Tämä Etelä-Amerikasta lähtöisin oleva lajike tunnetaan myös paikallisesti nimellä ají especial (suom. erikoinen chili). Se onkin hyvin ainutlaatuinen, ilmeisesti jonkinasteinen chinensen ja baccatumin risteymä. Ají amarillon ja rocotojen ohella ají panca on yksi perulaisen keittiön keskeisimmistä raaka-aineista.

Lehdissä, kukissa, sekä marjoissa on havaittavissa baccatumin ominaisuuksia, mutta mm. täysin valkoisine kukkineen, joita voi olla useita per kasvupiste se on selvästi määriteltävissä chinenseksi. Lehdet ovat jättimäisiä ja itse kasvikin kasvaa helposti miehen mittaiseksi. Marjat kypsyvät vihreästä ruskeaksi ja matka kukasta kypsäksi voi viedä miltei kaksi kuukautta.

Marjat ovat pitkulaisia ja suuria (noin 15cm). Niiden kärki on mieto, hieman luumuisen makuinen ja tyveä kohti löytyy enemmän chinenselle tyypillistä hedemäistä aromia, sekä voimakastakin tulisuutta. Tulisuus vaihtelee hyvin paljon: Marjan ulko-osissa ja kärjessä se on olematonta (0-2/10), mutta siemenkiinnikkeet ovat hyvinkin tuimaa tavaraa (8/10).

Kypsyttyään marja alkaa kuivua vaikka sitä ei poimisi ja muuttuu pinnaltaan rusinamaiseksi. Aromi jatkaa kehittymistään vielä silloinkin ja tässä on ehkä syy miksi nämä chilit perinteisesti poimitaan vasta kuivina. Tarvittaessa chilejä liotetaan vedessä ja ne soseutetaan oliiviöljyn kanssa tahnaksi, jolla sitten maustetaan ruokia. Itse en ole moista soossia tehnyt. Ají panca on herkullinen myös tuoreena mm. leivän päälle viipaloituna tai uunissa vuohenjuustolla täytettynä. Uskoisin tämän chilin toimivan loistavasti sekä jauheena, että erilaisina säilykkeinä.

Ainoat miinukset ovat mielestäni kasvin suuri koko (tarvitsee ison yli 40cm ruukun kasvaakseen ja sadotakseen kunnolla, sekä paljon tilaa) ja pitkästä kypsymisajasta johtuva vähäinen satoisuus. Esimerkiksi 7-potista keräsin kaksi peräkkäistä satoa sillä aikaa kun Ají pancan marjat kypsyivät.

Kukat:
http://www.saunalahti.fi/ladoga/kuvat/kasvit/C.chinense_Aji_panca_1.jpg

Marjat:
http://www.saunalahti.fi/ladoga/kuvat/kasvit/C.chinense_Aji_panca_3.jpg

Ají pancan marjoja halkaistuna (kuvan oikeassa laidassa):
http://www.saunalahti.fi/ladoga/kuvat/kasvit/satoa_7_2011.Aji_limon-Aji%20panca-Red_manzano.jpg

Kyseessä on siis suosittu tapas chili Padrónista (Galicia, Espanja).

Nämä chilit poimitaan yleensä ennen kuin tulisuutta on ehtinyt kehittyä. Raakana suoraan puskasta maku on mitäänsanomaton, hieman hernemäinen ja makeahko. Jo kahden viikon kasvun jälkeen marjat alkavat olla tulisia ja menettävät makeuttaan. Kypsinä ne ovat punaisia, pistävän tulisia ja omasta mielestäni jopa kitkerän ja pahan makuisia.

Marjojen koko ja muoto vaihtelee huomattavasti. Pienimmät saattavat kypsyä muutaman sentin kokoisina ja ilman siemeniä kun taas suurimmat voivat kasvaa yli 10cm pitusiksi ja yli 4cm leveiksi. Ainoa keino välttää ei toivottu kypsyminen on putsata puska marjoista tietyin aikavälein. Hedelmäliha on ohut ja rapea, siemenet pehmeitä kunhan poimii ajoissa.

Kasvi on tuuhea, nopeakasvuinen ja ihan mukava kasvateltava myös satoisuutensa puolesta. Viikon välein voi yhdestä pikku puskasta poimia toistakymmentä chiliä, joista jotkut tulettomia ja jotkut lievästi tulisia. Perinteisesti nämä chilit valmistetaan paistamalla ne kokonaisina tilkassa oliiviöljyä kunnes pintaan muodostuu rakkuloita ja lopuksi ripotellaan karkeaa merisuolaa päälle. Syödään käsin kannasta nappaamalla. Mitään muuta käyttötapaa en ole näille chileille keksinyt.

Yleistä arvosanaa en näille oikein osaa antaa. Perinteiseen käyttötarkoitukseensa nämä chilit kuitenkin sopivat mainosti ja ovat maukasta naposteltavaa. Turha odottaa kuitenkaan mullistavaa makuelämystä.

Kukka tyypillinen annuum:
http://www.saunalahti.fi/ladoga/kuvat/kasvit/C.annuum_Pimientos_de_Padron_1.jpg

Monenmuotoisia marjoja:
http://www.saunalahti.fi/ladoga/kuvat/kasvit/C.annuum_Pimientos_de_Padron_2.jpg

Paistettu + suolattu:
http://www.saunalahti.fi/ladoga/kuvat/kasvit/paistetut_padronit_7_2011.jpg

Kuulemani mukaan Aji Pancaa on liikenteessä baccatumia, annuummia ja chinenseä.

Omassa Aji Pancassani siemenet oli merkitty baccatumiksi, mutta tuloksena oli varsin eriskummallinen kasvi, jossa on jättimäiset baccatumin ja chinensen välimaastosta olevat lehdet sekä vaaleanvihreä, viisikulmainen, selvästi baccatumille tyypillinen varsi (kuten esim. nuoressa Aji Cristalissa). Kukat ovat suuret ja useimmiten baccatumeille tyypillisen muotoiset, mutta terälehdet ovat vitivalkoiset ja heteiden varret tummat kuten chinensessä. Eli ilmeisesti kyseessä on Capsicum baccatum x chinense (tai toisinpäin). Erikoista tässä on se etteivät baccatum ja chinense kovin helposti risteydy keskenään.


Isot lehdet joista ei osaa sanoa onko enemmän chinensen vai baccatumin näköiset. Ahtaudesta johtuen muut kasvit mm. 7pot ja Kumquat tunkevat kuvaan, mutta Aji Panca on siis tuossa keskellä.


Chinenselle tyypillisesti monta nuppua per haara.


Baccatuminkaltainen hyvin pitkä kukan varsi (jopa 8cm) ja usein suuret ja poimuttuvat terälehdet.
Kukan väri on kuitenkin niin chinensen kuin olla voi.


Hieman chinensemäisempi kukka. 

Olisi mielenkiintoista tietää minkälaisiin Aji Pancoihin foorumilaiset ovat törmänneet? Chilivaarilla oli ainakin hieman erilainen, jos en väärin muista.

Baccatum on selvästi kyseessä, mutta lajikkeesta ei tietoa.

Kasvaa nopeasti, kukkii runsaasti alaspäin mutkallaolevia, usein kellomaisia kukkia joissa vihreät baccatäplät. Suurehkot (10-15cm) marjat joissa pitkä varsi, kypsyvät todella hitaasti aivan tummanvihreästä, en ole varma vielä, punaiseksi vai oranssiksi. Kertoilen kun selviää. Kyseinen marja alkoi vaihtaa väriä noin 3-4kkn kypsymisen jälkeen. Siinä välissä esim. 7pot ja inca red drop ovat kypsyttäneet useammat sadot.

Voisiko olla CAP 269? Kertokaa jos on kokemuksia ks. kasvista.

Chilejä kasvattelen ensimmäistä vuotta, jos viimevuoden kauppapaprikayrityksiä ei lasketa.  Joulun tienoilla pistin kasvit itämään ja ovat jo mukavasti kasvaneet. Kokoajan tulee idätettyä vielä lisää, kun on utelias näkemään ja maistamaan. Helposti tuntuu lähtevän tämä touhu lapasesta joten toivottavasti ei tila lopu kesken. Ajattelin siis pistää tänne kuvia omista kasveista. (eli päiväkirjaa tuskin on tiedossa)


Bolivian rainbow tuntuu tykkäävän monimetskusta. Yleensä en raaski leikellä kasveja, enkä siis tätäkään, mutta silti on haarautunut hyvin pienestä asti.




Nättejä kukkia boliviaanissa.


Tuore marjakin näyttää kivalta, mutta oisko moni kakku päältä kaunis...


Seven pot...


...ja PI 281429 ovat vielä pieniä mutta mukavan tuuheita. Onko kellään muuten tietoa miltä PI 281429:n marjat maistuvat? Aika tyypilliseltä chinenseltä ainakin noin pikkukasvina vielä näyttää.


Inca red drop pukkaa ensimmäistä palkoa. Näitä kavereita laitoin kasvamaan kaksi Chilivaarin päiväkirjan innoittamana.


Aji cristal tekee palkoja miltei pelkällä ikkunasta tulevalla valolla. Laitoin sen karanteeniin makuuhuoneeseen lehdissä olevien näppylöiden vuoksi.




Aluksi ajattelin että lannoitus ei ollut kohdillaan mutta mullanvaihdon ja pitkän vesikastelun jälkeen oireet pysyivät ennallaan ja näppyjä ilmaantui myös viereiseen chinenseen. Oireet voimistuvat latvoja kohti (lehdet rypyttyy ja näppyyntyy enemmän) eli ajattelisin kyseessä voisi olla jonkin sortin virus..nehän yleensä ovat aktiivisia uudessa kavustossa. Pitää nyt kuitenki pitää tämä Aji Cristal muista erillään.

Pari villitomaattia...

Lycopersicon glandulosum. Lajike on kotoisin Perusta. Vielä ei ole tietoa ovatko tomaatit syötäviä, joten mielenkiinnolla odottelen. Ei kai siihen kuole vaikka myrkyllisiä olisivatkin? Ilmeisesti lajike on joku näistä http://www.ars-grin.gov/cgi-bin/npgs/html/DispPN.pl?22958


Lycopersicon melanocarpa. Tämän alkuperämaasta ei minulla ole tietoa. Syötäviä punakeltaraidallisia tomaatteja siitä pitäisi tulla.

Physalis peruviana, ananaskirsikka, karviaiskoiso. Rakkaalla lapsella monta nimeä...

Tykästyin näihin Capsicumien lähisukulaisiin mehukkaita ja maukkaita kun ovat. Kovinhan se kasvaakin chilimäisesti.


Pienestä koostaan huolimatta kukkii runsaasti ja oksat ovat täynnä kehittyviä marjoja.