Aiheesta joskus jossain ollutkin juttua, mutta palataampa astioille. ;D
Itse ole kasvattanut shiitakkeita ihan kivan määrän parisen vuotta sitten, nyt heräsi innostus taas tätä harrastusta kohtaan, siispä ei muuta kuin toimeen.
Tilaus:
2 x minikasvihuone ym. tavaraa(chilitarvike oy)
1x kasvualusta ruskea herkkusieni (exotic garden, hinta n.15€)
5x shiitakealustaa (polar shiitakkeelta hinta 5,5€/kpl), jahka saan vastauksen s.postiin.
Tarkoitus olisi jatkaa noita kantoja uusille alustoille (shiitake jyrsijöille tarkoitettuun sahanpuruun, herkkusienet turve/multa sekoitukseen)
Puhtaus on tunnetusti puoli ruokaa, joten siihen tulee panostaa sieniä kasvattaessa.
Laitan kuvia kun homma etenee. Muita RUOKAsienten kasvattajia?
;D
Pari kuvaakin löytyi koneelta vanhan kasvatuksen alusta:
(http://i268.photobucket.com/albums/jj22/chilimieli/DSCN2027.jpg)
(http://i268.photobucket.com/albums/jj22/chilimieli/DSCN2031.jpg)
Aiheesta löysin kasvatusta käsittelevän asiakirjan:
http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja104.pdf
Kuvan alustatkin net-anttilasta, mutta lienevät polar shiitakkeen valmistamia. Jatkoitko alustasta rihmastoa toiseen alustaan?
Itse kokeilen shiitakkeen levittämistä jyrsijöille tarkoitettuun sahanpuruun. Saa nähdä, että onnistuuko. ;)
Herkkusienet menevät saunanlauteille kasvariin. Pitäisi jostakin saada vielä tähän aikaan vuodesta kompostimultaa uudeksi maaperäksi herkkusienille. ;D
Ainiin. Kuvan shiitakkeiden outo muoto johtuu jo postituksen aikana alkaneesta kasvusta. Pikkuiset olivat kasvaneet suojamuovin sisällä. >:(
Mielenkiintoinen projekti kyllä olisi kasvattaa itse sieniä, mutta Suomen luonnosta löytyy omiin tarpeisiin kyllä riittävästi tavaraa!
Ja en ihan äkkiä ainakaan itse rupeaisi moiseen mutta täytyy tutustua aiheeseen tarkemmin.
Näin jimiltä jonkun dokumentin jossa kasvattivat sieniä jossain kouruissa mutta tuo dokkari meni vähän ohi kun sivusilmällä vilkaisin. Vaikuttaa mielenkiintoiselta!
Onko onnistunut kasvattaminen jyrsijän puruissa chilimieli?
Olisikohan mahdollista että jatkaisi aina seuraavaan kasvualustaan? Tuossa ensinmäisen viestin linkissä lukee "sahanpurupötkön" koostumus: 75% lepän tai koivun purua, 20% vehnän kuivaus/puinti jätettä (olkia?) ja 5% turvetta.
Voisi itse valmistaa muotit ja puristaa prässillä pötköjä, mutta miten se rihmasto siihen laittaa? tökkää vain sitä rihmastoa niin lähtee leviämään?
Tuossa linkissä lukee myös: pötköt siirrostetaan injektioimalla nestemmäisellä rihmastolla.
Olisi kyllä mielenkiintoista kokeilla!
Toimitus vasta keväämmällä, joten en ole vielä päässy itse asiaan. ;)
Ymppäys onnistunee ihan rihmastoa alustaan sekoittamalla. Tutkimuksissa on käytetty 20% rihmastolisäystä itse alustaan, joka lienee käypä, mikäli käytetään vanhaa rihmastoa uusiokäytössä.
Kokeilen keväämmällä, mutta luulen onnistuvan. Virosta pitäisi tilata myös muita ruokasienen rihmastoja, jotka ovat tappien muodossa. Nämä tapit kuuluisi lyödä tuoreen lehtihalon kyljestä sisään. Kuvittelisin purussa kasvun olevan huomattavasti nopeampaa, kuin rungoissa.
Kokeilen myös agarin sekoittamista puruun pienissä määrin, saattaisi lisätä rihmaston kasvunopeutta.
Normaalisti agaria käytetään petrimaljoissa itse rihmaston luomiseen ennen ymppäystä.
Katsotaan miten käy. Kuvia sitten tuonnempana.
Edit.
Ainiin.. Tarkoitus olisi käyttää turpeen sijasta kookoskuitua omissa kasvatuksissa.
Kirjojen kierrätystä (http://www.kitchencritic.co.uk/2010/06/grow_your_own_oyster_mushrooms.html)
Tuttu juttu, mutta toimiiko?
Itse epäilisin valtavaa kontaminaatioriskiä, jonka poistamiseen vaadittanee vähintään painekattilaa.
Vanhoissa kirjoissa, joita on luonnollisesti kosketeltu, itää jos jonkinlaista homeitiötä. Esimerkkikuvissakin kasvaa mielestäni myös homesientä.
Joskus sienen kasvatusohjeita selatessani eksyin "toisenlaisten" sienten kasvatus foorumille. Kyseisellä foorumilla joku oli onnistuneesti ympännyt rihmaston vanhaan pehmolelunalleen. Oli aikas härski näky. ;D
Löytyi googlella joku esimerkkikuva. Alkuperäinen oli huomattavasti rähjäisempi.
kuva:
(http://24.media.tumblr.com/tumblr_ljlyfayAdT1qb68jko1_500.jpg)
Vinokasta on tullu kasvatettua. Se kun kasvaa iloisesti vähän kaikessa roskassa, kuten pahvi ja kahvi. Toimii pienimuotoisena kompostina. Eikä tarvitse steriloida aineita, kun kasvaa niin innokkaasti. Ei silti tuota suurehkoja satoja. Pitäis olla kasvatushuoneelisen verran jotta kunnolla saisi ruuaksi asti.
Vinkkinä kiinnostuneille:
Ainakin exotic garden on aloittanut kevään kasvualusta toimitukset. :P
Tässäpä pieni kasvatuspäiväkirja herkkusienistä:
Herkkusienen kasvatuspaketti saapui postista viime perjantaina.
Paketin ohjeet käskivät poistamaan katemateriaalipussin laatikosta ja odottamaan, että olkialusta kasvaa täyteen valkoista rihmastoa. Omalla kohdalla rihmastoa jo olikin kauttaaltaan, joten päätin sunnuntai-iltana laittaa kasvatukset alulle.
Ei siis muuta, kuin vedenkeittimeen vedet kiehumaan, katemateriaali jäähtyneeseen veteen lillumaan ja imemään vettä.
Levitin katemateriaalin olkien päälle tasaisesti ja ei muuta, kuin odottelemaan. Helppoa. 8)
Tällä hetkellä katteen läpi on alkanut jo työntymään rihmastoa, joka lupailee onnistunutta viljelmää. Homeesta tuskin on kyse, sillä rihmasto on ollut usean päivän kauttaalta puhtaan valkoista, sekä muistuttaa vahvasti itse oljissa olevaa rihmastoa. Eiköhän tämä onnistunut.
Olen kaikissa vaiheissa desifioinut kädet ennen työskentelyä, muita varatoimenpiteitä en ole suorittanut veden keittämistä lukuunottamatta (tahdoin minimoida kontaminaatioriskin, mutta vapaassa huoneilmassa on todennäköisesti enenmmän homeitiöitä, kuin hanavedessä).
Sienirasiaan siis kuului:
Katemateriaali ja ympätty olki, sekä itse kasvatuslaatikko.
Laatikko koostuu styroksilaatikosta, josta poistetaan styroksinen kansi, sekä päällä oleva pahvikansi, jonka sisäpinta on jotakin kalvoa. Laatikon kannessa on taitettavat ilma-aukot, jotka taitetaan auki n. 14 vuorokauden kuluttua viljelmän aloittamisesta.
Kuvia lisään myöhemmin tilanteesta. ;D
Tarkoitus olisi myös jatkaa kasvua uudessa kompostissa. ;)
Edit:
Itse pakkaus exotic gardenilta:
(http://i268.photobucket.com/albums/jj22/chilimieli/IMG_7290.jpg)
Itse "ymppi", joka oli heti valmiina käyttöön:
(http://i268.photobucket.com/albums/jj22/chilimieli/IMG_7291.jpg)
Katemateriaali:
(http://i268.photobucket.com/albums/jj22/chilimieli/IMG_7292.jpg)
Kasvun alkua (kate levitetty alustan päälle):
(http://i268.photobucket.com/albums/jj22/chilimieli/IMG_7312.jpg)
Tällä hetkellä katemateriaalin pinta täynnä rihmastoa. Huolestuttaa lähinnä se, että käsittääkseni katemateriaaliin ei pitäisi muodostua itse rihmastoa näkyvästi. Toivottavasti tästä alkaa sienien kasvu.. Katsotaan.. ;D
Pitäisiköhän sitä levittää uusi kate? ???
(http://i268.photobucket.com/albums/jj22/chilimieli/IMG_7465.jpg)
Mielenkiintoista...
Minkälaisissa olosuhteissa pidät kasvatusalustaa?
Lämpötila, kosteus ja pitääkö tuon olla valossa vai pimeässä?
Pimeässä saunassa. Ikkunasta kajastaa himmeästi valo päivällä, mutta pimeässähän noita yleensä kasvatetaan ranskan luolissa.
Lämpötila n. 20 astetta.
Muok.
Tuleehan niitä sienen alkuja. ;D
(http://i268.photobucket.com/albums/jj22/chilimieli/IMG_7486.jpg)
Sieltähän niitä pieniä pinnejä jo nousee.
Alustaa olen sumutellut päivittäin keitetyllä vedellä.
(http://i268.photobucket.com/albums/jj22/chilimieli/IMG_7516.jpg)
Pahoittelen kuvan hirveää värimaailmaa. Kuva otettu keltaisen loisteputken valossa. ???
Taas pari kuvaa tästä hetkestä:
Eilen illalla otin pari kuvaa:
(http://i268.photobucket.com/albums/jj22/chilimieli/IMG_7519.jpg)
(http://i268.photobucket.com/albums/jj22/chilimieli/IMG_7520.jpg)
Tässä sama sieni tänää. Kasvu yllätti jälleen kerran nopeudellaan:
Koko tuplaantunut vuorokaudessa.
(http://i268.photobucket.com/albums/jj22/chilimieli/IMG_7523.jpg)
Nyt sieni jo onkin poimittavassa koossa. Ei tosta vielä muhennosta tehdä. ;)
(http://i268.photobucket.com/albums/jj22/chilimieli/IMG_7543.jpg)
Näyttää hauskalta hommalta. Mitenköhän sadon määrää voisi maksimoida? Käsittääkseni sienet eivät ole ihan niin ronkeleita kuin perinteiset kasvit.
Sienet juuri ovat ronkeleita maaperän, ilmaston ja muiden asioiden suhteen. ;)
Sadon maksimoimiseksi ei taida auttaa, kuin hankkia mahdollisimman täydellinen alusta ja pitää se jatkuvasti kosteana. Kasvun hallinta muilta osin on haasteellista.
Muoks:
Ensimmäinen sieni poimittu:
(http://i268.photobucket.com/albums/jj22/chilimieli/IMG_7547.jpg)
Raision Honkkarissa oli herkkusienenkasvatuspaketteja myynnissä n. 7€/kpl.
Pitenee käydä katsomassa, jahka muutosta on selvitty, että olisiko jäljellä.. ;)
Jos ovat näitä "jamie oliverin" paketteja, suosittelen jättämään väliin. Itellä oli noita 3pkt ja kavereille jakelin yhteensä 4-5pkt.
Mulla kasvoi muutama pikkuinen tatti, jotka oli muten tosi hyviä mutta muilla ei kasvanut kuin hometta 3kk jälkeen.
Mullakin ne paketit homehtuivat pidemmän päälle.
Tosin eipä se 7e oo paha hinta mutta sanoisin että sato on epävarmaa.
Oliko olosuhteet oikeat? Millä vedellä kasteltu alustat? Huoneilma ja seisova vesi ovat pahaksi alustoille.
Voikos noita herkkusieniä jatkaa loputtomasti? Eli ottaen ympin toisaale kolonisoitumaan jne. Luulisi olevan helppoa, kun ei kai tämä muuten olisi suosituin sieni..
Voi jatkaa. Alustan valmistaminen tosin ottaa aikaa. Useimmiten raakaaineina on oljet ja lanta.
Kontaminaatioiden välttämiseksi alusta steriloidaan ennen ymppiä.
Osa oli ihan paketin mukaan laitettu kasvamaan ja ja muutama boxi "minikasvarissa". Veden virkaa toimitti seisotettu h2o ;D
Vesi saatoi siis olla syyna. Vesi olisi hyva keittaa tai ainakin kayttaa nopeasti ennen mahdollista itiolaskeumaa. Homeita kun piisaa ilmassa. Pahoittelut enkkunappaimistosta.
Itse "kastelen" sumuttelemala keitettya vetta.
Mitäs tällä rintamalla tapahtuu?
Onko kokeilut olleet onnistuneita ja uudet kasvualustat täynnänsä sieniä?
Onko kevät paras aika aloittaa sienten kasvatus? Mietin tässä herkkusienikasvatusalustan tilaamista. Jos tilaan alustan nyt, niin kuinka nopeasti saa satoa?
Herkkusieniä voi kasvattaa koska tahansa (kasvavat pimeässä).
Saatavuus on parhaimmillaan keväällä. Ympätystä alustasta satoon kuluu pari- kolme viikkoa.
Shiitakkeet tekevät toisinaan satoa jo.ensimmäisellä viikolla, mikäli pakkauksessa on jo sienen alkuja, kuten itselle kävi.
Nostetaanpas tätäkin aihetta ylös.
Osterivinokasta on kasvatuksessa tällä hetkellä. Jos jotakuta kiinnostaa, niin voin tehdä puhdasta ymppiä, agar-viljelmän tai nesteviljelmän ja myydä kohtuullisen edullisesti.
Osterivinokkaan rihmastoa agarilla. Kyseistä agar-viljelmää on pahoinpidelty siirtämällä siitä palasia painekeitettyyn maissiin ja uusiin steriileihin agar-kasvualustoihin.
(https://lh6.googleusercontent.com/-6UfzT0PvHEA/UgjKN7SaCNI/AAAAAAAADRk/5MfRq6smRQU/s640/20130812_144042.jpg)
Painekeitetty maissi on loistava kasvualusta osterivinokasympin valmistukseen. Kuvassa kokonaan rihmastoitunut pakasterasiallinen ymppiä.
(https://lh4.googleusercontent.com/-1v24zrxynxY/UgjLWcOaaKI/AAAAAAAADR0/WedM7WKcYgg/s640/20130812_144704.jpg)
Osterivinokkaan rihmasto puskee toissijaisen kasvualustan, pastöroidun sanomalehden, läpi.
(https://lh6.googleusercontent.com/-FRPSVhFu2Y4/UgjLfzimJnI/AAAAAAAADR8/NErz-zEI5LU/s640/20130812_144726.jpg)
Kysymyksiä? :)
Saiskohan tuon kanttarelleilla tai matsutakella toimimaan...
^ Mainitsemasi sienilajit elävät symbioosissa puitten kanssa, joten niiden viljeleminen on erittäin hankalaa. Rihmastoa voisi saada tuotettua agar-viljelmällä, mutta itiöemien tuotanto kotioloissa on lähestulkoon mahdotonta.
Kyllähän voisin pari ymppiä ostaa. Olisi tarkoitus pistää muutama viljelmä käyntiin.
Vinokkaan pinnit kurkistavat kasvatuspussin rei'istä minikasvihuoneessa. Pussin kasvualustana on 0,5 l pahvia ja vajaa desilitra maissiymppiä.
(https://lh6.googleusercontent.com/-E_HIDPLQxSg/UhNoE5kT8nI/AAAAAAAADT8/gcminYyuffA/s512/20130820_153020.jpg)
Hei sienimiehet ja eritoten Aku.
Pihallani lojuu tarpeettomaksi jäänyt maakellari jossa ajattelin kokeilla sienenkasvatusta.
Kellarista senverran että se on varustettu viemärillä ja katossa on suoraan ulos johtava ilmastointiputki. Kellariin tulee sähköt ja valot löytyy, rakenteeltaan harkkotiiltä.
Kellarin varsinainen osa on kooltaan n. 2x2m ja korkeutta n. 190cm, varustettu pikkuisella tuulikaapilla, joten tuplaovien ansiosta se on myös lämpöinen.
Millaiset olosuhteet sienenkasvatus vaatii?
Entäpä varsinaiset kasvatuspaikat, jotain hyllyjäkö johon chilitarvikkeelta muovilaatikoita, vai kuinka?
Muuta? Mitä?
Miten esimerkiksi Aku hyödyntäisi moista tyhjää kellaria, jos aikeena olisi kasvattaa siitakkeet ja herkkusienet. Sanotaan nyt kesän grillailutarpeiksi.
Jos jonkinlaisen perusinfon saisin asiaan, olisin kiitollinen. :D
Ensinnäkin, aloitetaan olosuhteiden fiksaamisesta paremmaksi:
- Maakellarin seinät olisi hyvä vuorata kasvihuonemuovilla tai vastaavalla materiaalilla. Helpottaa tilan puhdistamista esim. alkoholi- tai kloriittisumutuksella kasvatusten välissä.
- Kellariin tulee järjestää sopivasti ilmanvaihtoa. Sienien yksi itiöemän tuotantoon kannustavista tekijöistä on kasvualustan täydellisen rihmastoitumisen lisäksi sopiva kosteus, alhainen hiilidioksidipitoisuus ja kosteuden haihtuminen kasvualustoista. Ilmanvaihto voidaan toteuttaa esimerkiksi pienellä tuulettimella.
- Kosteus olisi hyvä saada pysymään kasvatustilassa aina vähintään 70 prosentissa, mieluiten yli 90 %. Sumutinpullo ja tarvittaessa ilmankostutin ovat loistavia apuvälineitä. Mikäli kosteutta ei saada pysymään muutoin korkeana, voi tulla kysymykseen esim isojen säilytyslaatikoiden käyttäminen sieniterraarioina. Siinä tapauksessa kannattaa etsiä verkosta ohjeet shotgun-terraarion valmistukseen.
- Mikäli pärjäät ilman terraarioiden valmistamista, kavualustat sijoitetaan kasvatustilaan hyllyille.
- Useimmat sienet tarvitsevat valoa kasvaakseen normaalin muotoisiksi. Esimerkiksi osterivinokas on runsaasti valoa tarvitseva laji.
- Kasvualustojen sterilointi suoritetaan sisällä painekattilalla. Pastöroinnin voi hoitaa isommilla kasvualustamäärillä vaikka ulkona tynnyrissä.
Osterivinokkaan viljely:
Helppoa, kasvaa käytännössä melkein missä vaan. Kasvualustaksi käy pahvi, sanomalehdet, olki, jyvät yms. Vaatii paljon kosteutta, valoa ja ilmanvaihtoa tuottaakseen kauniita, suuria itiöemiä. Liian vähäisen ilmanvaihdon merkkinä ovat, kuten muillakin sienilajeilla, hontelot itiöemät.
Siitakesienten viljely:
Siitakkeen viljelyssä käytetään toissijaisena kasvualustana sahanpurua. Siitä voi tehdä joko ns. kasvualustaharkon sopivan malliseen astiaan kippaamalla steriloidun tai pastöroidun sahanpurun sekaan rihmastoymppiä. Sahanpuruharkon annetaan rihmastoitua kokonaan ja sen jälkeen se siirretään kasvatustilaan. Siitaketta voi myös kasvattaa vadeissa tai ns. monotubeissa, mutta tällöin sato jää kuulemma pienemmäksi. Siitakesieni on hieman haastavampi viljeltävä kuin osterivinokas, joten suosittelen lukemaan yksityiskohtaisempia ohjeita mykologiaa ja ruokasienten kasvatusta käsitteleviltä foorumeilta.
Herkkusienen viljely:
Alusta asti haastavampaa, kuin edellämainittujen lajien viljely. Rihmaston kasvatus aloitetaan yleensä valmiiksi tuottoisaksi todetusta kannasta agarilla, josta siirrytään jyväympin tekemiseen. Toissijaisena, lopullisena kasvualustana, toimii joko pastöroitu lanta tai kompostimulta + vermikuliitti. Toissijaisen kasvualustan tekemisen sijaan herkkusienet voi kasvattaa mm. kompostimullalla katetuilla jyvillä. Kaupallisilla viljelmillä ongelmana herkkusienten viljelyssä ovat yleensä Trichoderma-homeet.
Pahoittelen mahdollisia kirjoitus- ja asiavirheitä. Onko jotain kysyttävää vielä?
Pastörointi vaikuttaa hankalalta äkkiseltään. Jos viljely tapahtuu esim. chilitarvikkeen 117x40x4cm muovialustalla niin tilavuuttahan tuossa on jo 18.7l
Vaatiiko se tosissaan painekeittämisen, vai hoituuko homma kippaamalla laakeaan astiaan/seulassa olevaan lanta/kompostimultakasaan reilusti kiehuvaa vettä? ???
Kuvauksen perusteella haluaisin kokeilla osterivinokasta ja herkkusientä.
Pikku edit vielä:
LainausIlmanvaihto voidaan toteuttaa esimerkiksi pienellä tuulettimella
...Eli puhallin tuomaan raitista ulkoilmaa kellariin, eikä ainoastaan vain pyörittämään sisäilmaa?
Mitenkäs kasvatuslämpötilat?
Sterilointi, esim. jyväympin valmistamiseen, vaatii painekeitintä tai autoklaavia, jotta bakteerit ja homeitiöt saadaan tapettua. Pastörointi taas tarkoittaa sitä, että kasvualustan lämpötila pidetään 65-90*C tunnista kahteen tuntiin. Pastörointia käytetään toissijaisen kasvualustan (olki, pahvi, lanta, multa yms.) käsittelyyn, ennen kuin siihen sekoitetaan rihmastoituneita jyviä. Pastörointi onnistuu yksinkertaisimmillaan saavissa johon kaadetaan kuumaa vettä tunniksi tai pariksi ja ylimääräinen vesi puristetaan pois pastörointiprosessin päätteeksi.
Viljelmien kontaminaativapaina pitämiseen kannattaa perehtyä huolella, niin ei haaskaa aikaansa epäonnistumisiin. Loppujen lopuksi pästörointi on helppoa. Ja kannattaa tehdä kerralla hieman pienempiä ja syvempiä muovialustallisia kasvualustaa, kuin tuo esittämäsi chilitarvikkeen 117x40x4cm muovialusta. Ei kaikkia munia yhteen koriin ja niin edespäin... :D
Lainaus käyttäjältä: Miquel - elokuu 20, 2013, 21:59:33 ip
...Eli puhallin tuomaan raitista ulkoilmaa kellariin, eikä ainoastaan vain pyörittämään sisäilmaa?
Mitenkäs kasvatuslämpötilat?
En osaa sanoa kumpi toimisi paremmin, sillä kokemusta kyseisen kaltaisissa tiloissa kasvatuksesta ei käytännössä itselläni ole. Itse kokeilisin ensin puhallinta tuomaan raitista ulkoilmaa kellariin.
Kasvatusläpötilat vaihtelee sen mukaan mitä kasvatetaan. Tärkeintä on, että lämpötilat pysyisivät 10*C yläpuolella. Osterivinokas kasvaa parhaiten seuraavissa lämpötiloissa / vaihe:
Kasvualustan rihmastoituminen: 20-25*C
Itiöemien tuotanto 15-20*C
Muutama osterivinokkaan pinni sanomalehdellä ;D
(https://lh6.googleusercontent.com/-p8jDX7k1W58/UhZ6AfpO6iI/AAAAAAAADU8/2-SD0NhuTaM/s640/20130822_231347.jpg)
Pahvialustalla tullutta osterivinokkaan satoa pääsinkin jo maistelemaan eilen. Olivat oikein hyviä, kun paistoi oljyssä ja maustoi kevyesti suolalla.
Avaatko vähän tuota "ymppi" -sanaa? :D
Sienenkasvatusta tuskin on järkevä aloittaa enään nyt syksyllä, vaikka ainakin tilat suht pienellä vaivalla touhuaisikin.
Jos heti ensikeväänä sitten. ::)
Lainaus käyttäjältä: Miquel - elokuu 23, 2013, 05:03:11 ap
Avaatko vähän tuota "ymppi" -sanaa? :D
Ymppi tarkoittaa valmiiksi rihmastoitunutta kasvualustaa (yleensä jyviä), joka sekoitetaan toissijaiseen kasvualustaan.
Oletko aku muuten lisännyt tuohon agariin hunajaa tai muita kasvun kiihdyttäjiä, vai riittääkö vinokkaalle pelkkä agar?
Pitäisi taas laittaa ruokasienifarmi tulille ja kiinnostaisi kokeilu pahvialustassa. Oletko käyttänyt alustana ihan normaalia ruskeaa pahvia ja onko pahvilaaduissa jotain huomioitavaa?
Ruskeaa pahvia ja Turun Sanomia kasvualustana. Agariin lisään 1 tl tummaa riisijauhoa / 150 ml kasvualustaa.
Ties kuinka mones sato meneillään... ::) Ja painekeitin huutaa tälläkin hetkellä, maissia sisuksissaan.
(https://lh3.googleusercontent.com/-U2XpLmhXlgE/Uk77_JjaNNI/AAAAAAAADdI/DdnTLZ6r-vw/w753-h565-no/20131004_203243.jpg)
(https://lh6.googleusercontent.com/-OgvRIN58r9M/Uk778Zu4k7I/AAAAAAAADdA/j7JBRj822LE/w753-h565-no/20131004_203255.jpg)
Oletko aku kasvattanut ympin petrimaljoissa tai jossakin muussa astiassa vai oletko lisännyt agar-miksin suoraan alustaan ja sekoittanut itiöt vain steriiliin veteen?
Katselin tuossa vain, että tuppaa lasiset petrimaljat, joiden hinnat näkee netistä, tulemaan pääosin ulkomailta. :)
Voisikohan itiöt kasvattaa siis suoraan paperimassaan, vai kannattaako käyttää valmista agar rihmastoa?
Pakko se on taas noita lähteä kasvattamaan. Tällä kertaa kiinnostaa osterivinokas. :P
Edit. Huomasinkin, että käytät jyväymppiä. Popparia vai jotain muuta? Noita nettiohjeita kun on tullut luettua sieltä täältä (sieltä hassujen sienienkin puolelta, kun suomenkielellä ei paljoa löydä), niin tuli mieleen, että voisiko ympin tehdä petrimaljassa ja pilkotun rihmaston lisätä pelkkään paperimassaan? Miten olet käsitellyt nuo pakasteastiat kontamisoitusen välttämiseksi?
Rihmaston kasvatan polypropyleenisissä muovirasioissa agarilla. Sen jälkeen siirrän siitä muutaman palasen painekeittämällä steriloituihin maissinjyviin . Maissinjyvien rihmastoiduttua ne ympätään paperiin tai muuhun puupohjaiseen kasvualustaan. Osterivinokkaan rihmastoa saat minulta pientä maksua vastaan joko valmiina jyväymppinä tai agar-viljelmänä.
Muovirasiat olen steriloinut painekeittämällä, samoin kuin kaiken muunkin työvälineistön ja kasvualustan. Kannattaa hyödyntää tosiaan niitä "astetta hassumpien sienien" kasvatteluun tarkoitettuja metodeja ja selailla aiheen foorumeita. Samat metodit toimivat vinokkailla ja siitakkeella hieman modifioituina. Shroomeryssä on erikseen osio "Growing gourmet & medicinal mushrooms", jota kannattaa seurata.
Jyväympiksi käy uusien testailujeni mukaan myös riisi. Valmista se seuraavalla tavalla:
1. Kaada tilavuudeltaan saman verran tummaa riisiä ja vettä synteettisellä filtterillä varustettuun kasvatusastiaan.
2. Sulje astia ja painekeitä 1,5-2h
3. Painekeittämisen jälkeen ravista riisiä huolellisesti paakkuuntumisen estämiseksi ja aseta astia jääkaappiin jäähtymään.
4. Rasian jäähdyttyä kunnolla, inokuloi hanskalaatikon sisässä agar-viljellyllä rihmastolla tai nesteviljelmällä.
5. Ravista rasiaa ja anna kolonisoitua rauhassa.
6. Jatka toissijaiseen kasvualustaan.
Itiöistä kasvattaminen ei ole kannattavaa. Kyseessä on varsinainen geneettinen lotto, jossa haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi vaaditaan kannan eristäminen agarilla ja sen testaaminen jatkokasvatuksessa.
Millaista kiinnostusta löytyy foorumilaisilta tähän harrastukseen?
Mulla on nyt useampaa lajia / kantaa ruokasieniä kasvamassa. Lakkakääpää, siitaketta ja osterivinokasta. Pistin petrimaljoja tilaukseen ja voisin myydä sitten sienirihmastoa puhdasviljelminä muutaman euron hintaan maljaa kohden, mikäli jotakuta kiinnostaisi.
Ilmoittaudun!!
Mutta kuten hyvin tiedät, joudut käytännössä kasvattamaan sieneni netin välityksellä sillä olen asian suhteen täysin vasta-alkaja. :D
Lainaus käyttäjältä: Miquel - joulukuu 25, 2013, 00:16:51 ap
Ilmoittaudun!!
Mutta kuten hyvin tiedät, joudut käytännössä kasvattamaan sieneni netin välityksellä sillä olen asian suhteen täysin vasta-alkaja. :D
Ei haittaa pätkääkään, kunhan saan tämän
taudin harrastuksen muihinkin tartutettua... Kjeh kjeh. :D
Ensimmäiset siirrokset tehty osterivinokkaan ja siitakkeen osalta. Hyviä kantoja kumpainenkin. Kaksikymmentä kappaletta 90 mm maljoja täytin hyväksi todetun reseptin mukaan valmistetulla agarilla ja inokuloin agar-siirroksilla. Muutamien päivien päästä toivottavasti ovat nämä maljat valmiita.
Osterivinokas:
(https://lh3.googleusercontent.com/-v5cTSM87-Ig/UsPZ1uexpVI/AAAAAAAADxA/YrOOFsVV6uk/s512/IMG_20140101_085557.JPG)
Siitake, todellinen tappajakanta. Kasvu on erittäin voimakasta. Tästä siirrostin maljoille:
(https://lh6.googleusercontent.com/-IifeZBXQ4Cg/UsPZ4Kg-LoI/AAAAAAAADxI/2anbwkCnJS0/s640/IMG_20131231_073801%257E01.jpg)
Kiinnostuneet voi lätkiä YV:ä tulemaan.
Kiinnostava homma.
Itse olen saanut hyviä satoja "shiitakepölkyistä", jota olen jostain toreilta ostanut vuonna yksi ja kaksi, mutta viime keväänä kokeilemani exotic gardenin shiitake ja herkkusieniviljelmät menivät täysin mönkään. Shiitakessa oli jo muovin alla reippaasti nuppuja kun tuli kotiin, mutta mitään muuta kuin vihreätä hometta ei sen jälkeen siihen syntynyt. Herkkusieni taas ei koskaan työntänyt mitään kunnollista kompostikerroksen läpi.
Jos haluat levittää noita agar-alustoja, niin miten olisi jos ihan aluksi pistäisit tänne kunnolliset ohjeet, siitä miten niistä pääsee eteenpäin?
Lainaus käyttäjältä: Aku - joulukuu 24, 2013, 22:56:12 ip
Millaista kiinnostusta löytyy foorumilaisilta tähän harrastukseen?
Mulla on nyt useampaa lajia / kantaa ruokasieniä kasvamassa. Lakkakääpää, siitaketta ja osterivinokasta. Pistin petrimaljoja tilaukseen ja voisin myydä sitten sienirihmastoa puhdasviljelminä muutaman euron hintaan maljaa kohden, mikäli jotakuta kiinnostaisi.
Sienten kasvatus onkin kiinnostanut jo jonkin aikaa, eli täältä löytyy kiinnostusta.
Shotgun-terran tekoon löytyikin ohjeita googlaamalla. Pari sopivaa laatikkoa, valoja ja tullettimia lojuaa kaapeissa rakentelua odottamassa.
Olisiko itsenikin hylättävä tuo kokonaisen maakellarin käyttö ja viriteltävä käyttöön joku helpommin desinfioitava kaappityyppinen ratkaisu?
Meneekö homma herkästi reisille tuon homeen kanssa? Jostain lueskelin että sienen rihmastot ovat hitaampia kuin homeet, mutta kun sieni kolonisoituu(?) alustaan niin onko homeesta jatkossa sitten huolta?
Tarvitseeko sieni muuten lainkaan valoa kasvuunsa?
Lainaus käyttäjältä: MiM - tammikuu 01, 2014, 17:40:03 ip
Kiinnostava homma.
Itse olen saanut hyviä satoja "shiitakepölkyistä", jota olen jostain toreilta ostanut vuonna yksi ja kaksi, mutta viime keväänä kokeilemani exotic gardenin shiitake ja herkkusieniviljelmät menivät täysin mönkään. Shiitakessa oli jo muovin alla reippaasti nuppuja kun tuli kotiin, mutta mitään muuta kuin vihreätä hometta ei sen jälkeen siihen syntynyt. Herkkusieni taas ei koskaan työntänyt mitään kunnollista kompostikerroksen läpi.
Jos haluat levittää noita agar-alustoja, niin miten olisi jos ihan aluksi pistäisit tänne kunnolliset ohjeet, siitä miten niistä pääsee eteenpäin?
Kyseinen siitakepölkkysi pilannut home oli todennäköisimmin Trichodermaa. Yksi yleisimmistä sieniharrastajien vitsauksista. Ohjeita sieniviljelmien aloittamiseen agar-siirroksella löytyy runsaasti googlettamalla, etenkin englanniksi. Hakua voi kokeilla vaikkapa sanoilla "How to inoculate grain with agar wedge". Jos englannin kieli tuntuu vaikealta tässä yhteydessä, voinen kirjoittaa ehtiessäni suomenkielisen ohjeistuksen. Ensin kannattaa aloittaa hanskalaatikon rakentamisella.
Hanskalaatikon valmistaminen (http://www.shroomery.org/forums/showflat.php/Number/13552603)
Agar-vijelmällä inokulointi. (http://www.instructables.com/id/1-How-to-Grow-Oyster-Mushroom-Spawn-Low-Tech/step7/Inoculation-II-Agar-Tissue-Culture-Transfer/)
Lainaus käyttäjältä: Jalien - tammikuu 01, 2014, 23:50:14 ip
Sienten kasvatus onkin kiinnostanut jo jonkin aikaa, eli täältä löytyy kiinnostusta.
Shotgun-terran tekoon löytyikin ohjeita googlaamalla. Pari sopivaa laatikkoa, valoja ja tullettimia lojuaa kaapeissa rakentelua odottamassa.
Hienoa! :) Pistähän kuvaa toki tännekin, jos vain viitsit. Yksityisviestiä vaan tulemaan.
Lainaus käyttäjältä: Miquel - tammikuu 02, 2014, 08:32:57 ap
Olisiko itsenikin hylättävä tuo kokonaisen maakellarin käyttö ja viriteltävä käyttöön joku helpommin desinfioitava kaappityyppinen ratkaisu?
Meneekö homma herkästi reisille tuon homeen kanssa? Jostain lueskelin että sienen rihmastot ovat hitaampia kuin homeet, mutta kun sieni kolonisoituu(?) alustaan niin onko homeesta jatkossa sitten huolta?
Tarvitseeko sieni muuten lainkaan valoa kasvuunsa?
Maakellari sopisi lähinnä itiöemien tuotantoon. Kaikki muut vaiheet, suurin osa sienten kasvatuksesta, olisi hyvä suorittaa puhtaammassa ja helpommin puhdistettavassa tilassa.
Homeet pilaa homman todella helposti, mikäli ei ole tarkkana suorittamiensa toimenpiteiden kuten steriloinnin ja siirrosten tekemisen kanssa. Homeet kasvavat nopeammin kuin rihmasto ja usein homeen ilmestyminen kasvualustaan on käytännössä kasvatuksen lopullinen epäonnistuminen. Mitään rakettitiedettä homeita vastaan kamppailu ei kuitenkaan ole, vaan aiemmin linkittämäni hanskalaatikko ja painekeitin helpottavat harrastusta huomattavasti.
Sienet tarvitsevat jonkin verran valoa kasvuunsa. Ne eivät kuitenkaan kasvien tavoin käytä sitä yhteyttämiseen, joten vähempikin valo riittää. Valon saanti varmistaa lakkien kunnollisen kehittymisen ja antaa sienille vinkkiä suunnasta, johon kasvattaa itiöemänsä. Jotkin lajit vaativat enemmän valoa, kuin toiset. Osterivinokas kuuluu niihin lajeihin, jotka hyötyvät huomattavasti epäsuorasta auringonvalosta tai pienestä lisävalaistuksesta (6500 K).
Juurikin se itiöemien tuotanto oli tarkoitus maakellarissa suorittaa. Harrastuksen alkuvaiheilla ajatukseni oli hiukan oikoa ja tilailla suoraan valmista tavaraa, jotta onnistuminen on varminta ja into touhuun pysyy korkeana. ::)
http://www.exoticgarden.fi/webshop.php?menu_showcat=7&showshopcat=37 (http://www.exoticgarden.fi/webshop.php?menu_showcat=7&showshopcat=37)
Sitten kun hulluus kasvaa aletaan tekemään asioita enemmän ja enemmän itse.
Exotic Garden lupaa noilta ihan siltään melko kovia lukuja; "3-5 satoa, kukin 0,5-2 kg -Noin 6 kk:n aikana voidaan saada 5-8 satoa."
Mutta silti Aku mietityttää millainen tuollaista valmista kariketta olisi lisätä itse steriloituun vastaavaan, jotta viljelmästä tulisi heti alkuun suurempi kuten 50cmx1m tai miksei vaikka parimetrinen. Tilaa löytyy.
Toki tuollaisten kasvualustamäärien painekeittäminen alkaa olla jo melkoinen urakka. ;D
Kiitos AKU linkeistä. Englanti ei tuota minkäänlaista tuskaa, mutta tuo puuha on kyllä liian vaivalloista minulle.
Onnea teille, jotka tuota aiotte kokeilla. 8)
En usko että on mitenkään erityisen vaivalloista kunhan alkuun varmasti hankalatkin hankinnat on hoidettu. Touhuun on hiukan paneuduttava ja uskon että juuri opetteluun sitoutuminen on itselleni tänäkeväänä hiukan hankala luvata, kaiken muun härdellin keskellä. :)
Akulla on todella mainio ote hommaan. Kyseinen agar-agar/muovipetrimalja/painekeitinkombinaatio oli käytössä Yleisen Mikrobiologian laitoksella Hgissä opiskellessani 70-luvulla biologiaa. Taisi koko laitoksella olla vain yksi oikea autoklaavi käytössä, opiskelijoille oli tarjolla painekattiloita.
Oletko kenties jo alan opiskelija? Jos et niin voin suositella koska tiedät jo varmaan kaikki mikrobien ja sientenkasvatuksen perusasiat niin opiskelu on sinulle vain tietojesi täydentämistä.
Olen joskus kauan sitten hommannut pari siitakepölkkyä mutten mitään noin fiksua kuin Aku on saanut aikaan.
Mielenkiintoisennäköinen harjoituskurssilla oli erään naispuolisen opiskelijan agarmaljalla kasvattamansa omasta jalastaan eristämä jalkasieni. Hurjat värit eikä ikinä uskoisi varpaassa voivan moinen viihtyä.
Lainaus käyttäjältä: bluesman - tammikuu 02, 2014, 22:15:10 ip
Akulla on todella mainio ote hommaan. Kyseinen agar-agar/muovipetrimalja/painekeitinkombinaatio oli käytössä Yleisen Mikrobiologian laitoksella Hgissä opiskellessani 70-luvulla biologiaa. Taisi koko laitoksella olla vain yksi oikea autoklaavi käytössä, opiskelijoille oli tarjolla painekattiloita.
Oletko kenties jo alan opiskelija? Jos et niin voin suositella koska tiedät jo varmaan kaikki mikrobien ja sientenkasvatuksen perusasiat niin opiskelu on sinulle vain tietojesi täydentämistä.
Olen joskus kauan sitten hommannut pari siitakepölkkyä mutten mitään noin fiksua kuin Aku on saanut aikaan.
Mielenkiintoisennäköinen harjoituskurssilla oli erään naispuolisen opiskelijan agarmaljalla kasvattamansa omasta jalastaan eristämä jalkasieni. Hurjat värit eikä ikinä uskoisi varpaassa voivan moinen viihtyä.
En opiskele alaa vielä, lukion ensimmäinen luokka vasta meneillään. Haaveina olisi biologiaa tai mikrobiologiaa opiskella tulevaisuudessa. Jatkuvastihan tässä harrastuksessa oppii uutta ja varmasti siitä on hyötyä jatko-opiskeluissakin. 8) Tämän sienten kasvattelun ainoana haittapuolena lienee kustannukset. Tekee tiukkaa koulukirjojen ostossa, mutta rahaa saa onneksi töitä tekemällä.
Lainaus käyttäjältä: Miquel - tammikuu 02, 2014, 21:25:27 ip
Juurikin se itiöemien tuotanto oli tarkoitus maakellarissa suorittaa. Harrastuksen alkuvaiheilla ajatukseni oli hiukan oikoa ja tilailla suoraan valmista tavaraa, jotta onnistuminen on varminta ja into touhuun pysyy korkeana. ::)
http://www.exoticgarden.fi/webshop.php?menu_showcat=7&showshopcat=37 (http://www.exoticgarden.fi/webshop.php?menu_showcat=7&showshopcat=37)
Sitten kun hulluus kasvaa aletaan tekemään asioita enemmän ja enemmän itse.
Exotic Garden lupaa noilta ihan siltään melko kovia lukuja; "3-5 satoa, kukin 0,5-2 kg -Noin 6 kk:n aikana voidaan saada 5-8 satoa."
Mutta silti Aku mietityttää millainen tuollaista valmista kariketta olisi lisätä itse steriloituun vastaavaan, jotta viljelmästä tulisi heti alkuun suurempi kuten 50cmx1m tai miksei vaikka parimetrinen. Tilaa löytyy.
Toki tuollaisten kasvualustamäärien painekeittäminen alkaa olla jo melkoinen urakka. ;D
Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta. Toinen harkitsemisen arvoinen pulju valmiiden kasvualustojen hankkimiseen on Polar Shiitake, joka on reilusti halvempi kuin EG.
http://www.polarshiitake.com/fi/kasvualusta (http://www.polarshiitake.com/fi/kasvualusta)
'
Nuo pölkyt ovat jo valmiiksi ympättyjä toissijaisia kasvualustoja, eikä niitä kannata jatkaa itse lisää. Riski kontaminaatioihin on melko suuri.
Laitetaan nyt kevennykseksi kuva harrastuksen kevyemmästä puolesta. Osterivinokkaan rihmasto kasvaa pastöroidun sanomalehden päällä. Ympätty nesteviljelmällä inokuloiduilla rihmastoituneilla maissinjyvillä.
(https://lh5.googleusercontent.com/-scB2cP8tWk8/UsXKa1iwRFI/AAAAAAAADxY/AFfHYtAQeRg/s640/IMG_20140102_211232%257E01.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Aku - tammikuu 02, 2014, 22:31:55 ip
Nuo pölkyt ovat jo valmiiksi ympättyjä toissijaisia kasvualustoja, eikä niitä kannata jatkaa itse lisää. Riski kontaminaatioihin on melko suuri.
Siis jos saan rasiassa 7,5l puruymppiä ja sekoitan sen 50litraan omaa ryöpättyä purua tulee koko kasa varmuudella homehtumaan, jollei käytössäni ole niin isoa hanskalaatikkoa että saan touhun siellä tehdyksi? :D
Rahallinen menetys ei olisi kovin suuri lähteä rohkeasti kokeilemaan moista... ::)
Lainaus käyttäjältä: Miquel - tammikuu 02, 2014, 23:04:50 ip
Lainaus käyttäjältä: Aku - tammikuu 02, 2014, 22:31:55 ip
Nuo pölkyt ovat jo valmiiksi ympättyjä toissijaisia kasvualustoja, eikä niitä kannata jatkaa itse lisää. Riski kontaminaatioihin on melko suuri.
Siis jos saan rasiassa 7,5l puruymppiä ja sekoitan sen 50litraan omaa ryöpättyä purua tulee koko kasa varmuudella homehtumaan, jollei käytössäni ole niin isoa hanskalaatikkoa että saan touhun siellä tehdyksi? :D
Rahallinen menetys ei olisi kovin suuri lähteä rohkeasti kokeilemaan moista... ::)
Jep, riski on olemassa tuossa. Ei voi voittaa, jos ei yritä. Raportoi tänne tuloksista toki! :)
Osa ekasta erästä epäonnistui, osa onnistuu. Tästä on hyvä jatkaa. Ensimmäinen kerta petrimaljoilla työskennellessä kuitenkin vasta.
Pleurotus ostreatus, osterivinokas. Ei aivan eristetty kanta vielä, muutamia sektoreita on havaittavissa.
(https://lh3.googleusercontent.com/-jyUcsJLFAmY/UseLtNW7gGI/AAAAAAAADzI/OxSZlW2hppo/s640/IMG_20140104_061831.jpg)
Lentinula edodes, siitake. Tässäkin muutamia sektoreita kasvussa vielä havaittavissa. Pyydän anteeksi huonoa kuvaa, petrimaljan ulkopinta hieman likainen.
(https://lh6.googleusercontent.com/-9v8lspexylI/UseMq_9jb7I/AAAAAAAADzQ/6PH_b3aVs5c/s512/%25252Fstorage%25252Femulated%25252F0%25252FDCIM%25252FCamera%25252FIMG_20140104_062246.JPG)
Siitaketta pastöroiduissa sahanpuruissa. Ympätty kolonisoituneilla maissinjyvillä. Sinivihreä klöntti on agar-siirros, jolla maissi inokuloitiin eikä siis hometta.
(https://lh3.googleusercontent.com/-MdtHqZyTLJ0/Uuzqbe9lCZI/AAAAAAAAEGk/zIPHUbcT4YQ/s640/CameraZOOM-20140201143517367.jpg)
Osterivinokkaan pinnejä kookoskuidussa.
(https://lh4.googleusercontent.com/-bHAoBzIDEx8/UuzqWlz1NJI/AAAAAAAAEGc/4dPST_d1llI/s640/CameraZOOM-20140201143528228.jpg)
Osterivinokas kauranjyvissä.
(https://fbcdn-sphotos-h-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn2/t1/1607083_779321462095986_1975676412_n.jpg)
Hauska huomata että tuolla sahanpurullakin onnistuu! :)
Onkos tuo sahanpuruun lisättävän kolonisoituneen maissiympin määrä jotenkin suhteellinen?
Toimiiko jos sataan litraan menee kahvikupillinen ymppiä, rihmasto valtaa määrästä huolimatta koko systeemin?
Tuolla ympin suhteella ottaisit liian ison riskin. Kolonisoitumisaika lienee tuolle määrälle aivan liian pitkä, sillä alustassa saattaa aina piillä kontaminoivia itiöitä. Jos olosuhteet ovat muuten steriilit, niin sillonhan tuo toimii. Täysin steriilejä olosuhteita alustaan tuskin saa kotioloissa. Helpompi ja varmempi tapa on ympätä pienempään määrään, jonka jakaa tasaisesti suureen alustaan. ;)
Edit. Niin ja lahottajasienethän kasvavat juurikin sahanpuruissa esim. kasvattamoissa. Purua saa helposti myös näin talvella eläinkauppojen jyrsijäosastolta. ;)
Lainaus käyttäjältä: Miquel - helmikuu 01, 2014, 15:10:49 ip
Hauska huomata että tuolla sahanpurullakin onnistuu! :)
Onkos tuo sahanpuruun lisättävän kolonisoituneen maissiympin määrä jotenkin suhteellinen?
Toimiiko jos sataan litraan menee kahvikupillinen ymppiä, rihmasto valtaa määrästä huolimatta koko systeemin?
Ympin ja sahanpurun suhde kannattaa olla ainakin 1:10. Mitä suurempi ympin määrä, sitä nopeammin bulkki kolonisoituu ja sitä pienempi kontaminoitumisen riski on. Osterivinokkaalla tämä ei ole niin tärkeää kuin siitakkeella, sillä vinokkaiden rihmasto on hyvin nopeakasvuista.
Agrimarketista saa isompia, kymmenien kilojen säkkejä sahanpurua suhteellisen halvalla.
Mukavasti on ollut kysyntää sienirihmastolle ja joitakin yhteydenottoja tullut vasta foorumille liittyneiltä jäseniltä :)
Osterivinokas (Pleurotus ostreatus) kookoskuidussa
(https://lh4.googleusercontent.com/-myTfOU6dem0/UvMSNyUxTnI/AAAAAAAAEHA/Mon6O2sv3Os/s640/CameraZOOM-20140206063203179.jpg)
Koska kyseessä on chilifoorumi, olisi lähes syntistä olla käyttämättä chiliä sienten kasvatukseen. Kuvassa sekoitus kuivuneita C. rhomboideumin, C. tovariin, C. baccatumin ja C. chinensen lehtiä. Toisessa kuvassa lehtien pastörointi meneillään.
(https://lh5.googleusercontent.com/-C0w2VeDUH4E/UvMSRfTsYxI/AAAAAAAAEHQ/ESwxbTbSSEo/s512/_20140131_192906.JPG)(https://lh3.googleusercontent.com/-5-76PFcvWvE/UvMSUfpeKfI/AAAAAAAAEHY/hAzagErUN7g/s640/CameraZOOM-20140201142744248.jpg)
Pastöroidut chilinlehdet lapattu kasvatusastiaan.
(https://lh5.googleusercontent.com/-Gf7py-waRcg/UvMSYq6nU5I/AAAAAAAAEHg/bteoRWMzyyA/s640/CameraZOOM-20140201142921416.jpg)
Seuraavassa vaiheessa lehtiin sekoitettiin kolonisoituneita jyviä.
(https://lh6.googleusercontent.com/-5HGIKcbA_ZA/UvMSbxZP3AI/AAAAAAAAEHo/qzg5QssIVbw/s640/CameraZOOM-20140201143040819.jpg)
Muutamien päivien jälkeen suurin osa lehdistä on rihmaston peitossa. Seuraavaksi luvassa onkin katekerroksen valmistaminen ja sumuttelun & tuulettamisen aloittaminen itiöemien tuotantoa varten.
(https://lh3.googleusercontent.com/-H9SxMqL62z4/UvMSQHyX1MI/AAAAAAAAEHI/Q91HXqUjw6s/s512/CameraZOOM-20140206055946395%257E01%257E01.jpg)
Osterivinokkaita
(https://lh3.googleusercontent.com/--CTqlsrAVmc/UvZjzYhz0kI/AAAAAAAAEIY/xLIF1sYsKUc/s640/CameraZOOM-20140208190115838.jpg)
Osterivinokkaita kookoskuidussa.
(https://lh5.googleusercontent.com/-DXnYWETEFUE/UvZk9lFstiI/AAAAAAAAEIg/6kJljxBPr9Q/s512/CameraZOOM-20140208181248644%257E01.jpg)
Lisää vinokkaita kookoskuidussa :D
(https://lh6.googleusercontent.com/-ftyBSCehsFM/UvZlFCNP0SI/AAAAAAAAEIo/0Ym0g0507mA/s640/CameraZOOM-20140208181311736.jpg)
Kestääkös nuo ympit kylmyyttä ja/tai pakkasta, noin niinkun yleisesti postitusta ajatellen?
Lainaus käyttäjältä: Miquel - helmikuu 08, 2014, 20:13:26 ip
Kestääkös nuo ympit kylmyyttä ja/tai pakkasta, noin niinkun yleisesti postitusta ajatellen?
Kestävät. Siitake ja osterivinokas kestävät jopa -20°C lämpötiloja.
Johan on kuollutta. Laitetaan nyt vaikkapa eilisen sadosta kuvaa. Pleurotus ostreatus ja Lentinula edodes (in vitro, muovipussissa kasvatettuja).
(https://lh3.googleusercontent.com/-WNTuc59Qkmg/U0repqlqJnI/AAAAAAAAEgc/bdA5HSxyPY8/s512/%255BUNSET%255D.jpg)
Pahoittelen. :D Kellariprojekti on aloittamatta edelleen, koska ne miljoona rautaa. :-[ Jonkinlainen tolkku ajankäytössä ja rahavirtojen ohjailussa olisi suotavaa kuitenkin säilyttää.
Haaveena olisi muokata kalkkimaalin avulla kellarista valoisampi. Mitä arvelet, vaikeuttaako moinen käsittely myös homeiden viihtymistä?
Täältäpäin tuli bongattua myös eräs paikallinen yrittäjä joka on ainakin osterivinokasta kasvattanut myyntiin asti. Aijon marssia herran puheille toiveenani saada lisää kullanarvoisia vinkkejä homman onnistumiseen käyännössä, kun olosuhteet eivät ole aivan kuten laboratoriossa. ::)
Mielenkiintoista tietää myös sekin että miten herra on touhunnut steriiliä alustaa isommissa määrin.
Väsäilin ohjeet hanskalaatikon tekoon ja perustin sieniaiheisen blogin (ritsomorfi.blogspot.fi). Copy-pastaan ohjeet tähän, jos joku vaikka sattuisi sienten viljelystä kiinnostumaan.
(http://1.bp.blogspot.com/-htea7DBNxv8/UXKuRaALMlI/AAAAAAAAC3E/K9MlDwoOgXA/s640/20130420_175734.jpg)
HANSKALAATIKON VALMISTAMINEN JA KÄYTTÖ
Hanskalaatikko (engl. glove box, gb, still air box) on sienten viljelyn, mikrolisäyksen ja mikrobiologian harrastajalle lähestulkoon välttämätön apuväline. Se mahdollistaa aseptisen työskentelyn vähällä taloudellisella panostuksella pienentäen silti kontaminaatioiden määrää tehokkaasti ollen oikein käytettynä loistava vaihtoehto laminaarivirtauskaapeille.
Hanskalaatikon toiminta perustuu ilmavirtauksien minimointiin ja hanskalaatikon sisäosien puhdistamiseen etanoli- tai kloriittiliuossumulla. Metalliset, lasiset ja polypropyleeniset (PP5) työvälineet steriloidaan aina autoklaavilla tai painekeittimellä.
Hanskalaatikon käyttö
TURVALLISUUS:
- Mikäli käytät hanskalaatikon sisäosien puhdistamiseen etanolisumua, hanskalaatikon sisäosissa tai lähellä EI SAA STERILOIDA MITÄÄN LIEKILLÄ! Itse olen tällä tavoin käräyttänyt hihani kerran ja käytänkin nykyiseltään hanskalaatikon puhdistamiseen kloriittiliuosta sumutettuna
1. Ennen työskentelyn aloittamista, puhdista laatikko sekä hanskalaatikkoon siirrettävät materiaalit etanolilla pyyhkimällä. Anna etanolin haihtua.
2. Siirrä materiaalit ja työskentelyvälineet hanskalaatikkoon.
3. Pyyhi lateksihanskasi etanolilla ja laita kädet hihoista sisään. Sumuta tämän jälkeen hanskalaatikon sisäosat etanoli- tai kloriittiliuossumulla niin, että kaikki pinnat ovat kosteita.
4. Anna hanskalaatikon ilman asettua muutaman minuutin ajan.
5. Mikäli käytit sumutteluun kloriittia, liekkisteriloi hanskalaatikossa metalliset työvälineet ennen mikrobien siirrostamista steriilille kasvualustalle. Jos käytit etanolia, käytä valmiiksi autoklaavilla tai painekeittimellä steriloituja, alumiinifolioon yksittäispakattuja, työvälineitä.
6. Tee siirros mahdollisimman nopeasti, mutta silti aiheuttamatta ylenmäärin ylimääräisiä ilmavirtauksia laatikon sisässä.
Hanskalaatikon valmistaminen
Tarvikkeet:
- Tussi
- Kuumailmapuhallin
- Väline reikien leikkaamiseen: joko 100-150 mm poranterä tai erittäin terävä puukko.
- Hienoa hiomapaperia.
- Ompeluvälineet
- Läpinäkyvä muovilaatikko, jonka koko vähintään 50 x 30 x 30 cm. Mitä enemmän korkeutta ja leveyttä, sitä mukavampaa työskentely hanskalaatikolla on.
- Tyvek-kangasta tai tyvek-kankainen kertakäyttöinen labratakki
- Lateksihanskoja tai siivoukseen tarkoitetut kumihanskat. Koulujen käyttöön kertakäyttöiset lateksihanskat soveltuvat paljon paremmin.
- Vahvaa teippiä. Mieluiten jotain, jonka liimapinta kestää hieman alkoholia. Jesari ei siis ole kaikista paras vaihtoehto.
Työvaiheet:
1. Merkitse työskentelyä varten valmistettavien reikien paikat tussilla niin, että ne ovat n. 10-15 cm etäisyydellä toisistaan. Reikien halkaisijan tulee olla 10-15 cm. Pyri sijoittamaan reiät niin, että kumpikin on yhtä kaukana viereisestään kulmasta.
2. Lämmitä muovilaatikon porattavaa aluetta kuumailmapuhaltimella.
3. Poraa tai leikkaa erittäin terävällä puukolla merkkaamasi reiät kovaa alustaa vasten, kun porattava alue muovilaation sivulla on vielä lämmin. Tämä vähentää halkeilua.
4. Hio reikien reunat puhtaiksi.
5. Ompele tyvek-kankaasta 2 kpl putkimaisia hihoja, joiden halkaisija on sama kuin leikkaamiesi reikien tai leikkaa kertakäyttöiseksi tarkoitetusta tyvek-laboratoriotakista hihat. Halutessasi voit lisätä kuminyörin hihan päähän, josta on hyötyä kertakäyttöisten lateksihanskojen kanssa työskenteltäessä.
6. Leikkaa hihat sopivan mittaisiksi. Hyvä nyrkkisääntö on, että hihojen tulisi ylettää rei'istä vastakkaiselle sivulle. Mikäli käytät pitkävartisia siivouskumihanskoja, hieman lyhyemmätkin hihat riittävät.
Jätä hihoihin hieman ylimääräistä pituutta, jotta saat ne teipattua kiinni reikien edustalle.
(7. Jos käytät pitkävartisia siivouskumihanskoja, ompele (suositeltu) tai teippaa ne kiinni hihoihin.)
8. Teippaa tyvek-hihat hanskalaatikon reikiin niin, että teippaukset tulevat hanskalaatikon ulkopuolelle. Pyri tekemään teippauksista siistit, jotta ne eivät häiritse hanskalaatikossa työskenneltäessä.
Mua kiinnostaisi ruokasienten kasvatus! Siitakesieniä jo testasin. Olisiko kellään laittaa itiöitä? Mistä hankitte maissinjyviä edullisesti?
Eikö osterivinokas ansaitsisi oman ketjunsa ... ?