Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Aiheet - Chiliharri

Sivuja: [1]
1
Päiväkirjat ja fotoalbumit / Time-lapse videot Youtubessa -ketju
« : Lokakuu 27, 2017, 13:08:47 ip »
Kypsyykö se Rocoto vai ei?
https://www.youtube.com/watch?v=sZfRDnxKapI


2
Chilifoorumilla on monessakin paikassa keskustelua tuon auringon valon raakuudesta siihen tottumattomille kasveille.
Laitan myös tänne alueelle uuden kuvitetun aiheen, kun en haulla löytänyt jne..
Siis omille kasvatuksille osui (jälleen  ;)) tänä keväänä tuollainen arpaonni. Yksi joulukuun 2016 alussa idätetyistä,
ja tuossa time-lapse videossakin esiintyneistä oli sitten kuitenkin liian lähellä ikkunaa.

Vaikka kyseessä on Suomessa normaali "kolmelasinen" ikkuna , niin luonnonvaloa oli liikaa:


Oireet näkyvät onneksi vain noissa puutikulla osoittamassani kolmessa lehdessä.
Ensimmäinen kerta minulla, kun tulee vaurioita ikkunan läpi. Toisaalta tuo ikkuna onkin noin suuntaan 110, eli aurinko paistaa kasveille vielä suoraan etelästä.

Tässä tarkensin kameran noihin talvetettaviin ylivuotisiin, joista mikään ei osoita merkkejä liiallisesta uv säteilystä tai vastaavasta:



EDIT 20.4.2017: Laitan tähän alle muutaman löytämäni linkin aiheeseen liittyen.
Tämä on ketjussa myöhemmässä viestissä linkittämäni englanninkielinen tutkimus,
 johon löysin suomenkielisen viittauksen T&T lehden sivuilla

Tässä on toinen tutkimus, jossa on suomalaiselta vaikuttava nimi tekijänä.
Kopio Part I Abstractista:
"Photosynthetic eukaryotes house two photosystems with distinct light absorption spectra.
Natural fluctuations in light quality and quantity can lead to unbalanced or excess excitation,
 compromising photosynthetic efficiency and causing photodamage."

Eli tuosta voi päätellä maallikkona äkillisen valon määrän vaihtelun voivan aiheuttaa valovaurioita!
Liittyykö tähän sitten aina UV? Tätä aihetta kun vaikka joku foorumilainen osaisi avata.

EDIT 22.5.2017: Kannattaa lukea viesti #10, jossa on tuoreet kuvat kasvihuoneessa tulleesta polttovioittumasta.
Vauriot ovat selkeästi nopeammin tapahtuneita ja pahempia, mutta samankaltaisia kuin tässä viestissä.

3
Tässä kokoamani sekä Chili-Ile:n eli foorumilla nimimerkki unenkuvan pyynnöstäni julkaisema video:
https://www.youtube.com/watch?v=y1lD4ideSEo

Aiheena on tarkoin ja oikein annostellun lannoituksen vaikutus kasvuun verrattuna siihen, että lannoitus jätetään kokonaisuudessaan pois.

Tavoitteena oli havaita ero kasvussa, koska tämä on puheissa ja kirjallisuudessa todettu "tunnettu tosiasia".

Laitan tänne foorumin hiljaisempaan osioon uuden aiheen, vaikka kyse ei ole laboratoriotestien kriteerit täyttävästä testistä  ;) Tämä on pienimuotoinen kotikutoinen kokeilu, jossa halusin seurata paljon puhuttua ja ajankohtaista asiaa, eli lannoituksen tarpeellisuutta kasvun alkuvaiheessa. Mutta tälläinen toteutus vaatii toisaalta omat järjestelynsä. Otsikon mukaiseen aiheeseen on hankala sijoittaa riittävää testipopulaatiota, jotta sen voisi havaita videolla selvästi.

Kasvien valmistelu
- Istutus 1 siemen/Jiffy pienoiskasvihuoneeseen 2.12.2016. Kaikki siemenet itivät 12.-14.12.2016, joista
- valittiin kolme testiyksilöä istutettavaksi noin 1 litran ruukkuihin 21.12.2016.
- Multaa (Pirkka Kaktus- ja kylvömulta) punnittiin näihin sama määrä (paino ei ylhäällä).
- Istutettaessa kasvejen kokoero oli pieni, mutta lannoittamatta jätetty oli lievästi isokokoisin, ja se laitettiin vielä tarkoituksella lähimmäksi ikkunaa
  saamaan eniten luonnonvaloa
- lisävalo tulee pääasiassa E40 kantaisesta LED polttimosta, josta on ilmoitettu 80W ja 6000K; kasvit saavat normaalin asuinhuoneiston hajavalon

Kuvausaikataulu ja suunnitelma:
- Järjestelmäkamera tarkennettiin ja laitettiin jalustalle suojaisaan nurkkaan, ettei sitä tarvitsisi siirrellä kuvausten aikana
- Kolme kasvia aseteltiin taustapahvin eteen siten, että ne eivät peitä toisiaan tai kasva helposti ulos kuvausalueelta
- Aloitus 3.1.2017 ja halusin jatkaa sitä mahdollisimman pitkään, jotta mahdollinen ero olisi havaittavissa.
- Intervalometri ajastettiin ottamaan 25 kuvaa/vrk 24 minuutin välein ajalla 10:00-19:36, jolloin myös valo on ajastettu toimintaan
- Kuvaus päätettiin lopettaa 2.3.2017, jolloin kuvia tuli yhteensä 1475kpl

Testin kulku:
Kasveja kasteltiin alakautta lautaselle, ja kaikille annettu nestemäärä mitattiin (määrät ovat tallennettuina). Videolla noin 7-8 viikon kohdalla havaitaan lannoitettujen kasvien haaroittumisen alkavan spontaanisti. Lannoittamaton ei haaraudu vielä kuvausten aikana, ja silmämääräisesti havaitaan kasvun hidastuvan verrokkeihin nähden ehkä 4-5:n viikon kohdalla. Myös lehtien värissä alkaa havaita eron siten, että lannoittamattoman lehdet alkavat "vaalentua". Videon katselussa kannattaa huomioida lannoitettujen haarominen sivusuuntaan latvojen tasolla, joihin verrattuna lannoittamattoman venyminen vaikuttaa vähäiseltä.

Tulosten arviointi:
Testi oli tosiaan pienimuotoinen, mutta omaa tavoitettani vastaava. Kasvussa on havaittavissa eroja, jotka näkyvät myös videolla. Silmin nähtävä ero kasvien ulkomuodossa on selvempi, kuin vaikkapa valokuvasta voi havaita. Testin jälkeen on otettu myös tarkempia valokuvia kasveista kameran vapauduttua. Yhteenvetona tämä ei ainakaan kumoa lannoituksen vaikutusta. Kannattaa huomioida, että tässä käytetyssä ns. uudessa mullassa on jonkinlainen lannoitus valmiina. Usein todetaan, että lannoitus kannattaa aloittaa viimeistään 1 kk:n ikäisille taimille.

Toivon tästä keskustelua, ja minulta voi kysellä tuohon testiin ja mm. kuvauksen toteutukseen liittyvää!
Tietysti jos tästä herää kiinnostus laajempaan vastaavaan testiin Time Lapse tyyppisesti toteutettuna, niin voi laittaa puolestani tähän samaan ketjuun.


EDIT: kirjoitusvirheitä tuppaa jäämään vaikka kuinka yrittää...
EDIT 2: videolinkki päivitetty, kts. vastaus #2 ketjussa

4
Vasta viime syksynä keksin ensimmäisen kerran kokeilla tällaista suht yksinkertaista reseptiä. Muutaman kerran on tullut sen jälkeen tehtyä.
Sulatejuuston oli näköjään ainakin Chilivaari kokeillut 2008.


Valmistusaineet:
Maustamatonta tuorejuustoa 200-250g (esim Philadelphia tai Valion Viola)
Chiliä (määrä koosta riippuen)
Soijalesitiiniä (käytän 5 m-% eli tässä noin 13g = ehkä1-2 rkl)

Olen käyttänyt lesitiiniä emulgaattorina esim rahkaa tehdessä, jotta koostumus säilyy parempana. Rahkahan tuppaa erottumaan vesi ja öljyfaasiin eli suomeksi vetistymään jääkaapissa melko nopeasti. Tuorejuustossa huomasin ensimmäisessä satsissa saman ilmiön, ja sen jälkeen laitoin tuohonkin soijalesitiiniä.

Sekoittaminen:
Onnistuu pienellä tehosekoittimella, johon laitetaan lesitiinirakeet ja chilit. Minä tykkään laittaan tuon melko soseeksi.
Tämän jälkeen nämä on helppo sekoittaa parin lusikan avulla tuorejuuston kanssa.

Eilisessä kuvassa on noin 30-40g eli 2kpl  pakastettu montufar, joka on vetisenä tosi helppo hienontaa.

5
Harsosääskinaaraat munivat yleisen tiedon mukaan kosteaan multaan, mikäli pääsevät sellaiseen käsiksi. Tuli ideana mieleen yrittää estää tuon lajin lisääntyminen.
Vielä 2011 pikkukärpäsiä pörräsi riesaksi asti, kun olin kiikuttanut nuo multaviljelyn kasvit parvekkeelta olohuoneeseen syksyllä. Esimerkiksi koiran vesikuppi oli monesti täynnä raatoja öisten allasbileiden jäljiltä. Kahden edellisen talven kokemuksen perusteella uskallan väittää, että noista voi päästä eroon. Teen tästä uuden aiheen, koska en halua tämän hukkuvan esimerkiksi pitkään harsosääski-viestiketjuun, jollaisia täältä kyllä löytyy. Yritin kirjoittaa kattavan ohjeen, mutta saa kysyä lisää jne. jos tästä olisi apua vaikkapa toiselle kaupunkiviljelijälle  ;).

Hintaakaan ei tule kohtuuttomasti, kunhan omistaa tai saa lainaksi hyvän kuumailmapuhaltimen ja
jonkinlaisen poran/dremelin.

Ohjeet harsosääskien hävitykseen multaviljelyssä
Tarvikkeet jos käyttää tavallista ruukkua:
akvaariohiekkaa, sopivin mun mielestä on 2-3mm raekoko (n.10€/10kg)
maaperän erotuskangasta/suodatinkangasta/katekangasta (2 €/m^2)
mahdollisesti myös maaperän kosteusmittari (kuvassa oleva 5€)
(ehkä myös maaperäseula, muutama €)


Ruukun pohjalle kannattaa laittaa rautakaupoista saatavaa maaperän erotuskangasta. Kankaita on moneen eri
tarkoitukseen, mutta oikeanlaisesta muninta-aikeissa olevat sääskinaaraat eivät mene läpi. Hiekassa liian pieni raekoko ei läpäise kokemusten mukaan vettä yhtä hyvin,
ja vesi saattaa jäädä houkutukseksi kärpäsille(?) Oheisessa kuvassa on mullan pinnalle levitelty 1-2 cm:n kerros hiekkaa, jonka läpi harsosääski ei vaikuttaisi pääsevän. Lisäksi mikäli toukkia eläisikin mullassa ennen hiekoitusta, niin sen lentoon pyrähtäminen taitaa olla hankalaa. Seuloin tuon pintamullan ja painelin tasaiseksi, jotta hiekka olisi helpompi levitellä. Minä ostin mustaa hiekkaa imagosyistä toki, mutta tuskin sillä on merkitystä harsosääskien torjunnassa. Kuvassa näkyvä kosteusmittari osoittautui muuten käteväksi kapistukseksi, kun kastelutarvetta arvioi hiekoituksen läpi. Se myytiin muutava vuosi sitten Nelson merkillä eikä tarvitse pattereita. Viisari reagoi yllättävän hyvin mullan kosteusasteeseen.



Tarvikkeet kun tehdään oma altakasteluruukku:
sopiva ulkoruukku, ämpäri tms., materiaalina polypropeeni (PP) (Vaikkapa kuvissa käyttämäni 5l:n muoviämpäri klasulta 2€/kpl)
halkaisijaltaan 30mm PP-muoviputkea (ostin rautakaupasta 7€/3 metriä)
pora ja esim 2mm terä
kuumailmapuhallin, mieluiten lämpösäädettävä malli (+mahdollisesti esim kynämallin kaasupoltin)
Lecasoraa
em. suodatinkangasta
ilmastointiteippi (eli jesari)


Kuvassa on suuntaa antava leikkauskuvanto ruukun rakenteesta.


-sahataan muoviputkesta pätkä, joka tulee pari senttiä yli ruukun korkeudesta
-porataan riittävästi reikiä (kymmeniä?) putkenpätkän toiseen päähän esim 3-4 cm:n matkalle, jotta vesi pääsee altakastelukerrokseen eli lecasoraan
-(kahva irti ämpäristä) muoviputken rei'itetty pää hitsataan kuumailmalla kiinni ämpärin pohjaan sopivaan paikkaan. Lämpöä olen käyttänyt PP:n hitsauksessa 260°C. Tämä vaihe saattaa vaatia harjoitusta, mikäli ei ole aikaisempaa kokemusta kestomuovin hitsauksesta . Tärkeää on ainakin, että liitettävät muovit ovat samaa materiaalia (PP on tällaisissa tuotteissa melko yleinen). Lisäksi pitää varoa polttamasta ämpärin melko ohutta pohjaa puhki, ja samalla lämmittää muoviputken päätyä. Mulla oli jossain vaiheessa kaveri lämmittämässä samaan aikaan pienellä kaasupolttimella tuota putkea. Onnistuu kyllä kunhan tajuaa idean ja harjoittelee.
TARKISTA TÄSSÄ VAIHEESSA RUUKUN VESITIIVEYS
-Lecasoraa laitetaan ruukkuaihion pohjalle siten että putken vesireiät jää pinnan alle.
-Oikeanlaatuisesta maaperän erotuskankaasta pyöreä palanen. Siitä juurten ei pitäisi mennä kovin helposti läpi. Kun leikkaa halkaisijaltaan isomman kuin peitettävä soran pinta, se on helpointa kiinnittää jesarilla ruukun sisäseinille
-eikun istutushommiin! (hiekoitusvaiheessa helpottaa joku tulppa putken päähän)

Alla on pari tuoretta kuvaa noista omista altakastelu-viljelyksistä. Ämpäriruukkuihin olen ihan tyytyväinen, mutta toisessa kuvassa taustalla pilkottaa vanhasta pp-ulkoruukusta tehty versio. Mulla noitten ei tarvitse olla mitään designiä ;D
Toimiiko nää sitten aiheenmukaisesti? No harsosääskiä ei meillä ainakaan ollut viime talvena yhtään, vaikka parvekekaudella niitä on aina pörrännyt kasvien kimpussa. Tottakai, koska parvekkeella on kesäisin mm. käytännön syistä avoimella multatilalla olevia laatikoita. Mutta mitäs väliä pikkupörriäisten olemassaololla on - kunhan pysyvät ulkona.

   

6
Yritin surffailla tässä ihan mielenkiintoni vuoksi.  Kiinnostaisi lähinnä omistamani 6500K CFL:n spektri, mutta myös muiden vaihtoehtojen vastaavat.
Totesin ettei netissä ole dataa tälläisestä aiheesta  >:( - tai sitten en vaan löytänyt oikeita hakusanoja  ???

Sattuisiko joku tietämään linkkejä?

http://en.wikipedia.org/wiki/Photosynthetically_active_radiation

Sivuja: [1]