Kasvuloistarit kukituksessa

[Hype]

Syksy on tullut ja luonnonvalo vähissä...
Onko kasvuun tarkoitetuilla loisteputkilla haittaa kukitusvaiheessa?
Pitäiskö hankkia kukitukseen omat loistarit?
Meneekö chilillä "kello" sekaisin kun tulee kasvuvaloa väärään aikaan?
Näyttää ainakin siltä, että chilit alkaa vain kasvamaan innokaammin...

[..TOMPPA..]

Mikä helvetin kukitusvaihe!!?

nyt puhutaan chilistä ja minua henk koht vituttaa jos verrataan chiliä johonkin höpöheinään.

chili ei tarvitse erikseen mitään kukitusjuttua, kunhan on valoa koko ajan niin hyvä!

[PP]

Tämän olisi voinut kysyä ilman uutta aihettakin vaikka jommassa kummassa noista.

http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=7343.0
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=5592.0

Lamppujen jaottelu kukitukseen ja kasvuun on tosiaan lähinnä höpöheinäväen juttuja ja chileille asia on kovasti kyseenalainen. Jos "kasvu"putkesi ovat jotain väliltä 4000-7000 K antaisin mennä niiillä koko ajan. Mitä tarkoitat väärällä ajalla? Valalaistuksen olisi syytä olla samaan aikaan joka päivä, muttei ole väliä mihin aikaan valoa tulee, kunhan sitä ei tule koko ajan.

[Hype]

Hmm!
Toivoisin asiallista kommentointia ensimmäiseltä kommentoijalta...
Jos kaikki vastais noin, kun kysyttäis,  ei varmaan kukaan viittis kysyä mitään täällä!!!
Oisko moderaattorilla mielipidettä tällaiseen kommentointiin?
Asiaan...
Eli sillä värisävyllä ei ole mitään merkitystä vuodenaikoihin? Eli väärän väristä valoa väärään aikaan vuodesta.
Kun aurinko paistaa alempaa, niin onko värisävyllä mitään merkitystä, vai käykö eri vuodenaikoina saman värisävyn lamput?  Osram fluora 36 w/ 77 1400lm

Sorry kun esitän niin vitun tyhmiä kysymyksiä! 

[Chilivaari]

Asiaan...
Eli sillä värisävyllä ei ole mitään merkitystä vuodenaikoihin?

Ei chileille.
Ne ovat tropiikin kasveja, joilla on aina tasainen 12 tunnin päivä ja aurinko paistaa suoraan ylhäältä. Lämpötilat, kuivuus ja tuulet vähän vaihtelevat vuodenaikojen mukaan ja sen mukaan, miten korkealta vuoristosta ne ovat kotoisin.

[mohla]

Eli sillä värisävyllä ei ole mitään merkitystä vuodenaikoihin? Eli väärän väristä valoa väärään aikaan vuodesta.
Kun aurinko paistaa alempaa, niin onko värisävyllä mitään merkitystä, vai käykö eri vuodenaikoina saman värisävyn lamput?  Osram fluora 36 w/ 77 1400lm

Sorry kun esitän niin vitun tyhmiä kysymyksiä! 

Samat lamput chileille vaan ympäri vuoden pimeiden aikojen. Mutua kylläkin, mutta tuskin sillä ylimääräisellä kikkailulla lamppuja vaihdellen juuri mitään eroa saa aikaiseksi. Kuitenkin joku muu kasvuolosuhdevaikutus on paljon suurempi, kuten onnistunut lannoitus, kastelu tms. PP:n hyvän kommentin mukaan vaan: 4000 - 7000 K putkia kehiin ja/tai niiden yhdistelmiä. Chilipark on eri värisävyjen putkien samanaikaisesta käytöstä mm. täällä joskus kirjoitellut.

Chilien kasvattajalle tuottaa varmasti niin aloittelijalle kuin edistyneemmällekin vaikeuksia erottaa kaikista tuotekuvauksista jne. seuraavat seikat: todelliset ominaisuudet, markkinoidut ominaisuudet, höpöheinän kasvatukseen liittyvät ominaisuudet ja luomu-ominaisuudet. Maalaisjärjellä usein löytää ne oleelliset ominaisuudet ja kaikki muut valheet jäävät omalle arvolleen.

Tyhmiä kysymyksiä saa kysyä ja niille on paikkansa tuolla aloittelijoiden puolella! =)

[Ryhis]

Kukitusvaloa jos antaa liikaa, niin koko pian koko kasvi on yhtä isoa nuppua. Erään ystävän chili muuttui metriseksi kukaksi joka keräsi kaikki pörriäiset neljäntoista korttelin säteellä mestoille. Kaveri kyllä voitti jonkun maaseutufestarin "isoin ruusu"-kisan sillä habaneron kukalla..

Mutta aivan ehdottomasti "kasvuvaloa" ei saa antaa liikaa. Koska tällöin chili vain kasvaa ja kasvaa JA KASVAA! Pian se on isompi kuin pihalla heiluva korpikuusi, ja alkaa hyppimään silmille! Erään tuttavan chili kasvoi niin isoksi ja häijyksi, että yhtenä perjantaina se nappasi nahkatakin narikasta ja lähti kapakkaan, matkalla veti vielä talonmiestä turpaan ja kusi naapurinpojan mopedin satulaan. Oli vitsit vähän vähissä.

Optimaalinen kasvatusvalo on ns. "jatkuva-ajoitteinen levyaukkokaksoisvalo". Kaksi natikkaa vedetään macgyver-teipillä selät vastakkain, toisessa on "vegetyslamppu" ja toisessa "kukituslamppu". Natikoiden välissä on vanha porakone, jonka planeettavaihteisto modataan pyörimään ~3,764 kierrosta minuutissa. Porakoneen akseliin kiinnitetään jatkopala, joka toki tuetaan matkalta ainakin kahdella neulalaakerilla. Akselin päähän asennetaan pyöreä levy, johon on stanssattu kaksi 90-asteen segmentin muotoista reikää kohtisuoraan toisiaan nähden akselitapin yli. Levy pitää ehdottomasti olla 3mm galvanoitua peltiä, joka on noettu. Mikäli nokea ei ole saatavilla, Kirjo-peltikattomaali kelpaa, värisävyn pitää ehdottomasti olla "kattomusta".

Valaistuspaketti pitää asentaa kaarevaan kiskoon, joka jäljittelee auringon nousua ja siirtymistä taivaankannen poikki kaavalla \frac{x^2} {a^2} + \frac{y^2} {b^2} + \frac{z^2} {c^2} = 1\! jos ja kun mittasuhde on 1:13350024240. Valaistuspaketin liikenopeudenhan pystyy äkkiä laskemaan käyttämällä edelläolevaa kaavaa ja kertomalla mittakaavan neliön kuutiojuurella. Säteilyeroosion minimoimiseksi lamppupaketti pitää kääntää ympäri ja nurinpäin suhteessa käytettävän tilan kulmiin myötäpäivään. Tilan korkeus ei saa ylittää leveyden neliötä jaettuna kolmella.

Chilinkasvatus ei ole vaikeaa kun hallitsee tällaiset alkeelliset niksit.

[Rami]

Kukitusvaloa jos antaa liikaa, niin koko pian koko kasvi on yhtä isoa nuppua. Erään ystävän chili muuttui metriseksi kukaksi joka keräsi kaikki pörriäiset neljäntoista korttelin säteellä mestoille. Kaveri kyllä voitti jonkun maaseutufestarin "isoin ruusu"-kisan sillä habaneron kukalla..

Mutta aivan ehdottomasti "kasvuvaloa" ei saa antaa liikaa. Koska tällöin chili vain kasvaa ja kasvaa JA KASVAA! Pian se on isompi kuin pihalla heiluva korpikuusi, ja alkaa hyppimään silmille! Erään tuttavan chili kasvoi niin isoksi ja häijyksi, että yhtenä perjantaina se nappasi nahkatakin narikasta ja lähti kapakkaan, matkalla veti vielä talonmiestä turpaan ja kusi naapurinpojan mopedin satulaan. Oli vitsit vähän vähissä.

Optimaalinen kasvatusvalo on ns. "jatkuva-ajoitteinen levyaukkokaksoisvalo". Kaksi natikkaa vedetään macgyver-teipillä selät vastakkain, toisessa on "vegetyslamppu" ja toisessa "kukituslamppu". Natikoiden välissä on vanha porakone, jonka planeettavaihteisto modataan pyörimään ~3,764 kierrosta minuutissa. Porakoneen akseliin kiinnitetään jatkopala, joka toki tuetaan matkalta ainakin kahdella neulalaakerilla. Akselin päähän asennetaan pyöreä levy, johon on stanssattu kaksi 90-asteen segmentin muotoista reikää kohtisuoraan toisiaan nähden akselitapin yli. Levy pitää ehdottomasti olla 3mm galvanoitua peltiä, joka on noettu. Mikäli nokea ei ole saatavilla, Kirjo-peltikattomaali kelpaa, värisävyn pitää ehdottomasti olla "kattomusta".

Valaistuspaketti pitää asentaa kaarevaan kiskoon, joka jäljittelee auringon nousua ja siirtymistä taivaankannen poikki kaavalla \frac{x^2} {a^2} + \frac{y^2} {b^2} + \frac{z^2} {c^2} = 1\! jos ja kun mittasuhde on 1:13350024240. Valaistuspaketin liikenopeudenhan pystyy äkkiä laskemaan käyttämällä edelläolevaa kaavaa ja kertomalla mittakaavan neliön kuutiojuurella. Säteilyeroosion minimoimiseksi lamppupaketti pitää kääntää ympäri ja nurinpäin suhteessa käytettävän tilan kulmiin myötäpäivään. Tilan korkeus ei saa ylittää leveyden neliötä jaettuna kolmella.

Chilinkasvatus ei ole vaikeaa kun hallitsee tällaiset alkeelliset niksit.

Tosta tulikin mieleen vielä että tuleeko tossa kaavassa jossain kohtaa ottaa huomioon vielä kyseisen kasvin ihanteellinen etäisyys päiväntasaajasta jotta saadaan MAHD lähelle alkuperäiset olosuhteet?

Ps. Tyhmät kysymykset ei ole koskaan huonoja, tyhmät vastaukset ovat!
Vai mitä räyhis?!!

[Ryhis]

^ Tottakai, etäisyys päiväntasaajasta on erittäin tärkeää. Mutta vielä tärkeämpää on tietää maapallon magneettikentän magneettivuon tiheys juuri oman kasvatusnurkan kohdilla, jotta kaksoislampun "ennakko" voidaan säätää. Valohan on tunnetusti sähkömagnetismia ja liikkuvan lampun antama keila on kaareva, johtuen valon taipumisesta. Kun liikeradan nopeus ja säde tunnetaan, voidaan valon kaareutuminen korjata linssin hionnalla (en sisällyttänyt tätä tuohon edelliseen viestiin, sillä sehän on itsestäänselvyys jonka jokainen harrastaja tietää jo ennenkuin siemenet ovat itämässä!). Mutta koska maapallon magneettikenttä on jatkuvassa liikkeessä ja magneettivuon tiheys muuttuu joka sekunti, täytyy valokeilavääristymä korjata servomoottoriohjatulla kelkalla.

Mutta nyt tulee se varsinainen hauskuus!

Tavallinen hihnavetoinen kelkka, akselilla keinuva, on aivan liian hidas seuratakseen (jatkossa magneettivuon tiheyden muutoksesta käytetään termiä MTM) MTM:n vaihteluita. Ratkaisu on korvata liukukisko kaarevalla panelilla johon johdetaan paineilmaa, joka purkautuu paneelissa olevien tuhansien reikien kautta muodostaen ilmapatjan jonka päällä neljän gyroskoopin avulla tasapainossa pysyvä kelkka hakee jatkuvaa korjausliikettä.

Kaavalla \mathbf{B} = \frac{d \Phi_M}{dA} \mathbf{n} voidaan selvittää magneettivuon tiheys, jota anturi seuraa jatkuvasti. Kaasun purkausnopeus saadaan helposti kaavasta

ja loppu onkin pelkkää kolvin kanssa räpeltämistä! Chilinkasvatus on helppoa kuin heinänteko!

[..TOMPPA..]

Mutta saammeko laskettua noilla kaavoilla avaruuspölyn aiheuttaman häiriön mikä kohdistuu sähköverkkoon?

Ja kuitenkin auringosta lähtevät yllättävät purkauksetkin voivat vaikuttaa kasvuun ratkaisevan paljon. ja huomioitavaa on kyllä muutakin. kasvupaikkaan täytyy luoda oikea ilmanpaine ja kosteus esim sprinklereillä ja biltema ajastimella.

Lämmitykseen soveltuu 10 KW sähkölämmitin jossa on kaksi jääkaappimagneettia kiinni.

Suosittelen opettelemaan myös Eulerin lauseen Funktioteoriaa.  Näin kasvu on varmasti turvattu vai mitä tohtori Räyhis sanoo?

[Ryhis]

Juurinäin!

Ja kasteluun vain ja ainoastaan perunoiden keitinvettä, joka kaadetaan Aalto-maljakosta.

[TunturiTiger]

No voi ny pahus! Itse ajattelin käyttää motonetin eslejä (en tiedä noista kelvineistä mitään) ja puutarhankesää tulevana talvena ja vielä keväälläkin! Chilejä olen kasvattanut vasta vuodesta 2004, joten vielä on paljon oppimista.

[atni]

Eikös tässä "kasvu ja kukitus valo" asiassa kyse ole siitä että kukkimisen aikana kasvi hyödyntää enemmän sitä 2700k valoa kun taas kasvussa se hyödyntää enemmän 6400k valoa eli kukinnan aikana tarvitaan käytännössä enemmän 6400k valoa verrattuna 2700k valoon saman hyödyn saamiseksi? tähän käsitykseen olen jäänyt chilifoorumilta luettujen tietojen perusteella.? minulla mietityttänyt sama kysymys.

[Whili]

 
Lainaamatta Räyhiksen hienoa kaavaa, voisin väittää, ettei noilla kelvineillä juurikaan ole CHILIN kasvatuksessa
kovinkaan suurta väliä. 2700K-6500K, kunhan valoa on riittävästi. 

[Ryhis]

^^ Tässä kasvu&kukituvalo asiassa homman nimi on se, että sillä ei ole mitään väliä. Tarpeeksi tehokasta valoa siitä kelvinien keskeltä ja hyvin menee. Ei luonnossakaan anneta erilaista valoa kasvuun ja kukitukseen. Hamppuväki maksimoi sadon ja THCn määrän noilla eri polttimoillaan.

Ei nyt jaksais vääntää taas........................

[TunturiTiger]

Eli niin yksinkertaista, että menee lamppukauppaan ja ostaa sieltä esimerkiksi mahdollisimman järeitä eslejä. Lamppuosastolla on usein myyjä, jolta voi kysyä, mikä väri on mukavin silmälle.

[Kärsä Babar]

Kasvit käyttävät vihermassan kasvuun sinisiä aallonpituuksia ja kukintaan/sadotukseen punaisia aallonpituuksia. Silllä ei pitäisi olla mitään merkitystä mikä kasvi on kyseessä.
Tuossa on mielenkiintoista tekstiä valosta:
http://www.saunalahti.fi/arimat/orkideavalot/

Googlettamalla löytyy vaikka kuinka ihan suomenkielisiäkin korkeakoulututkimuksia jossa mainitaan sinisestä kasvuun ja punaisesta sadotukseen. Tuossa okkidea linkissä taisi olla jokin hyvä selitys sillekikin miksi noiden 4000k lamppujen  käyttö ei ole välttämättä paras ratkaisu.

[PP]

Nyt pojat seis. Unohditte laskuista seitsemänkertaisen osittaisderivoinnin, jolla lasketaan virhetekijät. Kannattaa laskea vaikka tulokseksi tuleekin, että virhetekijät huomioiden naapurin Penan taskulamppu on samalla viivalla kuin 730 W rikkiplasma. So not, tähän malliin se menee.

[PP]

Kasvit käyttävät vihermassan kasvuun sinisiä aallonpituuksia ja kukintaan/sadotukseen punaisia aallonpituuksia. Silllä ei pitäisi olla mitään merkitystä mikä kasvi on kyseessä.
Tuossa on mielenkiintoista tekstiä valosta:
http://www.saunalahti.fi/arimat/orkideavalot/

Muuten kiva, mutta tekstissä ei ole viitteitä. Tämän tapaiset täälläkin puidut asiat ei valitettavasti anna luotettavaa kuvaa: "Loisteputkien valo ei ole erityisen tunkeutuvaa (se ei heijastu pistemäisestä lähteestä)". En ehdi lukea nyt koko sivua, enkä teilaa sitä tuosta vaan, mutta asian monimutkaisuus huomioiden olisi hyvä esittää taustat kunnolla.

Tieteellisistä artikkeleistakin (joista suurimpaan osaan pääsee vin yliopistojen verkoista) täytyy muistaa, että ne on yleensä tehty yhdestä näkökulmasta ja julkaisijoiden etuja ajatellen.

[chili_maestro]

Kärsä puhuu asiaa eli värillä on väliä (ja toiset huutelee vaikkei asiasta mitään tiedäkään, tosin teen itsekin joskus samoin, heh). Sinisempää valoa kasvuun, värilämpötila n. 4000-6000K ja punaisempaa kukitukseen n.2700K. Tämän moneen kertaan luettu värilämpötila juttu perustuu myös mututietoon, joskus natikalla yritin kasvatella ja kasvu ei ollut semmoista mitä odotin (saattaa olla vanha tuo oranssin sävyä tuottava polttimo) vaihdettuani polttimon sinisempään sävyyn (monimetalli 4300K) ja kasvu oli paljon rehevämpää.
Myös elohopeapurkauslamppuni (6000K) tuntuu toimivan kasvunsuhteen paremmin kuin loistarit.
Mitä tulee loistareiden tehokkuuteen kasvun suhteen, se on yllättävän avuton vaikka ovatkin muka energia tehokkaita. Aivan pienimmillä ESLeillä ei tee (kuukauden kestäneen kokeen perusteella) yhtään mitään.
Laitoin viime talvena neljä loistaria vierekkäin ja kuukaudessa ei tapahtunut oikein minkäänlaista kasvua.
Vaihdoin sen jälkeen  loistarit monimetalliin ja johan alkoi tapahtua. Ja vastoin omia ennakko-odotuksia voin sanoa että käytettyjä watteja kohden  monimetallissa paljon parempi hyötysuhde (chilien kasvu) kuin loistareissa. Selvennyksen vuoksi, tuo monimetalli toimi kasvussa hyvin. Sadotukseeen ei vertailtavaa kokemusta suhteessa natikkaan, ainakaan vielä. joku muu voip kertoa

joo ja joku viisastelee kuitenkin, että parin chilin takia ei kannata monimetallia/natikkaa hankkia, näinhän tuo on, ellei halua sponsoroida Fortumia 

Tuossa epävirallisessa kasvutestissä jossa vaihdoin loistarit monimetalliin, kasvuolosuhteet pysyivät muutoin lähes muuttumattomana (iso kylpyhuone ja lattialämmitys) ja testiin osallistuneet chilit olivat pieniä kaikki taimivaiheessa.

Johtopäätös: Itse en tule loistareita enää juurikaan käyttämään, oli Kelvinit mitä tahansa.
Muut saavat onnellisesti kasvattaa loistareilla, jos on tyytyväinen niihin. Itse en hyödy tästä "mainostamisesta" mitään koska en myy lamppuja, kerroin vain rehellisesti mitä olen todennut.