Lainaus käyttäjältä: Ashrak - joulukuu 16, 2009, 13:38:06 ip
Teinpä moisen maitopurkista ja cd:stä. Kuvasin kaikki kämpästä löytyvät eslit.

Itsekin tein spektrometrin, mutta DVD levystä ja kotelosta, koska käsittääkseni siinä on tiheämpi raidoitus. En ole jaksanut kuvia lisäillä, mutta olen sen spektrometrin avulla ainakin todennut, että Megaman plantlampissa on jonkin verran parempi spektri kasveille kuin tavallisessa ESLissä.

Niin ja sitten vielä tuosta kuvauksesta. Kameralla ei saa tallennettua violettia väriä, vaan sekin näkyy sinisenä. Tuo minun ottama kuva on vain pitkän testailun tulos, tein siihen kyllä omanlaisen spektrometrinkin, mutta sain selvemmin hajotettua pelkällä CD:n pinnasta otetulla kuvalla.
Jos kiinnostaa, niin tämä linkki varmaan valaisee:
http://www.student.oulu.fi/~ktikkane/CDSpektri.html

Lainaus käyttäjältä: Markp - marraskuu 15, 2009, 20:20:29 ip
Nyt heräsi mielenkiinto tohon ensimmäiseen kuvaan. Miten CD levyllä saa tuon spektrin jaettua ja vielä niin, että onnistuisi tallentamaan kameralla? Menenkin heti kokeilemaan eri asennoista jos vaikka tärppäisi

Joo Mulla se onnistu kokeilujen jälkeen, ja tuo taitaa olla paras ja tarkin niistä. Netistä löytyy erilaisia ohjeita, miten CD:stä tai DVD:stä voi tehdä jonkinlaisen spektrometrin niin että se onnistuu aina.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - marraskuu 15, 2009, 20:28:33 ip

Lainaus käyttäjältä: Hanz - marraskuu 15, 2009, 19:35:19 ip... täällä ei ole aiemmin julkaistu loisteputken spektriä, joten:

Minkä loisteputken? Niitä lienee tuhat erilaista.
Tässä nyt esimerkiksi Philipsin 840 ja Osramin värintarkkailuunkin tarkoitetun 950 palkit. Käyräähän niillä ei ole.

En tiedä minkä, tuo taitaa olla joku yleislamppu wikimediasta.
Ja tässä muille varmaan jo tuttu mutta minulle uusi asia, että miksi kasvit näyttää vihreiltä:
Klorofyllimolekyylit, esimerkiksi p680, absorboivat hyvin valon sinisiä ja punaisia aallonpituuksia, mutta huonosti vihreitä, joita ne sen sijaan heijastavat ja siksi ne näkyvätkin vihreinä

Täällä foorumilla on julkaistu paljon erilaisia spektrejä lampuista, ja ajattelin että aiheesta voisi aloittaa oman ketjunsa, jossa voi sitten vertailla ja päteä erilaisista lampuista ja niiden spektreistä sekä kasveille tarpeellisista aallonpituuksista. Tosin ei pidä puhua tarpeellisista aallonpituuksista, vaan niistä mitkä parhaiten kasvattavat kasvia.

Itse otin allaolevan kuvan oman kasvilamppuni spektristä CD levyn avulla ja tarkoitus on rakentaa parempi DVD levyyn pohjautuva hilaspektrofotometri.

en tiedä, että miten tällainen kuva voidaan siirtää koordinaatistoon, mutta tuosta voi nähdä jollain tarkkuudella. Myös absorptioviivoja voi erottaa tästä.

Ja minun mielestäni täällä ei ole aiemmin julkaistu loisteputken spektriä, joten:

Noin. Toivottavasti kuvat näkyvät.

Näin siellä tutkimusjutussa sanotaan: Asiantuntijalausuntojen ja
alan yleisen näkemyksen perusteella on kuitenkin odotettavissa, että LEDien hinnat
tulevat jatkossakin laskemaan n. 30 %:n vuosivauhtia ja valoteho kaksinkertaistumaan
n. 2 vuoden välein
Japanilainen Nichia
Corporation on jo julkaissut valkoisen valon LEDin (4600 K), jonka valotehokkuus
on 150 lm/W. Tämä 150 lm/W arvo on jopa suurempi, kuin suurpainenatriumlampulla
(120 - 140 lm/W), lampulla, jota on aina pidetty tehokkaimpana mahdollisena
valonlähteenä

Eli jos ei nyt kannata ostaa LEDejä, niin tulevaisuudessa odotettavasti ainakin kannattaa. Jos LEDien hinta on nyt suhtessa n.20 kertainen loisteputkeen verrattuna, ja ikä parhaimmillaan 10 kertainen (tosin natikoihin vert. 3,.x kertainen) niin siinä suhteessa ei kannata ostaa, mutta ihan mielenkiinnon vuoksi ehkä kannattaa.

Lisäksi tässä mainittakoon, että teoreettisesti LEDin
valotehokkuus voidaan saada nostettua arvoon 400 lm/W

En ole ehtinyt tutustua spNa lamppujen hintasuhteeseen LEDien kanssa, mutta tilanne lienee parempi LEDien kannalta siinä suhteessa. Eiväthän loistarit maksa juuri mitään (ainakaan jos niitä ostaa isoina pakkauksina ).


Minäkään en ole ammattilainen, ja nuo törkeät lainaukset aivan kuin olisin viisas, ovat lienee ymmärrettävissä koska näin siihen saa jonkinlaista luottamusta vrt. siihen, että sanoisin "muistampa joskus lukeneeni...".

Ja tuo tutkimus on siis se tällä ketjulla linkattu mihin bittipippuri viittasi.

LainausKysymys liittyy nyt siis siihen, että MITEN ihmeessä saman verran sähköä vievät valaisimet voivat tuottaa noin erillaisella spektrillä säitelevää valoa? Eikös lyhemmän aallonpituuden valokvantin tuottamiseen tarvita enemmän energiaa?

Käsitykseni asiasta on, että loistareilla ja ESLeillä tuotetun valon aallonpituutta voidaan muuttaa vaihtamalla fluoensoivaa ainetta. Eikö ole niin, että loistarin/ESLin sisällä syntyvä valo on alunperin UV-sätelyä. Sen jälkeen se fluorensoituu lasin sisäpinnalla olevaan fluorensioaineeseen, ja kun aine emittoi sitä, niin se on näkyvää valoa. Erilaiset aineet emittoivat eritaajuista valoa/sähkömagneettista säteilyä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Loisteputkivalaisin
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luminesenssi

Joo, voi olla sekavaa tekstiä, tai paljon virheitä, mutta niistä voi huomauttaa.

LainausItse uskoisin, että siinä valokäyrässä on perää, ja kun lamppu heijastaa vain sinistä ja punaista valoa 15W teholla saattaa se kasville hyödyllinen valo olla yhtä hyvä tai parempikin kuin jollain 25W normi eslillä. /quote]

Niin, kai se on totta ainakin osittain. Erilainen valo siitä ainakin tulee. Noilla siis voisi helposti korvata kasan perus eslejä.

Nyt kun kerran on kovasti puhetta aiheesta, niin mitä mieltä olette megamanin(muistaakseni) 15w kasilampusta/energiansäästölampusta. Erin värinen valo siitä ainakin tulee, ja pakkauksessa oli tietoa siitä aallonpituudesta, mutta onko toiminut hyvin käytännössä?

Tuo vedellä varaaminen voi olla järkevämpääkin, kun ajatellaan että veden ominaislämpökapasiteetti on 4,2 kJ/kg kun tiilellä se on vain jotain alle 1 kJ/kg. Eli siis vesi voi kilomäärään suhteutettuna varata enemmän lämpöä.

Kannattaa laittaa että on sisäänkirjautuneena ikuisesti, niin ei tule onelmia salasanan kans.