Juuri näin; eihän sitä Sputnikista seuraavalla viikolla vielä kuuhun menty. Käytettiin ensin sitä Gagarinia siellä ylhäällä, tuotiin alas ja alettiin sitten miettimään hommaa eteenpäin.

Välietappi 1: chili, joka kestää 0-asteiset kelit ilman mitään oireita
Välietappi 2: chili, joka kestää kevyttä hallaa hieman isommassa koossa
Välietappi 3: chili, joka kestää taimivaiheessa hallaa
.
.
.
Välietappi X: chili, joka talvehtii itsenäisesti ja onnistuneesti koko Suomen alueella, Hangosta Lappiin.

Tästä jatketaan.



-Sale

Sitten niitä keinoja tarvis keksiä ja käytännön toimiin ryhtyä

Tarvis varmaan risteyttää pari hyvin kylmää sietävää lajia ja tehdä kokeita isolla määrällä f0 ja f1 sukupolvia. Olosuhteet vaan pitäisi olla niin että vain pieni osa kasveista selviää.. Käytännössä joku kasvihuone jota pystyisi pienissä määrin lämmittämään ja pitämään lämpö vielä kohtuullisissa rajoissa. Näitä resursseja vaan ei kovin monella ole..

Lainaus käyttäjältä: "Makee"Tarvis varmaan risteyttää pari hyvin kylmää sietävää lajia ja tehdä kokeita isolla määrällä f0 ja f1 sukupolvia. Olosuhteet vaan pitäisi olla niin että vain pieni osa kasveista selviää.. Käytännössä joku kasvihuone jota pystyisi pienissä määrin lämmittämään ja pitämään lämpö vielä kohtuullisissa rajoissa. Näitä resursseja vaan ei kovin monella ole..

...tai sitten rääkätä näitä samoja kasveja esim. syksyllä, kun niistä on jo sato kerätty. Säilöä joka kasvista siemenet ja merkata, mikä mistäkin kasvista oli, ja sitten katsoa, mikä kasveista sietää kaikkein pisimpään kylmää ulkoilmassa, vaikkapa parvekkeella. Kun pudotuspelin voittaja on selvillä, pistää sen heinän siemenet itämään. Ja taas sama rumpa...

"Tarttis tehrä jotain.."

Nyt pitäisi sitten miettiä sotasuunnitelmaa ja jakaa tehtäväkenttää hieman useammalle kasvattajalle, mahdollisuuksien mukaan.

Tepin taisi olla annuum-risu. Mitenkäs tämänhetkinen tepin-tilanne - onko kenelläkään kukkivaa tepiniä? Joku lajiketta kasvattanut voisi heittää hieman kokemuksia lajikkeesta.

Flexu on toinen jännä lajike, josta voi hyvinkin olla pohjaksi tälle projektille. Onko flexuosumeista tänä vuonna ylipäätään saatu jonkinlaista määrää itämiskelpoisia siemeniä? Minkälaisia itämisaikoja olette kokeneet? Oletteko käsitelleet siemeniä mitenkään? Ainakin joidenkin villichilien kohdalla voisi olla paikallaan ohentaa siementen kuorta liimaamalla tulitikkurasian sisäpintoihin hiomapaperia ja ravistelemalla siemeniä siellä. Tämä simuloi siis linnun vatsaa ja heikentää siemenen kuorta.



-Sale

Lainaus käyttäjältä: "tknummelin"
...tai sitten rääkätä näitä samoja kasveja esim. syksyllä, kun niistä on jo sato kerätty. Säilöä joka kasvista siemenet ja merkata, mikä mistäkin kasvista oli, ja sitten katsoa, mikä kasveista sietää kaikkein pisimpään kylmää ulkoilmassa, vaikkapa parvekkeella. Kun pudotuspelin voittaja on selvillä, pistää sen heinän siemenet itämään. Ja taas sama rumpa...

Mutta jos otat jonkun vakiintuneen lajikkeen niin ei sen sisällä hirveemmin erilaisia muotoja ilmene. Pitäis siis risteyttää lajikkeita jotta saadaan iso geenipooli josta sitten siedättämällä taimia kylmässä (isoa joukkoa!) saataisiin karsittua mahdollisesti sopivia geenejä jotka mahdollistavat kylmänkestävyyden

Lainaus käyttäjältä: "Makee"

Lainaus käyttäjältä: "tknummelin"
...tai sitten rääkätä näitä samoja kasveja esim. syksyllä, kun niistä on jo sato kerätty. Säilöä joka kasvista siemenet ja merkata, mikä mistäkin kasvista oli, ja sitten katsoa, mikä kasveista sietää kaikkein pisimpään kylmää ulkoilmassa, vaikkapa parvekkeella. Kun pudotuspelin voittaja on selvillä, pistää sen heinän siemenet itämään. Ja taas sama rumpa...

Mutta jos otat jonkun vakiintuneen lajikkeen niin ei sen sisällä hirveemmin erilaisia muotoja ilmene. Pitäis siis risteyttää lajikkeita jotta saadaan iso geenipooli josta sitten siedättämällä taimia kylmässä (isoa joukkoa!) saataisiin karsittua mahdollisesti sopivia geenejä jotka mahdollistavat kylmänkestävyyden

Äyh, olisi pitänyt sanoa selvemmin. Siis "samoja kasveja", eli samoja kasveja, joista puhuit. Eli niitä keskenänsä risteytettyjä!  

Iso joukko kasveja saadaan varmaan näppärimmin niin, että on aina muutama kasvi / kasvattaja. Ja AINA sitä samaa risteytettyä kasvia.

ok ok Sitten tarvittais tietoa ja sivistyneitä arvauksia kylmyyttä kestävistä lajikkeista joiden risteytykset vielä ovat mahdollisiakin

http://juuri.org/growing/index.php?option=com_content&task=view&id=35&Itemid=54

Tuon sivun alapäässä on risteytystaulukkoa, jonka mukaan voi hieman pelata, mutta mm. flexuosum puuttuu taulukosta tyystin.

Jos saataisiin aikaiseksi esim. tepinin ja flexun risteymää muutaman sadan siemenen verran, saataisiin kenties jo jonkinlaista vaihteluakin esille. Siitä sitten kasvattamaan uutta sukupolvea ja ihmettelemään tuloksia.

Jokainen lupaava kasvi pitää sitten merkata hyvin ja risteyttää sitten tämän genipoolin sisällä toisen sopivan risun kanssa, kunnes saadaan tämä uusi lajike stabiloitua edes välttävästi.

Edelleen kysyn: onko kenelläkään kukkivaa tepiniä? Entäs flexuja?


-Sale

Lainaus käyttäjältä: "SarkkaS"http://juuri.org/growing/index.php?option=com_content&task=view&id=35&Itemid=54

Tuon sivun alapäässä on risteytystaulukkoa, jonka mukaan voi hieman pelata, mutta mm. flexuosum puuttuu taulukosta tyystin.

Jos saataisiin aikaiseksi esim. tepinin ja flexun risteymää muutaman sadan siemenen verran, saataisiin kenties jo jonkinlaista vaihteluakin esille. Siitä sitten kasvattamaan uutta sukupolvea ja ihmettelemään tuloksia.

Jokainen lupaava kasvi pitää sitten merkata hyvin ja risteyttää sitten tämän genipoolin sisällä toisen sopivan risun kanssa, kunnes saadaan tämä uusi lajike stabiloitua edes välttävästi.

Edelleen kysyn: onko kenelläkään kukkivaa tepiniä? Entäs flexuja?


-Sale

Itseasiassa olisi parempi melkein olla vaikka kaksi eri risteytyshaaraa, joista sitten kummastakin haarasta otettaisiin eka kestävimmät ja sitten näistä täysin eri haaran lajikkeista risteytettäisiin. Saisi mahdollisimman paljon vaihtelua ja erilaisia geenejä jotka auttaisivat hommassa. Tosin aika ja vaiva taitaa loppua kesken

Tyyliä siis:  A ja B risteytetään -> jälkeläisistä valitaan kestävimmät (merkataan X)
                C ja D risteytetään -> jälkeläisistä valitaan kestävimmät  (merkataan Y)


X ja Y risteytetään ja siitä jatketaan

Lainaus käyttäjältä: "Makee"
Itseasiassa olisi parempi melkein olla vaikka kaksi eri risteytyshaaraa, joista sitten kummastakin haarasta otettaisiin eka kestävimmät ja sitten näistä täysin eri haaran lajikkeista risteytettäisiin. Saisi mahdollisimman paljon vaihtelua ja erilaisia geenejä jotka auttaisivat hommassa. Tosin aika ja vaiva taitaa loppua kesken

No älähän luule!

Kun saadaan tätä yhdistystä vähän enemmän pystyynpäin, niin voidaan sitä kautta organisoida tätä tarkasti. Kun jossain "ylhäällä" pidetään tarkkoja tietoja yllä ja ohjataan siemeniä sinne, minne pitää, niin tämähän saattaa vaikka onnistuakin joku päivä!

Juu, mutta painotan alun tärkeyttä tässä projektissa. Käytännössä tämmöisissä projekteissa (tässä mittakaavassa) mutaatioita ei tapahdu, joten ne voi jättää pois pelistä. Jäljelle jää jo olemassa olevien geenien yhdistäminen ja sitäkautta mahdollisesti saada jotain aikaan. Alkuun tarvisi saada siis mahdollisimman iso geenipooli, josta sitten pitäisi haroa mahdollisia kylmää kestäviä ominaisuuksia pariin eri lajikehaaraan ja niistä sitten lopuksi risteyttämällä ja taas karsimalla tehdä kestävä lajike.

Ajatellaan että lajikkeissa A, B, C ja D on jokaisessa muutama kylmänkestävyyttä eri tavalla lisäävä ominaisuus (peittyvänä tai dominoivana). Näistä pitäisi siis tuolla tavalla risteyttämällä useampaa haaraa saada mahdollisimman paljon kylmää kestäviä ominaisuuksia samaan pakettiin ja helpoiten se noin pitäisi onnistua

Lainaus käyttäjältä: "Espelt"Tässä vaan mietin, että onkohan tuo siemenen talvehtiminen sittenkään se ongelma jos kerran siemenet kestävät pakastamista. Suurin ongelma tuossa uuden lajikkeen luomisessa on saada se itämään tarpeeksi aikaisin, jotta se ehtisi jatkamaan sukuaan kesän mittaan.
Siemenen tarvitsisi itää heti lumien sulattua ja pienen taimen kestää hallaöitä. Siinä sitä haastetta vasta onkin.

Joo, aika kiintoisa kombinaatio. Liian aikainen itäjä se ei saa olla takatalviemme vuoksi. Mutta sitäkin nopeakasvuisempi. Sen olisi tuotettava ja kypsytettävä satonsa viimeistään joskus syyskuussa, ja levitettävä siemensä lintujen ja tuulen avulla tehokkaasti (siemeniä pitäisi syntyä aika runsaasti). On siinä tosiaan yhtälöä kerrakseen!

Jokin chacoense voi lopulta osoittautua aika hyväksi aihioksi, sillä tuolla on nuo ominaisuudet. Tulisuutta toki voisi olla enemmänkin. Myös Ulupica/Rocopica voisi hyvinkin toimia. Flexuosum taas kestää kylmää omassa luokassaan.

Oikeastaan suht' "varmahkoja" ei-sopivia ovat villi-annuum (aivan liian myöhäisiä), rhomboideum (ei tulisuutta) ja galapagoense (ei tuota satoa).

Lainaus käyttäjältä: "SarkkaS"Juuri näin; eihän sitä Sputnikista seuraavalla viikolla vielä kuuhun menty. Käytettiin ensin sitä Gagarinia siellä ylhäällä, tuotiin alas ja alettiin sitten miettimään hommaa eteenpäin.

Välietappi 1: chili, joka kestää 0-asteiset kelit ilman mitään oireita
Välietappi 2: chili, joka kestää kevyttä hallaa hieman isommassa koossa
Välietappi 3: chili, joka kestää taimivaiheessa hallaa
.
-Sale

Viime talven kokemusten perusteella näyttäisi siltä että etapit 1 ja 2 olemme jo selvittäneet. C.flexuosum kesti todistetusti ainakin -10 pakkasta useita päiviä, mahdollisesti selvästi kylmempääkin. Ei ollut millänsäkään (kumpikaan kasviyksilö). Kesti myös, lähes yhtä suurena ihmeenä, äkillisen tuonnin pakkasesta sisälämpöön ongelmitta. Se, miten flexu selviytyy taimena, on vielä täydellinen kysymysmerkki...

Tuon kasvin harmittavin (oikeastaan myös ainoa) ongelma on se, etten vielä ole keksinyt miten sen saisi muuttamaan mielettömän kukkimisensa (ympäri vuoden, jopa pakkasessa) myös kypsiksi marjoiksi. Äärettömän haluton hedelmäntuottaja. Saattaa vaatia kaksi kasviyksilöä ja hyönteisiä - niitä ei parvekkeelleni juuri tule... Joku voisi laskea flexulle miinukseksi myös heikon tulisuuden (ei mikään Aji Perkele...) - vaikka maku onkin loistava! Ehkä meidän pitääkin kehittää saman tien pari eri nimistä versiota...

Ehdotuksia nimeksi miedolle, makealle suomichilille?

Lainaus käyttäjältä: "SarkkaS"http://juuri.org/growing/index.php?option=com_content&task=view&id=35&Itemid=54

Tuon sivun alapäässä on risteytystaulukkoa, jonka mukaan voi hieman pelata, mutta mm. flexuosum puuttuu taulukosta tyystin.

Jos saataisiin aikaiseksi esim. tepinin ja flexun risteymää muutaman sadan siemenen verran, saataisiin kenties jo jonkinlaista vaihteluakin esille. Siitä sitten kasvattamaan uutta sukupolvea ja ihmettelemään tuloksia.

Jokainen lupaava kasvi pitää sitten merkata hyvin ja risteyttää sitten tämän genipoolin sisällä toisen sopivan risun kanssa, kunnes saadaan tämä uusi lajike stabiloitua edes välttävästi.

Edelleen kysyn: onko kenelläkään kukkivaa tepiniä? Entäs flexuja?


-Sale

2 flexua partsilla, molemmat vieläpä vähän erilaisia, eri osista Paraguayta ja fyysisestikin eroavia (toisen kukissa vihreät täplät, toisessa ruskeat). Kukkineet hurjasti, mutta siementuotanto näyttää olevan tänä vuonna pyöreä nolla. Siihen pitää keksiä jokin jekku...

Tepinejä kasvatan tänä vuonna vain yhtä, mutta sitäkin erikoisempaa. Nimittäin villiä frutescensia. Ollut pahasti kirvojen vaivaama, eikä voi hirveän hyvin. Muutama marja syntynyt.

Tepin on ylipäätään, erityisesti annuum-versiona samanaikaisesti helppo että ehkä projektillemme aika haastava tapaus. Se on helppo ja aika satoisakin kasvatti, kunhan sen saa itämään ja liikkelle. Itämisen hitaus voi olla joko haitta - tai etu (takatalviamme ajatellen). Mutta selvä haitta on Tepinien erittäin myöhäinen marjankypsyminen. Suorastaan harvinaisen myöhäisiä epeleitä, vain tietyt isot Baccatumit kilpailevat tuossa...

Chacoense puolestaan itää helpohkosti, kasvaa nopeasti ja on aikainen. Tovariissakin voisi periaatteessa olla ainesta - en vain ole uskaltanut ainokaistani jättää pakkasen armoille... Näyttää sopivissa oloissa olevan kohtalainen sadontekijä ja aikainenkin.

Villit baccatumit ja praetermissumit pitää testata paremmin. Äkillistä pakkasta ne eivät tunnu kestävän lainkaan, mutta niillä on omat avunsa.

Rocopica (c.eximium x c.pubescens) voi olla koko homman musta hevonen. Kasvin elinvoima on uskomaton. Ja siinä olisi kyllä Aji Perkele -nimelle arvoinen kantaja!  :twisted:

Lainaus käyttäjältä: "thietavu"
Ehdotuksia nimeksi miedolle, makealle suomichilille?

Eikös tuo voisi olla se "Aji Finlandia" sillä suomalainen ruokahan on maineeltaan aika mausteetonta.

Tuo äskeinen olin siis minä  :oops:

Lainaus käyttäjältä: "Anonymous"

Lainaus käyttäjältä: "thietavu"
Ehdotuksia nimeksi miedolle, makealle suomichilille?

Eikös tuo voisi olla se "Aji Finlandia" sillä suomalainen ruokahan on maineeltaan aika mausteetonta.

Niin, ja tuostahan makeasta suomichilistä saisi "oikean" Finlandian kera vallan mainion janojuoman! ;-)

Jos kerran ne flexut pukkaavat kukkaa, niin koetas hedelmöittää flexun pölyllä vaikka chacoense. Jos siitä syntyisi semmoinen alustava liitto, josta tämä Aji Finlandia voisi kehittyä ajan mittaan, runsaan risteyttämisen ja jalostamisen/stabilisoinnin avulla.

Onko ajatus mahdollinen/mahdoton?


-Sale

Lainaus käyttäjältä: "SarkkaS"Jos kerran ne flexut pukkaavat kukkaa, niin koetas hedelmöittää flexun pölyllä vaikka chacoense. Jos siitä syntyisi semmoinen alustava liitto, josta tämä Aji Finlandia voisi kehittyä ajan mittaan, runsaan risteyttämisen ja jalostamisen/stabilisoinnin avulla.

Onko ajatus mahdollinen/mahdoton?


-Sale

Epätodennäköinen, mutta mahdotonko? Kuka tietää. Flexun sukulaisuussuhteet ovat vielä täysi mysteeri. Viimeisimmän tiedon mukaan sillä on kaksi varmaa lähisukulaista (molemmat meidän ulottumattomissamme toistaiseksi) ja ilmeisesti jonkinlainen suhde baccatumiin (siten luult. myös praetermissumiin).

Chacoense kuuluu annuumien ryhmään, mihin Flexuosum ei kuulu. Sikäli niiden risteytyminen voi olla (?) mahdoton, vaikka samoilla alueilla esiintyvätkin. Asia pitänee vain kokeilla. Ikävä kyllä, kaikki chaconi kuolivat viime talven katastrofissa. Nyt on pieni taimi kasvamassa, mutta siitä ei ole iloa ennen ensi kesää.

Chaco sen sijaan voi hyvinkin risteytyä jonkin Tepinin kanssa, mikä voisi johtaa meille suotuisampaan ominaisuuksien yhdistelmään...