Raumala on raportoinut ongelmasta useampaan otteeseen kevään mittaa. Ilmeisesti samoja ongelmia ollut myös Minbaarilla ja ketjukuulalla.

Varmasti löytyy vielä muitakin, joten olisi hyvä koota kokemuksen yhteen, ettei joudu ympäri päiväkirjoja metsästämään.

Itse törmäsin ongelmaan syksyllä 2011, kun sekä waterfarmissa, että bubblerissa majailleiden Aji Cristalien podit alkoivat nahistua jo ennen värin vaihtumista. Tänä vuonna puolestaan Cajamarca tekee samaa, sekin waterfarmissa. Waterfarmin verrattain pieni juuritila voisi olla yksi ongelman syistä, mutta tuskin koko totuus.

Viime vuonna ongelmia aiheutti niinikää Cajamarca, tuolloin kylläkin turpeenssa. Myös galapagoense teki samaa ja sen ongelma oli selvästikin juuristossa, jonka myötä se myös kuoli myöhemmin.


2011 waterfarm Aji Cristal.


2011 bubbler Aji Cristal alas leikattuna.


2012 Cajamarca.


Sama Cajamarca alle viikkoa myöhemmin.


Tämänvuotisia Cajamarcoja.

Herpiili linkkas tälläsen Raumalan päiväkirjaan, toivottavasti ei haittaa että postaan tähän. Mielenkiintoista luettavaa englanniksi!


http://edis.ifas.ufl.edu/ss497


Edittiä. Koitin suomentaa ton jutun niiltä osin, kun se oli oleellista. Hieman hankalia termejä tuossa, eikä kaikille tahdo löytyä suomenkielistä vastiketta. En myöskään ole mikään alan ammattilainen, joten potkaiskaa jos olen kääntänyt joitain asioita väärin. Hieman tankeroa tekstiä, kun englannista suomeen kääntää kohtuullisen suoraan.

En jaksa tarkastaa tuota tekstiä enää, joten älkää hämääntykö kirjoitusvirheitä tai jos välissä puhun kaliumista enkä kalsiumista. Koko juttu koskee käytännössä vain ja ainoastaan kalsiumia, Ca.

Lainaus
Alkuläpätys

Paprikat ovat tärkeitä vihanneksia Floridassa, jossa sitä viljellään lähes 80 000 neliömetrin alalla vuosittain n. 200 miljoonan dollarin arvosta. Paprikat ovat herkkiä monille bioottisille sairauksille, joita aiheuttavat sienet(fungus), bakteerit ja virukset, sekä useille abioottisille tai fysiologisille sairauksille, kuten ravinteiden puutokselle. Yksi yleisimmistä ongelmista on blossom-end rotting(BER), hedelmien nahistuminen, joka voi johtaa valtaviin satomenetyksiin.


Oireet

Kasvit tarvitsevat kalsiumia(Ca) normaaliin kasvuun ja täyden elinkaaren saavuttamiseen, satoamiseen ja siementuotantoon. Kalsiumioneita on mullassa, jossa paprikat kasvavat. Hedelmissä kalsiumin puute aiheuttaa nuorissa, nopeasti kasvavissa kudoksissa nahistumista.
Nahistumisen oireet alkavat vaalenvihreillä tai kellertävillä kuopilla hedelmän pinnassa, jotka laajenevat suuremmiksi, tummuviksi alueiksi yleensä Alternia funguksen(http://en.wikipedia.org/wiki/Alternaria) takia. BER:n pilaamat hedelmät vaihtavat usein väriä vihreästä ruskean kautta punaiseksi(tai keltaiseksi, riippuen lajikkeen väristä kypsänä). Suuret BER-alueet voivat joutua bakteerian hyökkäyksen kohteeksi ja mädäntyä.


Kalsiumin fysiologia

Ymmärtääksemme nahistumisen syyt ja sen kontrolloimisen, meidän täytyy ymmärtää kalsiumin imeytymisen perusteet, sen imeytymisen mullasta ja siirtymisen ja toiminnan kasvissa. Kalsiumin puutetta hedelmissä aiheuttaa kaksi ongelmaa sen imeytymisessä kasviin. Ensimmäiseksi, syynä voi olla riittämätön kalsiumin määrä kasvualustassa. Toisena syynä voi olla riittämätön kalsiumin toimitus kasvin nopeasti kasvaviin osiin, kuten lehtiin tai hedelmiin. Kalsium reagoi monella tavalla kasvualustassa ja sen määrä voi vaihdella tai se voi haihtua kasvualustasta kokonaan. Yleensä kasvatuksessa kalsiumia kuitenkin on tarpeeksi(mm. lannoituksen ansiosta) normaaliin kasvuun ja nahistumisen syy löytyy muualta.

Kasvien juurien morfologialla(muoto-oppi) on suuri merkitys kalsiuminsaantiin. Lähes kaikki kasvin vastaanottama kalsium imeytyy nuorien juurten kärkien kautta, eniten tuoreimman parin sentin alueelta. Vanhemmissa osissa juuria peittää ns. Casparian strip(käytännössä paksu kerros puumaisempaa kudosta). Tämä kerros käytännössä estää kalsiumin vaivattoman imeytymisen(fosfori, typpi ja potassium imeytyvät kuitenkin normaalisti)ja kuljetuksen kasvin käyttöön.

Kalsiumionit kulkevat veden mukana kohti kasvin yläosia. Vettä kulkeutuu vartta pitkin ylös sitä mukaa kun lehdet sitä haihduttavat. Vettä haihtuu lehtien pinnalta ja kasvi pyrkii korvaamaan tätä vettä jatkuvasti. Kalsium pääsee kasvin yläosiin myös "root pressuren" avulla, jota tapahtuu mm. yöllä, kun haihtuminen on hitaampaa. Tästä syystä kasvattajien tulisi varmistaa, että juurille riittää kosteutta myös yöllä ja kalsiumia siirtyy riittävästi hedelmien käyttöön asti.

Kalsiumia tarvitaan soluseinämien kehittämiseen aktiivisesti jakautuvien tai kasvavien solujen kohdalla. Kalsiumia tarvitaan myös kalsiumpektaatin(calcium pectate) muodostamiseen, jonka avulla solut yhdistyvät kudoksiksi. Kalsiumin puute johtaa näiden kudosten hajoamiseen, solunesteiden vuotoon ja kuolemaan. Näistä solukuolemista johtuvat kuopat ja painaumat hedelmien kärjissä.

Suurimmassa osassa Floridan BER-tapauksia, kalsiumin puute johtuu sen kuljetuksen ja haihtumisen suhteesta kasvissa. Kalsiumia siirtyy eniten niihin osiin, joista sitä eniten haihtuu, eli nuoriin, nopeasti kasvaviin lehtiin. Lisäksi uusien lehtien pintakerros on vähemmän kehittynyt ja siitä johtuen haihtuminen on nopeampaa.

Nopeasti kasvavat paprikan hedelmät eivät haihduta kosteutta yhtä nopeasti kuin lehdet, eikä niillä ole samanlaista haihtumista hidastavaa vahapintaa. Tästä johtuu hedelmien saama pienempi määrä kalsiumia. Hedelmät ovat siis huonommassa asemassa kalsiuminsaannin suhteen. Kalsiumtasapainon heittely johtaa vastaavaan tilanteeseen ja altistaa kasvin hedelmät nahistumiselle. Nahistuminen on yleisintä kasvin ensimmäisissä hedelmissä, sillä silloin lehtien suhde hedelmien määrään on korkeimmillaan. Vaikka ensimmäiset hedelmät ovat alttiimpia kalsiumin puutteelle, voi nahistuminen silti alkaa myöhemmässäkin vaiheessa.


Kalsiumin puute

Kalsiumia on monessa luonnollisessa mineraalissa kasvualustassa(mullassa), kuten kalsiumkarbonaatissa, eli kalkkikivessä, kalsiumfosfaatissa ja kalsiumsulfaatissa. Näitä mineraaleja myös lisätään usein lannoitteiden joukossa. Myös kalsiumnitraattia, kalsiumkloridia ja muita kalsiumyhdisteitä voidaan käyttää. Suuressa osassa multasekoituksia on kuitenkin tarpeeksi kalsiumia.

Kalsiumioneita saa myös kaivovedestä, jossa sitä on suunnilleen sama määrä, kuin vesiviljelyyn tarkoitetuissa liuoksissa.


BER:lle altistavat tekijät

Lehtien ja versojen määrää lisäävät kasvuolosuhteet voivat johtaa kalsiumin kulkeutumisen lehdille hedelmien sijaan. Liiallinen typpeä sisältävä lannoitus saa kasvin tuottamaan enemmän lehtiä ja versoja. Jos lehdet, versot ja hedelmät lisääntyvät yhtä aikaa, on vaarana kalsiumin liian vähäinen määrä hedelmille.

Liiallinen lannoitus voi myös lisätä liukenevien suolojen määrään kasvualustassa. Liiallinen suolojen määrä voi johtaa juurien heikentyneeseen vedenottokykyyn, jonka seurauksena kalsiumia on käytettävissä vähemmän.

Vääränlainen kastelu voi myös aiheuttaa kalsiumin puutetta. Liiallinen kastelu johtaa kalsiumin imeytymisen vähenemiseen(tai laimenemiseen), eikä kalsiumia siirry tarpeeksi hedelmille. Liian vähäinen kastelu puolestaan vähentää veden(ja samalla kalsiumin) imeytymistä kasviin. Juurien karsiminen, taudit, sukkula/jouhimadot ja ylikastelu voi myös vähentää veden vastaanottokykyä.


Nahistumisen estäminen

Nahistumisen mahdollisuuden minimoimiseksi tulee karsia sille altistavia tiloja. Lisäksi on tärkeää selvittää mistä nahistuminen johtuu. Esimerkiksi kastelun lisääminen saattaa olla parempi ratkaisu, kuin kalsiumpitoisen lannoitteen lisääminen.

-Nahistumisen hoitaminen alkaa kastelulla ja typpipitoisten lannoitteiden annostelulla. Kastelun tulee olla riittävää erityisesti rankimman kasvukauden käynnistyttyä. Suurin stressi aiheutuu pitkän kuivuuden tai kuivan tuulen aikana. Kosteuden tarkkailuun tarkoitetuilla laitteilla olisi hyvä seurata kasvualustan tilaa. Kasvualustan kosteuden tulisi pysyä tasaisena yötä päivää, joka voi vaatia lisääntyvää kastelua kuumina aikoina.

-Typpipitoisten lannoitteiden yliannostelua tulee välttää. Typpi lisää lehtien ja oksien kasvua, joka johtaa kalsiumin määrän vähenemiseen hedelmien käytössä. Alttiimpia ovat ne kasvit, jotka jo tuottavat runsaasti hedelmää.

-Kasvattajan tulee tietää kasvualustan ja kasteluveden kalsiumpitoisuus. Jos niistä saatava kalsiumin määrä on riittävä, ei sitä tulisi enää lisätä lannoitteiden mukana.

-Lehtien kautta annettavat lannoitteet eivät todennäköisesti paranna tai estä nahistumista. Kalsiumionit eivät kulje aktiivisesti lehdiltä hedelmiin.

-Paprikakasvit tarvitsevat hyvän kasvualustan, jossa ei ole juurien kasvua estäviä alueita. Rajoitettu juurien kasvutila voi johtaa kasvin vedenottokyvyn vähenemiseen kasvualustan kuivuessa. Myös juurten vahingoittuminen voi johtaa vastaavaan tilanteeseen.

-Kasvualustan suojaaminen lämpötilan tasaamiseksi edesauttaa juurien toimintaa ja parantaa vedenottokykyä. Tällöin myös kalsiumia imeytyy paremmin.

-Joskus nahistumiseen on useita syitä. Esimerkiksi liiallisella typellä lannoitettu kasvi, joka tuottaa runsaasti hedelmää, voi kärsiä vedenpuutteesta puutteellisen kastelun tai kuivuuden aikana. Kasvien vedentarve vaihtelee niiden koon ja iän mukaan, eikä aikaisemmin riittävä vesimäärä välttämättä riitä täysikasvuiselle kasville.


Loppuläpätys

Nahistuminen ei ole aina helppo ongelma ratkaistavaksi tai estettäväksi. Kalsiumin toiminnan ymmärtäminen kasveissa on tärkeää puutostilojen ratkaisemiseksi. Kaksi suurinta tekijää nahistumisen estämiseksi ja kontrolloimiseksi ovat typen määrä ja optimaalinen kastelu.

Huomasin avausta tehdessäni herpiilin maininneen kalsiumin, mutta linkki oli mennyt ohi.

Hienoa, että olit vieläpä jaksanut kääntääkin!

Ton tekstin perusteellahan nahistumisen syy on aina kalsium. Syy siihen miksi kalsiumia on liian vähän vaihtelee, mutta sen huono imeytyminen/hyväksikäyttö on aina perimmäinen syy. En sitten tiedä, miten perusteellisesti asiaa on tutkittu ja miten kattava tuo on.


Jos tuohon kaikkeen on uskominen, niin kalsiumin puute lienee ongelmana erityisesti vesiviljelyssä, jos kalsiumia ei kasteluvedessä ja lannoitteessa ole tarpeeksi. Vesiviljelyssä myös typpeä tulee helposti liikaa, jolloin kalsiumin määrä ei riitä lehtien jälkeen enää hedelmille. Toisaalta vesiviljelyssä voidaan sulkea pois kastelun aiheuttamat ongelmat, joten silloin lienee lannoiteliemien fiksaaminen se paras tapa korjata tilanne. Oliko nää raportoidut nahistelut vedessä, mullassa vai turpeessa?

Eli Yaralla lannoittavat: ei kannattane jättää typpi+kalsiumia kokonaan pois satovaiheessa?

Pitää varmaan miettiä uudelleen lannoituspolitiikkaa. Hyvä avaus, hyvä käännös!

Mulla on nyt nahistunut Aji Cristaleita ja Chilacaa. Toinen on turpeessa ja toinen kookoksessa. Molemmilla on heikko juuristo.
Lannoitteena on mennyt 1:1 -> 2:3 Yaran calcinit+ferticare, eli kalsiumia ei varmasti puutu. Eri asia sitten on, onko kasvi saanut sen otettua sisäänsä...

Monia tekstissä mainittuja nahistumista edistäviä asioita olen kyllä tehnyt: epäsäännöllinen kastelu, liian pieni juuritila ja kuiva ilma.

Hieman hankala homma toi, kun pitäis kastella riittävästi ja pitää kosteus tasaisena, mutta samalla välttää juurien vaurioitumista. Sitten iskee juurimätä ja taas ollaan helisemässä

Typen määrää lannoituksessa kannattaa miettiä. Esim. puutarhan kesää jos tarjoaa alusta loppuun, tulee satovaiheessa typpeä huomattavasti liikaa, varsinkin jos kasvu siihenkin asti on ollut rehevää. Yhdisteltävissä litkuissa tämä on huomioitu ja käyttämällä ohjeen mukaisia annostuksia typpeä tulee sopivasti, jotta kasvi ei satovaiheessa kasvata pelkkää lehteä.

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - kesäkuu 18, 2013, 06:53:33 ap
Eli Yaralla lannoittavat: ei kannattane jättää typpi+kalsiumia kokonaan pois satovaiheessa?

Mikähän olisi noille Yaran tuotteille (YaraLiva Calcinit ja Ferticare HYDRO) sopiva annostus multakasvatuksessa ??

-kasvu             g/100 litraa
-sadon alku          "
-kypsyminen         "

Lainaus käyttäjältä: Feint - kesäkuu 18, 2013, 07:17:10 ap
Typen määrää lannoituksessa kannattaa miettiä. Esim. puutarhan kesää jos tarjoaa alusta loppuun, tulee satovaiheessa typpeä huomattavasti liikaa, varsinkin jos kasvu siihenkin asti on ollut rehevää. Yhdisteltävissä litkuissa tämä on huomioitu ja käyttämällä ohjeen mukaisia annostuksia typpeä tulee sopivasti, jotta kasvi ei satovaiheessa kasvata pelkkää lehteä.

Chilit tarvitsee jonkun verran typpeä myös satovaiheessa. Baccatumit tekee satoa ainakin ihan yhtä villisti typellä tai ilman. Olen satovaiheessa kuitenkin sekoittanut puutarhan kesään pelkkää PK-lannoitetta sekaan, jolloin typen määrää on tullut pudotettua. Lannoitteen kokonaismäärä pysyy kuitenkin aika pitkälti samana.

Kiitos käännöksestä. Tosiaan mulla vastaavia ongelmia Chilacan ja Cajamarcan kanssa, muut lajikkeet ok. Hieman olen lyhentänyt kasteluväliä ja en päästä enää lehtiä nuukahtamaan. Seurattava nyt tilannetta kun Cajamarca tekee toista kierrosta satoa. Mustien ruukkujen eteen myös olen laittanut pahvit riittävällä ilmaraolla estämään turhaa kuumenemista. Kokeilen että auttaisivatko nämä yhtään. Lannoitus noin 1,5-2 ml /l Puutarhan kesää. Kasvualustana turvemulta + hieman lecasoraa seassa. Edellisellä ekakaudella ei ollut mitään vastaavia ongelmia, no ei ollut Cajamarcaa ja Chilacaa kasvatuslistalla ja kastelua oli reilusti enemmä. Kohtahan se selviää tosiaan että onko muutosta tilanteeseen tulossa kastelun nostamisella ja ruukkujen kuumenemisen estämisellä Cajamarcan ja Chilacan suhteen.

Tässä näkyy tuo Cajamarcojen nahistuminen, aika lähelle kypsiä noista tuli kuitenkin.

Minulla on vakiintunut 1-1,5 reilua ruokalusikkaa hydroa ja puolikas ruokalusikka salpietaria 10l kastelukannuun. Tällä kasvit läpi ja perään tarvittava määrä raakaa vettä. Kovimpana kasvuna saatan antaa toisenkin kannun. Mullassa taitaa olla 7 isoa kasvia nyt. Viime vuonna vesiviljely vuosi ja kaatelin vuotovettä multakasveille. Hyvin silläkin kasvoi ja satosi vaikka paljon tuhdimpaa

 Nyt on mulla sadotus päällä ja Yaran Hydro/Calcinitsuhde on about 4:1. Pudotin sen jo 5:1 mutta lehdet alkoivat kellastua kun ei ollut tarpeeksi typpeä mukana jota toki tarvitaan. EC on chinenseillä siinä 2,5 ja annuumeilla ja baccoilla 2,0 luokkaa.
Kummaa oli esim vime kaudella en laittanut ebbeihin muuta kuin vettä elokuun alun jälkeen ja silti tuottoakin tuli, ötökkäongelmasta huolimatta.
Cajamarca nahisteli turpeessa viime kaudella, muutoin luulisin omien nahistumistapausten johtuvan siitä etten korjaa satoa ajoissa.

Mulla menee Hydro-Calcinit 2:1 satokaudella ja hyvin toimii chilille ja tomaatille. Ajelen samalla N:K suhteella suurinpiirtein kuin on Nutriforten suositukset soveltaen hieman Kekkilän ohjeita. BER on sama kuin tomaatin latvamätä jonka huomaa yleensä mustumisena heldelmän kärjestä. Imeytymishäiriöstä kuten todettu on siis kysymys, vaikka kasvin käytettävissä voi kalsiumia olla yllinkyllin. Ravinnesuhteet muuten vaan epätasapainossa, eikä kalsium imeydy. Kastelun epätasaisuuden monet tosiaan sanovat tomaatilla helposti aiheuttavan tämän.

PK on ihan hyvä koko kauden jos ei halua hifistellä, suuri joukko kasvattajia varmaan todistaa tämän. Typpi on tosiaan hieman yläkantissa satokaudelle, muttei mitenkään extriimiä.

Artikkelin kuvissa näyttää aivan samalta kuin latvamätä tomaatilla, eli kärki ("kukkapää"/kannan vastainen osa) pehmenee ja mustuu pikku hiljaa. Itse kutsun toisenlaista ilmiötä nahistumiseksi, ja muistuttaa kuivahtamista sekä pinnan muuttumista ryppyiseksi. Raumalan chilakoissa tosiaan näkyy latvamädän tyylistä, noissa viimeisissä taas kuvatussa kulmassa taas en moista erota.  En ole kyllä latvamätää juurikaan omissa chileissä nähnyt, enkä tomaateissakaan hydroiluun siirtymisen myötä. Nahistumista näkyy kyllä, ja irroitettunahan se nahistuu ajanoloon aina mikä ei pilaa hedelmää vielä mitenkään. Eikä pilaa latvamätäkään: jos sen poistaa muun hedelmän voi syödä, se ei se sinällään tartu myöskään muihin kasveihin, puutoksesta kun johtuu.

Kurpitsahommissa tätä kalsiumin saantia pohditaan kovasti, koska sen puute aiheuttaa kukkapään ja kannan seinämien heikkoutta ja sitä kautta poksahtelua, mutta se on eri juttu.

E: muutama sana tarkennettu paremmin ymmärrettäväksi (?)

Onkos tämä latvamätää ? Kuva lainattu Minbaarin kasvatuspäiväkirjasta.

Paha sanoa, poikkileikkaus ehkä kertoisi minne asti ulottuu. En ole mikään chili/paprika "latvamätäekspertti" , tomaatten osalta kokemusta valitettavasti hieman on. Suomenkielen käännös "latva" on huono koska välillä näkyy kun jengi epäilee että viherkasvussa on latvamätää  .

Mitä tuossa katsoin noita erittäin hyvän artikkelin (kiitos Herpiili ja Feint käännöksestä vaikka mielestäni nahistuminen ei ole oikea käännös BERille) kuvia, pehmeneminen ja mätäneminen alkaa aina suht hedelmän kärjen alueelta myös paprikalla. Ainakin myöhemmässä sen sinne pitäisi ulottua.

Nahistumisen liittynee kasvin vanhenemiseen ja kosteuden nopeaan haihtumiseen hedelmästä. Olisko kuumilla säillä aiemmin jotain osaa tai arpaa?  Taitaa olla niin että se on hedelmille ja kasvikselle aika normaalia. Jos tulee pehmeä kohta ja reikä silloin on jotain mikrobia varmasti pelissä.  Jos ei tuo nyt laajene joka podiin, täytyy vaan hyväksyä että chiilläkin on oma tahto eikä joka marja ole virheetön tai valmistu. Tämähän on rentouttava harrastus.

"Oikea" nimihän tuolle on calcium deficiency eli karkeasti kalsiumin puutostila. Kutsuin sitä nahistumiseksi yleisesti, koska oli epäselvää onko kalsium ainoa syypää tuohon. Nahistumista tapahtuu vaikka, jos irrotat podin puskasta ja jätät sen pöydälle kuukaudeksi. Mielestäni se on kuitenkin melko kuvaava nimitys myös BER:lle.

Lopetan jankkaamisen tähän mutta artikkelin BER on suomeksi latvamätä. Kalsiumin puutostila ei aiheuta läheskään kaikilla hedelmää tuottavilla kasveilla latvamätää. Nahistuminen ei puolestaan sanan hedelmiin ja vihanneksiin liittyvässä merkityksessä johdu kalsiumin puutteesta vaan on yhdistelmä ainakin ikää ja ympäristöä ja täysin luonnollista terveillekin kasveille.

Olet varmasti oikeassa korjailen käännöstä jahka selviän kotiin, se on tosiaan aika hätäisesti väsätty. Hyvä että tästä löytyy tietoa, aihe on mielestäni erittäin kiinnostava ja tärkeä.

Jatka vaan "jankkaamista" jos lisää tietoa löytyy!


Edit. Niin siis, varsinainen sairaushan todellakin on latvamätä, joka aiheutuu kalsiumin puutoksesta johtuvista tekijöistä(mm. kuopat hedelmissä). Nahistuminen siis on väärä nimi ongelmalle, vaikka sen oireet muistuttavat nahistumista.

Täältäkin löytyy nahistumisongelmaa. Kyseessä bubblerissa oleva Aji Cristal. Noita oli nyt kolme ja pari samanlaista aikaisemmin. Muiden kasvien podeissa ei ainakaan vielä ole ollut samaa ongelmaa havaittavissa. Saattaisiko tässä tapauksessa liian alhaisella ph:lla olla osuutta asiaan, sillä liemen ph on päässyt pariin otteeseen laskemaan ja ollut noin 4.5?

Latvamädältä näyttää, selkeä pehmennyt kohta kaikissa lähellä kärkeä.
Hyvä muistaa että pH on logartiminen eli jos vaikka 5.5 olisi optimi 4.5 on kymmenen kertaa "happamampi". Eli melkoisella varmuudella noin hapan ravinne aiheuttaa imeytymishäiriöitä. Korjaantunee nostamalla se sinne 6:n tuntumaan.  Chilillä taitaa olla aika laaja tuo suht optimi-alue, mutta 4:lla se ei ala.