvi on sama kuin tuossa maaliskuun kuvassa.

Joe's Long: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/joeslongulkona.jpg)
Pieniksi jäivät "Jussin pitkät", mutta kippurahäntä toki pitää olla. Jo elokuun alussa oli parvekkeella runsaasti 27 cm pitkiä roikaleita (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=48662#48662). Ulkona nuo jäivät 10-20 cm mittaisiksi ja kaikki eivät edes ehtineet kypsyä. Joe's Longista ei ole Suomen kesän ulkokasviksi ainakaan ilman tuulensuojaa. Eteläseinää vasten Ring of Fire merkkinen annuum tuotti kohtuullisen sadon. Raesateen alkukesästä pieksemä (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=46376#46376) market-Habanero kypsytti myös syyskuussa 11 pikku podia.

Jotakin sentään saatiin ulkokasvatuksessakin, mutta en suosittele sitä kenellekään, ellei minkäänlaista suojaa edes pohjoisen puolelle ole tarjolla. Ulkokasvit on myös syytä kasvattaa isoiksi sisällä. Kukkiva tai satoa aloitteleva taimi saattaa jotakin ehtiä kehittämään kylmänäkin kesänä. Pituuskasvu näet oli minimaalista näillä kaikilla avomaalla kasvaneilla. Vain seinää vasten sitä tapahtui.

Naoki Soman päiväkirjassa (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=52394#52394) maininta siitä, että Chinenset eivät tänä kesänä tuottaneet täysikokoisia hedelmiä sai minut pohtimaan säätilan eroja Oulun ja Tampereen välillä. Kuukausien keskilämpötiloja ei nyt juuri sattunut eteen, mutta tilasto termisestä kasvukaudesta kertoi, että se saattaa meillä olla jopa 15 päivää pidempi tänä vuonna. Onhan kasvupaikoissakin eroa. Naokilla kasvihuone, minulla lasitettu parveke. Molemmat ne ovat auringosta riippuvaisia. Pilvisinä ja sateisina päivinä lämpötila on sama kuin ulkona. Oikeastaan pitäisi jollakin tapaa verrata aurinkoisia päiviä ja keskilämpötilaa aurinkoa painottaen, luulisin.

15.10.2008 (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/oranssit.jpg)
Eilisen aurinkoisen päivän kuvia on mukava laittaa esiin näin sateisella. Parvekkeella lämpötila oli eilen 29, tänään 9 astetta. Noin paljon aurinko tekee. Sen se tekee kasvihuoneessakin. Kasvattelemmehan me vähän eri lajikkeitakin. Minulla tässä kypsyy kesän viimeinen sato Oranssista Habanerosta. Syyskuun alussa leikkelin kukat ja aivan pienet raakileetkin pois oksia katkomalla ja näyttää siltä, että loput ehtivät kypsymään. Heinäkuun alussa oli Tampereellakin niin kylmää (=sateista), että sain muutaman kourallisen alle sentin mittaisia marjoja (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=47085#47085). Oranssit ovat nyt n. 5 cm mitaltaan. Taustalla punertaa Aji Chombo, jossa on reilusti isompia "paprikoita", tosin hurjan tulisia sellaisia.

15.10.2008 (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/dominicat.jpg)
Parvekkeellani on vielä toinen Habanero Red Dominica sen lyhyeksi leikkaamani lisäksi. Senkin sato kypsyy ja on täysikokoista - ja hienon makuista chinenseksikin. Lämmitintä en ole tarvinnut, eikä minulla sellaista olisikaan.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Naoki Soman päiväkirjassa (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=52394#52394) maininta siitä, että Chinenset eivät tänä kesänä tuottaneet täysikokoisia hedelmiä sai minut pohtimaan säätilan eroja Oulun ja Tampereen välillä. Kuukausien keskilämpötiloja ei nyt juuri sattunut eteen, mutta tilasto termisestä kasvukaudesta kertoi, että se saattaa meillä olla jopa 15 päivää pidempi tänä vuonna. Onhan kasvupaikoissakin eroa. Naokilla kasvihuone, minulla lasitettu parveke. Molemmat ne ovat auringosta riippuvaisia. Pilvisinä ja sateisina päivinä lämpötila on sama kuin ulkona. Oikeastaan pitäisi jollakin tapaa verrata aurinkoisia päiviä ja keskilämpötilaa aurinkoa painottaen, luulisin.

Laitoin omaa pohdintaani tuonne (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=3441&postdays=0&postorder=asc&start=533). Olisi mukavaa saada vertailutietoa Tampereen seudulta. :wink:

Joo, pelkkä keskilämpötilojen vertailu jo paljastaa, että eroa on. Muutama sata kilometriä pohjoiseen laskee lämpötilaa 2,6 astetta:
(http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/keskilampotilat_oulu_tampere.png)

Aurinkoisten päivien määrä saattaa vaikuttaa vielä enemmän, koska silloin kasvihuoneessa lämpötila nousee moninkertaiseksi pilviseen päivään verrattuna. Sen uskoisin olevan chileille tärkeää. Ainakin muutama aurinkoinen päivä myöhäissyksyllä sai sadon kypsymään hämmästyttävää vauhtia. Kylmä ja sateinen, pilvinen kesä täälläkin oli.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Joo, pelkkä keskilämpötilojen vertailu jo paljastaa, että eroa on. Muutama sata kilometriä pohjoiseen laskee lämpötilaa 2,6 astetta:
(http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/keskilampotilat_oulu_tampere.png)

Aurinkoisten päivien määrä saattaa vaikuttaa vielä enemmän, koska silloin kasvihuoneessa lämpötila nousee moninkertaiseksi pilviseen päivään verrattuna. Sen uskoisin olevan chileille tärkeää.

Tuosta vertailusta näkyy muuten todella hyvin meren vaikutus lämpötilan puskuroinnissa täällä rannikolla; keväästä ero oli todella suuri, mutta näin syksyä kohden se tasoittui. Sadon kypsäksi saannissa tuolla alkukesän viileydellä on todella suuri merkitys. Siispä vielä joudun odottelemaan kypsymistä, kun kukintaa suuri osa aloitteli vasta heinäkuussa.

Ilmankosteuden kanssa samaan kuvaan listasin myös sadepäivät, mutta niistäkään ei tiedä onko silloin satanut koko päivää. Mutta kyllä kai siitäkin osviittaa saa aurinkoisten päivien määrästä.

Kevään varhaisuus saattaa todella korostua tuossa vertailussa,  sillä huhtikuukin oli täällä 4,2 asetta lämpimämpi kuin Oulussa, missä myös oli reiluja yöpakkasia, -4,6, kun Tampereella jäätiin minimissään -1,9 asteeseen. Minä vein chilini parvekkeelle jo huhtikuussa. Silloin oli aurinkoista.

Aurinkoisten päivien vertailua en löytänyt kuin Jokioisista (http://fmi.fi/saa/tilastot_9.html#5). Kesä 2007 oli suunnilleen keskiverto, 2006 ennätysaurinkoinen ja mennyt kesä tilaston pohjalukemia. Itse asiassa tuo tilasto laski aurinkoisia tunteja kesäkuukausina.

EDIT: Lisäsin huhtikuun tuohon tilastokuvaan.

Eipä mennyt Habanero vielä talvilevolle. Pari viikkoa sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=52033#52033) pienempään purkkiin vaihtamani ja tyngäksi leikkaamani Habanero Red Dominica on sisällä ikkunalaudalla alkanut versoa voimakkaasti.
21.10.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/dominicaversoo.jpg)
Ylimmän vihreän oksan ylälehdet ovat uusia ja vanhemmistakin oksista, jopa suoraan rungosta on tulossa uutta kasvua. Oikealla on toisen leikellyn, Aji Cristalin kypsymään jätetty palko. Cristaliin kehittyy kukkanuppuja uusiin versoihin. Mitenkähän niiden käy syksyn pimeydessä? Ikkunan päällä minulla on 4 kpl 21W loisteputkia, jotka palavat 14 tuntia vuorokaudessa. Niistä tulee ikkunalaudalle pilvisen päivän verran valoa.

Kukintaa on monella muullakin taholla. Vasta multaan laittamani Dominican pistokas, pikku oksan pätkä, jossa oli muutama parin sentin juuri ja kymmenkunta lehteä, avasi kukkansa heti multaan päästyään. Eihän ne tietenkään voi pysyä, ei tällainen valo riitä Habaneroille.

Baccatumeilla sen sijaan voi olla toivoa hämärämmässäkin. Campanen pikku pistokas kukkii, samoin alkukesän Inca Red Dropin pistokas, josta on jo saatu satoakin. Pikku pallukoita kasvatteleva PI 439380 (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=51811#51811) alkoi myös voimakkaan uuden kukinnan, kun poimin siitä ensimmäistä satoa pois.

Inca Red Drop on ollut minulle todellinen chilikesän pelastaja. Löytö, josta en osannut odottaa mitään. Inca kasvoi kiltisti ikkunalautani vähässäkin valossa, pysyi kohtalaisen pienenä ja aloitti kukinnan aikaisin. Maku osoittautui sopivaksi melkein mihin tahansa ruokaan. Siitä on tullut meillä niin perusmaku, että muita verrataan siihen. Annuumien käyttö tuoreena on melkein loppunut, kun Incaakin on olemassa. Satoa siitä sain jo huhtikuun puolivälissä (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=44610#44610). Siitä lähtien siinä on ollut aina chilejä käytettävissä, kun niitä on tarvittu. Satoisuus on ollut siis jatkuvaa jo kuusi kuukautta. Olisi sitä kait vieläkin jatkunut, mutta parveke alkaa viilentyä ja sisätilaan siirtymistä varten kasvi piti leikata ja istuttaa pienenpään ruukkuun.
14.8.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/inca14_8.jpg)
Tässä kasvi kokonaisena elokuussa. Eipä se tuosta enää mittaa juuri kasvanut, punaista vain kasvatteli. Nostin tuon ylös kuuden ja puolen litran ruukusta, leikkelin sekä varren, että juurista valtaosan ja istutin sen talveksi ikkunalle mahtuvaan parilitraiseen. Raakaa peliä, mutta tuo näytti toimivan Dominican ja Aji Cristalin kanssa, miksei siis Incallakin.
23.10.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/incaleikattuna.jpg)
Tämän verran jäi maan pinnalle. Kymmenkunta senttiä vartta ja yhteen oksaan kukka, nuppuja ja muutama lehti. Saattavat nuukahtaa lähipäivinä, mutta en raaskinut noita poistaakaan.  :wink:

Kyselläänpä samalla asiantuntijoilta, jotka ovat ennenkin leikelleet chilejään: Olisiko tuo runko pitänyt leikata tarkemmin oksan päältä? Ainakin omenapuulla leikkaus pitäisi suorittaa silmun vierestä, ettei kuivumaan jäisi tappia, vaan runko kasvaisi umpeen siististi. Vielähän tuon voisi siistiä, mutta kun oksasakset olivat vähän tylsät ja varoin vioittamasta kukkivaa oksaa.  :lol:

Mikään asiantuntijahan en tähän ole sanomaan, mutta kokeiltaessa havaittua: Mahdollisimman läheltä sitä viimeisintä tervettä kasvupistetä/silmua, muuten on vaarana juurikin se että oksan pää alkaa kuivua ja muuttua ei niin nätin väriseksi. Tosin riippunee paljolti lajista ja sen elinvoimasta sekä ympäristön olosuhteista. Mutta on hyvin mahdollista että tuota ei tarvitse enää lyhentää, sen pään väri alkaa kyllä melko nopeasti vaihtua, mikäli käy kuivumaan. Ja saahan sen sitten silloinkin leikattua.

Mulla on tuossa nyt kaksi bonsai aihiota, marketti haba ja tabasco. tabasco on tämän kesän kasveja, siinä useita oksia, tarkoitus ehkä tehdäkkin siitä jatkossakin villisti haarova. Mutta asiaan, eli siinä kaikki jätetyt oksat hengissä ja versoavat uutta useista kohdista, oksat koitettu katkaista juurikin siitä silmun yläpuolelta ja useimmissa oksissa onnistunut kohtalaisesti ilman oksan pään kuivumista. Kun taas habassa joka on jotain kolme vuotias ja todella puutunut, oksan päät yksi toisensa jälkeen on kyllä kuivahtanut. se on valkannut aika tarkkaan paikat josta lähteä versoamaan uutta. Täkyksi jätetyt pinet podit ja lehdetkin ovat ottaneet nokkiinsa ja tipahtaneet pois, pääasia että on hengissä. Ja jos noita vertaa toiseen marketti habaan joka sai kesällä saksista ja päätyi rankana sisälle, niin jäi leikatessa ehkä vähän pidempiä päitä noihin oksiin, mutta ne on kuivunu jotenkin asiallisesti, kun eivät ole muuttuneet ruskeiksi ja ihan elottoman näköisiksi. Mutta kaikki mitä on rankastikin leikattu tähän mennessä ovat jatkaneet kasvuaan ok. Pari taimea otti kyllä keväällä nokkiinsa ja päättivät samantien lopettaa pituuskasvun(piti saada haaroittumaan, ja nämä pirulaiset eivät olleet samoilla linjoilla).

Hain sitten puutarhasta terävämmät sakset ja leikkasin Inca Red Dropin rungon vieläkin lyhyemmäksi aivan  alimman oksan yläpuolelta (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=52693#52693) kahdeksan sentin tapille. Jos se vaikka kasvaisi umpeen paremmin. Chilien näin isona leikkaamisesta minulla ei ole aikaisempaa kokemusta.

Sen sijaan minua ihmetyttää juurien nopea toipuminen rajusta leikkauksesta. Vaikka veitsellä poistin 2/3 juuristosta, kasvit ovat parin viikon päästä jo kovassa kasvussa, eikä varsinaista nuukahtamista ole esiintynyt ollenkaan. Mullan olen toki pitänyt kosteana, eikä kovaa auringonpaistetta ole esiintynyt.

Suuremman ruukun juuripaakkua hajottaessani törmäsin ilmiöön, joka asettaa koko ruukunvaihtotekniikkani kyseenalaiseksi. Jo Aji Cristalin kohdalla olin ihmetellyt samaa, mutta Inca asetti kysymyksen selkeämmin:
Alkukesällä siirsin sen suurempaan astiaan varovasti juuristoa vahingoittamatta kesken satokauden. Kasvu ja sato jatkui kyllä, mutta nyt syksyllä näytti siltä, että kasvi oli kasvattanut vain muutamia ohuita juuria ison ruukun pohjatilaan ja pääosa juurista oli edelleen siinä vanhassa juuripaakussa. Kasvi ei siis osannut hyödyntää isompaa multatilaansa? Päättelin, että ensi kerralla rikon juuret veitsellä pakottaakseni ne uuteen kasvuun, kun vaihdan ruukkua. Onko turha tai suorastaan vahingollinen toimenpide?

Olkoon tämä viimeinen kerta tänä syksynä kun kirjoitan kanankakalla lannoitetusta Panamalaisesta Aji Chombosta. Sen vaiheita olen seurannut täällä monesti kesän kuluessa.

Kokeilu alkoi melkein vahingossa kesäkuun alussa, kun halusin myöhäistää yhden Habaneron kukintaa. Oletin voimakkaan lannoituksen johtavan siihen ja laitoin kourallisen kanankakkaa ruukun pohjalle. Yhdessä latvan katkaisun kanssa se toimikin jonkin aikaa. Kasvista tuli tosi komea, isolehtinen, vihreä ja roteva (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=46553#46553).

Heinäkuun lopulla se kuitenkin ryöpsähti täyteen kukkia (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=47800#47800) ja kasvoi parvekkeen pöydältä kattoon asti (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=48384#48384). Mittaa on joka suuntaan ainakin puolitoista metriä. Kuukautta myöhemmin satoa roikkui oksilla niin, että oksia piti jo tukea. Syyskuun alussa ensimmäiset kypsyivät ja todettiin tosi tulisiksi. Tällä välillä annoin Chombolle silloin tällöin Puutarhan Kesä (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=40674#40674) lannoitevettä, mutta ei niin usein kuin muille chileilleni.

25.10.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/chombo25.10.jpg)

Toista kuukautta sitten keräilin Chombon oksilta aikamoisen sadon kuivumaan ja säilykkeisiin. Viitisenkymmentä isoa, yli 6-senttistä paprikan mallista niitä oli. Ei siinä kuitenkaan kaikki. Vaikka en ole tätä lannoittanut sadonkorjuun jälkeen, taas on 25 kypsää oksistossa. Eikä siinäkään vielä kaikki:

25.10.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/chombokukkajaraakile.jpg)
Se kukkii vieläkin. Lokakuun lopulla kehittyy lasitetulla parvekkeella Habaneroon kukkia isoina ryppäinä ja niistä kasvaa viikossa tuollaisia komeita raakileita. Eikö se aio lainkaan lopettaa? Nyt kerään kuitenkin kypsät kuivumaan ja pakkasen purtua lehdet mustiksi pätkäisen rungon aivan lyhyeksi, kaivan juuret ylös ja leikkaan ne talvehtimaan pieneen ruukkuun ja viileään. Selviää sitten tai ei. Lämpöpaikkoja ei kaikille riitä.

Ensi kesänä jatkan lannoituskokeilua jollakin muulla lajikkeella. Olisi tietysti hyödyllisempää, jos rinnalla olisi perinteisin menetelmin kasvatettu verrokkikasvi. Samanlainen paikka auringossa ei kuitenkaan ole helposti järjestettävissä. Pitänee kokeilla jollakin vähempään valoon tyytyvällä lajikkeella. On hyvinkin mahdollista, että kaikki eivät pidä voimakkaasta lannoituksesta. Kertokaa nyt edes muut Chombon kasvattelijat, millaisia niistä kasvoi, missä ja miten. Onko tämä ehkä oikeastikin noin isokokoinen ja satoisa?

Taitavat tuoreet, suoraan chilistä otetut siemenet itää ripeämmin kuin kuivatut?

On tullut tavaksi testata siemeniä ennen kuin kerään niitä talteen. Syy on viime syksyinen itämättömyys. Omat Habaneron siemenet eivät itäneet yksikään. Ne olivat kyllä olleet parvekkeella aika viileissä oloissa pieninä raakileina. Oletan kylmyyden jossakin kriittisessä kehitysvaiheessa syyksi siementen tuhoon.

Testimenetelmäni kelluva talouspaperi (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=42088#42088) sai taas tutkittavaa. Tänä syksynä kaikki ovat itäneet melko hyvin. Ei tosin ole yöpakkasiakaan ollut. Nyt laitoin paria lajiketta suoraan paperille niitä peratessani, siis siemenet vielä kosteana ja pehmeänä suoraan kostealle paperille. Molemmat, sekä intialainen mysteerilajike (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=46410#46410)  Bengali Small että baccatum "Microcarpum" (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=5039#5039) PI 260567 itivät täydellisesti ja nopeasti. Kolmessa päivässä kaikki olivat itäneet normaalissa huoneenlämmössä. Itse asiassa nopeamminkin, sillä laitoin ne illalla itämään ja kolmannen päivän aamulla oli kaikissa idut.  :wink:

Tavallinen itämisaika tuolla metodilla on 5-9 päivää. Mullassa viime talvena noiden emokasvien idätys kesti yli kaksi viikkoa.

Chombo-huomioita...

Minäkin kasvatin tosiaan tätä lajiketta ja tähän saakka kasvattamistani Aji Chombo osoittautui kenties riuskimmaksi kasvajaksi.

Siirsin chombon noin 15l astiaan alkukesästä ja jossain vaiheessa heinäkuussa kasvi tempaisi nopeassa tahdissa itselleen lähinnä raparperin vahvuutta muistuttavan rungon ja komean oksiston täynnä kukkia. Aiemminkin habaneroihin on kasvanut reipas runko mutta tässä runko kehittyi erityisen nopeasti ja kasvi pitkäksi, mittaa on lähes 1.5m. Kasvupaikkana oli valoisa lasiportaikko. Kukista kehittyi vain pari marjaa, minkä oletan johtuvan pilvisistä ilmoista ja lannoituksen puutteesta. Pari viikkoa sitten kannoin kasvin tänne "toimistoon" ja aloitin myös kastelulannoituksen. Kukkiminen jatkuikin melko tehokkaan ja raakileita roikkuu nyt tusinan verran. Sato ei ole sinun satoasi lähimaillakaan mutta lajike tuntuu olevan oikein elinvoimainen!

Ja se maku. Oli habaneroksikin oikein tuhti tulisuus ja hyvä maku. Erinomainen lajike minun mielestäni...

Lainaus käyttäjältä: "Pasi"... Kasvupaikkana oli valoisa lasiportaikko.
... Pari viikkoa sitten kannoin kasvin tänne "toimistoon" ja aloitin myös kastelulannoituksen. Kukkiminen jatkuikin melko tehokkaan ja raakileita roikkuu nyt tusinan verran.

:wink:  :wink:
Huvittavaa kyllä kasvia katsellessani tuli mieleen, että se sopisi nimenomaan julkisten tilojen koristeeksi. Niin roteva ja terveen oloinen lehvästö siinä on, puhumattakaan satovaiheesta koristeellisine punaisine marjoineen.

Okei, Chombo siis kasvaa isoksi vähemmälläkin lannoituksella. Sato taitaa riippua aika paljon auringosta. Minulla se oli satokauden parhaalla paikalla eteläpuolella lasitettua parveketta. Ehkä kanankakan vaikutus ei sittenkään ole merkittävä?

Parvekkeella tuoksuu aivan ihanalta. Paloittelin juuri tuoreita oransseja Habaneroja vihanneskuivuriin ja siitä leviää uskomattoman voimakas tuoksu. On tämä ollut outo lokakuu. Tampereella keskilämpötila oli yli 3 astetta normaalia korkeampi, eikä pakkasöitä ollut. Chilit kasvavat edelleen lasitetulla parvekkeella ja uutta satoa muodostuu.
1.11.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/habasato1.11.jpg)

Taisin tehdä viisaasti, kun syyskuun alussa leikkelin kaikki kukkivat oksan päät pois Habanaeroistani saadakseni kukinnan loppumaan ja hedelmät kypsymään. Satoa korjataan nyt. Aivan muutama vihreä jäi vielä oksille, kun keräsin 30 kypsää oranssia Habaneroa viimeisestä sen lajin puskastani. Osa oli pieniä, mutta isoimmat olivat yli viisisenttisiä.

Tarkkaan ottaen nuo ovat pelkkiä Habaneroja ilman mitään etu- tai takaliitettä. Hankin siemenet Hyötykasviyhdistykseltä. (http://www.hyotykasviyhdistys.fi/tuoteluettelo.shtml) Itämään laitoin ne jo joulukuussa ja ensimmäisen sadon sain Vappuna. Siitä lähtien oranssia on ollut tarjolla melkein jatkuvasti. Heinäkuussa tosin osa jäi pikkuisiksi marjoiksi kylmän kauden jälkeen.

Jälleen kerran tuli todetuksi, että Habanero on jumalainen mauste. Porsaanpaistin paistoliemeen lisäsin pikku purkin ruokakermaa, vähän jauhoja, ripauksen sokeria ja sitruunaa ja puolikkaan isoa Habaneroa. On muuten maukasta kastiketta. Olisi siihen kokonaisenkin  voinut paloitella, mutta näinkin se menee.

Pakkasta luvassa: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/1.11.saaennustus.png)
Marraskuu toi pakkaset. Viimeiset vielä satoa kypsyttelevät chilit täytynee ottaa ensi yöksi sisään. Alkuviikolla näyttäisi vielä kypsyttelysäitä jatkuvan.

Chilivaari kirjoitti:
"Taisin tehdä viisaasti, kun syyskuun alussa leikkelin kaikki kukkivat oksan päät pois Habanaeroistani saadakseni kukinnan loppumaan ja hedelmät kypsymään. "
Kyllä!  itsehän olen tehnyt sitä lähes koko kasvukauden!
ja ei minulla ainakaan huono sato ole ollut, päinvastoin!
Nyt kyllä on tehnyt pahaa kun on Nagan uudet upeat kasvuversot pitänyt napsia pois :cry:  samoin Rocoton joka selvästikkin vaan nauttii kun ilmat viileni, on ollut niin upeassa kukassa, että kait mun on pakko yrittää siirtää se sisälle, vaikka taisin mennä vannomaan että minähän en chilejä sisälle siirrä! :roll:

Taidamme kuitenkin puhua hieman eri asiasta. Jos muistan oikein, kasvihuoneessa jätit kesällä kuitenkin 4 pääversoa kasvamaan. Minä katkoin kaikki, myös latvat. Jäljelle jääneet raakileet kasvoivat komeiksi ja ehtivät kypsymään.

Menetelmääsi voisi kutsua kesäkauden kasvun ohjailuksi. Minä taas tein syyskuun alussa täydellisen kasvun lopetuksen. Kun nyt katsoo  noita puskia, niin kasvukaudellakin olisi voinut vähän ohjailla. Taidat osata tuon homman paremmin.  :wink:

Huh ! jos katkoit kaikki, niin mitäs sulle enää jäi kuin runko!
jotain meni nyt blondilta ohi :wink:
juu kyllä mulla neljä pääversoa kasvoi, muuta kun ne oli siellä n.3,5m niin kyllä meni latvatkin ja jatkossa latvojen latvat moneen kertaan!
ja kun kasvustossani oli tarpeeksi "hedelmiä" niin kaikki kukat lähti vähintään kerran viikossa, ja kun rungon alaosan chilit olivat lähes kypsiä niin sitten annoin kukkia ja lisääntyä!
ja tuskin minä aloittelijana osaan "paremmin" kuin te "vanhat" konkareet,
mitä nyt on ollut vaan helkkarin hyvä tuuri :) ja hyvä paikka chilien kasvaa!
Ja varmaan nuo Markon naurut kannustaneet hölmöilyihini! Näytänpäs! tyyliin!
olisit nähnyt kotikasvarin, niin olisit sinäkin itkenyt ! no tuli sieltä hyvä sato, mutta kausi oli lyhyt!
katsotaan miten muijan käy ensivuonna, jos nyt on edes muijaa ja kasvaria missä kasvattaa :cry:

Lainaus käyttäjältä: "hessi"Huh ! jos katkoit kaikki, niin mitäs sulle enää jäi kuin runko!

Sepä näissä sanoissa on, että ne voidaan ymmärtää eri tavoilla eri päissä.  :lol:
Katkoin kaikki oksan päät, joissa oli kukkia. Myös latvat. Katkoin ne viimeisen selkeän raakileen yläpuolelta. Ihan pikku paperisaksilla leikkasin raakileen ja kukkien välistä. Minulle jäi tuuhea puska, jossa oli tylpät oksat. Ja paljon raakileita kypsymässä. Eikä enää kukkia. :lol:

Lauantai-iltana nostelin parvekkeelta sisään pakkasen tieltä muutaman chilin, joissa vielä on raakileita. Eipä siitä pahaa pakkasta tullut, eikä parvekkeelle jätetytkään jäätyneet, mutta sisään tuodut villiintyivät:
3.11.08 (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/pc1_sisalla.jpg)
Indian PC-1 aloitti satokautensa sen verran myöhään, että vieläkin oli runsaasti vihreitä oksilla. Se majailee muutaman muun intialaisen kanssa isossa parvekelaatikossa altakastelussa turpeessa. En saanut laatikkoa mahtumaan ikkunalle, mutta läheisellä tuolilla vuorokauden majailtuaan PC-1 oli kehittänyt punaista väriä jo muutamaan kymmeneen palkoon. Sisään tuodessa nämäkin kaikki olivat kokonaan vihreitä. Ehkä se oli vain odotellut lämmintä. Intialaiset Suomessa lokakuussa parvekkeella värjöttelemässä ei taida olla hyvä yhdistelmä.  :wink:

Pari viikkoa sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=52597#52597) tämä Aji Cristal oli vielä vaalean vihreä. Nyt siinä on mielenkiintoinen väri, läpikuultava. Täysin kypsyessään se muuttuu tasaisen punaiseksi.
Aji Cristal: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/lapikuultavacristal.jpg)
Noin kuukausi sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=52033#52033) toin tämän sisään parvekkeelta. Leikkasin pois puolet rungosta, valtaosan oksista ja kaksi kolmasosaa juurista. Muutama raakile jäi kehittymään. Leikkauksen ja lämpimään tuomisen jälkeen tämä Cristal on innostunut kukkimaan runsaasti ikkunalaudalla. Kukkia on tiheämmässä kuin kesällä parvekkeella. Lämpö taitaa tehdä hyvää tälle lajikkeelle ja reilu leikkaus herätti sen uuteen kasvukauteen. Jos oikein tulkitsen, niin siellä näyttäisi olevan jopa yksi uusi raakile kehittymässä. Jos minulla nyt olisi riittävästi valoa tarjolla, saisin ehkä runsaan myöhäisen syyssadon. Marraskuussa.  :roll: Jouluksi kypsäksi?  :lol:

- Mutta eipä sitä valoa ole niin paljon - ellei aurinko paista.

Pieniä lentäviä ötököitä on taas alkanut pörrätä chilien ympärillä kun toin ruukkuja parvekkeelta ja ulkoakin sisään. Niissä niitä taisi tulla.
(http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/harsosaaski.jpg)
Tuommoisen nappasin ilmasta kiinni. Vähän se meni muusiksi, mutta siivestä ja koosta tunnistaa harsosääsken.  Mittaa tuolla on  2-3mm.  Kuvasta mittasin. Karvainen alusta ei ole ihoa, vaan sanomalehteä.
Wikin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu)(hakusana harsosääski) mukaan siitä ei ole isompaa haittaa paitsi toukista itämisvaiheessa juurille. Siksi kylvömulta on syytä käsitellä kiehuvalla vedellä ennen siementen kylvöä, jos noita on talossa. Toinen harmin aihe, ripsiäinen (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=49383#49383) on puolet pienempi ja sen siivet ovat rispaantuneet, karvaiset. Se ja sen toukat syövät chilienkin lehtiä.

Pintamullan pitäminen kuivana estää noiden lisääntymiskierron. Niitä voi pyydystää jollakin makealla hedelmäisellä mehulla, johon laittaa muutaman tipan tiskiainetta. Perinteinen kärpäspaperi auttaa myös. Leskisen ötökkäsivut kertovat sitten muistakin chilien syöjistä:
http://jleskinen.net/index.php?p=otomap

Olen kelluvalla talouspaperilla (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=42088#42088) testaillut siementeni itävyyttä ja hyvinhän tämän kesän sato tuntuu itävän. Reilu viikko sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=52987#52987) kerroin alle kolmessa vuorokaudessa itäneistä. Inca Red Dropin siemeniä olin siinä vierellä yrittänyt idättää tositarkoituksella jo pidempään. Kaikki olivat samassa astiassa, samassa lämpötilassa ja kosteudessa. Vasta kahden viikon jälkeen Incaan tuli ituja. Kaikkiin siemeniin samana päivänä.

Nopeimmat siis itävät kolmessa päivässä, normaali on 5-9, mutta jotkut lajikkeet vain kestävät. Muut, myöhemminkin laitetut siemenet menivät ohi, mutta nämä Incan siemenet vain jurottivat. Syytä en ymmärrä. Viime keväänä sain niistä taimia kymmenessä päivässä ja Pilin Plantaasilla (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=53130#53130) sama lajike iti kolmessa päivässä. Tuollainen vaihtelu kait vain on hyväksyttävä. Kasvit ovat yksilöitä ja siemeniin on ladattu ties minkälaisia suunnitelmia. Yksi hatara selityksen poikanen minulla tulee mieleen: Incan siemenet otin vihanneskuivurista, juuri rutikuivaksi lämmössä ja tuulessa kuivatusta palosta. Saisiko sillä siemenet niin kuiviksi, että kostuminen kestää melkein viikon? Normaalisti kuivaan siemenet talouspaperin päällä huoneenlämmössä.

Ai että miksi idätin tähän aikaan vuodesta tositarkoituksella.? :wink:
Ajattelin tehdä Incasta bonchin istuttamalla niitä kaksi saman kiven päälle, jolloin juuret ehkä kietoutuvat kiven ympärille ja rungot voin ohjailla kietoutumaan toisiinsa Fataliin esimerkin mukaan. Tuollaista varmaan voi kasvattaa talvellakin, kun sato ei ole haaveena. Kesällä tehty Incan pikku pistokas tuottaa ikkunalla edelleen satoa ja on täynnä kukkia. Niistä ei kyllä moni enää kehity, niin pimeätä on.

Chilien talvehtimisesta minulla ei ole kuin pari osittain epäonnistunutta kokemusta. Siksi tänä syksynä ajattelin kokeilla erilaista menettelyä. Ilmeisesti taas väärin. Onkohan tuohon oikeata tapaa?

Kuukausi sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=52033#52033) leikkelin parvekkeelta muutaman chilin "talvehtimaan" ikkunalaudalle. Habanero Red Dominican rungon katkaisin kymmenen sentin tapille, johon jäi muutamia lehtiä. Juuretkin leikkelin paljon pienempään ruukkuun mahtuviksi.

Leikattu Dominica: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/dominica2x.jpg)
Kuukausi sitten tehdyn pienennysleikkauksen tulos sekä pari viikkoa myöhemmin uutta versoa pukkaava runko.
Dominica 9.11.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/dominicaversoo2.jpg)
Eilen kuvasin tuon tapille leikatun Dominican. Kuvaussuunta ja kulma on sama kuin 21.10. (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=52597#52597) kuvassa ylhäällä oikealla. Oikean reunan Aji Cristalkin on sama, nyt vain kypsyneenä. Kuva piti ottaa vähän kauempaa saadakseni sen mahtumaan. Dominica on versonut joka suuntaan. Kyllä se leikattu runko siellä lehtien kätkössä on. Kukkanuppujakin on latvoissa.

Miten tästä eteenpäin? Leikkaanko taas kaikki vihreän pois? Vai annanko kukkia ja pudotella kukat?

Viereisessä Aji Cristalissa on pari uutta pikkuista raakiletta edelleen latvassa, mutta eivät ne ole kasvaneet pariin päivään, joten taitavat kuihtua pois. Inca Red Dropin kukkavarret kellastuvat ja putoilevat. Ei tämä ole satokausi chileillä ikkunalaudalla. Vain pyöreämarjainen baccatum PI 439380 (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=51811#51811) jatkaa uusien pallukoiden kasvattelua.

EDIT: Ihmettelyä vähän myöhemmin.
Kuukausi sitten leikkaamani puolimetrinen Dominican oksa kypsytteli pullossa siinä olleet raakileet ja nyt siinä on komeat juuret. Ja pari kukkaakin jo. Siitä saisi ison Habaneron nopeasti, jos vain olisi valoa tarjolla.

Itsekkään en ole perehtynyt tuohon "tappina" talvettamiseen, mutta muistan jostain lukeneeni että leikkauksen jälkeen chili olisi hyvä viedä pimeään/hämärään ja viileään, ja kituuttaa melko vähällä vedellä, jättäen ravinteet pois kokonaan(?). Näin siis annettaisiin kasville mahdollisuus levätä, kun kasvun edellytykset olisivat mahdollisimman minimaaliset. En tiedä sitten, loogisesti ajatellen toi kävisi järkeen kyllä.

Lämpötilasta tuo lehtien versominen näyttää olevan kokonaan kiinni. Tuon edellisen sivun lopussa (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=53431#53431) esiintyneen, ikkunalla voimakkaasti versoneen Dominican jälkeen leikkelin seuraavalla viikolla muitakin. Niistä pari jäi parvekkeelle, missä lämpötila on pysytellyt yleensä viiden asteen alapuolella.
11.11.08 (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/kaksirankaa.jpg)
Nämä tyngäksi leikatut Microcarpum ja Bengali Small eivät ole ehtineet edes hiirenkorvalle neljässä viikossa kylmässä.

Tuolla englanninkielisellä puolella JohnF leikkeli vielä rohkeammin chilejään talvehtimaan: http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=36249#36249
Alku hänellä sujui hyvin kylmässä autotallissa, mutta sitten tuli pakkanen sisään ja hän siirsi chilit makuuhuoneeseen. Siellä ne alkoivat kasvattaa lehteä.

Minulla ei ole sopivaa kylmää tilaa käytettävissä. Parvekkeella yllättää kohta pakkanen. Autotallissa on vielä liian lämmintä. Yritin siellä viime talvena säilyttää Habaneroa lehdettömänä. Joulukuussa tuli kuitenkin lämmintä ja silloin ilmestyi lehtiä runkoon. Seuraavan kylmän kauden aikana ne rutistuivat. Kun tätä oli tapahtunut kolmasti, toin chilin sisään. Siihen kasvoi vielä neljännetkin lehdet samoihin paikkoihin, mutta kasvuun lähtö oli hyvin hidasta ja siemenestä kasvatetut menivät keväällä ohi.

Sieltä ne juuret tunkevat, puun ja kuoren välistä. Nila-kerros se taitaa olla virallisesti. Siellä  puun nestevirtaukset kulkevat juuristosta latvaan ja siitä myös tehtiin pettuleipä aikoinaan.
Dominican juuret: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/juuretlk.jpg)
Tämä ei ole halko, vaan kuukausi sitten leikattu ja veteen laitettu Habanero Red Dominican puolimetrisen, sormen paksuisen, ryhmyisen oksan viistoon veistetty alapää. Se näkyy 7.10. jutun (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=52033#52033) alimmassa kuvassa taustalla. Toista viikkoa siinä on jo ollut juuria. Ne olisi voinut laittaa multaan aikaisemminkin, mutta en oikein tiedä, mitä tekisin tuollaisella Habanerolla tähän aikaan vuodesta, kun siinä on jo kukkiakin.

Pienempiä chilin oksia juurruttaessani ei juurien ilmestymispaikka ole ollut näin selvästi näkyvissä, vaan ne ovat ilmestyneet leikkauspinnasta tai jopa ylempää varresta kuoren läpi. Tarkemmin ajatellen on aivan luonnollista, että ne lähtevät sieltä, missä kasvulle tärkeät nesteet virtaavat.

Talvella näin jopa aika tavalla vaivaa, että löysin Kashmiri Mirch (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=39928#39928) chilin siemeniä. Olin kuullut Intian kävijöiltä, että siellä oli talvella jäätä järvessä ja luntakin satoi. Oletin siis ilmaston muistuttavan Suomea, onhan se Himalajan rinteillä. Omilla retkilläni en päässyt siellä käymään, sillä se oli suljettua sotilasaluetta pitkän ajan.

Siemenet itivät hyvin ja taimet kasvoivat korkeiksi. Osa oli ulkona kesän. Vaikka niissä oli ulos vietäessä jo kukkia, satoa tuli vain muutamia melko pieniä kippuroita (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=52320#52320).
Parvekkeella se kasvoi huonomaineisessa annuum-laatikossani (turve taisi olla viallista, koska mikään niistä ei kukkinut kunnolla). Syksyllä kukinta vihdoin onnistui, kun korvasin osan turpeesta mullalla. Kashmiri kasvoi isoksi, reilusti yli metriseksi ja kurkotti oksillaan kauas vaakasuoraan. Vasta marraskuun alussa otettuani laatikon sisään, ensimmäinen Kashmiri kypsyi.
Kashmiri Mirch: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/kashmiri10.11.jpg)
Palko on kyllä komea, yli 3 cm paksu ja toistakymmentä senttiä pitkä. Ei niitä montaa muuta ehtinyt kypsyäkään, sillä tyhjensin laatikon. Pistin chilin paloiksi ja vein kompostiin. Tuo nyt ei vain ollut meikäläisen oloihin soveltuva lajike. Värin vuoksihan sitä lähinnä kasvatetaan. Sen avulla saa voimakkaan punaisen värin ruokaan. Maku on miellyttävä, sitä maistelisi mielellään enemmänkin. Poltetta on vain aivan tyvessä siemenien kiinnikkeissä.

Vasta epäonnistuttuani kasvatuksessa aloin tutkia chilin kotipaikan säätä. Kashmirin osavaltion pääkaupungissa Srinagarissa on toki talvi, mutta vain kolmena kuukautena yölämpötila jää nollan alapuolelle ja päivällä on silloinkin lämpöasteita. Loput 9 kuukautta siellä sitten onkin meidän kesäämme vastaavia lämpöjä tai enemmän, kolme kuukautta päivisin +30. Kun kerran aloin kaivella keskilämpöjä, vilkaisin myös Dominican säätä, jotta osaisin kasvattaa Habaneroani paremmin. Se tilasto on yksitoikkoista luettavaa: Päivällä +30, yöllä +22-24. Vuoden ympäri. Aurinko paistaa. Revi siitä sitten kasvatusohjeita Suomen marraskuuhun.

Hmmm
mun pihallani ei kyllä viime talvena juuri ollut pakkasta, lähes koko talvi + 5
En yhtenäkään aamuna putsanut lumia auton päältä pois(muistaakseni)
en ainakaan täällä saaristossa kotipihalla!
Lounais suomi ja saaristo olis aikas hyvä testi paikka, jos mustikkakin kukkii ja on raakileilla vielä marraskuussa :)

Lounais-suomesta puuttuu kuitenkin vielä yhdeksän kuukauden mittainen kesä ja se 3 kuukautta +30 astetta päivisin. Nuo taitavat olla tärkeämmät tekijät chilien kasvulle kuin talven vähälumisuus. :lol:

Säätiedotus lupaa reilua pakkasta ensi yöksi ja nollan alapuolella vielä huomennakin. Kävin siis iltahämärissä keräämässä parvekkeelta ehkä viimeistä "tämän kesän" satoa. Campanen joulun kelloja oli kasapäin eri väreissä. Niitä on viime päivinä pilkottu ruokaan useasti ja jääkaapissakin on pussillinen punaisia. Nyt otin vihreätkin alas. Ne kypsyvät ruokakomerossa muutamassa päivässä.
16.11.08 (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/satoa16.11.jpg)
Campane-kasan etupuolella on muutama Habanero, vasemmalta oranssit, keskellä Aji Chombot ja sitten melkein kypsät Dominicat. Pitkulaiset ovat Microcarpumeita ja on tuolla kasan päällä jossakin pari Starfishiäkin. Nuo kasvit ovat liian isoja sisään tuotavaksi. Vähän juuria pienessä purkissa ja rungosta muutaman sentin ajattelin ottaa talvisäilöön, kunhan pakkanen on ravistanut lehdet ja jäädyttänyt tuoreet oksat.

2-3 viikkoa sitten keräsin kypsät Habanerot kuivuriin, joten kyllä niitä vain kypsyy marraskuun keleissäkin. Chombo osoittaa erityistä sitkeyttä. Se kukkii edelleen voimakkaasti ja uusia raakileitakin muodostuu. Jätin pienemmät puuhun. Katsotaan, jäätyvätkö ensi pakkasissa. :lol:

Parveke on melkein tyhjä, mutta sisällä viherrys jatkuu - jopa aika yllättävissä merkeissä. Loppukesästä ja syksyllä laitoin muutamia chilin oksia juurtumaan saadakseni talveksi pienemmät versiot niistä ikkunalleni. Habanero Red Dominica oli yksi viimeisistä. Varteen teipattu nimilappu kertoo, että se on katkaistu veteen 23.9., siis kaksi kuukautta sitten. Nyt siinä on jo kukkia ja pienoinen raakilekin:
Dominican pistokas 22.11.08 (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/dominicapistokas.jpg)
Juurtumaan laitettu kymmensenttinen oksan pätkä on puolet kuvasta. Yläosa on uutta kasvua. Juuret ilmestyivät kolmessa viikossa. Sen jälkeen se on siis ollut vähän yli kuukauden mullassa.  Parissa viikossa alkoi ilmestyä uusia lehtiä, kukkanuppuja ja nyt niistä kehittyy jo pikku chilejäkin. Tuskin nuo pysyvät. Loisteputkivalossa Aji Cristal kehitti myös raakileen, mutta se ei jaksanut kasvaa, vaan pysyi viikon verran muuttumatta ja putosi sitten pois. Tämä Dominica on saanut vähän enemmän valoa. Se on siivellä pikku taimien 23 W ESL:n valossa ikkunan sivussa. Tuosta tulee reilusti enemmän valoa kuin ikkunasta pilvisenä päivänä, mutta ei sentään aurinkoisen päivän lukemia. Valo palaa 14 tuntia vuorokaudessa. Lamppua olen pitänyt 10-15 cm taimista ja nyt niille on pitänyt rakentaa tuota ruukkua korkeampi koroke, jotta kaikki saisivat suunnilleen saman määrän valosta.

Rajusti leikkaamani, mutta ikkunalaudalla uuteen kasvuun pyrähtänyt (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=53431#53431) iso Dominica kukkii myös, mutta sille ei riitä enää lisävaloa, joten tuo lienee turhaa puuhaa.
Se juuret kasvattanut (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=53573#53573) paksu oksa on edelleen vesipullossa. En ole keksinyt sille paikkaa, eikä oikein ole tarvettakaan kolmannelle kukkivalle Habanerolle marraskuussa.

23.11.08 (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/lumimyrsky_indian.jpg)
Lumimyrsky tukki ikkunan ja ikkunalaudalla oli kypsymässä  viimeiset Aji Indianin (c. baccatum) "hedelmät". Viikko sitten leikkelin satoa kantavat oksat pulloon ja väri on vaihtumassa ripeään tahtiin, kun pääsivät lämpimään parvekkeelta.

Kävi vahinko. Tai siis tahallinen, tietoinen vahinko.
Kahvimyllyllä oli jauhettu habaneroja viimeksi ja eilen hankin kokonaisia kahvinpapuja kun sattui olemaan tarjouksena Lidlissä.  :wink:

Aamukahvi oli hyvää, vähän poltteli suupieliä, mutta mukavan makuista. Perulaisista Andien rinteiden pavuista ei ehkä kaikkia hienouksia maistanut chilin alta, mutta ehdottoman myönteinen makukokemus, kuten Willekin tuolla toisessa ketjussa kertoi:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=50647#50647

Eihän kenelläkään olisi valmista reseptiä, sekoitussuhdetta chilijauhe/kahvijauhe? Tällä sattumalinjalla en pysty enää jatkamaan, chilit on jo jauhettu kaikki.  :lol:

^Ja nyt testattuna myös chipotle-versio aamukahvista. Ei pöllömpää...  :wink:

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Kävi vahinko. Tai siis tahallinen, tietoinen vahinko.
Kahvimyllyllä oli jauhettu habaneroja viimeksi ja eilen hankin kokonaisia kahvinpapuja kun sattui olemaan tarjouksena Lidlissä.  :wink:

Aamukahvi oli hyvää, vähän poltteli suupieliä, mutta mukavan makuista. Perulaisista Andien rinteiden pavuista ei ehkä kaikkia hienouksia maistanut chilin alta, mutta ehdottoman myönteinen makukokemus, kuten Willekin tuolla toisessa ketjussa kertoi:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=50647#50647

Eihän kenelläkään olisi valmista reseptiä, sekoitussuhdetta chilijauhe/kahvijauhe? Tällä sattumalinjalla en pysty enää jatkamaan, chilit on jo jauhettu kaikki.  :lol:

Kävi tuossa kesällä kaverille pieni moka, oli leikannut chiliä (Rawit)  suodatin pussin päällä, ja kuinka ollakkaan hänen äitinsä keitti kahvit kyseisellä suodatin pussilla... Harva sitä kahvia joi, oli joksenkin outo maku. :D

Nämä on kovia aikoja chilinkasvattajalle. On niin paljon mahdollisuuksia, kiinnostavia lajikkeita, eksoottisia, tulisia, mietoja, maukkaita, tuoksuvia. Kaikkea ei kuitenkaan voi saada. Ei ole tilaa. Ei mahdu parvekkeelle eikä ikkunalle. Ei siis kannattaisi edes laittaa itämään.

Minä yritän olla tiukkana.

Viime kaudelta jäi kiinnostavien lajikkeiden siemeniä 10 erilaista kokeilematta.
Nettikauppoja selaillessa on aivan välttämättä pitänyt tilata 11 eksoottista ja äärettömän mielenkiintoista uutuutta.
Fataliin viime tilauksen Suprise-pussissa oli 4 mustaa ja 10 valkoista yllätystä odottamassa.
Viime kaudelta on ikkunalla tai kellarissa eri tavoin lyhenneltynä 10 lajiketta kasvamassa.

Tuo tekee yhteensä 45.
Parvekkeelle mahtuu 15.

Ei muuta kuin karsimaan.  Onko hyviä metodeita tarjolla? Rahan heittoon tai tikkatauluun en vielä aio turvautua. :wink:

Mustat 28.11. (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/mustat_siemenet.jpg)
Alkuun on kuitenkin päästy kauden 2009 valmistelussa. Tuossa on Fataliin yllärit, 4 mustaa ja niiden yläpuolella Turbo Puben kaksi siementä. Niistä toinen iti viidessä päivässä. Nyt myös numero 2 noista Suprise-chileistä on itänyt 8 päivää kelluvan talouspaperin päälle kylvämisestä. Turbossa on jo sirkkalehdet. Ilmeisesti minä 2009 yritän kasvattaa pubescenseja. Se on täysin uusi kokemus minulle. Onko hyviä ohjeita?

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"...Ilmeisesti minä 2009 yritän kasvattaa pubescenseja. Se on täysin uusi kokemus minulle. Onko hyviä ohjeita?

Omaksi yllätyksekseni sain ensimäisellä yrittämällä rocotosta satoa, vaikkakin vähänlaisesti. Eli yhden kauden "huikealla" kokemuksella täälläkin huudellaan.

Pubescensia saattaa joutua ainakin leikkelemään. Näin ainakin omalla kohdallani. Kasvi alkoi rönsyilemään ja jos olisi saanut kasvaa noin, olisi tuskin pysynyt edes pystyssä. Eikä ollut kyllä leikkauksesta moksiskaan, haaroi vaan enemmän. Pitkän kaudenhan nämä pubet vaatii..

Kovasti nuo nauttii valosta, mutta lämpö on tosiaan (ainakin omasta mielestäni) se hankalin muuttuja tässä puben kasvatuksessa. Liikaa lämpöä = ei satoa. Kasvi saattaa kyllä kasvaa ja kukoistaa, mutta kukkia ei tule jos lämmöt huitelee tasaisesti kolmessakymmenessä. Muuten on kyllä hieno ja palkitseva kasvi. Omat pubet kestivät ainakin tosi hyvin ötököiden hyökkäykset ja viileät ilmat sun muut chilin uuvuttajat. Enemmän olisi ilmeisesti pitänyt lannoittaa omia yksilöitä. Tuo komeinkin kun jäi minulla noin 70 cm korkeaksi.  :wink:

En tiedä oliko tässä nyt mitään "ohjeita", mutta ainakin joitain omia kokemuksia kuitenkin.

Minulla Pubescensit viihtyvät parhaiten pihalla. Siellä ne viime kesänä tuottivat satoa paremmin kuin kasvarissa olleet.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"...Tuo tekee yhteensä 45.
Parvekkeelle mahtuu 15.

Ei muuta kuin karsimaan.  Onko hyviä metodeita tarjolla? Rahan heittoon tai tikkatauluun en vielä aio turvautua. :wink:

Kannattaa miettiä, mitä oikeasti tarvitsee. Ja pitää myös muistaa tarpeeksi laaja erityyppisten lajien valikoima; nimittäin on ruokia mihin sopivat parhaiten chinenset, toisiin baccat ja kolmansiin annuumit. Itse huomasin, että tänä vuonna oli chinensejä liikaa suhteessa annuumeihin... Baccojen määrä oli ihan sopiva, sillä ne sopivat melkein mihin vain.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"...Ilmeisesti minä 2009 yritän kasvattaa pubescenseja. Se on täysin uusi kokemus minulle. Onko hyviä ohjeita?

Viime kesä oli ainakin omille pubeilleni oikein hyvä, johtui kaiketi ilmojen viileydestä. Kukkivat vasta heinäkuun lopulla, mutta ei tainnut yhtään kukkaa tippua. Ensimmäiset kypsyivät sitten marraskuulla, joten aika tarkkaan vuosi niiden kanssa meni.

Huomattavasti esim. chinensejä helpompia kasvatettavia kuitenkin ovat, joten ei hätää. ;)

Lainaus käyttäjältä: "Hombre"Minulla Pubescensit viihtyvät parhaiten pihalla. Siellä ne viime kesänä tuottivat satoa paremmin kuin kasvarissa olleet.

Oliko tuulensuojaa?
Auringossa vai varjoisammassa?
Tuo nimittäin ratkaisisi tilaongelmaa jo viiden kasvin verran.

Lainaus käyttäjältä: "NaokiSoma"... pitää myös muistaa tarpeeksi laaja erityyppisten lajien valikoima; nimittäin on ruokia mihin sopivat parhaiten chinenset, toisiin baccat ja kolmansiin annuumit.

Tuota olen yrittänyt pitää mielessä. Samoin tulisuusasteita. Huipputulisia ei montaa tarvita, miedompia menee enemmän.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"
Oliko tuulensuojaa?
Auringossa vai varjoisammassa?
Tuo nimittäin ratkaisisi tilaongelmaa jo viiden kasvin verran.

.

Minä tulin noiden pubescennssien kanssa siihen tulokseen että puolivarjoinen paikka missä saavat kuitenkin koko päivän valoa.
Pidin silti kuumimman keskikesän aikaan varjostuskankasta niitten päällä.
Mahdollisimman iso istutusastia mitä vaan löytyy, mieluummin saavi.
Omat oli vähän turhan pienissä astioissa viime kesänä mutta onneksi ruukut sattui olemaan turpeen päällä joten juuret kasvoi ruukun läpi suoraan turpeeseen. -Konsti tuokin. :wink:

Itselläni olivat ihan auringossa, eikä edes kovin suojaisella paikalla. Mitään varjostuksia en niille viitsinyt väsätä, muuta kuin ihan keväällä,
kun totuttelivat ulkona olemiseen.
Ruukut oli n. 30cm pauliinoita tai vastaavia. Pubet ovat, mikäli olen oikein ymmärtänyt, vuoriston kasveja. Tulevat näin ollen toimeen vähemmän suojaisilla paikoillakin tuulen tuiverruksessa.

Kasvava vihreä taimi ikkunalla on silmälle ilo näinä synkkinä aikoina. Fataliin hienojen bonchi-ohjeiden (http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=52281#52281) innoittamana laitoin minäkin pari siementä itämään. Lajikkeeksi valitsin itselleni tutun ja helppohoitoiseksi todetun Inca Red Dropin.

(http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/incabonchitaimi.jpg)
Suunnilleen peukalonpään kokoisen koristeellisen rantakiven päälle ohueen multaan laitoin 2 siementä ajatuksella, että niiden juuret ehkä kietoutuvat kiven ympärille. Senkin voisi tietysti ohjailla, minä luotan sattumaan. Vasemmalla kolmiviikkoiset taimet. Kuvasta näkyy, että isommasta on nipsaistu latva poikki, jotta se ei peittäisi lehdillään pienempää. Oikealla tämän päivän tilanne, kuukauden iässä. Aion kasvattaa näistä nyt ensin ison, vahvarunkoisen kasvin ja leikata bonchiksi syksyllä.

Parhaassa tapauksessa varret kietoutuvat toisiinsa kauniisti tai jopa kasvavat yhteen, pahimmassa toinen kuivuu kun jää alakynteen. Kietaisen ne vielä kerran toistensa ympäri, kunhan vähän kasvavat. Seuraavassa ruukun vaihdossa saatan jo kaivaa kiven näkyviin, jos juuret ovat turvallisesti ruukun pohjalla asti. Tämä on saanut erikoisannoksen ESL-valoa pubescensin taimien kanssa 23W lampusta n. 15 cm päästä.

(http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/cristaljalamppu.jpg)
Riittäisiköhän tuo?

Kaksi kuukautta sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/index.php?topic=4107.msg52033#msg52033) leikkelin Aji Cristalin juuret pieneen ruukkuun ja varret poikki 30 cm korkeudesta kun toin sen sisään parvekkeelta. Sehän ryhtyi parissa viikossa kukkimaan hillittömästi. Pari raakilettakin käväisi, mutta eivät kehittyneet, vaan putosivat pois. Valo ei riittänyt, eivätkä juuretkaan varmaan olleet ihan kunnossa. Minulla on ikkunan yläpuolella 4 x 21W loisteputkia. Niiden tuottama valo vastaa kesäisen vahvasti pilvisen päivän valoa, n. 3000 luksia kasvien latvoissa.

Loppuviikolla siivosin varaston hyllyjä ja sieltä sattui käteen tuommoinen 40W pienikantainen spottilamppu. Talon kaikki hehkulamput on vaihdettu energiansäästöihin, mutta kunnon spotteja niissä ei ole, eikä taida tullakaan. Virittelinpä Cristalille tuollaisen peilitetyn lampun ennen kuin sen kukinta kokonaan lakkaa. Tuli mieleen kokeilla, ollaanko lähellä riittävää valaistusta. Etäisyyttä lähimpiin lehtiin on vain vaaksan verran. Ne kuumenevat, mutta eivät ole palaneet. Niihin tulee nyt sivulta kaksin  verroin enemmän valoa kuin ylhäältä loisteputkista. Keskellä kasvia valot ovat tasoissa, mutta luultavasti yhteisvaikutus parantaa kasvin yhteyttämistä. Teho nimittäin on nähtävissä:
8.12.08  (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/cristal8.12.jpg)
Muutamassa päivässä Cristalin kukista kehittyi pikku raakile, eikä se edes ole ainoa. Aikaisemmin ne putosivat jo paljon pienempänä, mutta ei tuonkaan kehittymisestä vielä ole mitään varmuutta. Seurataan tilannetta.

Kokeilin ihan pirukseni tota sun kelluva talouspaperi -metodia. Täytyy sanoa, että on ihan loistava. Muutamissa lajikkeissa vetänyt ohi kivivillan, vaikka idätys alkoi kolme viikkoa myöhemmin. Mites noiden siirto multaan? Kannattaako antaa kasvaa talouspaperissa hieman vai laittaa heti multaan, kun siemen alkaa itämään? Kuinka syvälle multaan?

Erilaisia tyylejä olen noudattanut. Melko pienellä idullakin voi siirtää, toisena päivänä esimerkiksi. Työkaluksi sattui pienehkö meisseli ja sehän toimii. Kasteltuna metallipinta tarttuu siemeneen mukavasti ja sillä voi kaivaa ja peitellä. Multaan olen kaivanut parin millin kuopan ja vähän ruopsauttanut multaa siemenen päälle. Olen myös jättänyt itäneen siemenen mullan pinnalle ja sekin toimii, jos multa on kosteaa. Siinä voi aluksi pitää muovikantta päällä kevyesti, jotta ilma pysyy kosteana. Jos itu (=juuri) on ehtinyt pitkäksi, painan tikulla sille reiän ja pudotan sinne. Kovin syvään ei ole syytä haudata, vaikka kyllä ne pinnalle tulevat, vaikka väkisin.

Olen myös antanut kasvaa sirkkalehdille talouspaperissa ja repinyt taimen (lähtee kevyesti) irti ja istuttanut vähän syvemmälle multaan. Kerran unohdin koko jutun kolmeksi kuukaudeksi. Rasiassa (http://javu.kapsi.fi/inferno/index.php?topic=4324.msg42088#msg42088) kasvoi pieni taimi, joka lähti mullassa heti kasvuun. Pelkkä vesi ei riitä kuin sirkkalehtiin ja aivan pieniin toisiin lehtiin, mutta hengissä nuo unohtuneet pysyivät. Metodin ilmeinen etu on, että siemenet eivät pääse vahingossa kuivumaan.  :wink:

Ensimmäinen päiväkirjamerkintä uudella foorumisoftalla. Vierastan sivuston persoonatonta, aneemista, väljää siniharmaata yleiskuvaa. Se ei houkuttele selailemaan. Päiväkirjojen sisällä tuo ei tunnu enää niin luotaan työntävältä. Ehkä tähän tottuu. Käyntikertoja se kuitenkin on vähentänyt, mutta saattaa tuohon vaikuttaa synkkä vuodenaikakin. Ei ole varsinainen chilien kasvatteluaika.

Viikko sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/index.php?topic=4107.msg54549#msg54549) kerroin Aji Cristalille lisäämäni hehkulampun vaikutuksista. Taitaa olla niin, että riittävän ja liian heikon valaistuksen rajamailla liikutaan:

15.12.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/cristaljoulukuussa.jpg)
Kaksi raakileista lähti kasvuun ja ovat nyt jo yli viisisenttisiä. Muut odottelevat. Niitä tulee, ehkä - tai sitten ei.

Synkeitä päiviä.
Ikkunallani kasvaa, kukoistaa ja tuottaa satoa vähäisessä loisteputkivalossa parhaiten pyöreämarjainen baccatum, PI 439370. Kutsuin sitä aluksi PI 439380, sillä sellaisena olin saanut siemenet. Tarkistelin kuitenkin USDA-tietokannasta. Niitä on kaksi melkein samanlaista, 439370 ja 439380. Jälkimmäisellä vain on tummat raakileet, toisella vaaleat. Päättelin omani kuuluvan tähän vaaleaan kastiin. Epäilys nimien sekaannuksesta kerrottiin minulle jo siemenet saadessani.

15.12.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/PI439370.jpg)

Tämä chili on kukkinut koko syksyn ja kukista myös kehittyy sormenpään kokoisia marjoja. Lokakuun alkupuolella (http://javu.kapsi.fi/inferno/index.php?topic=4107.msg51811#msg51811) keräsin siitä sadon ja nyt on uusi sato kypsää taas. Toistaiseksi tuo näyttää Suomen talveen sopivimmalta chililtäni. Kokeiltu valikoima tosin on vielä kovin pieni. Onko muita hyviä ehdokkaita "talvichiliksi"?

Kaksi viikkoa sitten (http://javu.kapsi.fi/inferno/index.php?topic=4107.msg54549#msg54549) laitoin Aji Cristalille ikkunalaudalla pikku lisävalon, 40W spotin. Muutamassa päivässä kehittyi kaksi raakiletta ja nyt niistä on jo kasvanut täysikasvuiset chilit. Apuvalosta oli ilmeisesti apua.

Vähän myöhemmin löysin varastostani halogeenispotin, 50W pienikokoinen lamppu, joka tuottaa valoa enemmän kuin tuo hehkulamppu. Ei kaksinkertaista määrää, mutta selvästi enemmän. Vaihdoin sen lisävaloksi. Kukkien kehitys chileiksi lakkasi. Nuppineulan pään kokoiset alut tippuivat pois. Pari päivää sitten vaihdoin hehkulampun takaisin. Nyt siinä on 2 raakiletta kehittymässä.

Voiko lamppujen valossa olla noin ratkaiseva ero? Minun tietämykseni mukaan ne molemmat ovat samanlaista "lämmintä valoa". Juttu voi tietysti olla pelkkää sattumaa. Ehkä kasvi viivytteli uusien kasvatusta niin kauan kuin nuo edelliset kasvoivat voimakkaasti. Siltä minusta kuitenkin tuntuu, että chilien jatkokehitys ei tarvitse niin paljon valoa kuin kukkimisvaihe ja aivan pienen raakileen alkuun lähtö. Kun siitä on selvitty, homma sujuu omalla painollaan. Tätä tukee sekin, että chilit kypsyvät vihreästä punaiseen vaikka pimeässä komerossa kasvista irti leikattuna.

EDIT: Asia jäi vaivaamaan minua ja suoritin pienen Google haun. Taitaa olla niin, että halogeenin spektri on rajoitettu ja siitä puuttuu kasvien tarvitsema sininen taajuus. Aika oudolta taholta sen löysin, mutta vaikuttaa todelta:
http://users.utu.fi/hlehto/photo/optics/ir20d.shtml
Tuolla on kaavakuvakin. Samantapaista tietoa vähemmän tieteellisesti löytyi myös orkideafoorumilta.
Led-keskustelustamme löytyy kasvien tarvitsema spektri:
http://javu.kapsi.fi/inferno/index.php?topic=3378.msg54647#msg54647

Ehkä ei kannata käyttää halogeeneja chileille.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - joulukuu 20, 2008, 11:56:49 ap
Voiko lamppujen valossa olla noin ratkaiseva ero? Minun tietämykseni mukaan ne molemmat ovat samanlaista "lämmintä valoa". Juttu voi tietysti olla pelkkää sattumaa. Ehkä kasvi viivytteli uusien kasvatusta niin kauan kuin nuo edelliset kasvoivat voimakkaasti. Siltä minusta kuitenkin tuntuu, että chilien jatkokehitys ei tarvitse niin paljon valoa kuin kukkimisvaihe ja aivan pienen raakileen alkuun lähtö. Kun siitä on selvitty, homma sujuu omalla painollaan. Tätä tukee sekin, että chilit kypsyvät vihreästä punaiseen vaikka pimeässä komerossa kasvista irti leikattuna.

Eikos jossain muualla taalla ole keskustelu (led?) jossa on nimen omaan kasitelty sita ettei about samalta nayttavat valot kuitenkaan sisaltaisi samoja allonpituuksia?

Tuosta irrallaan kypsymisesta, itsehan kypsyttelin "idatyspurkissa" rocotoja.. Puskaan jatetty alamittainen tipahti omia aikojaan pois.
Lamppuna oli aluksi Airamin 20W 2700K esli.. Poydalle jaanyt toinen alamittainen meni huonoksi melko nopeaan, idatyspurkissa irralliset ja tuopeissa olleissa oksanpatkissa roikkuneet pysyivat hyvina. Oksissa roikkuvat kypsyivat hitaasti yksitellen.
Vaihdoin lampun Megamanin 30W 4000K, podit alkoivat kypsya silmissa..

Lisaksi havainnoin tuossa etta rocoton taman hetkiset kukkimiset keskittyvat Airaliten 15W 2700K lampun ymparistoon, osa taysin lehtien taakse varjoon.
Edella mainittujen Airamin ja Megamanin lahistolla tulee kylla uutta lehtea, muttei kukkia..

Ihmissilmällä on se jännä ominaisuus, että se havaitsee eri aallonpituuksia eri herkkyydellä. Tämän takia kaksi lamppua voivat näyttää täsmälleen samanvärisiltä, vaikka niillä olisi täysin erilainen spektri. Kasvit kuitenkin tekevät eron näille lampuille, sillä ne tarvitsevat vain tiettyjä aallonpituuksia. Lisäksi kun puhutaan lampun värilämpötilasta, esim 4000K, tarkoitetaan sillä sitä, että lamppu vaikuttaa ihmissilmään vastaavalta kuin 4000 Kelvinin lämpötilassa olevan "mustan kappaleen" säteily. Käytännössä siis jokaisella 4000K lampulla voi olla täysin erilaiset säteilyspektrit, sisältäen vaikkapa vain paria aallonpituutta, joista ei välttämättä ole kasville mitään hyötyä.

Chilinkasvattajalle tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että halutessaan optimoida kasvatuksensa, tulee lamppuja valitessa tutustua jokaisen lampputyypin spektriin erikseen voidakseen valita tarkoitukseen sopivat. Lisäksi olen saanut sen käsityksen, että kasvatusvaiheessa kasvit käyttävät eri lailla hyödykseen eri aallonpituuksia kuin kukkimisvaiheessa. Aika tieteelliseksi siis menee.  :)

Tässä ohessa pieni havainnollistava kuva, joka havainnollistaa asiaa. Kaikkien kolmen lampun pitäisi ymmärtääkseni näyttää ihmissilmään täsmälleen samoilta.
(http://users.tkk.fi/~vtuomela/spektrit.jpg)

24.12.08: (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/jouluchili_pieni.jpg)
 (http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/jouluchili_iso.jpg)
Jouluna olin niin flunssassa, että sivujen päivitys sai olla. Tässä kuitenkin jälkijunassa eteisen "joulukuusemme", Aji Chombo.

Vaikka lokakuun lopulla (http://javu.kapsi.fi/inferno/index.php?topic=4107.msg52798#msg52798) vannoin, kirjoittavani viimeistä kertaa tämän panamalaisen chilin kasvusta, on pyörettävä pyhät puheensa ja myönnettävä, että luonto teki taas tepposet. Jätin Chombon parvekkeelle jäätymään ja pudottamaan lehtensä, minkä jälkeen olisin ehkä ottanut pienen rungon tyven ja vähän juuria talvehtimaan sisään. Neljän asteen pakkasyö meni. Parvekkeella tosin oli vain aivan vähän pakkasta. Chombo jatkoi kasvua ja kukintaa. Silloin minä hellyin ja raivasimme sille eteiseen tilaa loisteputken alle. Sisään tuonti tapahtui marraskuun puolivälissä. Leikkelyn jälkeen leveyttä jäi joka suuntaan puolitoista metriä ja korkeutta pikku pöydältä kattoon. Aluksi se tiputteli kaikki isommat lehtensä ja viikon verran lattia oli joka aamu vihreänä.

Lehtiä kuitenkin jäi ja uusiakin kasvoi. Siinä on myös marjan kokoisia pieniä raakileita, jotka kypsyivät Jouluksi punaiseksi. Kukinta jatkuu koko ajan, mutta uusia raakileita ei kyllä ole ilmestynyt. Miten tästä eteenpäin? Eipä ole aavistusta. Sillä on pieni pohjoisen puoleinen ikkuna vieressään ja 21W loisteputki katossa. Chilin oksat tunkeutuvat lamppuun ja osa lehdistä palaa. Alempana on hämärää. Siis täysin kelvottomat kasvuolosuhteet tropiikin chinenselle. Parvekkeella muuten Campane ja Starfishit viheriöivät Jouluun asti. Vasta joulupäivänä pakkanen oli purrut lehdet roikkuviksi. Taidan kasvattaa uudet taimista mieluummin kuin kaivelen juuret ylös ämpäreistään talvehtimaan viileässä.

2008 loppui tähän. Jatkan puhtaalta pöydältä 2009:
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=5272.0