Ai samperi, näyttää hyvältä!

Mulla on kontakteja pohjoiseen ja saan sieltä säännöllisen epäsäännöllisesti poron kuivalihaa.  Herkku on siis tuttu.

Miten sulla se lihan poikkileikkaus näytti? Umpimustaa vai keskeltä punervaa?

Tällaiseen törmäsin, olihan se pakko kokeilla: http://www.epicurious.com/expert-advice/how-to-cure-egg-yolks-recipe-article

Eli munan keltuaisia haudataan suola-sokeri-seokseen. Minimissään nelisen päivän kuluttua voidaan kaivaa varovasti esiin ja raastaa mausteeksi ja koristeeksi.

Tuo suola-sokeri-seos tuntui hieman tylsältä, toisaalta joissain ohjeissa mainitaan yrttien lisääminen seokseen. Chili voitaneen tässä vaiheessa laskea yrtiksi, eiks je?

Tein kaksi satsia, toisessa pelkkä sokeri-suola ja toisessa lisäksi kylmäsavustettua Nagaa pediksi sekä hunnuksi keltuaisen päälle.

Muutaman uppomunan kanssa maistettuani kumpaakin versiota, totean ettei niissä hirmuista eroa ollut. Voi tietty olla, että toleranssi on chilin suhteen kasvanut, mutta Nagan kyseessä ollen epäilen.

Joka tapauksessa raastettuna näistä tuli aika häkellyttävän hienoa koristetta, sopii salaattiin tai voileipien päälle. Ja kenties hieman Nagasuolaa pölläytettynä päälle.

http://www.poppamies.fi/gringo-bandito-chilikastike/green-hot-sauce/

Elikkäs tuo Green Gringo Bandito on ehdoton suosikki, tasapainoinen eikä mikään nyrkillä-otsaan- kastike.

Lämpö on loivasti nouseva ja arominen, sopii tottumattomallekin. Ei tarvitse laskea tippoja että kuinka monta uskaltaa laittaa kun vaimokin syö tätä.

Tällä saa maukkaan peruslämmön, jota sitten tottuneemmat chilipäät voivat tukea tujummilla soosseilla.

Moi!

Mulla on tuollainen NTF (vai voisiko lanseerata termin FFNTF) viritteillä. Mulla olisi ideana sijoittaa se autotalliin vanhan akvaarion sisään, akvaarion ulkopinnoille folio ja eriste. Itse NTF koostuu kahdesta Finnfoamista liimatusta laatikosta, alimmainen reso ja päälimmäisesssä menee kastelukanava. Akvaarion sisään siksi, että en ihan täydellisesti vielä luota tuohon liimasysteemiin, 99% luotan, mutta se yksi % vielä jännittää.

Alla on linkki dropbox- kansioon, jossa on muutamia kuvia. Kuvien kanssa en pysty nyt täällä töissä säätämään, päätä tai vaihtoehtoisesti näyttöä kääntelemällä ne saa näkymään järjellisesti.

Joka tapauksesssa yksi kuva esittää sitä em. kukkapylvästä, vedenpinta on siinä metrin korkeudella, ollut ulkona nyt syyskuun lopusta saakka. Ainakaan vielä ei ole minkäännäköistä vuotoa havaittavissa mistään saumasta, vaikka on kylmääkin jo saanut.

Muut kuvat esittävät tuota FFNTF- systeemiä. Systeemiin ajattelin laittaa viisi Malawi Bird's eye- puskaa.

Yhdessä kuvassa näkyy mutkitteleva kanava, toisesta päästä pienen padon kautta vesi sisään ja loppupäästä alas ja takaisin kiertoon.

Toisessa kuvassa on se kansilevy, johon on sutattu suunnitelmaa puskien sijoittamiseksi. Päädyssä erillinen levy, jonka poistamalla voi törkätä pH- ja johtokykyanturit sinne pato-osastoon.

Yksi kuva on systeemistä altapäin, siinä näkyy se nostopumppu sekä tuollainen kohokytkin. (Kokokytkin sattui löytymään erään WC-pöntön säiliöstä, jossa se oli aikoinaan palvellut raikastinsysteemin käskyttämisessä.) Joka tapauksessa tuo kohokytkin kytkee, jos pinnankorkeus laskee liikaa ja kohokytkimeen liitetty kännykkä soittaa mulle.

https://www.dropbox.com/sh/ctpf4mj1mq27n2z/AACUuD4n8EvITe77fy6uNBWoa?dl=0

Ja tuosta kemiapuolesta. Polystyreeni on aika hemmetin arka materiaali oikeastaan kaikille liuottimille. Useimmat alkoholit käynevät ylipäätään "ystävällisinä" liuotteina, mutta tinneri, asetoni jne menevät jo läpi, että heilahtaa.

Mä koitin kaivaa tuota 2-komponentti PU-maalin kemiaa, mutta aika hankalaa näkyy olevan saada mitään tarkkaa tietoa komponenteista. Voivat sisältää liian tiukkoja liuottimia tai sitten eivät. Käyttöturvallisuustiedoitteista niitä voi saada selville, mutta viimeinen testi on aina se maalin vetäminen pintaan ja sitten katsotaan mitä tapahtuu.

Muutamia ihan mielenkiintoisia juttuja tarttui matkalla haaviin: http://shalom.ponkala.net/pages/fi/shalom-vene.php
http://pojatonkii.blogspot.fi/2014/05/diy-kylmalaukku.html

Kattohan, joku kulkee samoja polkuja... Aqua-web >>> Chilifoorumi...

Itsellä oli myös akvaarioharrastus kovassa puhdissa sekä paludaario chileineen rakentelun alla, kunnes nuo heimon nuoremmat jäsenet halusivat omia huoneitaan... Sinne meni mun mancave kirjahyllyineen ja akvaarioineen. Mutta vielä joskus...

Rumpuputken osalta voin sanoa, että siihen vesitiiviiden liitosten tekeminen vaatii muuta kuin liimaa. Polyeteeni ei liimaannu oikeastaan yhtään millään liimalla ainakaan niin luotettavasti että minä nukkuisin yöni hyvin. Hitsata sitä voi, mutta tekijöitä ei ole ihan marketin hyllyllä. Salossa tunnen yhden, joka voisi homman luotettavasti tehdä.

Lasi liimattuna silikonilla olisi tietty varma ratkaisu, mutta tuo pituus 3,5 m hakkaa sitä materiaalia vastaan. Jollei sitten sellainen metrin pätkistä tehty vesiputous- sydeemi toimisi.

Mielenkiintoinen projekti, pitää miettiä. Kaikki, mikä liittyy veden virtaamiseen, on aina kiehtonut suunnattomasti. 

Muoks: kysy ihan piruuttasi tarjouksia ruostumattomasta pellistä pokatusta rännistä. Jos tarkoitus on maisemoida sydeemi, niin laitoja ei tarvitse kantata tms. Kestää varmasti rasitusta ja hitsaajia tälle materiaalille löytyy varmasti helpommin kuin muoville.

Projekti etenee syksyiseen tahtiin. Eli odotellaan ja katsellaan... Allas ei vuoda. Saumat ovat entisellään sisä- ja ulkopuolelta katsottuna.

Mitat ovat tosiaan nuo, mitä kirjoitin. Testiallas on muodoltaan vähän kuin kukkapylväs, kapea ja korkea. Tämä allas on jokseenkin mahdollista sijoittaa tuonne autotallin nurkkaan talven ajaksi pakkaselta suojaan, pesuhuoneen nurkassa ollessaan se aiheutti hieman hellasäröä...

Testin tarkoitus on alistaa liimasauma monikertaiselle hydrostaattiselle paineelle, kuin mitä käyttöön tulevassa altaassa olisi. Ajatuksena on liimata kaksi samankokoista matalaa laatikkoa, joista toinen toimii resona ja päälimmäinen olisi kasvatuslaatikko. Resossa nesteensyvyys olisi varmaan siinä 15-20 cm. Tuolla 20 cm syvyydellä hydrostaattinen paine, joka liimasaumoja rasittaisi, olisi vain viidesosa tuon testialtaan paineesta.

Nuo uretaania ja Finnfoam-levyjä koskevat öljykerrosasiat voin todeta vääriksi.

Öljypohjaisuus- käsite voi tulla siitä, että polystyreenin (Finnfoamin pääraaka-aine) tai isosyanaatin sekä polyolin (uretaani, PUR tai polyisosyanuraatti, PIR) valmistus on orgaanisen kemian alaa ja mielletään öljyteollisuuden tuotteiksi. Orgaaninen kemia on kumminkin siitä kiehtovaa, että mitä tahansa voidaan muuttaa miksi tahansa. Melkein.

Joka tapauksessa kummassakaan tuotteessa ei ole pinnalla tai sisällä rasvaa tai öljyä, paitsi jos sitä on koneiden voiteluista tms. vahingossa tullut.

Tuo liimasauma-asia voi olla ongelma. Juuret kun tunkevat uskomattoman pieniin rakosiin, jos vain niillä on siihen syytä. Toisaalta tuo XPU- liima on koostumukseltaan kuin akryylimassaa. Eli tuon testialtaan liimasin siten, että kosketuspintoihin tuli kaksi liimaviirua vierekkäin, sitten teipillä puristus kasaan. Lopuksi liimamakkara sisäkulmaan ja lastalla siloitus. Samaan tapaan, kuin akvaario liimataan silikonilla. Kaunista jälkeä ei tullut ihan pohjalle kun käden mitta loppui kesken, mutta pitkä puulasta auttoi hiukan. Lopullinen allas onkin sitten helppo liimailla, koska kaikki saumat ovat aivan esillä.

Muoks: kirjoitusvirheitä, edelleen.

Posti toi tänään Bamixin sauvasekoittimeen sopivan "prosessorin". Kiva nimi keksitty,  IMO.

Katsotaan, kuinka toimii. Joka tapauksessa pitäisi olla aika yleiskäyttöinen värkki, ainakin mitä valmistaja lupailee.
Sydeemi on aika hyvin purettavissa ja tiskattavissa joten chilin aromeista päässee suht helpolla eroon.

Laitan edittinä kokemuksia, kunhan saan tuon kuivurissa olevan satsin siihen jamaan, että uskallan niitä alkaa jauhamaan.

Edit 1. Kirotusvihre.

Edit 2. Eilen myllytettiin kuivurillinen sekalaisia chilejä. Laite toimii vallan oivallisesti, joukossa oli paloja, jotka eivät olleet aivan ritirati-kuivia mutta sinne joukkoon upposivat vallan hienosti.  Systeemi oli helppo tyhjentää ja puhdistaa. Ehkä paras ominaisuus on se, että sen mukana ei tullut jälleen uutta johtoa vaan laite on kompakti ja mukavasti säilytettävissä.

Nyt on ensimmäinen testiallas valmis. Materiaalina 40 mm vahvuinen Finnfoam, joka on liimattu Kiiltoflex XPU- liimalla.

Allas on sisämitoiltaan 10 x 10 cm ja korkeutta sillä on pyöreästi 120 cm. Vesi on sisällä 100 cm korkeudella ja tarkoitus on pitää useiden kuukausien ajan, eli koitetaan ihan kenttäkokeella materiaalin ja liiman yhteensopivuutta ja liitoksien hydrostaattisen paineen kestävyyttä.

Tämän topicin innoittamana toin tänään taukotilan pöydälle muutaman palasen eilen keittämääni chilisuklaata.

Lidlin tumma Bellarom Rich Chocolate (200 g) maustettuna n. teelusikallisella karkeaa Caribbean Red Habanerojauhetta... Omaan suuhun lämmintä, koelapsetkin kotona vetivät kukin hyvällä halulla, joten suht turvallinen tulisuusaste tottumattomillekin.

Katsotaan, palaanko hengissä tauolta...

Muoks: kyllä se kauppansa teki, ehkä hieman turhan kireää tavaraa ilmeistä päätellen, mutta eiköhän se toleranssi pikku hiljaa kasva... Ujutellaan, ujutellaan...

Tuossa jo aikaisemminkin mainittiin kaneli.

Joka tapauksessa mökillä oli aikamoinen mauriaisten paratiisi, niitä oli sitten ihan joka paikassa. Tein sitten empiirisen kokeen. Ripottelin betonilaatoitukselle mauriasijengin ympärille kaneliympyrän, ja kas... Sinne jäivät pyörimään, eivät osanneet poistua. Teho riitti ainakin viikon ajan, seuraavana viikonloppuna betonilla oli edelleen ympyränmuotoinen alue, jossa ei muurahaisia näkynyt.

Tämän jälkeen olen säännöllisesti levittänyt kuivalla säällä jauhettua kanelia jatkettuna puutarhakalkilla ympäriinsä. Muurahaisten määrä on vähentynyt aivan minimiin. Alueilla, johon en kanelia levittele, on edelleen niitä harmahtavia multakasoja kielimässä muurahaisten pesistä.

Lainaus käyttäjältä: chilimarzo - kesäkuu 28, 2015, 20:37:31 ip
Kun yritän mitata PH:ta resosta, jonka tilavuus on 240 litraa saan mittaustuloksia 0 - 12 väliltä aivan mielivaltaisesti. Voiko reso olla liian iso ko. ph-anturille?

Jos otan samasta resosta kahvikuppiin pari desiä tai vaikka 20 litraa mittaus onnistuu ilman mitään ongelmia.

Mahdolliset jännitevuodot on otettu huomioon ja tutkittu ettei niitä ole.

Oletan, että mittarisi on kalibroitu, patterit kunnossa, elektrodi puhdas jne, koskapa saat järkeviä tuloksia reson ulkopuolella.

Todennäköisin syy on joka tapauksessa jokin sähköinen häiriö resossa. Se ei välttämättä ole vuotovirtaa tms, vaan voi olla kahden eri metallin sijaitseminen samassa nesteessä, jolloin syntyy galvaaninen pari. Tai jotain aivan utopistista, jota ei voi millään arvata. Usko pois, pintakäsittelyn alalla on vuosien varrella tullut aika uskomattomia asioita vastaan. Riittää että samassa putkilinjassa on sekä ns. paskarautaa, että messinkiä, niin tietyt mittaukset heittelevät uskomattomasti riippuen siitä, millaista nestettä sen sisällä virtaa.

Jos haluat selvittää häiriön syyn, eristä reso sähköisesti kaikesta mahdollisesta, myös maasta. Poista kaikki ylimääräinen materiaali; pumput, sekoittimet, letkut, kaikki. Sitten mittari resoon, ja alat palauttamaan asia kerrallaan.

Yksi klassinen virhetekijä on liiallinen puhtaus. Eräässä työpaikassa kaveri ihmetteli pinnankorkeuden mittarin toimimattomuutta... Allas oli juuri puhdistettu ja pesty ja täytetty ionivaihdetulla vedellä... Kupillinen likaista vettä joukkoon, niin johtokyvyn mittaukseen perustuva anturi heräsi kummasti henkiin.

Lainaus käyttäjältä: ALi - elokuu 23, 2015, 20:38:34 ip

Hot tomato-annuumia maisteltu. Kivan näköisiä mollukoita. Tulta ei yhtään eikä oikein makuakaan. En taida ensi vuonna kasvatella.

Saattaa yllättää...

Ensimmäisen vuoden sato oli mulla tosiaan aivan tuleton. Makua (paprikamainen, hiukan kitkerä mutta raikas) ja satoisuutta oli kuitenkin siinä määrin, että otin tämän vuoden ohjelmaan. Ensimmäiset maistiaiset tälle vuodelle olivat ihan kunnon purevia, tulisuus tuli aika lailla heti, häipyi myös nopeasti. Makua ei näissäkään ole ihan runsaanlaisesti, se voidaan koittaa korjata pekonilla & aurajuustolla 

Lainaus käyttäjältä: Trioniska - heinäkuu 09, 2015, 22:14:04 ip

Lainaus käyttäjältä: Tulipuu - heinäkuu 09, 2015, 21:52:22 ip
Eka Aji Cristali naamaan, siemenet sormin talteen ja kuselle.
Ei mulla muuta...

    Et sentään silmää pyyhkäissyt 

Paras yhdistelmä oli Caribbean Red Habaneron siementen kerääminen > pyyhkäisy silmäkulmaan > vessaan huuhtomaan silmiä > alkoi pissittämään siinä veden lorinaa kuunnellessa > ... > sitten istuin pöntöllä huuhtoen suihkulla alapäätä ja silmiä viereisessä lavuaarissa. Vaimon & jälkikasvun ilmeet: priceless.

Testit aloitettu. Piti käyttää sitä PU- vaahtoa, mutta aloitinkin sulateliimalla. Sitomelt 2535 ja FF nahkapinnat vastakkain.

Vetolujuustestissä FF-FF sauma ei auennut, vaan testipala irtosi vetolujuustesterin lätkästä.

Metallipinta - FF nahkapinta vetolujuus 0,344 MPa. Liimauspinta-ala 60 x 90 mm.
Verrokkina on identtinen palikka vesialtaassa likoamassa.
 

Tästä en löytänyt mitään mainintaa foorumilla, joten laitetaan nyt puffia.

Suora lainaus täältä: http://www.sss.fi/muita-tapahtumia/

"Kirjallisuusilta Perniön kirjastossa 12.3. klo 18. Kirjailijavieraana Chilikirjan tekijä Teija Aaltonen, järj. Perniön Maa- ja Kotitalousnaiset ja Perniön Kirjasto"

Kevätaurinko saattaa olla jo pehmentänyt päätä, mutta kokeillaan josko ideasta tulisi totta tänä keväänä.

Tuo NFT kiinnostaisi kokeilla. Ja tietty helpolla ei mennä tässäkään asiassa,vaan koitetaan kitsastella ja väkertää mahdollisimman halvalla.

Eli ideana olisi leikata 20 tai 30 mm paksuisesta finnfoamista suikaleet ja liimata niistä NFT kouru. Materiaali on itsessään niin jäykkää, että tukea tarvitsisi lähinnä pohjan matkalle (normi lautaa) ja ehkä vanne ympäri per metri kourua.

Polyuretaanilla hoituisi liimaaminen, mutta nyt tuleekin sitten se kysymys: onko jollakulla käytännön kokemusta polyuretaani - polystyreenisaumasta pitkäaikaisessa vesikosketuksessa?

Toinen mahdollisuus mielenrauhan säilyttämisen kannalta olisi tietty vuorata kouru tukevalla muovikalvolla.

Muoks: huomenna liimaan Finnfoamia Illbruck 330 PU- vaahdolla seuraavilla yhdistelmillä: FF:n nahkapinta - nahkapinta, nahkapinta - sahattu pinta, sahattu pinta - sahattu pinta. Sitten vuorokauden jälkeen vetolujuustesti. Rinnakkaiset testipalat veden alle upotettuina ja vetolujuustesti sitten joskus. Viikko, kuukausi jne. Katsotaan, muuttuuko vetolujuus.

Ei tällä testillä mihinkään absoluuttisiin totuuksiin tähdätä, mutta jos nyt jotain käryä asiasta saisi.

Tokmannin alelaarissa oli Prego- merkkinen kuivuri parilla kympillä. Mukaan se sitten tarttui.

Kotona sitten lämpömittari sisään ja säätö pienimmälle mahdolliselle, olisiko ollut se 35 astetta. Puolessa tunnissa lämpö oli vakiintunut 65 asteeseen.

Säädintä kiertämällä sain kuulumaan muutaman naksahduksen ja lämpötila putosi hetkeksi mutta automaattiseksi värkkiä ei voinut nimittää.

Laitteen sisältä paljastui halpa bimetallikytkin, eli päälle ja pois.

Projektilaarista kaivoin normaalin hehkulampuille tarkoitetun himmentimen, jonka sitten kytkin lämmitysvastuksiin. Pieni säätö, ja nyt lämpötila pysyy nakutettuna 35 kohdalla.

Ja tottakai, nyt ollaan saatu aikaan laite, jota ei jätetä yksin vaan värkkiä käytetään vikavirtasuojan takana paloturvallisessa ympäristössä.

Hyvää iltaa, kansalaiset.

Aloittelija, toista vuotta noita puskia katselen. Tänä keväänä siirrytään vesiviljelyn pariin.

Yleisiä kiinnostuksenaiheita kemia & tekniikka. Koulutus kemian alalta, työkokemusta parisenkymmentä vuotta pintakäsittelykemian alalta. Loppumaton innostus kemian ja tekniikan yhteennaittamiseen.

Tylsä ja urpo. Kysykää vaikka vaimolta.