Kirjoittaja Aihe: Chilivaarin kasvattelukuviot 008 intialaisilla mausteilla  (Luettu 135532 kertaa)

Poissa Chilivaari

  • FG Jigsaw
  • *****
  • Viestejä: 5670
    • Profiili
    • Chiliä ja sivuhuomioita
Chilivaarin kasvattelukuviot 008 intialaisilla mausteilla
« : Tammikuu 01, 2008, 11:23:57 ap »
Vuosi vaihtui ja kasvatuskausi sen mukana. Menneen vuoden muistelut jätän taakseni. Niitä voi lukea täältä:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=3937

01.01.2008:  
 
Tuollainen työntyi mullasta ikkunalaudallani uuteen vuoteen. Karvaista ja kivistä tulevaisuutta tuo lupailee, mutta on siellä orastavaa vihreää melko paljon ja punaistakin lupaillaan jonkin verran. Eiköhän tuo povaa ihan hyvää chilin kasvattajalle.

Taimi on Aji Indian, intialainen baccatum, joka ponnahti näkyville juuri sopivasti symboloimaan uutta kasvatuskauttani. Ajattelin perehtyä hiukan intialaisiin chileihin. Hyvin laajasti ottaen melkein kaikki alkavan vuoden lajikkeeni ovat "intialaisia", kun myös Cristoforo Colombon törmäilyt ja väärin ymmärtämiset otetaan lukuun. Hänhän aikoi Intiaan, mutta törmäsi Karibialle, antoi sille nimeksi Länsi-Intia ja toi mukanaan Eurooppaan chilit, joita hän nimitti pippuriksi. Kun kerran pippuria oli lähdetty etsimään, pitihän se tuoda.

Miksi juuri Intia? Nyt on 510 vuotta siitä, kun chili tuli Intiaan.  :wink:
Maa on minulle tuttu. Olen siellä 1980- ja 90-luvuilla kierrellyt useasti, kuukausiakin kerrallaan. Toisaalta intialaisia chilejä ei länsimaissa juuri tunneta lukuun ottamatta maailman tulisimpia Nagoja ja Jolokioita. Muiden intialaisten lajikkeiden siemeniä oli vaikea hankkia, enkä kovin hyvin ole onnistunutkaan. Kuitenkin Intia on maailman suurin chilin tuottaja ja viejä, puhumattakaan omasta käytöstä. Siellä ruoka kuin ruoka maustetaan chilillä. Alueelliset erot tulisuudessa ovat kuitenkin suuret. Intiassa ei ole vielä yhtenäiskulttuuria ja chililajikkeetkin ovat pääosin paikallisia.

Aivan puhtaalta pöydältä en aloita ikkunalaudalla kasvatteluani. Viimevuotisesta päiväkirjastani löytyy idätyskokeilu Cayennen siemenillä, josta jäi useita taimia kasvamaan. Myöhemmin kokeilin turpeen pinnalla idätystä.  Tästä ja parista muusta kokeilusta jäi myös baccatumin ja habaneron pikkutaimia.  Edelliskesältä jäi myös autotalliin talvehtimaan viileässä  pari rankaa.

Näihin palaan tarkemmin lähipäivinä. Varsinaisten intialaisten lajikkeiden idätysongelmista kirjoitin jo viimevuotisen palstani lopulla, mutta tähän palattaneen vielä useasti, sillä siementen hankinta ja idätys on edelleen kesken.

Vuosi 2008 on kuitenkin polkaistu käyntiin. Toivokaamme siitä hyvää chilivuotta!
Kasvatuspäiväkirjani verkossa: http://chilivaari.blogspot.com/
Chilblogit Suomessa: http://chiliblogit.blogspot.fi

Poissa Chilivaari

  • FG Jigsaw
  • *****
  • Viestejä: 5670
    • Profiili
    • Chiliä ja sivuhuomioita
Chilien matka Länsi-Intiasta oikeaan Intiaan
« Vastaus #1 : Tammikuu 03, 2008, 13:20:06 ip »
Aluksi sekava kuva Cayennelaatikostani ikkunalaudalla. Reilut viisiviikkoiset taimet ovat nyt kymmensenttisiä. Kasvua pitää jo hillitä, jotta saan ne pysymään kohtuulisen kokoisena parvekekauteen asti. Paria olen jo leikellyt ja saanut ne haaraantumaan.
Cayennet 03.01.2008:  

Cayenne on mainio kasvi selittämään Cristóbal Colónin ja Vasco da Gaman merkitystä chilien leviämiselle. Italialaissyntyinen Colombo (Englannin ja Suomen kielissä Kolumbus) suunnitteli jo 1480-luvulla  mielikuvituksellista matkaa Intiaan purjehtimalla länteen "maapallon ympäri", kun muut pyrkivät itään. Intian pippuri ja muut mausteet olivat Euroopassa kovissa hinnoissa ja niitä välittävät kauppiaat, lähinnä arabit rikastuivat. Puhuttiin myös, miten Intiassa oli yltä kyllin kultaa. Maustekauppaa Intiaan tiedetään käydyn jo ennen ajanlaskumme alkua, mutta kauppa ei ollut eurooppalaisten käsissä.

Cristoforo Colombo hankki Italiasta puolet matkan kustannuksista yksityisiltä sponsoreilta. Valtio ei voinut osallistua, sillä maa oli virallisesti vatikaanin määräyksellä edelleen litteä kuin pannukakku, eikä matka siis ollut mahdollinen. Colónin nimellä hän hankki Espanjan hovista maksajia matkalleen. Sitä ennen hän oli neuvotellut vuosia Portugalin kuninkaan kanssa, mutta virallista tukijaa sieltä hän ei saanut. Kuitenkin Kolumbus palasi matkaltaan ensin Portugaliin ja tiedot matkan antimista levisivät sitä kautta maailmalle. Epäillään salaista sopimusta. Virallisesti Portugali varusteli retkikuntia itään Afrikan ympäri Intiaan.

Cristóbal Colón pääsi matkaan vihdoin 1492. Hänellä oli jonkinmoinen käsitys Intian sijainnista maapallolla, mutta pallon koon hän laski pahasti pieleen, vain neljännekseen oikeasta koostaan. Etäisyydet siis heittivät. Lisäksi hänellä ei ollut aavistusta välissä olevista esteistä kuten Amerikan mantereesta. Kanarian saarten kautta hän kurvasi kolmella purjealuksella länteen ja viidessä viikossa tulikin "Intia" vastaan, kauempana kuin odotettiin. Mies oli purjehtinut Karibialle, Kuuban ja Etelä-Amerikan väliseen saaristoon. Paikallisia asukkaita alettiin kutsua intiaaneiksi ja chili poimittiin mukaan pippurina. Siitä lähtien englannissa ja monissa muissakin kielissä paprikaa tai chiliä kutsutaan pippuriksi. On väitetty, että Kolumbus toi marjamaisia pieniä villichilejä, jotka muodoltaan muistuttavat pippuria, mutta tuolta ajalta on kirjallista aineistoa myös Cayennesta. Retkikuntaan kuulunut Cuneo niminen mies on kertonut villeistä intiaaneista, jotka söivät punaista pitkulaista Cayenne-pippuria kuin omenaa. Cayennen nimenkin hän osasi selittää tulevan saman nimisestä joesta. Guayanassa asti he eivät tiettävästi tällä matkalla käyneet, mutta ehkä hän kertoi kuulopuheita.

Cayenneni syyskuusa 07:

Kolumbus rantautui 1493 takaisin tullessaan ensin Portugaliin muka myrskyn ajamana. Sieltä matkan tuliaiset ensimmäisenä levisivät maailmalle. Viidessä vuodessa Chilejä oli ehditty jo kasvattaa ilmeisesti aika tavalla, sillä kun portugalilainen Vasco da Gama vihdoin pääsi Intiaan 1498 Afrikan kierrettyään ja arabioppaan avulla sieltä itään purjehdittuaan, hänellä oli chilejä tuliaisinaan.

Tarinoita suurista löytöretkistä on tässä aika vapaasti lainailtu eri puolilta. Amerikkaahan se mies ei löytänyt. Vai mitähän siihen sanovat ne miljoonat ihmiset, jotka asuivat jo siellä?  Kävivät siellä viikingitkin joitakin satoja vuosia aikaisemmin ja kiinalaisilla oli muinaisissa kartoissaan tarkka kuva Etelä-Amerikasta. Sitä minä vain en ymmärrä, miksi ihmeessä löydettyä uutta maata kutsuttiin Länsi-Intiaksi. Kun mies purjehti suoraan länteen, hänen olisi pitänyt pallon toisella puolen tulla Itä-Intiaan. Taisi Colombo/Colon olla pahasti sekaisin, vai olisiko hän kutsunut maata vain Intiaksi ja jälkipolvet ovat sitten vähän kaunistelleet asiaa?
Kasvatuspäiväkirjani verkossa: http://chilivaari.blogspot.com/
Chilblogit Suomessa: http://chiliblogit.blogspot.fi

Poissa calm

  • Goat's Weed
  • ****
  • Viestejä: 819
    • Profiili
    • http://calm.iki.fi/chilit/
Re: Chilien matka Länsi-Intiasta oikeaan Intiaan
« Vastaus #2 : Tammikuu 03, 2008, 15:28:20 ip »
Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"
Paikallisia asukkaita alettiin kutsua intiaaneiksi ja chili poimittiin mukaan pippurina. Siitä lähtien englannissa ja monissa muissakin kielissä paprikaa tai chiliä kutsutaan pippuriksi.

Chili poimittiin mukaan kyllä chilinä, mutta nimettiin niin, että muita kieliä puhuvat eivät sittemmin ymmärtäneet nimityksen eroa pippuriin [1].

[1] http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/capsicum.html

Poissa Chilivaari

  • FG Jigsaw
  • *****
  • Viestejä: 5670
    • Profiili
    • Chiliä ja sivuhuomioita
Chilivaarin kasvattelukuviot 008 intialaisilla mausteilla
« Vastaus #3 : Tammikuu 03, 2008, 16:27:48 ip »
Chili on "Maskuliininen pippuri", koska se on voimakkaampi.
Raholassa asuvana näihin Raholan syötäviin sanoihin on helppo yhtyä.  :lol:

Intiaanikielissä chili oli kuitenkin jo tuohonkin aikaan käytössä. Minulle on jostakin jäänyt käsitys, että Kolumbus luuli tuoneensa pippurin. Siihenhän tuo yhden kirjaimen muunnoskin viittaa. Sitähän he lähtivät etsimään.
Kasvatuspäiväkirjani verkossa: http://chilivaari.blogspot.com/
Chilblogit Suomessa: http://chiliblogit.blogspot.fi

Poissa Volitans

  • Fatalii
  • *****
  • Viestejä: 1269
    • Profiili
Chilivaarin kasvattelukuviot 008 intialaisilla mausteilla
« Vastaus #4 : Tammikuu 03, 2008, 17:33:30 ip »
Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"
Minulle on jostakin jäänyt käsitys, että Kolumbus luuli tuoneensa pippurin. Siihenhän tuo yhden kirjaimen muunnoskin viittaa. Sitähän he lähtivät etsimään.


Niinhän siinä varmaan kävikin - mutta havaitsivat kuitenkin, että kyse on paljon voimakkaammasta aineesta, siksi tuo maskuliinisempi muoto.

Lontoon murteellahan chiliä kutsutaan nimellä "pepper" eli pippuri, kuten myös mustapippuriakin. No, ne on muuntenkin vähän ihmeellisiä nuo lontoolaiset.
jäsen
Suomen Chiliyhdistys ry

Poissa Chilivaari

  • FG Jigsaw
  • *****
  • Viestejä: 5670
    • Profiili
    • Chiliä ja sivuhuomioita
Aji löytyi Kolumbuksen muistiinpanoista
« Vastaus #5 : Tammikuu 04, 2008, 14:06:06 ip »
Kolumbuksen harhailuista Karibialla on käännetty suomeksikin hänen lyhennetty, toimitettu, 300 vuotta myöhemmin julkaistu päiväkirjansa:
http://www.gutenberg.org/ebooks/14125

He tosiaan lahjoivat paikallisia ihmisiä lasihelmillä ja värillisen nauhan paloilla. Niitä vaihdettiin mausteisiin ja puuvillaan. Heillä oli mukana näytteet pippurista ja kanelista, joita näytettiin paikallisille ja yritettiin löytää niiden varastot tai kasvupaikat.

Chili-nimeä ei tekstistä löydy, mutta Aji esiintyy espanjalaisittain kirjoitettuna:
15.1.1493
"Täällä on paljon puuvillaa, joka on hyvin hienoa ja hyvin pitkää, mastiksia ja agia, joka on heidän pippuriaan ja paljon parempaa kuin meikäläinen. Mitään ei syödä ilman tätä maustetta, joka on hyvin terveellistä; Españolalta sitä voi vuosittain saada viisikymmentä karavelinlastia."

Nykyäänhän Aji tarkoittaa baccatum-sukuista pitkäpalkoista chiliä, mutta voi olla, että nimen käyttö on vuosien saatossa muuttunut. Sitä kuitenkin viljeltiin ja Kolumbus jopa arvioi vuosittaisen sadon Haitin saarella. Vähän aikaa sitten julkaistiin arkeologisia löydöksiä, joiden mukaan chiliä on viljelty Etelä-Amerikassa ainakin 6000 vuotta. Ruoaksi sitä on keräilty ainakin 9000 vuoden ajan, sanovat tutkijat Meksikolaisella kaivauksella.
Kasvatuspäiväkirjani verkossa: http://chilivaari.blogspot.com/
Chilblogit Suomessa: http://chiliblogit.blogspot.fi

Poissa Chilivaari

  • FG Jigsaw
  • *****
  • Viestejä: 5670
    • Profiili
    • Chiliä ja sivuhuomioita
Chili tulee Intiaan ja Habanero lämpimään
« Vastaus #6 : Tammikuu 06, 2008, 18:20:32 ip »
Chilin tulo Intiaan Vasco da Gaman mukana on dokumentoitu päivälleen Calicutin silloisen hallitsijan toimesta. Se tapahtui 20. toukokuuta 1498. Vasco sai hyvän oppaan Afrikan itärannikolta ja purjehti suoraan pippurirannikolle, Intian eteläosaan Keralan osavaltioon. Olen käynyt hänen rantautumisensa muistokivellä ja kiipeillyt portugalilaisten sinne rakentaman linnoituksen raunioilla. Muutama seinä oli vielä pystyssä ampuma-aukkoineen meren suuntaan.  Suurimman osan oli viidakko jo valloittanut.

Vasco aloitti kauppaneuvottelut paikallisen maharadjan kanssa. Ne eivät sujuneet kovin hyvin, sillä portugalilaiset tulivat hämmentäneeksi silloisen maailmankaupan järjestystä ja kauppaa hallinneet arabit vaativat oikeuksiaan takaisin ja ottivatkin ne Vascon poistuttua. Seuraavalla käynnillä hän joutui ottamaan asemapaikkansa taistellen ja vähän myöhemmin portugalilaiset ajettiin pois seudulta ja Portugali valloitti sitten vähän pohjoisemmasta Goan vuosisatojen ajaksi.  

Chili jäi kuitenkin Intiaan ja levisi siellä hyvin nopeasti. Ilmasto oli suotuisa ja kansa piti maustetusta ruoasta. Itse asiassa leviäminen oli niin nopeaa, että 50 vuotta myöhemmin saksalainen kasvitieteilijä kirjoitti  viljellyistä chililajikkeista kirjan ja piti niiden alkuperämaana Intiaa. Termien väärinkäsityksestäkään tuskin on kyse, sillä siihen aikaan Kolumbuksen löytöjen todellinen luonne jo tunnettiin eikä Länsi-Intiaa sekoitettu oikeaan Intiaan.

Intialaisten tutkijoiden mukaan chili levisi suuria jokia Gangesia ja Brahmaputraa ylävirtaan. Gangesin latvoilta se siirtyi Kiinaan Himalajan solien kautta. 1700-luvulla tiedemiehet kasveja luokitellessaan sijoittivat chinense-suvun alkulähteen Kiinaan. Sellaisiakin epäilyjä on esitetty, että chili olisi ollut Intiassa viljelyssä jo paljon ennen Kolumbuksen aikaa. Maailmankauppaa käytiin myös muualla kuin Euroopassa. Kiinalaiset tutkimusmatkailijat kävivät vuosisata aikaisemmin jo Etelä-Amerikassa ja Afrikassa ja ovat hyvinkin voineet tuoda chinensensä itse.

No, joka tapauksessa Intia ja chili sopivat hyvin yhteen. Nyt se on maailman suurin chilin tuottaja. Lajikkeet ovat pääosin annuumeja, mutta jostakin syystä niitä kutsutaan siemenliikkeissä usein frutescensiksi. Saattavat nuo olla sekoituksia. Baccatumeja on hyvin vähän ja chinenseä ei vähän aikaa sitten tiedetty Intiassa viljeltävän lainkaan. Sitten tulivat japanilaiset etsimään tarunhohtoista maailman tulisinta Naga-chiliä, löysivät sen ja se todettiin chinenseksi, jolla on myös frutescensin geenejä. Mitähän vielä löytyykään?

Palataanpa tähän päivään. Sarjassamme aloittelija tekee tyhmyyksiä:
Leikkasin kuusi viikkoa sitten satoa tuottaneet Habaneron ja Tabascon talvehtimaan viileään, valoisaan autotalliin. Silloin siellä oli kymmenkunta plusastetta. Joulukuun lämpimät nostivat lämmön viiteentoista. Habanerohan alkoi puskea lehtiä. Siinä oli jo vietäessä muutama uusi, peukalonpään kokoinen lehti. Ne kuivuivat ja uusia samanlaisia kasvoi tilalle. Pakkasten tultua lämpö laski (ja pimeääkin on, vaikka ovatkin ikkunan edessä). Taas lehdet kuivuivat.
Habanero:  Tabasco:
Habanero ei kestä viileää ja tekee kuolemaa, mutta Tabasco vasta alkaa puskea uutta lehteä.
Habanero mitä ilmeisimmin EI ole talvilepoa viettävä kasvi, tai sitten sen pitäisi tapahtua pimeässä tai viileämmässä. Tässä kuivuvat jo kolmannet lehdet samaan lehtihankaan. Alkavat lehtiaihiot varmaan kohta loppua tai kasvuvoima ehtyä. Hermoni eivät kestäneet pidempää talvettamista, vaan toin sen lämpimään. Katsotaan, miten käy. Juuret vaikuttivat vielä eläviltä, kun niitä vilkaisin. Kastelin sitä vain varovasti. Tabasco sai jäädä vielä viileään odottelemaan valoisampia aikoja.
Kasvatuspäiväkirjani verkossa: http://chilivaari.blogspot.com/
Chilblogit Suomessa: http://chiliblogit.blogspot.fi

Poissa Chilivaari

  • FG Jigsaw
  • *****
  • Viestejä: 5670
    • Profiili
    • Chiliä ja sivuhuomioita
Piri Piri löytää kasvualustan
« Vastaus #7 : Tammikuu 08, 2008, 16:44:09 ip »
Jatketaanpa tämän vuoden kasvattieni esittelyä. Aji Indian, Cayenne, Habanero ja Tabasco on jo tullut mainituksi. Nyt on vuorossa Piri Piri.

Maustekaupan kuivattu Piri Piri:  

Piri Piri on mainio esimerkki chilin leviämisestä Länsi-Intiasta Kolumbuksen mukana Eurooppaan ja sieltä edelleen maailmalle. Portugalilaiset saivat siemenet ensiksi, mutta kun chilit eivät oikein menestyneet Iberian niemimaalla, niitä vietiin valloitetuille alueille Afrikkaan ja Intiaan, myöhemmin Indonesiaan. Siellä tropiikissa ne alkoivatkin kasvaa paremmin. Pienet "linnunsilmächilit" saivat hyvän jalansijan Angolassa ja Mosambikissa, mistä ne nopeasti levisivät ympäri Afrikkaa. Nyt monellakin maalla on oma nimikkochili tuosta sadosta. Nimensä se sai swahilin kielestä, missä Piri Piri yksinkertaisesti tarkoittaa pippuri pippuri tai väkevä väkevä.

Portugalilaiset ihastuivat niin niiden makuun, että siitä tuli melkein pakollinen kanamauste ja tärkeä osa muutakin paikallista keittiötaitoa. Swahilinkielinen nimi omaksuttiin Portugalissakin ja maan menetettyä siirtomaansa kasvia opittiin viljelemään myös itse. Intiassa pikku chilistä ei tullut suurta menestystä, mutta sitä tavataan joillakin alueilla, eniten Portugalilaisten vuosisatoja hallitsemassa Goassa.

Minulle Piri Piri tavallaan tuli vahingossa. Yritin kuukausia idättää linnunsilmächiliä, mutta se ei vain itänyt, ei halunnut asua meillä. Kun maustekaupassa oli pussi kuivattuja Piri Pirejä, ostin sen, otin siemenet yhdestä ja idätin. Nyt minulla on pikku Piri taimella. Siitä pitäisi tulla sentin - parin mittaisia pystyjä, tulisia chilejä pienehkössä, tiheässä kasvissa. Chileman esimerkiksi kutsuu sitä frutescensiksi, vaikka linnunsilmät yleensä katsotaan annuumeiksi. Saapa nähdä mitä tulee. Makutesti kuitenkin kertoi, että se on ihan hyvä mauste, jota ei tarvitse kovin paljoa. Potkua riittää.
Kasvatuspäiväkirjani verkossa: http://chilivaari.blogspot.com/
Chilblogit Suomessa: http://chiliblogit.blogspot.fi

Poissa Volitans

  • Fatalii
  • *****
  • Viestejä: 1269
    • Profiili
Chilivaarin kasvattelukuviot 008 intialaisilla mausteilla
« Vastaus #8 : Tammikuu 08, 2008, 19:14:02 ip »
Piri Piriejä väitettiin jossain 80-luvun lopun naistenlehdessä maailman tulisimmaksi chiliksi! Siitä sitten intoutuneena niitä jostain metsästin, tulisiahan ne olivat, mutta hieman kyllä jäi epäilys väitettä kohtaan.

Piri Piri ilmeisesti lausutaan ja monesti näkyy kirjoitettavankin muodossa "pili pili".
jäsen
Suomen Chiliyhdistys ry

Poissa Chilivaari

  • FG Jigsaw
  • *****
  • Viestejä: 5670
    • Profiili
    • Chiliä ja sivuhuomioita
Chilivaarin kasvattelukuviot 008 intialaisilla mausteilla
« Vastaus #9 : Tammikuu 08, 2008, 21:26:04 ip »
Pirejäkin on erilaisia, mutta eihän niiden Scovillet taida olla kuin sadantuhannen pinnassa. Tämä ostamani ainakin on ihan siedettävää syötävää. Se portugalilainen kanan marinointimauste sisältää Piri Pirin lisäksi runsaasti sitruunamehua, valkosipulia, suolaa ja useita yrttejä mm oreganoa ja timjamia.

Kirjoitustapoja on erilaisia, myös Peri Peri ja Pili Pili. Jälkimmäinen muuten tarkoittaa eräissä afrikkalaisissa kielissä aivan samaa kuin suomessakin.  :lol:

Muodosta ja terhakkaasta asennosta se lienee saanut nimensä.
Kasvatuspäiväkirjani verkossa: http://chilivaari.blogspot.com/
Chilblogit Suomessa: http://chiliblogit.blogspot.fi

Poissa Volitans

  • Fatalii
  • *****
  • Viestejä: 1269
    • Profiili
Chilivaarin kasvattelukuviot 008 intialaisilla mausteilla
« Vastaus #10 : Tammikuu 08, 2008, 21:38:40 ip »
Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"
Pirejäkin on erilaisia, mutta eihän niiden Scovillet taida olla kuin sadantuhannen pinnassa. Tämä ostamani ainakin on ihan siedettävää syötävää. Se portugalilainen kanan marinointimauste sisältää Piri Pirin lisäksi runsaasti sitruunamehua, valkosipulia, suolaa ja useita yrttejä mm oreganoa ja timjamia.

Kirjoitustapoja on erilaisia, myös Peri Peri ja Pili Pili. Jälkimmäinen muuten tarkoittaa eräissä afrikkalaisissa kielissä aivan samaa kuin suomessakin.  :lol:

Muodosta ja terhakkaasta asennosta se lienee saanut nimensä.


Oli näemmä kirojtusvihre tuossa aiemmassa postauksessani... Mielenkiintoista tietoa, mistä ihmeestä olet tämän kaiken lukenutkaan.
jäsen
Suomen Chiliyhdistys ry

Poissa Chilivaari

  • FG Jigsaw
  • *****
  • Viestejä: 5670
    • Profiili
    • Chiliä ja sivuhuomioita
Chilivaarin kasvattelukuviot 008 intialaisilla mausteilla
« Vastaus #11 : Tammikuu 08, 2008, 22:00:04 ip »
Tuo nyt oli melkein suoraan Chileman.org sivustolta.  :lol:

Netti, Wiki ja intialaisten sanomalehtien arkistot verkossa ovat pääasialliset tietolähteeni - ja tiedot ovat usein ristiriitaisia. Silloin on vain pääteltävä itse ja oiottava mutkat. Eiköhän joku oikaise, jos pahasti meni pieleen.  :wink:

Minusta tähän kasvatteluharrastukseen voi hyvin yhdistää maantieteellistä, historiallista tai kulinaarista näkökulmaa. Kasvitieteilijää minussa ei ole, joten saattaa jäädä tunnistamatta, mikä on frute, mikä annuumi. Monet tämän vuoden lajikkeeni kuten tämä Pirikin nimittäin ovat sellaisia, että niitä esitellään netissä ja myydään milloin minkäkin lajin edustajana.
Kasvatuspäiväkirjani verkossa: http://chilivaari.blogspot.com/
Chilblogit Suomessa: http://chiliblogit.blogspot.fi

Poissa Chilivaari

  • FG Jigsaw
  • *****
  • Viestejä: 5670
    • Profiili
    • Chiliä ja sivuhuomioita
Piri Piriä nakkisoppaan
« Vastaus #12 : Tammikuu 10, 2008, 15:05:44 ip »
Aivan arkinen nakkikeitto sai uutta makua, kun lisäsin pinnalle 5 Piri Piriä kypsytyksen puolivälissä, ennen nakkeja. Maku tuntuu olevan varsin sopiva tämän tapaisiin ruokalajeihin. Lisäpotkua saa, kun pureskelee ne punaiset sattumat.  :lol:
Kasvatuspäiväkirjani verkossa: http://chilivaari.blogspot.com/
Chilblogit Suomessa: http://chiliblogit.blogspot.fi

Poissa Chilivaari

  • FG Jigsaw
  • *****
  • Viestejä: 5670
    • Profiili
    • Chiliä ja sivuhuomioita
Lehtivaurioita siellä ja täällä
« Vastaus #13 : Tammikuu 15, 2008, 00:17:36 ap »
Tämä ei ole Bolivian Rainbow, vaikka siltä saattaa näyttää.

Kuukauden vanhat habanerot:  

Kuukausi sitten tein idätyskokeita, joiden tuloksena syntyi vähän enemmänkin pikku taimia, kuin vuodenajan huomioon ottaen olisi järkevää kasvattaa. Aloin tehdä niillä  kasvatuskokeiluita, kun en tätä chilin kasvatusta juurikaan tunne. Jos virheitä sattuu, ei se niin haittaa, taimista on varaa uhrata muutama.

Eräs kokeilu oli pikku taimien kasvatus joko runsaassa tai vähän vähemmässä valossa. Mahdollisia tuloksia on vielä aikaista spekuloida, mutta joitakin hajahavaintoja on. Valoisa tarkoitti minulla 21W ESL-lamppua (väri 827) aluksi 10cm päässä taimista, myöhemmin 15cm, kun se näytti polttavan lehtiä ja pysäyttävän kasvun. Lämpötila pysyi kyllä alle 30°, mutta itse valo tuntui polttavan. Valon määrä tuossa on nyt 20.000 luksia, suunnilleen talvipäivän auringonpaiste. Sitä eivät kasvit kestäneet yli 12 tuntia päivässä. Eihän aurinko koskaan paista noin kauan, eikä varsinkaan yhdestä suunnasta.

Lampun noston jälkeenkin yksi taimi, hollantilainen market-habanero osoittaa palamisen merkkejä mustuttamalla lehtiään. Samassa purkissa on pari muutakin habaneroa. Ne eivät kärsi tuosta valosta. Nyt tosin parin lehden reunat ovat käpristyneet ylös, mikä saattaa olla vaikka merkki kuivuudesta tai kuivasta ilmasta. Tänään siirsin nuo habanerot omiin ruukkuihinsa ja pois kirkkaasta valosta. Himmeämpi vaihtoehto on 4x21W loisteputkia ikkunan päällä ja valotehoa taimilla on nyt 3000 luksia, kesäisen vahvasti pilvisen päivän verran. Valon väri on luonnonvalo. Vaihdoin myös noille pikkutaimille päivänvaloa vastaavan ESL:n. Tuupi omassa päiväkirjassaan epäili valon punaisella värillä olevan tuollaista vaikutusta.

Cayenne kellastuu:

Cayennen alalehdet kellastuvat, alimmat eniten. Näiden laatikosta minulla oli kuva 3.1. Silloin kymmensenttisten taimien suurin on nyt 15cm korkea. Otin niistä laitimmaisen ylös ja vaihdoin toisen lajikkeen tilalle. Vain tämä yksi oli neljän laatikosta kellastunut.

Liikaa kastelua? Niin minäkin olisin sanonut multaa tutkimatta ja tapausta tuntematta. Itse asiassa kasvi oli rutikuiva. Uusi lähikaupasta ostamani kukkamulta osoittautui turhankin hiekkapitoiseksi. Painoa kokeilemalla ei kuivuutta havainnut yhtä helposti kuin perinteisemmällä enemmän turvetta sisältävällä mullalla. Laatikkoon siirrosta on kuukausi enkä sinä aikana ole lannoittanut, joten hiekkapitoisessa mullassa saattaa olla jo ravinteiden puutetta. Onhan nuo kasvaneet moninkertaisiksi kooltaan. Miksi vain yksi neljästä kellastui? Siihen on looginen selitys. Pidin koko ajan multaa melko kuivana ja lannoitin nestemäisellä lannoitteella toisen pään chiliä silloin tällöin, tätä kellastunutta en koskaan. Tämä oli osa kasvatuskokeiluani. Lannoitettu sai siis myös enemmän vettä ja sitä johtui vähän vieruskavereillekin, mutta ei rivin päähän asti. En siis pysty sanomaan, aiheuttiko kellastumisen kuivuus vai lannoituksesta paitsi jääminen, vaiko molemmat yhdessä. Liika kastelu se ei ainakaan ollut.
Kasvatuspäiväkirjani verkossa: http://chilivaari.blogspot.com/
Chilblogit Suomessa: http://chiliblogit.blogspot.fi

Poissa Chilivaari

  • FG Jigsaw
  • *****
  • Viestejä: 5670
    • Profiili
    • Chiliä ja sivuhuomioita
Chilivaarin kasvattelukuviot 008 intialaisilla mausteilla
« Vastaus #14 : Tammikuu 15, 2008, 15:21:55 ip »
Lainaus käyttäjältä: "ChiliPark"
... Tuo kuvaamasi kasvi näyttää terveeltä, mutta uusimpien lehtien rosoisuus
osoittaa että kasvussa on ollut joku vähäinen häiriö.

Lehtien rosoisuus voi olla myös "optinen harha". Valaisin tuon Cayennen melkein sivusta loisteputkella, jotta sain alalehdillekin valoa. Sivuvalossa kaikki epätasaisuudet korostuvat. Samalta näyttävät muutkin tuon kasvatuslaatikon taimet.

Noita tarkemmin katsoessani kiinnitin huomiota siihen "lellikkiin", joka sai ravinteita. Katkoin sen heti ensimmäisten lehtien yläpuolelta ja nyt se on kaksihaarainen ja isomman haaran latvassa on kukkanuppu. Onkos tämä nyt laitaa keskellä talvea? Taimi on alle 15 senttinen, 7 viikkoa vanha. Ensimmäiset viikot se vielä eli pikku idätyspurkissa neljän muun Cayennen kanssa lannoittamattomassa, happamessa turpeessa. Tarkoitukseni oli viivyttää kasvua ohi pimeimmän vuodenajan. Kasvupurkissa se ei ole ollut vielä kuukauttakaan.

Lannoite muuten on Viher-kasviravinneliuos. Ravinteet ilmaistaan 7-2-2. Sitä laitetaan 10 tippaa litraan kasteluvettä. Chileillä olen tinkinyt tästäkin. Parveketomaatit saivat tupla-annoksen silloin tällöin. Valmistaja on Neko ja tuote on vaihtanut nimeä.
http://www.neko.fi/kasviravinne1.html
Kasvatuspäiväkirjani verkossa: http://chilivaari.blogspot.com/
Chilblogit Suomessa: http://chiliblogit.blogspot.fi

Poissa snu

  • Canario
  • ****
  • Viestejä: 910
  • Sijainti: Helsinki
    • Profiili
    • Chilipäiväkirja 2012
Chilivaarin kasvattelukuviot 008 intialaisilla mausteilla
« Vastaus #15 : Tammikuu 15, 2008, 17:32:32 ip »
Mulla on Golden Cayennet ja kaupan perus-annuumit yrittäneet kukkia tuon kokoisina. Yksi kaverille lahjoitettu annuum teki noin 15cm korkeana lähes 7cm pitkän palon. Aika koomisen näköinen.

Edit: Siinä palossa oli muuten polte ihan kohdillaan, ja siemenetkin näyttivät ihan normaaleilta.
#419
Eksyminen on suotavaa.

Poissa Chilivaari

  • FG Jigsaw
  • *****
  • Viestejä: 5670
    • Profiili
    • Chiliä ja sivuhuomioita
Tabasco näyttäisi juurtuneen
« Vastaus #16 : Tammikuu 16, 2008, 22:51:28 ip »
Noin 7 viikkoa sitten karsin vanhat chilini talviteloille ja laitoin samalla Tabascon latvan mustaan pulloon, jos se vaikka sattuisi juurtumaan:
http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?p=37567#37567

Latvassa oli lehtiä parissa oksassa ja sitten alle lyijykynän paksuista runkoa toistakymmentä senttiä. Aluksi se imi vettä kuin sieni muutaman päivän. Aina sai olla lisäämässä. Tuo rauhoittui ja lehdet alkoivat roikkua, veltostua. Vedin löysän muovipussin oksien päälle ja lehdet reipastuivat. Parin viikon päästä se jo pärjäsi ilman huppua. Kolmessa viikossa kasvoi vedessä oleviin lehtihankoihin nystyrät, ilmeisesti juuren alkuja. Leikkauspintaan alas ei juuria näyttänyt muodostuvan lainkaan. Kuukauden päästä ei ollut tapahtunut muuta edistystä, mutta lehdet alkoivat kellastua ja roikkua taas ilman suihkuttelua. Juurrutus näytti epäonnistuvan.

Päätin ottaa riskin ja siirsin latvan hyvin kosteaan multaan ja muovipussi taas ajoittain päälle. Jospa mullan haju innostaisi sitä juurien kasvatteluun. Lehtien kellastuminen jatkui, mutta kuudessa viikossa myös uusia lehtiä alkoi ilmestyä putoavien tilalle ja kasvi pärjäsi ilman muovia.

Tabasco nyt: ...

Uskon Tabascon latvan nyt juurtuneen. Multaa en ole kaivellut, enkä juuria nähnyt, mutta nyt se kestää jo jonkin verran mullan kuivumista ja uutta kasvua on selvästi näkyvissä, kukkanuppujakin. Kukkimistahan tuo aloitteli jo parvekkeelta sisään lämpimään päästyään lokakuun lopulla.

Silloin ainakin se ymmärsi itse pudotella kukat, eiköhän nytkin. Kasvilla ei ole kunnon juuria, ei lehtiä kuin vähän ja pieniä, eikä korkeuttakaan ole kuin reilut kymmenen senttiä, eikä valoakaan juuri ole. Ei noissa oloissa luulisi chilin ryhtyvän tuottamaan satoa.

Alaosa alkuperäisestä Tabascosta on edelleen autotallissa viileässä ja kasvattelee hiljalleen ensimmäisiä lehtiään.
Kasvatuspäiväkirjani verkossa: http://chilivaari.blogspot.com/
Chilblogit Suomessa: http://chiliblogit.blogspot.fi

Poissa Chilivaari

  • FG Jigsaw
  • *****
  • Viestejä: 5670
    • Profiili
    • Chiliä ja sivuhuomioita
Tabasco kukkii ja lajiesittelyssä Pusa Jwala
« Vastaus #17 : Tammikuu 20, 2008, 15:46:42 ip »
Pikkuruinen juurtumassa oleva Tabasco aukaisi ensimmäisen kukkansa.

Tabasco 20.1.08:  

Tuollainen kai on tyypillinen frutescensin kukka. Sävy on lievästi vaaleanvihreä, sellainen väri, jota ei juuri kameralla pysty toistamaan. Ainakin valaistus pitäisi olla aivan tasainen. Kukat ovat myös voimakkaasti alaspäin kääntyneitä, vaikka hedelmät myöhemmin sojottavat aivan suoraan ylös. Pitää aikanaan vertailla tähän, jos noista intialaisista frutescensiksi väitetyistä siemenistä saadaan kukkivia kasveja. Useimmat ovat vielä itämättä.

Uutena lajikkeena esittelen tänään Pusa Jwalan. Sitä sanotaan Intian eniten viljellyksi chiliksi ja kun Intian vuosituotanto on suurin maailmassa, saattaa siis Pusa Jwala olla maailman eniten viljelty chili. Kovin suuri osuus sillä ei kuitenkaan ole maan sadosta, sillä lajikkeita on runsaasti ja suurin osa paikallisia, piirikunnan tai enintään osavaltion kokoisella alueella kasvavia. Pusa ei liity mitenkään chiliin, vaan on Punjabin maatalousinstituutti, myöhemmin yliopisto. Lajike on jalostettu siellä. Pusa-alkuisia kasveja on niin kaaleissa kuin tomaateissakin. Pelkkä Jwala on chililajike ja lienee jalostuksen alkupiste. Jalostuksen pääasiallinen tavoite on ollut tautien ja tuholaisten kestävyyden lisääminen, mutta myös satokauden pidentäminen. Muutamien tulisuustaulukkojen mukaan itse Jwala on melkoisen ärhäkkää, mutta Pusassa jalostettu paljon miedompaa. Tuonhan toteamme sitten kesällä, jos tästä kasvi syntyy.

Intialaisessa pellossa Pusa Jwala kasvatetaan kesäkuulta huhtikuulle. Sadekauden alkaessa kesäkuussa se kylvetään ja satoa alkaa saada myöhäissyksyllä, ehkä lokakuussa. Sato kuitenkin jatkuu aina huhtikuulle asti. Suuri osa chileistä käytetään vihreänä, mutta kuivattava osa tietenkin saa kypsyä punaiseksi. Jalostuksen eräs päätarkoitus oli saada satokausi niin pitkäksi, että maatyöläisillä riittää töitä lähes ympäri vuoden. Sadon loputtua kuivatuksessa ja keräilyssä menee vielä vähän aikaa. Olen nähnyt kuvia, missä chilejä on levitetty kentälle kuivumaan silmänkantamattomiin asti punaisena mattona auringon kuivatettavaksi.

Pusa Jwala on annuum, alle metrin korkea, "sateensuojamaisesti" kasvava kasvi, joka voi olla täynnä hiukan ryppyisiä, käyriä, jopa mutkaisia palkoja. Kuvaa minulla ei tietenkään vielä ole, mutta siemenliikkeen sivuilta voit sitä ihmetellä.

Pusa Jwala 20.1.08:

Pusa Jwalan taimi minua vähän huolettaa. Kaikki ei ole niin hyvin kuin kuvasta saattaa näyttää. Se on nyt jo kohta pari viikkoa jurnuttanut tuollaisena, eikä lisäkasvua ole näkyvissä. Onneksi tämä ei ole ainoa itänyt Jwala, vaikkakin ensimmäinen. Taimi on poikkeuksellisen matala, vain sentin verran. Se on tukeva ja terveen vihreä. Kun kasvua ei ilmaantunut, otin sen ylös. Juuri oli jotenkin juuttunut pieneen, kovaan turvepaakkuun. Irroittelin turpeen, pesin juuren ja laitoin uuteen multaan jo monta päivää sitten. Ei mitään muutosta vieläkään. Ehkä se odottelee Intian ilmastoa, yli 30° lämmintä ja aurinkoa päivät pitkät.
Kasvatuspäiväkirjani verkossa: http://chilivaari.blogspot.com/
Chilblogit Suomessa: http://chiliblogit.blogspot.fi

Poissa ChaiN

  • Jalapeño
  • **
  • Viestejä: 130
    • Profiili
Chilivaarin kasvattelukuviot 008 intialaisilla mausteilla
« Vastaus #18 : Tammikuu 20, 2008, 22:08:08 ip »
Mahtava kuva toi tabascon kukka. miten sait noin mustan taustan? käytäkkö järkkärikameraa vai digipokkaria?
oispa aina Kesä...
mut Jossain paistaa aina...

Poissa Chilivaari

  • FG Jigsaw
  • *****
  • Viestejä: 5670
    • Profiili
    • Chiliä ja sivuhuomioita
Chilivaarin kasvattelukuviot 008 intialaisilla mausteilla
« Vastaus #19 : Tammikuu 20, 2008, 23:36:07 ip »
Musta tausta tuli oikeastaan vahingossa. Huoneessa takana ei ollut paljon valoa ja pikku loisteputki oli melkein kiinni kasvissa pöydällä. Siitä kontrastista tuo syntyy. Kamera lepäsi loisteputken päällä. Jalustaa ei mahtunut (tai en viitsinyt viritellä, sillä kuva piti ottaa hyvin matalalta) ja kuva onkin vähän tärähtänyt.

Videokameralla kuvasin. HD-kameralla, jossa oli makro-lähilinssi.
Kasvatuspäiväkirjani verkossa: http://chilivaari.blogspot.com/
Chilblogit Suomessa: http://chiliblogit.blogspot.fi