Capsicum caballeroi

[Endalion]

Capsicum caballeroin kuvaus:

Koko: 1-7 m

Varsi on Karvaton tai harvakarvainen yksinkertaisilla karvoilla.

Lehdet ovat kooltaan 2-13 x 0,8-4,2cm, muodoltaan pitkulaiset, keskeltä paksummat, keskenään samanmuotoiset ja kokoiset. Lehdet ovat pääösin karvattomat, mutta alapinnalla saattaa kasvaa harvaa, 0,3 mm pitkää yksinkertaista karvaa lehtiruodin lähellä.

Kukkavarret ovat karvattomia ja 20-24 mm pitkiä kukilla ja 25-40 mm hedelmillä. Calyx 2,5 mm pitkä ja siinä on 5  uloketta, jotka ovat kukassa 0,8-1,8 mm pitkiä ja vuorottelevat viiden hieman lyhemmän ulokkeen kanssa.

Kukan korolla (terälehdet) ovat väriltään sitruunankeltainen ja muodoltaan kellomainen, 4-6 mm leveä ja 10,5-13 mm pitkä sekä lievästi viisiulokkeinen. Korollan ulokkeet ovat kolmionmuotoisia, mitoiltaan 2 x 3 mm. Heteiden varret ovat noin 4,5 mm pitkät ja lähtevät noin 1 mm päästä terälehtien kiinnittymiskohdasta. Heteiden päät ovat väriltään keltaiset ja mitoiltaan 2–2,1 × 0,8–0,9 mm.

Marja on riippuva ja karvaton, väriltään kirkkaan punainen ja muodoltaan pyöreä sekä halkaisijaltaan 9-11 mm. Marja on toisinaan tulinen ja toisinaan ei.

Laji kasvaa Bolivian pilvimetsissä (yungat) 1880-2600 m korkeudessa Floridan ja Caballeron provinsseissa Santa Cruzin alueella sekä tästä koilliseen sijaitsevalla, samaan ekologiseen alueeseen kuuluvassa Carrascon provinssissa läheisessä Carrascon kansallispuistossa.

Lajin on havaittu kukkivan huhtikuussa, toukokuussa ja marraskuussa sekä havaittu tuottavan marjoja tammikuussa, maaliskuussa ja toukokuussa, joten se todennäköisesti kukkii ja tuottaa hedelmää ympäri vuoden.

Capsicum caballeroi on nimetty Bolivialaisen kasvitieteilijän Israel Gerardo Vargas Caballeron mukaan. Lajin kansankielisiä nimiä ovat "ají de monte" eli vuoristopaprika ja "ulupica de yunga" eli pilvimetsän "ulupica". Tämä viittaa samanlaisuuteen muiden paikallisten lajien kanssa, sillä viljeltyjä lajikkeita kutsutaan tuolla alueella nimellä ají ja villejä lajeja (kuten C. eximium) nimellä ulupica.


Lähde: Nee et. al. (2006) kuvaus Capsicum caballeroista artikkelissa "New species of Solanum and Capsicum (Solanaceae) from Bolivia, with clarification of nomenclature in some Bolivian Solanum"

[Aji Inferno]

Capsicum caballeroin kuvaus:

Koko: 1-7 m

Varsi on Karvaton tai harvakarvainen yksinkertaisilla karvoilla.

Lehdet ovat kooltaan 2-13 x 0,8-4,2cm, muodoltaan pitkulaiset, keskeltä paksummat, keskenään samanmuotoiset ja kokoiset. Lehdet ovat pääösin karvattomat, mutta alapinnalla saattaa kasvaa harvaa, 0,3 mm pitkää yksinkertaista karvaa lehtiruodin lähellä.

Kukkavarret ovat karvattomia ja 20-24 mm pitkiä kukilla ja 25-40 mm hedelmillä. Calyx 2,5 mm pitkä ja siinä on 5  uloketta, jotka ovat kukassa 0,8-1,8 mm pitkiä ja vuorottelevat viiden hieman lyhemmän ulokkeen kanssa.

Kukan korolla (terälehdet) ovat väriltään sitruunankeltainen ja muodoltaan kellomainen, 4-6 mm leveä ja 10,5-13 mm pitkä sekä lievästi viisiulokkeinen. Korollan ulokkeet ovat kolmionmuotoisia, mitoiltaan 2 x 3 mm. Heteiden varret ovat noin 4,5 mm pitkät ja lähtevät noin 1 mm päästä terälehtien kiinnittymiskohdasta. Heteiden päät ovat väriltään keltaiset ja mitoiltaan 2-2,1 × 0,8-0,9 mm.

Marja on riippuva ja karvaton, väriltään kirkkaan punainen ja muodoltaan pyöreä sekä halkaisijaltaan 9-11 mm. Marja on toisinaan tulinen ja toisinaan ei.

Laji kasvaa Bolivian pilvimetsissä (yungat) 1880-2600 m korkeudessa Floridan ja Caballeron provinsseissa Santa Cruzin alueella sekä tästä koilliseen sijaitsevalla, samaan ekologiseen alueeseen kuuluvassa Carrascon provinssissa läheisessä Carrascon kansallispuistossa.

Lajin on havaittu kukkivan huhtikuussa, toukokuussa ja marraskuussa sekä havaittu tuottavan marjoja tammikuussa, maaliskuussa ja toukokuussa, joten se todennäköisesti kukkii ja tuottaa hedelmää ympäri vuoden.

Capsicum caballeroi on nimetty Bolivialaisen kasvitieteilijän Israel Gerardo Vargas Caballeron mukaan. Lajin kansankielisiä nimiä ovat "ají de monte" eli vuoristopaprika ja "ulupica de yunga" eli pilvimetsän "ulupica". Tämä viittaa samanlaisuuteen muiden paikallisten lajien kanssa, sillä viljeltyjä lajikkeita kutsutaan tuolla alueella nimellä ají ja villejä lajeja (kuten C. eximium) nimellä ulupica.


Lähde: Nee et. al. (2006) kuvaus Capsicum caballeroista artikkelissa "New species of Solanum and Capsicum (Solanaceae) from Bolivia, with clarification of nomenclature in some Bolivian Solanum"

Tuon kun saisi kasvatukseen!

[Chilicutter]

PIMENTA PUTAPARIO
Espécie: Capsicum chacoense
Origem: Argentina, Bolívia e Paraguai.
Espécie silvestre que cresce nos pampas do norte argentino, sul da Bolívia e oeste do Paraguai. Dependendo da região, é conhecida vulgarmente por Putapario, Ají del Monte, Tova, ou Ají Quitucho.
A planta cresce em torno de 60 a 90 cm de altura, com hastes eretas, múltiplas, verde escuras, delicadas, portando antocianina nodal. As folhas, de espessura delgada, possuem formato lanceolado com as dimensões de 6 x 3,5 cm, e são verdes claro, apresentando, em alguns casos, nervuras roxas quando maduras. Natural de clima temperado, não suporta altas temperaturas, chegando a suspender a frutificação se a temperatura ultrapassa os 32°C.

Tuolla etelä amerikassa nuo paikalliset nimet voivat tarkoittaa melkein mitä tahansa chiliä

[Aji Inferno]

PIMENTA PUTAPARIO
Espécie: Capsicum chacoense
Origem: Argentina, Bolívia e Paraguai.
Espécie silvestre que cresce nos pampas do norte argentino, sul da Bolívia e oeste do Paraguai. Dependendo da região, é conhecida vulgarmente por Putapario, Ají del Monte, Tova, ou Ají Quitucho.
A planta cresce em torno de 60 a 90 cm de altura, com hastes eretas, múltiplas, verde escuras, delicadas, portando antocianina nodal. As folhas, de espessura delgada, possuem formato lanceolado com as dimensões de 6 x 3,5 cm, e são verdes claro, apresentando, em alguns casos, nervuras roxas quando maduras. Natural de clima temperado, não suporta altas temperaturas, chegando a suspender a frutificação se a temperatura ultrapassa os 32°C.

Tuolla etelä amerikassa nuo paikalliset nimet voivat tarkoittaa melkein mitä tahansa chiliä

Niin perin totta.   Sehän tahtoo meiltä unohtua innostuksessamme, että valtaosalle maailman ihmisistä "punainen chili" esim. on vain "punainen chili", eikä väkeä voisi vähempää kiinnostaa onko se c.annuum, baccatum tai mikä ihme hyvänsä. Kunhan kelpaa pataan pantavaksi!   Ja toki sama pätee villeihin. Jos pieni pyöreä punainen marja (etenkin jos sitä ei katsota hyödylliseksi) on vaikka "villichili", niin silloin väki kutsuu kaikkia näkemiään sellaisia samalla nimellä. Tavikset eivät - edes alkuasukkaissa - ole kasvitieteilijöitä, eivätkä harrastajia. Vain taviksia. Siksi noihin originaalinimiin tosiaan kannattaa suhtautua sen mukaisesti.

[Chilicutter]

PIMENTA PUTAPARIO
Espécie: Capsicum chacoense
Origem: Argentina, Bolívia e Paraguai.
Espécie silvestre que cresce nos pampas do norte argentino, sul da Bolívia e oeste do Paraguai. Dependendo da região, é conhecida vulgarmente por Putapario, Ají del Monte, Tova, ou Ají Quitucho.
A planta cresce em torno de 60 a 90 cm de altura, com hastes eretas, múltiplas, verde escuras, delicadas, portando antocianina nodal. As folhas, de espessura delgada, possuem formato lanceolado com as dimensões de 6 x 3,5 cm, e são verdes claro, apresentando, em alguns casos, nervuras roxas quando maduras. Natural de clima temperado, não suporta altas temperaturas, chegando a suspender a frutificação se a temperatura ultrapassa os 32°C.

Tuolla etelä amerikassa nuo paikalliset nimet voivat tarkoittaa melkein mitä tahansa chiliä

Niin perin totta.   Sehän tahtoo meiltä unohtua innostuksessamme, että valtaosalle maailman ihmisistä "punainen chili" esim. on vain "punainen chili", eikä väkeä voisi vähempää kiinnostaa onko se c.annuum, baccatum tai mikä ihme hyvänsä. Kunhan kelpaa pataan pantavaksi!   Ja toki sama pätee villeihin. Jos pieni pyöreä punainen marja (etenkin jos sitä ei katsota hyödylliseksi) on vaikka "villichili", niin silloin väki kutsuu kaikkia näkemiään sellaisia samalla nimellä. Tavikset eivät - edes alkuasukkaissa - ole kasvitieteilijöitä, eivätkä harrastajia. Vain taviksia. Siksi noihin originaalinimiin tosiaan kannattaa suhtautua sen mukaisesti.

Tää menee nyt väärään osioon mutta........
Cap 501 C.Chacoense liikkuu noilla seuduilla nimillä.....Tova ja Covincho
Joten onkohan Cap 501 ja Putapario sama kasvi.........se selviää viimeistään kun 501 aukaisee kukkansa,putpario on jo aukaissut.

[Tiemuh]

Laitetaanpa jakoon kun tästäkin on viimein kuva. Capsicum caballeroi, Boliviassa loppuvuonna 2015 kuvattuna.

[Aji Inferno]

Kaunis!