Ajattelin koota tänne jo omankin muistin virkistämiseksi/tueksi vähän juttuja sieltä täältä liittyen risteytyskokeiluuni.
Tarina alkaa vuonna 2008, jolloin pölytin Bolivian Rainbown kukkia Pimenta da Neyden siitepölyllä. Pienen haparoinnin jälkeen podit alkoivat tarttua. Näitä sitten laitettiin vuodenvaihteen tienoilla iso läjä itämään (olin kuullut huhuja lajienvälisten risteymien mahdollisesti huonosta itävyydestä). Ennen pitkää olikin sitten helvetinmoinen kasa taimia. Kuvia näistä (käytännössä identtisistä, kuten vakiintuneiden lajikkeiden F1-polven jälkeläisten pitäisikin olla) ei tietääkseni ole. Tuolla ikkunalla on yksi (oikeastaan kaksi yhteenkiedottua) hengissä, tiedän myös toisen hengissäolevan yksilön. Mitään ihmeellistä noissa ei ollut, kuin vähemmän kompakti Bolivian Rainbow, joka tekee optimiolosuhteissa myös isompia podeja.
Siirrytään vuoteen 2010, jolloin pistin F2-sukupolven itämään (saatoin idättää hieman edellisen vuoden puolella, mutta so not). Suurin osa siemenistä oli ns. mustasilmiä (syytän tästä sitä, että emokasvit olivat liian pitkälle syksyyn käytäväparvekkeella), mutta muutaman kasvin sain aikaiseksi. Näissä alkoi olla vähän variaatiota, kuten odottaa sopi. Muistaakseni neljästä kasvista kolme muistutti Bolivian Rainbowta, tummuusaste vaihteli. Yksi onneton ei tuottanut murustakaan siitepölyä, mutta lainapölyä saatuaan (tästä lisää myöhemmin) kasvatti pitkiä ja kasvin yleiseen kokoon nähden suurehkoja podeja. Alla kuva tästä kasvista otetusta pistokkaasta:
Sieltähän pilkistää pari podinalkua, alkuperäisen kasvin kuoltua pistokas sai aikaan siitepölyä ja teki muutaman pienehkön podin.
Vuonna 2011 (nämäkin taisivat kyllä itää edellisen vuoden puolella) alkoi nimeämiskäytäntö mennä aavistuksen verran komiikan puolelle. Tuhkamunan F2-yksilön pölytykseen käytetyn siitepölyn luovutti Harold St. Barts, jolloin lopputulos oli lyhyesti ja ytimekkäästi (Bolivian Rainbow X Pimenta da Neyde)F2 X Harold St. Barts. Näistä kaksi yksilöä päätyi Symbivit-mykorritsatestiin, joten lainasin kameraa muutaman kerran dokumentointitarkoituksiin:
Viimeisessä kuvassa havaittavissa jo alustavaa kypsymistä, kypsästä podista en löytänyt kuvaa. Kypsyi kuitenkin keltaisen kautta punaiseksi.
Vuonna 2012 kasvattelin yhden Pimenta da Neyden saadakseni siitepölyä. Sitä tuli sitten tökittyä ylempänä olevan kuvan oikeanpuolimmaisen yksilön kukkien emeihin. Kasvoni vääntyivät paholaismaiseen virnistykseen ja hieroin käsiäni yhteen; ensi vuonna kasvatuksessa olisi ((Bolivian Rainbow X Pimenta da Neyde)F2 X Harold St. Barts) X Pimenta da Neyde.
Siinäpä historiaosuus. Tällä hetkellä tuota nimihirviötä kasvaa eri puolilla Suomea (itsellänikin on muutamia, tosin yhtä lukuunottamatta pistokkaina, kun juurensa homehtuivat), ja vihdoin homma alkaa näyttää siltä miltä pitääkin. Yksilövaihtelua on, kuten odottaa sopii, mutta kaikki näyttävät mielenkiintoisilta. Pidemmittä puheitta:
Tämännäköistä kasvaa nimim. Minppun luona.
Nimim. sorrii oli saanut tämännäköisen kasvin aikaiseksi. Nuo oranssit kuuluvat kasviin ja ovat kypsiä.
Nimim. Miikos kasvatteli tämän. Jännän muotoisia podeja ja niitä on paljon.
Nähtäväksi jää, mikä on tämän touhun tulevaisuus. Vaikuttaisi siltä, että tuolla geeniämpärissä on nyt sopiva sisältö, ja olisi aika ryhtyä vakiinnuttamaan lajiketta. Resurssit, tai pikemminkin niiden puute, eivät tue tätä vaihtoehtoa. Joten saattaa olla, että lottomeiningillä mennään, ei se väärin ole, vaikkei kaikille sovikaan.
Tarina alkaa vuonna 2008, jolloin pölytin Bolivian Rainbown kukkia Pimenta da Neyden siitepölyllä. Pienen haparoinnin jälkeen podit alkoivat tarttua. Näitä sitten laitettiin vuodenvaihteen tienoilla iso läjä itämään (olin kuullut huhuja lajienvälisten risteymien mahdollisesti huonosta itävyydestä). Ennen pitkää olikin sitten helvetinmoinen kasa taimia. Kuvia näistä (käytännössä identtisistä, kuten vakiintuneiden lajikkeiden F1-polven jälkeläisten pitäisikin olla) ei tietääkseni ole. Tuolla ikkunalla on yksi (oikeastaan kaksi yhteenkiedottua) hengissä, tiedän myös toisen hengissäolevan yksilön. Mitään ihmeellistä noissa ei ollut, kuin vähemmän kompakti Bolivian Rainbow, joka tekee optimiolosuhteissa myös isompia podeja.
Siirrytään vuoteen 2010, jolloin pistin F2-sukupolven itämään (saatoin idättää hieman edellisen vuoden puolella, mutta so not). Suurin osa siemenistä oli ns. mustasilmiä (syytän tästä sitä, että emokasvit olivat liian pitkälle syksyyn käytäväparvekkeella), mutta muutaman kasvin sain aikaiseksi. Näissä alkoi olla vähän variaatiota, kuten odottaa sopi. Muistaakseni neljästä kasvista kolme muistutti Bolivian Rainbowta, tummuusaste vaihteli. Yksi onneton ei tuottanut murustakaan siitepölyä, mutta lainapölyä saatuaan (tästä lisää myöhemmin) kasvatti pitkiä ja kasvin yleiseen kokoon nähden suurehkoja podeja. Alla kuva tästä kasvista otetusta pistokkaasta:
Sieltähän pilkistää pari podinalkua, alkuperäisen kasvin kuoltua pistokas sai aikaan siitepölyä ja teki muutaman pienehkön podin.
Vuonna 2011 (nämäkin taisivat kyllä itää edellisen vuoden puolella) alkoi nimeämiskäytäntö mennä aavistuksen verran komiikan puolelle. Tuhkamunan F2-yksilön pölytykseen käytetyn siitepölyn luovutti Harold St. Barts, jolloin lopputulos oli lyhyesti ja ytimekkäästi (Bolivian Rainbow X Pimenta da Neyde)F2 X Harold St. Barts. Näistä kaksi yksilöä päätyi Symbivit-mykorritsatestiin, joten lainasin kameraa muutaman kerran dokumentointitarkoituksiin:
Viimeisessä kuvassa havaittavissa jo alustavaa kypsymistä, kypsästä podista en löytänyt kuvaa. Kypsyi kuitenkin keltaisen kautta punaiseksi.
Vuonna 2012 kasvattelin yhden Pimenta da Neyden saadakseni siitepölyä. Sitä tuli sitten tökittyä ylempänä olevan kuvan oikeanpuolimmaisen yksilön kukkien emeihin. Kasvoni vääntyivät paholaismaiseen virnistykseen ja hieroin käsiäni yhteen; ensi vuonna kasvatuksessa olisi ((Bolivian Rainbow X Pimenta da Neyde)F2 X Harold St. Barts) X Pimenta da Neyde.
Siinäpä historiaosuus. Tällä hetkellä tuota nimihirviötä kasvaa eri puolilla Suomea (itsellänikin on muutamia, tosin yhtä lukuunottamatta pistokkaina, kun juurensa homehtuivat), ja vihdoin homma alkaa näyttää siltä miltä pitääkin. Yksilövaihtelua on, kuten odottaa sopii, mutta kaikki näyttävät mielenkiintoisilta. Pidemmittä puheitta:
Tämännäköistä kasvaa nimim. Minppun luona.
Nimim. sorrii oli saanut tämännäköisen kasvin aikaiseksi. Nuo oranssit kuuluvat kasviin ja ovat kypsiä.
Nimim. Miikos kasvatteli tämän. Jännän muotoisia podeja ja niitä on paljon.
Nähtäväksi jää, mikä on tämän touhun tulevaisuus. Vaikuttaisi siltä, että tuolla geeniämpärissä on nyt sopiva sisältö, ja olisi aika ryhtyä vakiinnuttamaan lajiketta. Resurssit, tai pikemminkin niiden puute, eivät tue tätä vaihtoehtoa. Joten saattaa olla, että lottomeiningillä mennään, ei se väärin ole, vaikkei kaikille sovikaan.