Suunnitelmissa uusi iso kasvihuone. Olen miettinyt näiden kahden mallin vahvuuksia ja heikkouksia. Pääpainon asetan tuulen ja myrskyn kestävyydelle, sekä lumikuorman alastulolle.
Vaihtoehdot: pulpettikattoinen suoraseinäinen huone tai arkkityylinen ylöspäin kapeneva huone.
Suoraseinäinen malli antaa paremman kasvuleveyden kauttaaltaan, on ehkä kauniimpi katsella ja siten sulautuu maisemaan ja pihapiiriin luontevammin.
Oletan kuitenkin, että tuuli tarttuu ärhäkämmin pystysuoraan seinään, verrattuna arkin kaarevaan ja ylöspäin kapenevaan, virtaviivaiseen muotoon. Mitä mieltä te muut olette asiasta? :)
Lumikuorma tulee sujakasti alas jyrkältä arkin katolta, kun taas pulpettikattoa on vaikea saada riittävän jyrkäksi ilman, että huoneen korkeus nousee ihan mahdottomaksi.
Huoneen oletettu leveys on 8 metriä ja pituus 25 metriä. Arkkimallisena sen harjakorkeus on noin 4,5 metrin tienoilla. Pulpettikattoisena seinäkorkeudeksi ajattelin 3 metriä, jolloin korkeammalla puolella huonetta katon korkeus todennäköisesti huitelisi 6 metrin tienoilla, mikä asettaa jo todellisia haasteita rakennusvaiheessa.
Kuvassa veljeni arkki mallia oleva kasvihuoneen runko. Huoneen leveys 5 metriä ja pituus 8 metriä.
https://photos.google.com/photo/AF1QipMqMf3g9Jx1XGzZRrQC7dMInrny6BFQcvPBiFYC
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=10701.msg334892#msg334892
Teet tuommoiset kaaret mutta kohotat rakennelmaa metrin tai puolentoista suorilla seinillä (sokkeli tai kasvarikalvolla) niin leveys lisääntyy ja katto putsaa itsensä...
Kannattaa kysyä kunnasta, millaisen kasvihuoneen rakennuslupa antaa rakentaa. Noin isoa hallia ei varmaan nykypäivänä saa ihan oman pään mukaan rakennella.
Lainaus käyttäjältä: Ezmo - marraskuu 11, 2016, 10:02:49 ap
Kannattaa kysyä kunnasta, millaisen kasvihuoneen rakennuslupa antaa rakentaa. Noin isoa hallia ei varmaan nykypäivänä saa ihan oman pään mukaan rakennella.
Ei kannata. Rahaa palaa ja lupaviidakko. Ei niitten perään kukaan kysele ellei ole paskamaisia naapureita.
Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - marraskuu 11, 2016, 10:08:55 ap
Lainaus käyttäjältä: Ezmo - marraskuu 11, 2016, 10:02:49 ap
Kannattaa kysyä kunnasta, millaisen kasvihuoneen rakennuslupa antaa rakentaa. Noin isoa hallia ei varmaan nykypäivänä saa ihan oman pään mukaan rakennella.
Ei kannata. Rahaa palaa ja lupaviidakko. Ei niitten perään kukaan kysele ellei ole paskamaisia naapureita.
Paitsi siinä vaiheessa, jos koko laitos romahtaa jonkun niskaan tai lämmitin syttyy palamaan ja tuhoaa koko kasvihuoneen. 200 neliön kasvihuone on jo melko iso, joten kustannuksia siihen tulee jo muutenkin aika paljon. Jossakin pienissä muutaman kymmenen neliön kasvihuoneissa on taas eri asia.
Lupa-asiat jne on tiedossa, olen jo käynyt kunnantoimistossa juttusilla viime keväänä. Kokemäellä saa rakentaa haja-asutusalueella max 80 m2 huoneen pelkällä toimenpideluvalla.
200m2 huone vaatii rakennusluvan, mutta sekään ei muodostu ongelmaksi, koska liimapuukaaren valmistajalta saa rakennuspiirustukset jne, eli se on vaan maksupoliittinen asia. Täällä maaseudulla on mukava tarkastaja, eikä muutenkaan olla tiukkapipoisia lupien kanssa.
Tonttinaapureita ei juurikaan täällä metsän ja peltojen keskellä ole. Tonttini rajoittuu kolmelta reunalta peltoon ja yhdeltä metsään. Naapurien kanssa on hyvät välit.
Lämmitystä ei ole tarkoitus huoneesen laittaa, vaan 2x muovi saa toimia parempana lämmöneristäjänä, - verrattuna nykyseen 1x ratkaisuihin, joita kasvareissani on.
Eli mulla on tällähetkellä 4 kasvihuonetta, jotka keväällä ja alkukesällä rakensin: 45 m2 alumiinikaari tunnelihuone, n. 7 m2, 20 m2 ja 30 m2 kokoiset puurunkoiset huoneet, joista yhdessä pulpettikatto. Nyt kuitenkin haluan yhden kunnollisen huoneen, jossa on tilaa ja korkeutta riitävästi.
Mikäli joskus tulevaisuudessa haluan lämmittää kasvihuonetta, sitä ennen pieni osa huoneesta eristetään omaksi osastokseen, jota lämmitetään.
Mutta se ei ole ajankohtaista nyt, eikä ne asiat vielä ole olennaisia, ainakaan tässä vaiheessa. ;D
009 nimimerkillä kirjoittava henkilö on näemmä ;) juurikin minun veljeni, eli on sama kasvihuoneen runko kyseessä (josta kuvalinkin laitoin kysymykseni mukaan). Tuo hänen huone on aiwan ihana (vaikka saisikin olla 15 m pidempi) ja kelpaisi kyllä minullekin kernaasti, mutta se on hänen huone, ei minun.
Nyt kun kerran omaa kasvihuonetta suunnittelen, haluan siitä just sellasen mikä vaan pihalle mahtuu, ettei taas tarvia kohta olla rakentamassa uutta.
Eli leveyttä ja korkeutta saa olla reilusti, koska kasvit siitä hyötyy. Oma alumiinikaari tunnelihuone on 4,5 m leveä 2,65 m korkea ja se todella aivan liian matala jo tomaateille. Melonit tarviaa vielä korkeamman, kuten varmasti hyötyvät isokasvustoiset chilitkin korkeammasta huoneesta. Leveyskin on aina vaan pelkkää plussaa, koska ilma vaihtuu paremmin kun ei ole niin ahdasta ja ylöskin jää tyhjää tilaa.
Nyt osa tomaateista viiletti loppukesällä vaakatasossa kiinni katossa, koska ei ollut alaslaskusysteemiä.
Vesi-, hunaja ja sokerimelonit, sekä sitruunakurkut piti ohjata kasvaan puoliksi vaakatasossa, koska ne kasvoi hetkessä useita metrejä, eli katto tuli vastaan alta aikayksikön.
Itse en osaa, enkä pysty liimapuukaaria tekemään, koska se vaatisi mm. asianmukaiset lämpimät verstastilat, joita ei ole. Alkuun ajattelin rakentavani liimapuukaaret olkkarissa. (En tuolloin osannut ajatella, miten haasteellisesta ja kenties suttusesta urakasta olisi kyse. Tuollaisia liimoja ei kuulemma voi alkaa ees asuinrakennuksessa sutikoimaan, jos siellä samaan aikaan asutaan).
Mulla ei ole alkeellisintakaan kokemusta liimapuukaarien teosta. Serkkuni mukaan (valmistanut veljeni huoneen) liimapuukaaria on todella hankala yksinään tehdä ja hän sentään on käsistään taitava ja voimakas raavas mies. Hän otti puutavaran omasta metsästään ja ne itse sahasi omalla sahallaan.
Hänen kantansa on, että minun kannattaa ostaa valmiskaaret, koska lähes sama raha menee tarvikkeisiin, mikäli ollaan ostopuun varassa.
Kyselin kyllä puutavaran hintoja monestakin eri liikkeestä ja sahoilta. Tuollaiseen 200 m2 huoneen liimapuukaarien valmistukseen tarvittava pelkkä höylätty vähäoksainen puutavara maksaa jo 1500 euroa. Lisäksi isoja puristimia tarvittaisiin 7 kpl ja ne ei voi olla mitään rimpuloita, koska se puristimen väliin jäävä puuaines on 150-160 mm paksua, eli liimattaisiin 9 tai 10 ripaa päällekkäin. Ripa siis 16 mm x 50 mm.
Sen jälkeen kun kaaret on tehty, ne pitäisi saada sutikoitua jollain lahonestoaineella vähintään kertaalleen, mielellään pariin otteeseen ja päälle valkoinen kasvihuonemaali. Eli tarvitaan puristimien lisäksi myös liimaa, lahonestoainetta, maalia, suteja...ja ne kaikki maksaa.
Tarvikkeet tulis maksaan todnäk noin 2000e (kenties ylikin?) + navettasuulin lämmityksestä koituvat kulut + kaikki se työ ja tuska kun kokemattomana yrittäisin nykertää liimapuukaaria ja saisin todennäköisesti osin sutta ja sekundaa aikaan.
Valmiit laadukkaat liimapuukaaret (11 kpl) maksaa 8 x 25 m huoneeseen 2250 euroa ja ne on siis painekyllästetty ja valkoiseksi maalattu valmiiksi. :)
Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen, joka mieltäni askarruttaa: Onkohan kasvihuoneen muodolla miten suuri vaikutus tuulen ja myrskyn kestävyyteen? (puutavaran paksuus, oikea rakennustekniikka jne vaikuttaa tottakait), mutta....
miten suuri merkitys lienee sillä, onko kysesssä arkki mallia oleva kasvihuone, vaiko suoraseinäinen pulpettikattoinen kasvihuone? :)
Tuon kokoisena vaatii kunnollisen (valetun) anturan ympäriinsä. Sinulla lienee tarkoitus valaa laatta pohjaksi, joten perustus tulee siinä samalla.
Koska valmiskaaret, ne kestää Suomen myrskyt; ainoa heikko paikka tulee silloin kaarien kiinnittämisessä.
Itse valaisin laattaa kiertämään korotuksen 30-50 cm korkeana, jonka raudoittaisin 8-10mm harjateräksillä. Korotus samanlevyisenä kuin kaaren paksuus.
Korotukseen on helppo sen jälkeen molemminpuolisena sinkityillä levyillä kiinnittää veto/kiila ankkureilla betoniin, ja puuruuveilla kaariin.
Onneksi mulle riittää oma koppero :D.
Ei tarvitse olla välttämättä valettua pohjaa....vaikka kyllähän se komia olisi , mutta turhan kallis, eikä minun käytössä välttämätön. :) Esmes kevytharkkosokkelia vois harkita huoneen ympäri.
En näe tarpeelliseksi tai ees järkeväksi (lue: surkiita on köyhän elämä! ;D ) valaa betonilattiaa harrastajahuoneeseen, koska se nostaa kustannuksia turhaan. Ei ole tarkoitus viljellä ympärivuotisesti, eikä saada elantoa viljelyksistä. Huoneeseen voi tehdä jonkun pienen oman osaston, jota mahollisesti lämmittää. Sen tilan voi sitten SPU- tai FINFOAM levyillä eristää maasta ja siten pidentää kasvukautta lämmityksen kera.
Haluan vaan ison ilmavan kesäkausihuoneen 2x EVAkalvolla. Ykkösvaatimuksena on, ettei heti tila lopu kesken, niin kuin nykyisistä neljästä pikkuhuoneestani. Sen tarvitse olla mallia luxus, eikä voittaa maailman kaunein kasvihuone kilpailuakaan. Kunhan on hinta-laatu suhde kohillaan ja soveltuu tarkoitukseensa, niin se riittää vallan mainiosti. :P
Ympärivuotisesti lämmitetyissä EVAkalvohuoneissa ei kauppapuutarhoillakaan ole vältämättä aina muualla betonia kuin sokkelissa, sekä esim. 100m pitkän ja 20 metriä leveän huoneen puolessavälissä niin, että se keskikäytävä jakaa huoneen "kahdeksi avoimeksi osastoksi"... Tai huoneen päädyssä, mikäli pääsisäänkäynti on sieltä.
Aina ei edes ammattiviljelmillä ole betonilattiaa, vaan maapohja, eli hiekkapatja, jonka päälle esim. laitetaan joka vuosi uusi mustavalko muovi; valoa heijastamaan ja pitämään käytävät siistinä.
----
Kävin katsomassa erästä käytöstä poistettua 7 x 40 m (vai olikohan 8 x 40 m? muisti pätkii...) itsetehtyä kasvihuoneen liimapuurunkoa. Korkea ja arkin mallinen rakennelma. Ei ollut siinäkään betonilattiaa tai betonisokkelia.
Kyseinen kasvihuone oli pellolla pystytettynä hiekkapatjan päällä, missä tosin nyt jo kasvoi rikkakasviheinikkoa.
Olivat poranneet jonkun metallisen ruuviankkurin maahan jokaisen kaaren alle ja kipanneet betonia siihen saman kuoppaan. Huoneen alapuu oli kiinnitetty siihen "ruuviankkuriin" ja kaaret oli kiinnitetty alapuuhun kulmaraudoilla. :D
Betonia ei ollut maantasolla näkyvissä, mutta huonetta myyvä henkilö kertoi, että kaarien kohalla on betonimöykyt maan alla, mikä ankkuroi rakennelman maahan, ettei tuuli vie huonetta mennessään. Se huone oli vielä melko avoimella tuulisella paikalla.
Tulevan kasvihuoneeni paikka on pihan aurinkoisin ja suojaisin tuulen suhteen. Pohjoisen puolella on 7-8 m korkea ja noin 25 m pitkä kuusiaita (ihan lähes kiinni kasvihuoneessa koko pituudeltaan), eli se suojaa täydellisesti pohjoisen puhurilta.
Etelän puolella on sankka metsä, lännessä asuinrakennus ja vanhoja hedelmäpuita. Idässä vanhoja koivuja 3 kipaletta ja niiden takana peltoaukea. :P
Synnyinkodissani oli myös aikanaan suunnilleen 8 x 20 m (8 x 25?) kokoinen muovihuone hiekkapatjan päällä. Ei ollut betoni lattiaa, eikä betonianturaa. Oli kuitenkin ankkuroitu maahan käsittääkseni jonkunsortin paaluilla.
Hyvin se toimi vuosikaudet, kunnes lumi sitten teki tuhojaan kaarille. Tosin se huone ei ollut arkin muotoinen, vaan hiukkasen matalampi malliltaan. :)
Tuli vielä mieleen, että haluan myös kokeilla (osassa huonetta) kasvattaa maapohjassa kasveja ja seurata, miten se esim. vaikuttaa niiden kasvuun ja kehitykseen, mutta varsinkin kasvisten makuun.
Sitten kun on iso huone, sinne voi istuttaa vaikkapa viinirypälettä, muutaman eksoottisen hedelmäpuun jne, jotka ehdottomasti hyötyvät maapohjasta, ettenkö sanoisi, että suorastaan tarvitsevat maapohjan viihtyäkseen, jotta saavat työntää juurensa syvälle maahan. Niiden alle sitten kiva pieni kaffettelupaikka. :P
Minä jättäisin betonilattiaan aukkoja, joissa on maapohja.
Betonisokkeli varmaan olisi hyvä olla olemassa, mutta en oikein omaan käyttööni välttämättä halua betonilattiaa. Tarkoituksena siis kasvattaa maapohjassa (ainakin kokeilumielessä, todennäköisesti pidempäänkin) myös tomaattia, chiliä, paprikaa, melonia ja kurkkuakin, ei pelkästään trooppisia hedelmäpuita ja viinirypälettä.
Betonilattia on myös joustamaton ja todella kova, eli ei ole hyvä selkävaivaisen henkilön työskentely alustaksi. Joustava pehmeä maapohja on selkäystävällisempi vaihtoehto ja miellyttävä myös paljaan jalkapohjan tepsutella. :P
Maapohjaviljelyssä on helpompi pitää kasvualustan kosteusolot tasaisena kuin laari-, ruukku- tai laatikkoviljelyssä.
Koska kasvualusta ei vaihdu (uuteen puhtaaseen) jokavuosi, on oltava käytössä viljelykierto, jotta taudit ja tuholaiset ei pääse liiaksi riehaantumaan. Viljelykierron järjestäminen maapohjassa on haasteellista, ellei jopa mahdotonta, mikäli suurin osa lattiasta olisi betonilla. :)
Tässä voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto puurungoksi..jos tekisi vähän jyrkempänä toteutuksena.
https://www.youtube.com/watch?v=nOGV3ucTLsE
Tai sitten ajattelee homman toisinpäin https://youtu.be/30ghnDOFbNQ 8)
Ei varmaan tuu kosteusvaurioita taloon ::) ilman kasvihuonettakin ihan seinän vieressä olevat kasvit helposti homehduttavat/lahottavat seinän
Joo, aikas makee tuo Ruotsin malli. Eikä maksa paljon.. ;) Olen tota videota kattellu useamman kerran aikasemminkin. :D