Eikä siitä tykännyt edes kukaan, koska sisälsi jotain kuivia papuja. Täytynee varmaan kokeilla itse joskus tehdä ja katsoa saisko kumottua lapsuuden aiheuttamat vääristymät matrixissa.

Otin silmän käteen ja katoin noi lumenit merkin X 150cm loisteputkista. LED oli 150lm/w eli n. 3000lm per putki, kun taas loisteputki on 90lm/w eli 5200lm per putki. Eli tuohan on siis täysin paska "korvaava" tuote.

Vaihda siinä sitten yhteen runkoon ledit niin valoteho putoaa 10400 lm:sta 6000 lumeniin. Eli käytännössä tarvis jo toinen runko hankkia samantien, että valoteho säilytetään.

Näin rautalangasta vääntäen, mitä Hubert tuossa koittanut vissiin kokoajan kertoa, mitä minäkään pälli en tajunnut. Töissäkin on vissiin valaisinrunkoja myöten vaihdettu valaisimet melkein aina, kun ei ole tätä ongelmaa tullut vastaan.

Täytyneepi luximittarilla vielä mitata kun nuo testiputket saapuvat.

Muistan koulusta chili con carnen. Miten se liittyy chiliin?

Lainaus käyttäjältä: Hubert - tammikuu 14, 2018, 17:23:19 ip
Vaikka olisikin 150 lm/w, niin ihan normaaleista loisteputkista irtoaa enemmän valoa. Tästä syystä esim. monissa julkisissa tiloissa on ledihysterian seurauksena vaihdetut led-putket jouduttu vaihtamaan takaisin normaaleiksi, koska tilat ovat olleet liian hämäriä.

On kyllä tullut asennettua valaisimia led-putkilla ja ilman eikä ole koskaan hämäryyden takia tullut ongelmia. Ainakaan nyt neljän vuoden urani aikana. Sitä ennen voinee olla hyvinkin mahdollista, että ledeistä on valoteho heikentynyt liian nopeasti. Enemmänkin ledeillä ollut ongelmia muun tekniikan kanssa (lähinnä kirkkauden säätö=elektroniset ohjaimet), minkä takia mm. toimistoissa vielä suositaan yleisvalaistuksena T5 -loistevaloputkea.

Itse en tästä yhteensopivuusongelmasta ja markkinoijien paskapuheista johtuen tykkää led-valoista juuri ollenkaan. Myöskin yksittäisten led-polttimoiden laatu vaihtelee, jopa yksittäisen valaisimen, sisällä aivan liikaa. Toki suunta on parempaan päin.

Jostain vatun syystä sain nyt jonkun fetissin selvittää ja kokeilla loisteputkia korvaavien LED-valoputkien toimivuutta. Tai varmaan siks kun mä voin ja se on halpaa  Tuollaasen valon aallonpituusmittarin kun vielä jostain sais kehiteltyä lainaan...

Mitä sillä wattimäärällä on väliä, jos lumenit on sama tai enemmän? Eikös siihen ledien käyttö (lähinnä siviilissä) perustukin? Nyt en siis ota millään tavalla kantaa aallonpituuksiin ja väreihin, vaan suoraan saavutettuun lumen-lukemaan.

LED-valoputket loisteputkien tilalle vanhaan runkoon? Itselläni tuossa palaapi "koristepuskilla" kaksi 9W, 4000K, 900lm, 60cm putkea vanhassa rungossa.  6500K:n tehokkaammat putket tilattuna SLO:lta. Hinnat siinä 10€:n paikkeilla kpl.

Hyvin näyttää pärjäävän. Kukkivatkin ja muutama podikin tullut. Lehtiä ja kukkia kyllä tiputtavat jonkin verran, mutta tuo kuisti on kyllä melko vetoinen ja kuiva tila.

Jos näillä nämä nyt pärjää, niin ajatuksena olisi laitella 150cm pitkät, 20W, 3100lm pannuhuoneeseen, kunhan nuo uudet idätykset siihen mittaan kasvavat. Kyllä tuollaanen 150lm/w kuulostaa jo tarpeeks hyvältä...

Hyvä linkki Huru-ukko! Eipä ole tullut tuohon törmättyä.

Joo omat johtopäätökset olenkin tehnyt lähinnä "loisteputkimaailmasta". Niitä nyt vielä(kin) enimmäkseen valaistusasennuksissa käytetään. LED:it tuntuvat olevan vielä(kin) melko hepreaa myös usealle sähkö- ja valaistussuunnittelijalle. Osaavat juuri ja juuri katsoa kuinka paljon vähemmän LED vie sähköä ja ehkä sen värilämpötilan kelvineissä.

LED:lle käsittääkseni ei edes kannattaisi ilmoittaa mitään värintoistokykyä. Suuri CRI -lukuhan saadaan led-valaisimelle aikaiseksi käyttämällä vain erivärisiä ledejä. Mutta väittisin että CRI -arvo loisteputkilla vaikuttanee kasvatukseen. Tämäkin kyllä melko karkea mutu-tunto, mutta niin ovat useammat kasvattajat kertoneet että mieluiten käyttävät "hyvä värintoistokyvyn omaavia loisteputkia".

CRI ilmeisesti ilmoitettaneen mm. ledvaloputkilla vain että sitä voi verrata korvattavaan loisteputkeen. Siis tyyppimerkinnät 830, 840, 930, 940, 865, jne. joissa ensimmäinen luku 8 tai 9 kertoo värintoistokyvyn ja kaksi viimeistä värilämpötilan. Tämähän ei oikeastaan kerro mitään yksittäisestä ledistä mitä putken sisältä löytyy. LED-valoputkia ei myöskään löytyne 9xx lukuisina ollenkaan. Mutta nämä ovat periaatteessa huonoja lukuja tarkoiksi mittareiksi kasvatuskäyttöön, mutta itse tässä olen pohtinut ja etsiskellyt LED-valoputkia vanhoihin loisteputkirunkoihin ja näillä luvuilla se on melkein mentävä vertaillessa. Toki helvetin kalliilla saa kasvatuskäyttöön suunniteltuja LED-putkia, mm Valoya.

Valkoisesta LED:stä en juuri osaa sanoa kuinka sen spektri on mittauksissa verrannollinen mihinkään. Kun tuota harvemmin yksittäiselle polttimolle ilmoitetaan...

Lainaus käyttäjältä: Vuorikaskas - marraskuu 29, 2017, 12:05:33 ip

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - marraskuu 29, 2017, 11:13:18 ap
Eiköhän se toimi taimikasvatuksessa hyvinkin. Ja yhdelle isolle kasville.

Kumma muuten että tuota kusenkeltaista 2700K kutsutaan lämminvalkoiseksi. Parempi kasvatuksen olisi foorumin nykyoletusten mukaan 4000K valot, ja siitäkin ylöspöin olevia käytetään käsittääkseni.

Olen tuota "foorumin oletusta" mielessäni aina epäillyt, sillä en ole nähnyt luotettavaa todistetta siitä. 2700-3000K valonlähteissä voi kuitenkin olla hyödyllistä punaista runsaasti ja vain vähän vähemmän sinistä kuin 4000-5000K malleissa.   Chilivaarin aikoinaan tekemä vertailu jätti enemmän epäilyksiä kuin antoi vastauksia... muistelen sellaista jossa oli energiansäästölamput (pienoisloisteputki)  ikkunalaudalla lisävalona.  Siinä on sellainenkin juttu, että yhden merkkinen ja tyyppinen putki edustaa aina vain itseään:  spektreissä on eroja, muitakin kuin tuo summittainen värilämpötilan määräävä kylmä-lämmin tasapaino.

On ollut mielessä tehdä omakin koe muitten jatkoksi. Ilman luonnonvaloa.

Led vs loisteputki  sekoittaa pakan taas uudelleen. Ledeistä en kauheasti tiedä, mutta PP taisi hiljattain mainita että niissä olisi jatkuva spektri.  Muistakohan oikein?   Loisteputkissa on eri malleissa vaihtelevia piikkejä tietyin aallonpitoisuuksin ja samoin syviä rotkoja spektrikäyrässään.

Tämän mä yritin quoteilla ja lyhennettyä ja sain vastauksen näyttämään Huru-ukon väitteeltä. Ei sitten mennyt ihan putkeen... Sori Huru-ukko!

Vesitäydennystä Zeniin:

Zenissä vettä n. 6L, EC 0.6-0.8, PH 6.5-7.0


Kastelukannussa vettä 1.8L, EC 1.9, PH 6.0-6.5


Tulos vettä n. 8L, EC 1.0-1.2, PH n. 6.5.



Pirun halpis EC-mittari sahaa... Kun vettä sekottelee ja ottaa 10 mittausta perättäin, niin mittaustulos vaihtelee 0.3-0.4 mS. Vaihtelu tasaantuu siihen +-0.2:n vaihteluun ku vähän "huljuttelee".  Tuollanen 0.6mS -> 1.2mS ainakin näin aloittelijasta tuntuu hieman rajulta muutokselta, mutta nopeesti laskien se ei voi olla näillä sekotuksilla noin suuri muutos. Joku voinee taas kertoa vinkkejä tähän ja kuinka paljon EC: näin pienillä (toinen tai kolmas lehtipari) kannattaapi olla?

edit: PH testien väristä, (eli kuvien sävystä) muiden nyt on varmasti paha ottaa selkoa, mutta lähinnä näin omaan vertailuun jatkossa. Kuvat otettu kännykällä ja valkotasapaino säädetty 5600K:n.

13.1.2018 Rakas päiväkirja 

Kasvit kasvaa ja minä säädän. Lähinnä lannotteita ja ph:ta. Kasvivauhti päällepäin ei näytä kummoiselta sekä toisen lehtipari on keltaisempi, kuin odotin. Edellisissä kuvissa valotus näyttää lehdet hieman vihreämmäksi jopa kuin omalla silmällä katsottuna. Liekö seokset väärät? EC 0.6-0.8:n paikeilla ja PH ehkä n. 6,5-7.0. Nyt lähden varovasti nostamaan EC:tä ja hieman pudottamaan PH:ta. NPK mato+micro:n pullon sekoitusohjeen mukaan. Juuret ovat ainakin muutamalla taimella kasvaneet jo hyvin ulos kivivillasta. Yksi oli jo melko pitkäkin. Kommentteja kiitos?


Bubba c. baccatum jonka laitoin itämään 31.12. ei ole näyttänyt itämisen merkkejä. Eipä sitä kyllä tuolta kivivillan pohjalta kunnolla näekään.

11.1.2018 laitoin myös uusia siemeniä itämään.
- Rocoto Montufar (c. pubescens)
- Trepadeira Werner (c. baccatum)
- Bubba (c. baccatum)

Siinähän ne pikkuhiljaa tulloopi 11.1.2018:

Lainaus käyttäjältä: Vuorikaskas - marraskuu 29, 2017, 12:05:33 ip

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - marraskuu 29, 2017, 11:13:18 ap

Led vs loisteputki  sekoittaa pakan taas uudelleen. Ledeistä en kauheasti tiedä, mutta PP taisi hiljattain mainita että niissä olisi jatkuva spektri.  Muistakohan oikein?   Loisteputkissa on eri malleissa vaihtelevia piikkejä tietyin aallonpitoisuuksin ja samoin syviä rotkoja spektrikäyrässään.

Eikös se menny toisinpäin?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Värintoistoindeksi

edit: vaikeeta tää tekstinmuotoilu kännykällä välillä...

Lainaus käyttäjältä: Ezmo - tammikuu 06, 2018, 17:06:54 ip
Mikä hyöty sillä sitten saavutetaan, jos kestoon ei oo vaikutusta?

Kuvittelisin että se vaikuttaa jotenkin valaisimen sävyyn tai kirkkauteen, koska vasta koepolton jälkeen saadaan tehdä valaistuksen kirkkauden säätö. En kyllä töissäkään ikinä kunnollista vastausta tähän ole saanut, mut niin se vaan meillä on joillakin työmailla määrätty.

Annetaan palaa 100h putkeen.

No eikös se punaisen valon tarve chileillä ole teilattu jo useammassakin testissä? Mm. chilivaari: http://chilivaari.blogspot.com/2012/01/valotesti-paattyy-tahan.html?m=1

Eipä tuu kans muuta mieleen kuin että "poltettaisiin" paskat pois kärkien pinnoilta. Mutta en ole töissä kyllä ikinä kullutkaan kontaktorien sisäänajosta 

Loisteputkille kyllä suoritetaan 100h sisäänajo toimistoissa. Vaikutusta valaisimen kestoon en kyllä ole kuullut. Mutta vinkkinä nyt muillekin loisteputkia kasvivaloina käyttäville. Saattanee päteä myös ESL:hin.

Lainaus käyttäjältä: Vuorikaskas - tammikuu 05, 2018, 18:22:53 ip
Näistä halvoista (joissa ei ole kontaktoria) kestävimpiä lie Legrand Omnirex. Kyllä niitäkin kannattaa sisäänajaa ennenkuin isompia monimetallin sytytyspiikkejä antaa.   Noissahan on ne "katkojankärjet" joitten kautta sähkö kulkee!  Ihan pilipalimeininkiä siis. Sama kuin löisit suoraan johtimet yhteen.

Ilmeisesti hyväksi koettu kello kun usevampi kasvatusliike sitä myy. Mutta en nyt ymmärrä kuinka tuota "sisäänajo" mitenkään parantaisi. Ja kaikkihan kytkimet, kontaktorit yms. lyö jollain tavalla "johtimet yhteen".

Lainaus käyttäjältä: Ezmo - tammikuu 05, 2018, 17:20:10 ip
Peruskasvattajalle varmaan järkevin vaihtoehto on nuo halvat ajastimet. Keskus halvimmillaakin on muutamalla ajastimella varustettuna pari sataa. Siihen jos termareita yms. lisäillään, niin hinta on siellä 500 euron huiteilla äkkiä.

Juurikin näin. Alkaa tuleen tavan kasvattajalla jo hieman kilohintaa chileille. Ammattikasvihuoneissa sitten sähköasennukset voineekin laskea jo tuhansissa euroissa ja siinä vaiheessa kannattanee harkita jotain hienompaa automaatiota. Tässä vaiheessa taas automaation hinta korreloi suhteessa tuntipalkkoihin, mutta se onkin sitten asia erikseen. Myös sähköasennuksissa alkaa tuleen erinäköisiä haasteita, missä vaiheessa minäkin turvautuisin jo kunnon sähkösuunnittelijaan.

Kaupan kellojen kontaktoreja ei oikein voi kontaktoriksi kyllä edes sanoa. Jos nyt puhutaan sähköalan komponenteista. Meinaan vaan ettei peruskellon koskettimia, kytkimiä ja releitä sekotettaisi oikeisiin kontaktoreihin.

Ja joo varmasti on muutaman euron esineissä vikaantuvia kohtia äkkiä montakin. Muovi nimenomaan usein täyttä paskaa. Ja peruskellojen koskettimet kestävät varmasti ledejä ja perusvalaisimia hyvinkin sinne 16 A asti, mutta natikoissa yms. sytytysvirta on hetkellisesti korkeampi, joten niillä saattaa kerrasta hitsatakin koskettimien kärjet kiinni jo huonoissa kontaktoreissakin.

GHE:n Mato+Micro yhdistelmä tuli itse hankittua vesiviljelyyn. Ja tosiaan aloittelija minäkin.

Pitäis varmaan käydä hiillostaan Hämeenlinnan liikkeitä hankkiin tuota Nutriforten 1+2:sta ynnämuuta alan tarvikkeita. Hankkija vois olla hyvä ehdokas sopivaksi liikkeeksi. Nyt kun Hämeenlinnan Chilitarvikekin lopetti niin eihän täältä tuppukylästä löydy mitään...

Edit: Tampereen Pavunvarresta hain lannoitteet yms. tarvikkeet.