Aaaapuvva!
Infernosta ja täältä foorumista oon saanut käsityksen, että pitäisi olla helppo torjua ... ei!
Noita elukoita on ollut kämpässäni koko kevään: 2h + keittiö - jokaisessa ikkunat täynnä chilejä; sekä viimevuotisia, että uusia kasveja; ~kolmisenkymmentä lajia.


1. Aloitin kiltisti vedellä ja mäntysuovalla: upotin pienemmät kokonaan vartiksi vesisaaviin ja suihkuttelin kaikki likomäriksi mäntysuovalla (=se aito, jossa on ohjeetkin torjuntaan)
2. Aika pian oli taas siellä-täällä ötököitä: samat temput, mutta terästin soopaa "tipalla" Fairya ja lorauksella spriitä ...
3. Kolmannella kerralla, ja neljännellä sekä varmaan kuudennella, sumuttelin Raidilla ja/tai Super-Raidilla kasvit, mullat ja koko asunnonkin tuon soopakäsittelyn lisäksi!
4. Aika pian oli taas noita öttiäisiä jokapuolella niin, että alkoivat jo vittuileen: illalla luekellessani alkoivat jo kävelemään sormillani ja kiipeilemään hiuksiin.
5. Ostimpa sitten Sprizit-tiivistettä. Sen pitäisi mainosten mukaan tappaa munat ja toukatkin. Nyt oon tainnut sumutella kaikki kasvit ruukkuineen mukaanlukien ne kaikkein pienimmätkin taimenalut Jiffyissä ja kivivilloissa. Olisinkohan nyt kolmeen kertaan sumutellut kaikki. Kanniskellut isoja ja pieniä ruukkuja kylppäriin ja välillä sumutellut ihan vaan paikallaan ikkunalla. Se spruzit on aika rasvaista kun on jonkunlainen rapsiöljyemulsio; eli on tullut ikkunat siinä sivussa pestyä pariin kertaan.

Mutta ei!!! Taas noita ilkiöitä majailee laumoittain parissa kasvissa. Eikä huvittaisi tässä vaiheessa kautta noita kaikkia hävittääkään....
Liekö jäänyt niitä lentäviä yksilöitä jonnekin elelemään: jukka-palmuun tahi limoviikunaan, juoruun tai liljaan, joissa niitä ei ole kyllä näkynyt - tai ekä tuonne kirjahyllyyn kirjojen ja vanhojen lehtien väleihin... Sitä spruzitia ei oikein viitsi suhkutella asunnossa ympäriinsä, kun on tosiaan se litku sellaista maitomaista ja rasvaista sotkua.
Toisekseen on vähän iso urakka yhtenä päivänä sumutella nuo kaikkienhuoneiden kasvit, kun pitää niitä kanniskella ja antaa -mieluusti- aineen vaikuttaa pimeässä jonkun aikaa. Pyretriini hajoaa valossa nopeasti, luin jostain.

Mitenkähän olisi sitten Provado!? Sitä suositellaan koristekasveille. Saatavilla "jokapaikassa" puikkoina, mutta ilmeisesti myös spraynä, joka imeytyy kasvien nestekiertoon ja siten myrkyttää ne kirvoille ja muillekin ölliäisille sopimattomiksi muistaakseni kuukaudeksi kerrallaan. Lueskelin sen turvallisuustiedotteen, josta voi päätellä, ettei se ihmiselle kovin ihmeellinen myrkky olisi, ellei pilaa makua! Minä en ainakaan näitä pippureitani niin paljon syö, että montaa mikrogrammaa sitä myrkkyä saisin vaikken pitäisi mitään varoaikoja.

Ja mietimpä tässä sellaistakin, että kun kesällä (itseasiassa talvellakin!) pidän ikkunoita auki lähes aina, ja siirrän osan kasveista parvekkeelle (lasitettu), niin tuleeko noita kirvoja sittentaas luonnosta tekemään mun perustelliset tuholaistorjuntani tyhjiksi samointein, vaikka nyt kaikki saisin tuhottua????
Jotenkin olen elänyt käsitysessä, että eri kasveilla on omat kirvalajinsa, eikä siis kaikki vaikkapa koivun kirvat viihtyisi paprikakasveissa ...

Täytyykö noiden kanssa siis oppia elämään ja antaa niiden petojen tuhota heikot kasvit luonnollisesti?

Kirvoista mulla ei oo kokemusta kun ei ole koskaan ollu vaikka aina oon pitänyt chilejäni kesäsin täysin avoimella parvekkeella toisessa kerroksessa. Tai jos ulkomaata puhutaan niin ekassa. Mutta vihannepunkkeja on ollu useemman kerran. Kerran oli niin paha invaasio kevät talvesta että iskivät huonekasveihinkin. Laittelin sitten noita provadoja tai vastaavia (en muista merkkiä) ja toimivat erinomaisesti. Kaikki punkit katos melko nopeesti. Chilejä tosin söin sitten vasta varoajan päätyttyä.

 ??? Varoajan?! Mistäs sellaisen varoajan voi tietää, kun tuotteessa sanotaan sen tarkoitetun koristekasveille. Vaiko arvaillaan sopiva varoaika siitä luvatusta vaikutusajasta? Katselin muuten tänään juuri Prismasta josko sitä sprayta olisi, vaan ei; puikkoja on.
Nythän noi mun puskat (osa siis vanhoista) tuottaa paraikaa hyvää satoa, niin en oikein tiedä mitä tekisi. Josko poimin raakileet talteen (Aji Cristal ainakin ihan hyvä niinkin); sitten pistän puikot multiin, ja jossain vaiheessa parin viikon (??) kuluttua kaivan ne puikot pois .... Josko sitten pari viikkoa odottelisi, että pahimmat huumeet haihtuu ...  8)
Mitenkäköhän kävisi -muuten- jos liuottaisi ne puikot?? Mulla on lähes kaikki kasvit altakasteluruukuissa ja rakenteilla parikin ebbiä. Nyt on taimet jo aika isoja ja tuntuvat alävän kohtuullisesti pasiivi-hydro-virityksillä pienissä astioissa. Kaipa tuo provado imeytyisi vesiviljelyssäkin juurien kautta.

Vai voisiko olla mahdollista löytää vesiviljelyyn takoitettua vastaavaa valmistetta ... ???

http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/provadopuikko.html

Tuolla sanotaan 4-8 viikkoa vaikutus aika....

Minulla jyllää ripsiäiset. En oikeen tahtoisi myrkyttää provadolla kaikkea, kun tahtoisi itsekkin syödä noita chilejä.

Edellisvuonna ei ole ripsiäisistä ollut vaivaa kun on ollut vesiviljely käytössä. Nyt mullassa.
Mistähän ne oikeen ryömii kasveihin? mullasta/ ostetuista salaateista, basilikoista, yrteistä??

Lainaus käyttäjältä: olppa - toukokuu 10, 2010, 23:55:57 ip
Minulla jyllää ripsiäiset.

Mistähän ne oikeen työmii kasveihin? mullasta/ ostetuista salaateista, basilikoista, yrteistä??

Kaikki oikein. Mullassa koteloituvat, etteivät perkeleet jopa talvehtisi... Ja just tänään lensi kaupasta ostettu perslilja roskiin, kun ilmestyi tutunnäköisiä jälkiä. Kesäisinhän noita sitten lentelee ulkona. Tullut havaittua, kun kasvieni lisäksi käyvät puremaan muakin. Varsinaisia kusipäitä.

edit. Piti kirjoittamani p e r s i l j a, lipsahtikohan itseltä vai iskikö sananmuunnin jälleen :D

Nyt sitten vastaan pyöreästi itse omaan threadiini:
Selasinpa sitten Bernerin kasvinsuojeluoppaan, joka löytyy ko. firman nettisivulta/ materiaali.

Sieltä löysin mielenkiintoisen tuotteen: Confidor WG 70
-Kirvojen, jauhiaisten ja ripsiäisten torjuntaan kurkulta, tomaatilta, paprikalta ja koristekasveilta
-Rakeita, jotka voidaan liuottaa sekä sumuttaa lehdille tai sekoittaa multaan ja myös liuottaa hydron kasteluveteen, muistaakseni.
(tietysti tuo annostelu on tutkittava huolellisesti!)
-tehoaine imidaklopridi joka siis on sama kuin Provadossa!
-varoaika 4vrk !?!?! ((lienee tutkittava tähänkin perustelu))

Lienee näissä kysymys taas ammattilaistuotteista ja -vastuusta: Tukehtukoon harrastelijoiden risut. Kaupasta saa vihanneksia...

Osuipa muutn silmiin toinen tehokas aine: Nikotiinikäryte
-sisältää nikotiinia 202.5g/kg!!
-luovutus ja käyttö on sallittu vain erityistutkinnon suorittaneille ....
-siis aromaa muutama pussi sitten käryämään vaan  ;D ;D ;D

PS. Confidorilla vain yksi käsittely kasvukaudella sallittu ...
Täytynee kokeilla josko joku firmasta neuvoisi, kun kiltisti kysyn ... huomenna.

Lainaus käyttäjältä: sorrii - toukokuu 11, 2010, 02:05:23 ap
Nyt sitten vastaan pyöreästi itse omaan threadiini:
Selasinpa sitten Bernerin kasvinsuojeluoppaan, joka löytyy ko. firman nettisivulta/ materiaali.

Sieltä löysin mielenkiintoisen tuotteen: Confidor WG 70
-Kirvojen, jauhiaisten ja ripsiäisten torjuntaan kurkulta, tomaatilta, paprikalta ja koristekasveilta
-Rakeita, jotka voidaan liuottaa sekä sumuttaa lehdille tai sekoittaa multaan ja myös liuottaa hydron kasteluveteen, muistaakseni.
(tietysti tuo annostelu on tutkittava huolellisesti!)
-tehoaine imidaklopridi joka siis on sama kuin Provadossa!
-varoaika 4vrk !?!?! ((lienee tutkittava tähänkin perustelu))

Lienee näissä kysymys taas ammattilaistuotteista ja -vastuusta: Tukehtukoon harrastelijoiden risut. Kaupasta saa vihanneksia...

Mä olen tänä keväänä käyttänyt Provadoa myös. Ekaa kertaa, ja eka aine, joka oikeasti toimi 100%. Sitä ennen yritin kyllä kaikkia muita.

Puikkoina, joista liukenee multaan ainetta sen 4-6 vk. Ja koska luin saman kuin sinäkin, päättelin, että jos haluan syödä jotain kasvin oksilta niin, että mullassa vielä jotain liukenemassa, ei tarvitse kuin kaivaa ( hammastikulla paikkamerkattu) tabu pois, kastella kunnolla läpi ja odottaa neljä päivää... Tai vaikka viikko, arvioi ajan sopivasti kun alkaa kypsymään...

Hyvin tehosi kirvoihin, muutamassa päivässä alkoivat vähetä, kohta oli mattona kuivuneita ruumiita ruukkujen ympärillä ( suihkuun pääsivät), ja viikon kuluttua ei edes luonnonvalossa talvehtivissa varmaankin hitaasti vettä käyttävissä yksilöissä näkynyt eläviä kirvoja. Ja ovat pysyneet poissa koko kevään *koputtaa puuta.

Kasvukaudella ulkona tuota ei kannata käyttää, kun koko ajan pitäisi päästä syömään, mutta kesällä on ulkona onneksi leppäkerttuja, leppäkertun toukkia ja harsokorennon toukkia, jotka hoitavat homman niin, että kirvoja on mutta ei tarpeeksi että kasvit siitä häiriintyisivät.

Filago

Kyllähän näistä tietoa löytyy kun jaksaa kaiken ite selvitellä ja käyttää vähän luovuutta  ;D (luovuus on useimmiten vain rohkeutta yrittää..)

Löysin netistä "vahingossa" uuden ehkä vähän tehokkaammankin tuotteen, joka siis on uusi nimenomaan kuluttajamyynnissä: Calypso - tiiviste ja spray. Käyttö samaan tapaan kuin se ammattilaisaine Confidor. Taisi tehota laajemmin kuin Provado tai Confidor. www.pihakauppa.fi näyttäisi myyvän tiivistettä 100ml ~15€ ...
Eli siis Confidor on "ruiskutusrae" ?!? jota siis sumutellaan mutta myös sekoitellaan multaan tai kasteluveteen. Toimii "systeemisesti" eli imeytyy kasviin. Tää Calypso nähtävästi neste kun määrä on millilitroissa.

Pakkohan sitten oli soittaa Kasvinsuojelu puhelinpalveluun (Berner ... vai olikohan Bayer?!?):
1. Siellä herra naurahti äänekkäästi kun kerroin kokeilleeni Spruzitia(!)
-musta se toimi kyllä ihan ok. ja tuli kiva kiilto lehtiin samalla (sehän siis on rapsiöljyn ja pyretriinin emulsio, joka on aika rasvainen, saippuamainen aine)
2. Sitten kerroin tietoni ja arvailuni Provadosta ja vertailuni siihen ammattilaisten Confidoriin:
-siihenhän tuo totesi että on varmasti ihan hyvä idea ... hyvä aine se on .. Täytyy vaan meidän näitä ohjeita antaa virallisten suositusten ja lupien mukaan.
-myönsi varovaisesti, että sama aine se on provado kuin tuo ammattilaisten kurkulle, tomaatille ja paprikoille tarkoitettu Confidor, jonka varoaika siis on 4 päivää.
-varoaika siis tarkoittaa käsittelystä siihen kun pistelet vaikka mansikan poskeen ... Lienee vesiviljelyssä vedenvaihdosta se varoaika.
3. Tämä "uusi" Calypso on vanha aine ammattikäytössä, ja sitä käytetään paljon puutarhoissa. Tehoaa vähän kaikkeen. Varoaika esim mainitulla mansikalla 3 päivää
4. Nyt sitten kun on saatu lupa kuluttajamyyntiin onkin sama aine tarkoitettu vain koristekasveille ....

Mietimpä vaan mitähän kaikkia mömmöjä meille syötetäänkään, kun ostellaan kaupasta vihanneksia ja marjoja ...

Nyt varmaan ei taas muutamaan päivään täällä ole kirvoja joten odottelen seuraavaa hyökkäystä ja terottelen puukkojani ja kirveitäni odotellessa. Hongkong tavaratalo myy ainakin provadoa sekä sprayna että puikkona. Ehkäpä spreijaan kasvit ja lisäksi murskaan muutaman puikon kasteluveteen. Täytyy vaan katsoa ettei tuu ylilannoitusta kauheesti. Siinä puikossa kuulemman on sitä lannoitetta, kun "se oli niin kätevä sitä siihen laittaa; tulee lyötyä niinku kaksi kärpästä yhdellä iskulla ..."

Sitä Calypsoa en viitsi ruveta Turusta tilailemaan kun tulee postitse tuplahinta. Jos näen jossain kaupassa, niin ehkä kokeilen tuon. Nyt kuitenkin on kaikki kasvit niin rasvassa, ettei niissä viihdy mikään örkki vähään aikaan  :-\

hmm....

ymmärsinkös oikein nyt...

Eli näitä mainittuja myrkkyjä vaan chileille ja oottele jonninaikaa että teho loppuu?
Vaiko nyppiä nyt raa-at chilipalot pois ja sitten vasta myrkyttää
, antaa olla jonkun aikaa ja ottaa pillerit pois mullasta? ???

 ;D Sikälimikäli minä ymmärsin oikein, ei tarvitse edes odottaa, että se vaikutus loppuu! Confidorin (vastaava ammattimyrkky siis kun Provado) varoajaksi ilmoitetaan 4 vuorokautta ja vaikutusaika on 1-4 viikkoa. Jos tätä provadoa siis käyttää suihkeena se on se 4 vrk sumutuksesta. Kaipa siitä puikosta multaan jää ainetta pitkäksi aikaa, vaikka puikon poistaakin, mutta taas sitä Confidoria voi ohjeen mukaan sekottaa kasteluveteen, eikä erikseen sanota varoaikaa siinä.
MUN johtopäätökseni on siis se, ettei tää aine ole pieninä määrinä ihmiselle vaarallinen... Tervettä varovaisuutta vaan peliin. Ja selväähän on, ettei kukaan(?) syö chilejä likikään samoja määriä kuin kurkkuja, tomaatteja tai paprikoita (vihannes-) ...

Tästä vaan lukemaan:
http://kasvinsuojelu.berner.fi/materiaali/ksopas0910.pdf

Siellä se Confidor WG70.
Noita milligrammoja varmaan pitää vähän laskeskella, ja ottaa huomioon että Provado-puikoissa on lisänä typpilannoitetta.

PS. En mä tässä kyllä mitään vastuuta ota mahdollista puheenperumista pidemmälle! Omia päätelmiä löpisen. Jokainen voi lukea, ja päätellä itse ...

well well...

Otin provadoa eilen ja ängin tabuja 2kpl/Litra vettä.
Murskasin ne jauhoksi ja veteen, ei muuten liukene kovin hyvin.
7-8 viikkoa ajattelin pitää varoaikaa noiden chilien kanssa, kaipa niistä suurimmat myrkyt on 2kk haihtunut.

Saas nähdä mitä tapahtuu.... ???

-maitotölkkiin meni litkua 2dl/tölkki
-2,5 litran ruukkuun 3dl/ruukku
-7litran ruukkuun män 1L/ruukku.

sormet ristiin ja ripsiäiset hautaan(toivottavasti).....

Kerrohan Olppa miten alkaa tehota. Mä meinaan mennä tänään ostaan Honkkarista sekä suihkeen, että puikkoja, joita meinaan kans liottaa veteen. Pitänen kai minäkin varoaikaa ehkä pari viikkoa. Kuitenkin kasvinsuojelupuhelimessa asiantuntija kertoili vastaavan ammattivalmisteen (Confidor)  varoajan olevan vaan 4 päivää. Ja varoaika tosiaan siitä käsittelystä laskien! Eihän se ihmiselle kovin paha myrkky voi olla, siis. Ja edelleen tehohan noille öttiäisille voi olla jopa 4 viikkoa.

Olin tossa pois kotoa pari päivää helatorstaista lähtien, jolloin ei eläviä kirvoja näkynyt missään kasvissa. Nyt on taas muutamat valitut (=kirvojen valitsemat, nam-nam) lajit ihan täynnä ... Pakkoseonjotaintehä!!!

En omaa kokemuksia Provadosta, mutta jos tälläsen alottelijan ohjeet kelpaa, niin syksyllä taistelin 2kk kirvoja vastaan ja melkein tapoin Annuumin niillä, lehdet lähti jotakuinkin kaikki kun jätesäkki raidasin oikein urakalla.

Eli minulle toimi sitten muutaman yrityksen jälkeen seuraava toimenpide:
1. Raidaus & antaa sen vaikuttaa parikyt minsaa
2. Käsisuihkulla rohkeesti vaan vettä niskaan, että saa chilin puhtaaksi munista.
3. Tärkein, vie chili jonnekkin kauas siitä alkuperäisestä paikasta pariksi viikkoa, ja imuroi & pyyhi kerran päivässä se paikka missä chili oli.

Tuolla tavalla minä pääsin kirvoista eroon, ne perhanat kun lisääntyy hetkessä ja niitä löytyy yllättävän kaukaakin siitä chilistä ja jotenkin ne aina löys tiensä takasin sinne lehdille, mutta kun siirsin chilin olohuoneesta keittiöön 2 viikkoo, niin johan loppui invaasio ja sen jälkeen ei ole näkynyt.

Kapteenin loki, Chilivuorokausi 43125.8

16.5.2010 näkyy vielä muutamia ripsareita, mutta tosi paljon vähemmän kuin myrkytyspäivänä. hyvältä näyttää.  8)

 ??? Laskitko Olppa sen määrän (2 puikkoa litraan = 2x50mg/l) sieltä kasvisuojeluoppaasta? Sellaisen lukeman (0.098g/l ) sain mä laskemalla tarvittavan sitä tehoainetta. Confidor sisältää imidaklopridia 700g/kg ja ohjeessa sitä sekoitetaan 14g/100l. Provadossa on 50mg/puikko.
Mä vaan epäilen että tulee chileille -ainakin pikku taimille- typpimyrkytys sillä määrällä, kun nää provadopuikot sisältää sen lannoitteen. 39% NPK 16-3-10)...
Karkeesti arvioiden selliaiset 3-4-kertaiset lannoitteet kuin vaikkapa Puutarhan kesällä suositusten mukaan  ???  ???

Mä hain tänään sekä sprayn että puikkoja, kun meinaan kerralla hoitaa kaikki kasvit: pikku-taimista puuvanhuksiin. Kaikissa ei oo kirvoja, mutta kasvit on lähekkäin ryhmissä neljässä paikassa, ja joka ryhmässä ainakin jossain on noita elukoita. Käsittelen siis suosiolla terveetkin ja kastelen kaikkien multakasvien mullat myrkyllä. Eiköhän ala kirvat katoamaan ... -kele!

niiinn-no mä oikeen mitään laskenut.

taitaapi tulla sitten rehevää kasvua vähintään ja jytkyt myrkyt.  :-\

Lähinnä tsoomasin tuota taulukkoa että montako puikko minkäkin kokoiseen ruukkuun.....
http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/provadopuikko.html

jännityksellä ootamma miten chilien käypi....

ps.*****Mä vaan epäilen että tulee chileille -ainakin pikku taimille- typpimyrkytys sillä määrällä, kun nää provadopuikot sisältää sen lannoitteen. 39% NPK 16-3-10)...
Karkeesti arvioiden selliaiset 3-4-kertaiset lannoitteet kuin vaikkapa Puutarhan kesällä suositusten mukaan  Huh?  Huh?****

väsyttää pää ei toimi, vääntäkäähän siis rautalangasta.  39% NPK 16-3-10 tarkoittaa?? ja suhteessa biobizziin tai puutarhankesään????
paljonkos tuossa pikku nappulassa voi olla noita ravinteita konkreettisesti, eikä vain suhdelukuina?
....nukkumaan....zzzz

pss. googlen pojat kertoi:
Lannoitteet sisältävät yleensä ennen kaikkea typpeä, fosforia ja kaliumia. Nämä kolme ovat kasvien pääravinteita. Niistä muodostuu NPK-arvo, eli ensimmäisenä typpi (N), toisena fosfori (P) ja kolmantena kalium (K). Jos lannoitetta on kilo, ja lannoitteen NPK-arvo on 5-4-3, niin se sisältää arvioidusti 50 grammaa typpeä.

Tyypilliset lisä- tai sivuravinteet ovat kalsium, rikki ja magnesium. Hivenaineina mukana on myös booria, rautaa, sinkkiä, kuparia, molybdeenia ja seleeniä.

-Typellä on kaikkein vahvin vaikutus kasvin kasvuun, sillä sen avulla kasvaa vahva ja elinvoimainen kasvi. Typen saantia ei pitäisi koskaan estää täysin tai kasvin kasvaminen tyrehtyy.
-Fosfori on kasville tärkeä aine muodostettaessa uutta solukkoa sekä yhteyttämisen kannalta. Fosforia tarvitaan erityisesti heti itämisen jälkeen ja kukkimisvaiheessa.
-Kalium: Vastustuskyky taudeille ja tukeva varsi ovat kaliumin ansiota. Kalium vaikuttaa myös muiden ravinteiden imeytymiseen. Kaliumintarve on suurimmillaan nuorilla kasveilla, mutta sitä tarvitaan myös terveiden kukintojen muodostamiseen.

Tarkoitin, että provado-puikossa on 39% sitä lannoitetta, jonka NPK-arvot on sen 16-3-10. Puutarhan kesällä 13-7-20 - typpeä siis vähemmän; muita enemmän; kai noi luvut on prosentteja.
Puutarhan kesää sekoitellaan 4 litraan teelusikallinen eli 5g = 1.25g/l ; provado-puikko painaa n.3g eli 2 puikkoa 6g; 39% siitä olisi siis ~2.4g lannoitetta .... jne.
Typpiannos olisi siis reilusti kaksinkertainen .... ei kait kovin paha hetkellisesti?!? Pikkutaimet saattaa kyllä saada sokin.

Luin muuten jostain puutarhapalstalta, että joku oli tuhonnut kirvoja onnistuneesti liottamalla yhden puikon 2 litraan vettä. Niin mä meinaan tehdä, kun käytän kuitenkin myös sitä sprayta samaan aikaan! Sumutus tappaa kasvista varmaan ne elävät ja kastelu tappaa munat, toukat ja ne piilosilla olevat mullasta. 

selvä juttu =)

noo, onneks ei niin pieniä taimia enää ole, pienimmät tollasia 30-40cm.

Kokeilin: isot taimet ruiskuttelin ja lisäksi annoin liotettuna yhden puikon puolessa litrassa vettä.
Mittasin EC-arvon litkusta joka oli kohtuullinen: 1.3 (650ppm) ...

Ihan pienille taimille voi olla liikaa, mutta kokeilen senkin kunhan ehdin.

PS. Tässä sitä joutuu perumaan sitten puheitaan, kun hätäilee  :D

eipä näy vipinää enää!! PERKL!  8)

en nyt aamulla ehtinyt syynäämään joka lehteä puskista, tuntuu pätevältä tuo provado.

 ;D Ei ole eläviä täälläkään. Taimetkaan ei ottanut nokkiinsa. Mähän sumuttelin spraylla kaikki pienistä isoihin, ja muutkin kasvit (=limoviikuna, yukka, juorut, rönsyt ja varjoköynnös) varuiksi: ajattelin että nälänhädässä voi öttiäiset etsiä pesäpaikkaa niiden mullasta, jos ei muuten kalpaa. Ja sittenvielä liottelin ne puikulat veteen -1puikko/litra, ja kastelin kunnolla kaikki kasvit. Spray ei kyllä ollut kovin riittoisa, kun -kele loppui kesken! Muutama kasvi sai vastaavasti litkua vähän enemmän; en säästänyt suotta puikkoja, kun haluan uskoa että kerta riittää.
Ainoat sivuoireet näyttäis olevan muutamassa kasvissa joku lehti vähä palanut - sprayn ponneaineesta varmaan ... propaani/butaani on niinkuin roiskisi pakastettua spriitä lehdille. Yksi pieni (30cm) Ulupica Large kuivasi ja tiputteli lehdet keskivarresta ja roikotti latvaa yhden päivän. Huomasin mullassa vähän homettakin. Eli Ulupica sai pikku överit varmaan ja lopetti juomisen päiväksi. Nyt tuo on iloinen veikko taas, pää pystyssä.

Seuraavan kerran jos (koputan päätä) tulee jotain ötököitä kasveihin, hommaan sitä toista Calypso -nimistä ainetta, joka toimii samaan tapaan kuin tää provado. Siinä vaan voi saman litkun laimentaa sumuttimeen tai kasteluveteen. Näytti pihakauppa.fi myyvän 15 €gee /100ml, jonka luulisi olevan riittoisampaa kuin tää Provado-spray ja puikot yhdessä jotka maksoi öbaut saman, mutta sain lähi-Honkkarista ... Näytti sille Calypsollekin olevan (ammattikäytössä) lupa haussa tomaatille, kurkulle ja paprikalle. Nythän se on marjakasveille, kuten mansikka, vadelma ja kait hedelmäpuutkin ...

Provado oli hyvä ja helppo taktinen isku. En kyllä minä enää viitsi minkään mäntysoopan kanssa läträtä ...  8)

nonni...

nyt alkaa chilit kypsyyn. ajattelin tosin vasta heinäkuun alussa uskaltaa maistella noita chilejä.
silloin olis mennyt se 7 viikkoa myrkyttämisestä. mitenkäköhän kauan nuo punaiset chilit säilyy/roikkuu puskassa? kuukauden?

hmm tuhoituiskohan se vaikuttava myrkky kuumentamisessa...?
heh olis kiire päästä maisteleen.

ps. yhden ripsiäisen nitistin eilen erään chilin alalehdiltä....  :o

Kasvukaudella ulkona tuota ei kannata käyttää, kun koko ajan pitäisi päästä syömään, mutta kesällä on ulkona onneksi leppäkerttuja, leppäkertun toukkia ja harsokorennon toukkia, jotka hoitavat homman niin, että kirvoja on mutta ei tarpeeksi että kasvit siitä häiriintyisivät.

Filago
[/quote]Meillä on ulkona ihan tuhottomasti hämähäkkejä, joten pakko kysyä, että toimiiko ne noita tuholaisia vastaan, vai onko niistä jo itsestään haittaa chileille?

huh.

soittelin vähän puhelin rumbaa sinne ja tänne.

confidor jauhe paketti maksaa 190e, siinä on 200g tavaraa ja RIITTÄÄ, provado puikot on vastaavia, samasta aineesta tehtyjä. niitä provadoita ei saisi murskata jos ohjeiden mukaan mennään. henkilö kylläkin sanoi, että omalla vastuulla ja samaan hengen vetoon sanoi ettei siinä ole muuta eroa kun vaikutus on paljon nopeampi kun sen musrkaa.

varoajaksi hän sanoi että 2viikkoa on riittävä, ja kuukauden päivät jo liioittelua. siispä pitäisköhän sitä alkaa rouskuttaan jo kiliä kun on kuukausi ja 1 päivä myrkytyksestä =)
(odottavan aika on pitkä)

varoaika - aika myrkytyksestä syötävien osien poimimiseen.
vaikutusaika - tuotetta esiintyy kasvissa ja pikkuhiljaa teho feidaa ja lopuksi provadossa hyönteisiä karkottava vaikutus, ei enää tappava....

nämä oli koontaa puheluista, saa olla erimieltä, kommentoida ja mitään vastuuta en ota kirjoituksistani. kaikki omalla vastuulla.
meikä lähtee nyt syömään KILIÄ!!!!! 8) :D ;D ;) 8)

offtopic: pinkhaba hywwee, punainen rocoto hywwee ja nyt POLTTAA.  :'( olo on kuin lapsella karkkikaupassa.  :D

 ;D Reilu kuukausi myrkyttämisestä: Ei oo näkynyt elukoista, ei! Ennen Provadoa kokeilin suurinpiirtein kaikki konstit mitä foorumeilta löysin; alkaen mantysuovasta myöhemmin sumutellen kaikki kasvini Spruzitilla, jonka piti tehota toukiinkin. Aina muutaman päivän päästä oli taas ainakin jonkun kasvin nuput täynnä kirvoja. Spruzitista jäi kyllä kiva kiilto kasveihin pitkäksi aikaa, ja joissakin reilummin kastelluissa on vieläkin parin kuukauden jälkeen sellainen öljyinen pinta lehdissä.

Provadoa siis käytin sekä sprayn, että puikkoja murskattuna kasteluveteen (puikko/litra) Kartakäsittely. Confidorillakin kasvinsuojeluoppaan mukaan rajoitetaan käyttö yhteen käsittelyyn ...

Suosittelisin sitä kyllä vilpittömästi. Itse sovelsin varoajaksi teoriassa sitä 4 päivää, joka on vastaavalla (Confidor) ammattivalmisteella. Saattoi siinä tiet mennä pari viikkoakin ennekuin mitään poimin, koska toki poimin lähes kaikki podit pois ennen myrkyttämistä. Taisi myrkkyexpertti neuvontapuhelimessa sanoa, että ammattipuutarhoilla esim mansikoilla on Confidorilla 4 päivän varoaika: käsittelystä jälkiruokapöytään. Että jos ei uskalla chilipaprikoita käyttää moneen viikkoon Provadokäsittelystä, niin ei kannata kyllä torimansikoita eikä kotimaisia tomaatteja syödä sitten ollenkaan!

 :'(

dodiin, ja taas on ripsiäiset baccatumin kimpussa.

Perkeleen perskele. en kyllä tajua miksi juuri baccatum.
talossa on yksi jalapeno kämpän toisessa päässä, mutta cap 220 vaan tuntuu maistuvan niille. murh!

Tökkäsinpä nyt yhdet puikot kumpaiseenkin hedelmättömään habaneeroon. Saas nähä, mitä tapahtuu.

Tiedoksi ettei kotimaiset kauppapuutarha viljelijät,
tomaatti, kurkku, paprika käytä mitään muuta kuin biologista torjuntaa !
Ainakin ne jotka minä tiedän ja itse olen vuosia sekä ollut töissä että seurannut toimintaa.

Koitin lueskella ketjun läpi mutta en saanut selvää tuliko tuosta Provadon varo-/vaikutusajasta siis selvyyttä? Jos isken nyt provadoliuksen (ilmeisesti murskattuna veden sekaan käy?) chilille niin uskaltaako chilejä syödä neljän päivän vai kahden viikon päästä vai milloin? :)

Kun mä juttelin Bernerin neuvontaukon kanssa, se sanoi Confidorista, että varoaika on sen 4 päivää käsittelystä. Confidorhan annetaan kertakäsittelynä. Provado sensijaan normaalisti annetaan puikkona jonka sulaminen kestää ties kuinka kauan; kaksi viikkoa, kuukauden, kuka tietää; sitä ei ole tarkoitettu kuin koristekasveille, eikä siksi ilmoiteta mitään varoaikaa.
ITSE voi sitten päätellä -kuten minä tein (ja neuvontapuhelimen kaveri myönteli, sanoen ettei virallisesti saa antaa tällaisia neuvoja, mutta samaa ainetta on Provado kuin Confidor...) että jos murskaa ne puikot, niin sehän on sama kertakäsittely. Voihan siitä järkeillä tietysti, että jauhaessa voi jäädä jotin muruja jotka liukenee hitaammin. 2 viikkoa mä odottelin, kun ei nyt ollut mitään hätää niitä päästä syömään. Mähän keräsin kaikki syötäväksi kelvolliset osin raa'atkin hedelmät jemmaan... Ei oo tullut epämuodostuneita lapsia ainakaan ...

Eipä tässä kiire ole vielä mullakaan ja tuollaiset pari viikkoa hyvin voi odotella kun ajattelin ne veteen liuenneena annostella. Kiitoksia!

PS. Kannattaa huomioida sen Provadon sisältämä typpilannoite! Joku keksi valmistajalla, että on hieno idea lyödä kaksi kärpästä yhdellä huitaisulla ...
MUISTAAKSENI kun laskin niitä pitoisuuksia mg/puikko ja puikko/litra siitä tuli aika tömäkkä typpiannos, ja siksi sekoitin multakasveilla laimeammaksi. Vesiviljelyssähän tuon litkun sekoittaa resoon kuitenkin useampaan (kymmeneen!) litraan.

Joo jostain tuon jo bongasinkin että typpeä riittää. Eli yhdestä puikosta riittää (tuholaisten torjuntaan) potkua useampaan litraan?

Mä en nyt vastaa tarkkaan puheistani; tarkemmat laskut löytyy kyllä ketjussa. Muistaisin että sen confidorin ohjepitoisuuksia vastaavat vaatisi jopa 2 puikkoa/ litra; Siinä vaan on sitä typpeä sitten ihan liikaa - mitä confidorissa siis ei ole ollenkaan; se on täyttä myrkkyä. Mä tätä Provadoa sekoitin puikko/2 litraa joka kyllä toimi multakasveilla tietysti, kun kastelin likomäriksi (mullat siis). Confidoria voi käyttää myös sumuttamalla, ja varmaan provadoakin sitten, mutta taas on se typpilannoite, joka voi polttaa hentosia lehtiä. Provadoa myydään myös spray-pullossa, joka tiet on sitten helppo käyttää vesiviljelyssä ja melkein valmistajan ohjeilla. ((erona vaan, ettei chilit oo pelkkiä koristeita;)) En mä ole Provadoa mihinkään isoon resoon sekoitellut. Kasvit oli osittain taimia kivivillakuutiossa ja pienissä kupeissa. Isommat kasvit oli kaikki mullassa. Jos olisi nyt joku ebbi tai bubleri, niin varmaan sumuttaisin vaan kasvit. En muista kokeilinko tätä puikkoprovadoa sumuttaa. Mulla oli viime keväänä myös provado aerosoli, joka kyllä loppui kesken, kun sumuttelin kylpyhuoneessani vuorollaan kaikki kasvini, joita aika palljjonn. Spray siis ei kovin riittoisa välttämättä.

Se käyttötarkoitusjuttuhan perustuu viranomaisten myöntämiin lupiin: Ammattiviljelijöille haetaan ja myönnetään viljelykasvien hoitoon myrkkyjä. Harrasteviljelyyn ei varmaan kovemmille myrkyille edes haeta lupia, mutta koristekasveille myönnetään tiet rohkeammin. Tällaiselle hitaasti imeytyvälle puikolle ei olisi mitään järkeä edes hakea lupaa ammattiviljelyssä, kun siihen on ne muut.

Kasvinsuojeluopas: http://kasvinsuojelu.berner.fi/uploads/pdf/esitteet/Berner_Kasvinsuoj_opas_2011-2012.pdf

Siitä vaan laskemaan milligrammoja  :nerd: Ja omalla vakaalla vastuulla::
Huom: tuoteselosteesta vielä huomioitava sen tehoaineen pitoisuus; confidorkaan ei tiet ole 100% myrkkyä ...

Sivu 62:

....Ominaisuudet:
Confi dor WG 70 on erikoisvalmiste kasvihuoneissa
esiintyvien tuhohyönteisten torjuntaan. Confi dor
WG 70 tehoaa kaikkiin tuhohyönteisten ak􀆟 ivisiin
kehitysvaiheisiin. Valmiste vaiku􀆩 aa pääasiassa systeemises
􀆟 ja sen vaikutus tulee näkyviin muutamassa
päivässä. Hyönteisiin valmiste vaiku􀆩 aa sekä kosketus-
e􀆩 ä syömämyrkkynä. Vaikutusaika on pitkä.
Confi dor WG 70 tehoaa myös niihin hyönteiskantoihin,
jotka ovat tulleet kestäviksi pyretroideille, karbamaateille
tai orgaanisille fosforivalmisteille.
Käy􀆩 öohje:
Confi dor WG 70 on ruiskuterae, jota voidaan käyttää
ruisku􀆩 amalla kasvusto, jolloin tehoaine imeytyy
kasveihin leh􀆟 en kau􀆩 a. Valmiste􀆩 a voidaan
käy􀆩 ää myös kasteluaineena, jolloin kasvit saavat
valmiste􀆩 a juurien kau􀆩 a. Kasvin sisällä valmiste
kulkeutuu joka puolelle. Käsi􀆩 ely tehdään tuholaissaastunnan
alkuvaiheessa.
Käy􀆩 ömäärät:
Kurkulla, tomaa􀆟 lla ja paprikalla käy􀆩 öväkevyys on
0,035 % (35 g valmiste􀆩 a / 100 l ve􀆩 ä). Liuosta käytetään
noin 130 l / 1000 m2.
Kastelukäsi􀆩 ely: tomaa􀆫 0,07 % liuos (7 g / 100 l
ve􀆩 ä) / 1000 tainta ja kurkku ja paprika 0,014 % liuos
(14 g / 100 l ve􀆩 ä / 1000 tainta)
Vain yksi käsi􀆩 ely viljelykauden aikana on salli􀆩 ua.
Käyte􀆩 äessä altakastelujärjestelmää on varmiste􀆩 ava,
e􀆩 ä valmiste􀆩 a sisältävä kasteluneste kuluu pois
mahdollisimman tarkkaan ennen uuden kasteluveden
lisäämistä järjestelmään. Koristekasveilla käyttöväkevyys
ruiskute􀆩 aessa on 0,035 % (35 g / 100
l ve􀆩 ä). Kastelukäsi􀆩 elyssä käy􀆩 öväkevyys on sama
0,035 % (35 g / 100 l ve􀆩 ä). Liuosta kuluu noin 70 ml
ruukkuun, jonka halkaisija on 12-14 cm. Koristekasveilla
käsi􀆩 elyn voi tarvi􀆩 aessa uusia kahden viikon
kulu􀆩 ua.
Käytössä huoma􀆩 avaa:
Ruiskute􀆩 aessa on käyte􀆩 ävä rii􀆩 ävää vesimäärää
ja ruiskutuspaine􀆩 a, jo􀆩 a kasvit tulevat kau􀆩 aaltaan
käsitellyiksi. Kasveja ei kuitenkaan saa ruisku􀆩 aa
􀆟 ppuvan märiksi. Confi dor WG 70:tä ei saa käy􀆩 ää
kylmäsumulai􀆩 eissa. Teho alkaa näkyä muutaman
päivän kulu􀆩 ua ja vaikutus kestää 1-4 viikkoa.
Torjuntaohjelmassa suositellaan käyte􀆩 äväksi myös
muita tehoaineita sisältäviä valmisteita. Etenkin kalifornianripsiäisen
kestävyys valmisteelle vaihtelee.
Ruiskute􀆩 u kasvihuone on tuulete􀆩 ava huolellises􀆟
ja kasvien on oltava kuivia ennen kuin kasvustossa
työskennellään. Paras teho saadaan, kun käsi􀆩 ely
tehdään 15-30 °C lämpö􀆟 lassa, kun kasvien elintoiminnot
ovat vilkkaat. Kirkkaassa auringonpaisteessa
ei saa ruisku􀆩 aa.
Kastelujärjestelmän kau􀆩 a käyte􀆩 ynä valmiste on
vähemmän haitallista torjuntaeliöille, mu􀆩 a haitallista
Orius- ja Macrolophus -petoluteille sekä kasvualustassa
eläville Hypoaspis -petopunkeille.
Ohjeenmukainen käy􀆩 ömäärä saa􀆩 aa pienillä taimilla
aiheu􀆩 aa ohimeneviä vioituksia.
Säilytys: Confi dor WG 70 on varastoitava kuivassa ja
viileässä paikassa.
Varoaika: 4 vrk.
Pakkaus/tukkupakkaus: 200 g / 20 kpl.
Ympäristörajoitukset: Ks. taulukko s. 127-128.

Kiitoksia tyhjentävästä vastauksesta! :)

Nyt ne perkeleen kirvat on sitten löytäneet tiensä tännekin. Huomenna vissiin provadoa ostamaan...

Mulla kävi kirvat mutta provadot kehii ja viikon jälkee ei oo näkyny :)

Lainaus käyttäjältä: olppa - heinäkuu 10, 2010, 10:06:40 ap
:'(

dodiin, ja taas on ripsiäiset baccatumin kimpussa.

Perkeleen perskele. en kyllä tajua miksi juuri baccatum.
talossa on yksi jalapeno kämpän toisessa päässä, mutta cap 220 vaan tuntuu maistuvan niille. murh!

Varsinkin kaupan yrttiruukuista noita on itselleni tullut. Niissä on siellä kaupan hyllyilläkin ripsiäisenpaskaa/hopeahkoja läikkiä lehdillä, miltei aina.

Kun kasvattaa yrtit itse niin ripsiäisvaarakin vähenee.

Luinpa Bayerin tuoteselosteen tuosta Provadosta. Se on sellaista koodikieltä, että enpä siitä paljon kostunut, mutta jotakin oli selväkielisenäkin.

Ensinnäkin Provado EI OLE vesiliukoista.

Se on erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia
haittavaikutuksia vesiympäristössä ja on luokiteltu merelle vaaralliseksi aineeksi.

Vaikuttavasta aineesta (toisesta niistä) löytyi paljonkin tietoa, mutta tässä pari:

EU:lle on tehty kysymys auringonkukille käytetyn Imidaklopridin vaikutuksista mehiläiskuolemiin. Erittäin vahvoja epäilyksiä on sekä Ranskassa että Hollannissa mehiläisten joukkotuhosta.

Koiran iholla sitä käytetään kirppujen ja punkkien torjuntaan. Se tehoaa 4 viikkoa kerta-annoksella. Kissaa ei missään tapauksessa saa päästää nuolemaan käsiteltyä kohtaa, sillä kissa saattaa kuolla Imidaklopridiin.

Provadoa käsitellessä on luonnollisesti käytettävä hengityssuojaimia ja suojakäsineitä.

Hetkinen! Jos Provado eli imidaklopridini ei ole vesiliukoista, kuinka se pääsee kasviin? Diffuusiolla? Osmoosilla? Mites kasvin nestekierto? Eikö se ole aika lailla vesipohjainen kuten meillä ihmisillä?

Suojakäsineet ymmärrän, mutta pitääkö hengityssuojain olla hiukkasia vai kaasuja vastaan? Mikä on imidaklopridinin kaasuntumislämpö?

Kapselimuodossa käytettäessä ei vissiin niin justiinsa mutta entäs jos pastillin halkaisee?

Tuossa Bayerin pdf:ssä on varmaan sekaisin kaikki mahdolliset vaaramomentit. Suojavarustus koskenee ainetta tukussa käsitteleviä, mutta varmaan pastillin hajottajat joutuvat hengitys- ja iho-oireille alttiiksi.

Tulipalon sattuessa sammutusvettäkään ei saa päästää viemäriin.

Kulkeutumista kasviin ei minusta siinä kuvailtu, mutta voihan mullan ja juurien entsyymit ja pieneliöt olla siinä mukana. Veteen se ei liukene, se sanottiin selvästi. Mitähän ne ebbiin tuollaisen murentaneet ovat saaneet kasveihin? Ehkä sen toisen vaikuttavan aineen, jonkun kuparisuolan.

Se, että se säilyy kirppuja tappavana koiran iholla kuukauden, on minusta aika huolestuttava juttu.

Tuo "käytettävä suojakäsineitä ja hengityssuojainta" lukee suunnilleen kaiken vettä kummemman aineen käyttöturvallisuustiedotteessa. Ei sillä, että myrkyillä kannattaisi leikkiä, mutta en löytänyt tietoa, että imidaklopridi olisi ihmisille haitallista pienissä määrin. LD50-arvo (puolet kuolee) on Confidorille n. 2g/kg (siis painokilo) eli järjettömän suuri. Varoaika Confidorille on pieneltä tuntuva 4 vrk, itse en söisi ainakaan kahteen viikkoon.

Provadossa ei ole paketin mukaan muita vaikuttavia aineita kuin imidaklopridi ja vaikka sitä ei ole hyväksytty hyötykasveille, luonnontieteellinen järki sanoo, että sama yhdiste tekee saman asian positiivisessa ja negatiivisessa mielessä.

Itse olisin enemmän huolissani ja vastuuntuntoinen muista luontokappaleista (hyödylliset hyönteiset) ja toisaalta käyttäisin myrkkyjä ohjeiden mukaan Chilivaarin toisaalla mainitsemaa resistenssin kehittymisen estämiseksi.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - toukokuu 23, 2011, 17:43:42 ip
Kulkeutumista kasviin ei minusta siinä kuvailtu, mutta voihan mullan ja juurien entsyymit ja pieneliöt olla siinä mukana. Veteen se ei liukene, se sanottiin selvästi. Mitähän ne ebbiin tuollaisen murentaneet ovat saaneet kasveihin? Ehkä sen toisen vaikuttavan aineen, jonkun kuparisuolan.

Provado ei varmasti liukene kokonaisuudessaan, mutta imidaklopridi liukenee. Wikipedia ilmoittaa liukoisuuden veteen olevan 0,51 g/l , mikä on enemmän kuin riittävästi yhden tabletin sisältämään määrään verrattuna.

Mistä luit Provadossa olevan toisen vaikuttavan aineen?

Kupari(II)-sulfaatti pentahydraatti on se toinen vaikuttava aine ja se on vesiliukoinen. Siitä sanotaan: Tämä aine on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Aine kertyy ihmisen ravintoketjussa, esimerkiksi kaloihin. Tätä ainetta ei saa päästää ympäristöön.

Ihmisellä lyhytaikainenkin altistus johtaa munuaisten ja maksan vajaatoimintaan. Se ärsyttää silmiä.

Kylläpät olivatki Bayerilla vekkulin tempun tehneet, ku olivat jättäneet paketissa mainittematta että tavarassa on toinenki vaikuttava aine.

Paketissa on mainittuna vain tuo imidaklopridi, josta tuli aikoinaan vähä opiskeltua ennenkö kasveille tuota annoin. Mehiläisille tuo on ilmeisesti ihan oikeasti vaarallista, mutta lukemani perusteella lähinnä kasvin pinnalle suihkuteltuna. Jossain oli maininta, että imidaklopridi voi rikastua maaperään. Aikoinaan hirvitti, että mitä kasveilleni kaatelin. Ajattelin kuitenki että pienempi paha se on ku tuhlata lannotteita koko kesä kirvojen syötäväksi.

Tuosta kupari(II)-sulfaatti pentahydraatista löytyy kieltämättä aika vähän tietoa. Tuolta (http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin1416.htm) löyty tavaran kemikaalikortti ja tuolta (http://www.merck-chemicals.kr/pharmaceutical-ingredients/ko_KR/Merck-KR-Site/USD/ViewProductDocuments-File?ProductSKU=MDA_CHEM-102780&DocumentType=MSD&DocumentId=%2Fmda%2Fchemicals%2Fmsds%2Ffi-FI%2F102780_FI_FI.PDF&DocumentSource=GDS&Country=KR&Channel=Merck-KR-Site) vielä vähä lisää tietoa. Näemmä ihmiselle on havaittu erittäin hienokiteisen tavaran kohdalla LDLO:n olevan 1,088 mg/kg (välitön myrkyllisyys suun kautta). Jos siis Provadossa on tuota 0,5 %, eli 0,01 g/nappi, niin 80 kg ihminen sais napsia 8 Provado-pötkylää sellaisenaan, että LDLO ylittyis. <- Typerää yksinkertaistusta.

Missään ei ollut tietenkään puhetta siitä, miten tavara vaikuttaa kun sille altistettujen kasvien satoa popsii pitkin kesää. Epäilemättä välitöntä myrkyllisyyttä ei käytetyillä pitoisuuksilla saada aikaan, mutta krooninen altistus on aina eri juttu. Mitään mainintaa ei liioin ollut siitä, kuinka nopeasti aine hajoaa kasveissa tai vielä vähemmän siitä miten imidaklopridi ja kupari(II)-sulfaatti pentahydraatti vaikuttavat yhdessä.

Kauhein ajatus tässä onkin, mitä nuo vaikuttavat ihmisen perimään.
Nuoret isät kasvattelevat chiliä ja huolettomasti myrkyttelevät niitä. Näkyvätkö vaikutukset jälkeläisissä? Vaaratonta se Agent Orangekin oli aikoinaan, kuten myös DDT.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - toukokuu 23, 2011, 18:01:56 ip
Kupari(II)-sulfaatti pentahydraatti on se toinen vaikuttava aine ja se on vesiliukoinen. Siitä sanotaan: Tämä aine on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Aine kertyy ihmisen ravintoketjussa, esimerkiksi kaloihin. Tätä ainetta ei saa päästää ympäristöön.

Ihmisellä lyhytaikainenkin altistus johtaa munuaisten ja maksan vajaatoimintaan. Se ärsyttää silmiä.

Veteen liuetessaan tuo on kuparisulfaattia, josta löytyy varmasti läjäpäin tietoa. Pentahydraatti ilmaisee, että mukana on tietty määrä sitoutunutta kidevettä.

Näköjään (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32004D0304:FI:HTML) imidaklopridi ei tehoa sukkulamatoihin eikä punkkeihin. (Mainitaan kohdassa 72)

Ilmeisesti tuota kupari(II)sulfaatti pentahydraattia käytetään tuomaan kuparia hivenaineena elimistöön, ainakin koiralla (http://meradog.fi/pages/tuotteet/pure/mera-dog-pure-junior-kalkkuna-riisi.php). Löytyy sivun lopusta lisäainelistasta, annostus 15 mg per kilo evästä. Eikä tuo Mera Dog ole ainoa valmistaja joka sitä käyttää.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - toukokuu 23, 2011, 18:19:27 ip
Kauhein ajatus tässä onkin, mitä nuo vaikuttavat ihmisen perimään.

Ei viitti heti maalailla piruja seinille.
->
"Genotoksisuus in vivo
Mutageenisuus (nisäkässolutesti): mikroydinkoe.
Tulos: negatiivinen
(National Toxicology Program)

Genotoksisuus in vitro
Ames-testi
Salmonella typhimurium
Tulos: negatiivinen
(Lit.)"

Ehkä härskeintä mun mielestä tässä on se, että paketissa on maininta vaikuttavan aineen kohdalla vain imidaklopridista.

Lainaus käyttäjältä: InkRose - toukokuu 23, 2011, 18:26:11 ip
Ilmeisesti tuota kupari(II)sulfaatti pentahydraattia käytetään tuomaan kuparia hivenaineena elimistöön, ainakin koiralla (http://meradog.fi/pages/tuotteet/pure/mera-dog-pure-junior-kalkkuna-riisi.php). Löytyy sivun lopusta lisäainelistasta, annostus 15 mg per kilo evästä. Eikä tuo Mera Dog ole ainoa valmistaja joka sitä käyttää.

Kupari onkin yhtä aikaa hivenainen ja myrkyllinen raskasmetalli. Tuossa yhdisteessä myrkyllistä on siis nimenomaan kupari. Vesiympäristöön liueteessaan siitä tulee kupari-ioneja, sulfaatti-ioneja (vaarattomia) ja vettä.

Niinhän se aina on, että annos tekee myrkyn.

Koirahan ei ole paras mahdollinen malli josta arvioida ihmisvaikutuksia, mutta jos koiranruoassa tuota yhdistettä on 15 mg per kilo ruokaa, ja se ei oletettavasti ole haitallinen annos (joskin toki, kuten mainittua, mm. ravinnon imeytymisen eroja yms on vaikea ottaa huomioon (varsinkin kun alan osaamista ei ole ::) ), tuskin muutama mikrogramma keskimääräisestä myrkyn saaneesta Aji Cristalista on ihmisellekään vaarallista.

Jostain myrkyistähän noita imeytymismääriä oli tiedossa, vaan nyt en saa päähäni mistä sen luin. Siis näitä että paljonko on aktiivisia ainesosia esim lehdessä, kukassa, marjassa/hedelmässä jne. :-[

Varmaan semmoisen yhteenvedon voi tehdä että Provado on Wilson Kirwa invaasion viimeinen oljenkorsi, mikäli paholaiset eivät muuten taltu.

Tässä pähkäilen juuri onko iso sato vai sadon puhtaus minulle tärkeämpää. Ripsiäiset vaivaavat paria kasvia mutta ei vielä kohtalokkaasti.

Vähän tuli aiheesta lueskeltua ja vähän mietityttää aineen käyttö kun muuten yrittää turhia kemikaaleja välttää.
Harmi ettei vielä ainakaan ole mitään ainejäämämittauksia ruoka-aineista tullut eteen.

Tällainen kuitenkin tuli vastaan:
"Independent studies show that while the decay time of neonicotinoid is 34 days when exposed to sunlight, it could take up to 1386 days to dissolve underground."

Tuon valossa ei kyllä uskalla omiin kasveihin myrkkyjä lykätä vaikka samassa jutussa mainittiinkin haitallisuuden kohdistuvan hyönteisiin, ei nisäkkäisiin.


Jatketaan lueskelua ja mietitään viikonloppuna aineen ostamista :)

No teinpä kompromissin ja myrkytin taimet joissa ei vielä aukinaisia kukkia ollut. 34 päivää menee siis kaikilla podeilla varmasti ennen kypsymistä.

Iski ahneus ja haluan että taimet kasvavat pikavauhtia aluksi ja voivat sitten myöhemmin sadon ollessa jo oksilla, tulla vaikka kokonaan öttiäisten syömäksi. Ja nyt on syksyksikin sitten provadoa kun pitää kirvaiset kasvit siirrellä sisätiloihin :)

Täytyy pitää huoli ettei ulkokasvatuksessa olevia myrkyttele tuolla ettei suomen pörriäiset kuole vahingossa siinä sivussa :P

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - toukokuu 23, 2011, 18:19:27 ip
Kauhein ajatus tässä onkin, mitä nuo vaikuttavat ihmisen perimään.
Nuoret isät kasvattelevat chiliä ja huolettomasti myrkyttelevät niitä. Näkyvätkö vaikutukset jälkeläisissä? Vaaratonta se Agent Orangekin oli aikoinaan, kuten myös DDT.

Tähän ovat tanskalaiset heränneet jo muutama vuosi sitten, kun miesten sperman laadun heikkeneminen huolettaa ja on alettu etsiä -ja löytää-
syy moiseen. Siittiöiden määrän lasku on rajua. Lisäksi siellä ollaan hereillä muoveista liukenevista p****sta. 
Hienoa Chilivaari, että selvität ja sivistät näistä(kin)!

Lainaus käyttäjältä: mexx - toukokuu 28, 2011, 22:31:54 ip

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - toukokuu 23, 2011, 18:19:27 ip
Kauhein ajatus tässä onkin, mitä nuo vaikuttavat ihmisen perimään.
Nuoret isät kasvattelevat chiliä ja huolettomasti myrkyttelevät niitä. Näkyvätkö vaikutukset jälkeläisissä? Vaaratonta se Agent Orangekin oli aikoinaan, kuten myös DDT.

Tähän ovat tanskalaiset heränneet jo muutama vuosi sitten, kun miesten sperman laadun heikkeneminen huolettaa ja on alettu etsiä -ja löytää-
syy moiseen. Siittiöiden määrän lasku on rajua. Lisäksi siellä ollaan hereillä muoveista liukenevista p****sta. 
Hienoa Chilivaari, että selvität ja sivistät näistä(kin)!

Lidlissä saksalaiset makkarat myydään kaasuun pakattuna, ei tyhjiöpakattuun muoviin josta muovin aineet liukenevat elintarvikkeen rasvaan.

Eniten särähtää otsaan grillattujen rasvaisten ja lämpöisten liha tuotteiden muoviin paketointi, yhtään tmmöistä grillikanaa en ole ostannut enkä tule ostamaan :'(

Miettikääs missä kaikki mikroeinekset lämmitetään? Siinä muovisessa kipossa joka toimii myös myyntipakkauksena! Onneksi en syö eineksiä!

Lainaus käyttäjältä: mexx - toukokuu 28, 2011, 22:31:54 ip

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - toukokuu 23, 2011, 18:19:27 ip
Kauhein ajatus tässä onkin, mitä nuo vaikuttavat ihmisen perimään.
Nuoret isät kasvattelevat chiliä ja huolettomasti myrkyttelevät niitä. Näkyvätkö vaikutukset jälkeläisissä? Vaaratonta se Agent Orangekin oli aikoinaan, kuten myös DDT.

Tähän ovat tanskalaiset heränneet jo muutama vuosi sitten, kun miesten sperman laadun heikkeneminen huolettaa ja on alettu etsiä -ja löytää-
syy moiseen. Siittiöiden määrän lasku on rajua. Lisäksi siellä ollaan hereillä muoveista liukenevista p****sta. 
Hienoa Chilivaari, että selvität ja sivistät näistä(kin)!

Myrkyt ja raskasmetallithan kerääntyvät maksaan ja munuaisiin. Kerta-annos, vaikka olisi isokin, ei ole kovin vaarallinen, mutta jatkuva altistuminen on.
Itse en ole niin huolissani oman kehoni myrkyttämisestä, mutta yritän silti välttää turhien myrkkyjen kulkeutumista luontoon.
Ainakin jälkikasvua suunnittelevien kannattaisi miettiä mitä aineita viemäreihin ja luontoon tuuppaa.
Kyllä noita myrkkyjä ja turhia antibiootteja tulee riittävästi ruuan mukana.

Lainaus käyttäjältä: Räyhis - toukokuu 29, 2011, 11:42:02 ap
Miettikääs missä kaikki mikroeinekset lämmitetään? Siinä muovisessa kipossa joka toimii myös myyntipakkauksena! Onneksi en syö eineksiä!

Itseasissa korkein mitattu ftalaattipitoisuus "normaalissa"ihmisessä (ei työperäinen altistus) oli eineksiä ja purkkiruokaa paljon syövältä äidiltä ja yllättäen lapsessa havaittiin ftalaatteihin viittaavia kehityshäiriöitä. Ftalaatit olivat luultavimmin tulleet tuosta ravinnosta.

^ Näin juuri. Itse lämmitän vain lasi- tai keraamisissa astioissa jos on jotain mitä lämmittää. Yleensä keittelen vain teevettä mikrossa.

Eikä nuo einespakkaukset ole ainoita, ei tulisi mieleenkään sulattaa voita IKEAn leivontakiulussa, ties missä kiinassa tehty.

Pitäneepä kysyä? Häviäneekö tuo provadon tehoaine myös kypsästä poimitusta chilistä jos malttaa odotella varoajan loppuun ja vähän päälle? Meinaan että eikös tuo yhdiste vain hajoa ajan mittaan, oli chili kiinni puskassa tai ei? Näin järki minulle sanoisi mutta mitäpä sanovat muut.

Täytyy lisäksi sanoa että lähtipä iloisesti torstaina laitetulla provadolla vesikasvatuksesta ripsiäiset helvettiin. Alkoi lehtien päältä löytyä mustia ripsiäisen raatoja eikä näy enää niitä vaaleitakaan välimuotoja lehtien kimpussa. Nuo pirulaisetkin kun olivat käyneet jopa podienkin kimppuun.

Lainaus käyttäjältä: Jagemon - elokuu 08, 2011, 19:19:39 ip
Pitäneepä kysyä? Häviäneekö tuo provadon tehoaine myös kypsästä poimitusta chilistä jos malttaa odotella varoajan loppuun ja vähän päälle? Meinaan että eikös tuo yhdiste vain hajoa ajan mittaan, oli chili kiinni puskassa tai ei? Näin järki minulle sanoisi mutta mitäpä sanovat muut.

Hajoaa se ajan mittaan, mutta se aika on kyllä huonoissa olosuhteissa paljon pidempi kuin varoaika ja risat. Esimerkiksi auringonvalo hajottaa imidaklopridia hyvin äkkiä, mutta jos wikipediaan on uskominen niin kemikaali säilyy happamassa vedessä ja poissa auringosta kuukausitolkulla (puoliintumisaika 70-110 päivää). Chilit ovat miedosti happamia, ja jos ne on sisällä/kasvarissa/tms. johon ei UV-säteilyä juuri pääse, niin vähän heikolta vaikuttaa mahdollisuudet pikaiseen puhdistumiseen. Jos voi vaikka viiltää podit halki ja pistää aurinkoon pariksi päiväksi niin luultavasti melko turvallista on... siihen en ota kantaa miten sellainen operaatio onnistuu jos ei niitä ole aikomus kuivata.

Provadon ammattikäyttöön suunnatulla sisartuotteella, Confidorilla, on varoaika vain muutamia päiviä, koska se annetaan sumutteena lehdille. Ymmärtääkseni sen pitäisi kuitenkin imeytyä kasviin yhtä lailla kuin multaan tai veteen annosteltuna. Tablettipakkauksen pitkä vaikutus- eli varoaika tullee siitä, että ne tabletit sulavat hyvin hitaasti mullassa.

Lainaus käyttäjältä: InkRose - elokuu 08, 2011, 21:53:34 ip
Provadon ammattikäyttöön suunnatulla sisartuotteella, Confidorilla, on varoaika vain muutamia päiviä, koska se annetaan sumutteena lehdille. Ymmärtääkseni sen pitäisi kuitenkin imeytyä kasviin yhtä lailla kuin multaan tai veteen annosteltuna. Tablettipakkauksen pitkä vaikutus- eli varoaika tullee siitä, että ne tabletit sulavat hyvin hitaasti mullassa.

Provadolle ei itse asiassa ole ilmoitettu ollenkaan varoaikaa, koska Bayer ei ole hyväksyttänyt tuotetta hyötykasveille. Varoaika on hatusta vedetty, mutta kun tehoaine on sama, varoaikakin on käytännössä sama. Confidoria voi ohjeen mukaan käyttää myös kasteluvedessä, eikä varoajassa sanota mitään käyttötavasta. Luulisi, että multaan imeytetty myrkky säilyy ja vaikuttaa pidempään kuin lehdille ruiskutettu, mutta enpä osaa edes arvailla kyseisen aineen käyttäytymistä mullassa ja kasvissa.

Olet aivan oikeassa, varsinaisesti varoaikaa ei ole annettu Provadolle. Vaikutusaika kuitenkin mainitaan (5-8 viikkoa multaan asennettuna) ja itse käytin tuota ohjenuorana "varoajalle".

Lainaus käyttäjältä: InkRose - elokuu 09, 2011, 00:24:58 ap
Olet aivan oikeassa, varsinaisesti varoaikaa ei ole annettu Provadolle. Vaikutusaika kuitenkin mainitaan (5-8 viikkoa multaan asennettuna) ja itse käytin tuota ohjenuorana "varoajalle".

Itse olen käyttänyt 2-3 viikkoa lehdille suihkutettuna ja kasteluveteen liuotettuna. Puikkona annoin sitä vain koristechileille, joita ei syödä muutenkaan.

LainausHajoaa se ajan mittaan, mutta se aika on kyllä huonoissa olosuhteissa paljon pidempi kuin varoaika ja risat. Esimerkiksi auringonvalo hajottaa imidaklopridia hyvin äkkiä, mutta jos wikipediaan on uskominen niin kemikaali säilyy happamassa vedessä ja poissa auringosta kuukausitolkulla (puoliintumisaika 70-110 päivää)

Kannattanee sitten vaihtaa vedet resosta kun on aine vaikuttanut -vesiviljelyssä siis- ja alkaa se varoaika siitä ...

Mä vastuuttomana onnenpoikana en oo vaivaantunut edes googlailemaan mitä todellista haittaa tosta imidaklopridistä olisi ihmiselle. Lienee aika minimaalisia ainemääriä, kun ei tsilejä kuitenkaan (kai?!?) kukaan syö mitenkään paljaaltaan nälkäänsä. Mulla taitaa olla keskikulutus alle 5g/päivä. Toki jotain mietoja bishopshatteja tai hotwaxeja joskus menee enemmän ...

Asian sivusta tuli mieleen, jottas onko moni maistanut Fataliin Aji Finlandiaa?? Mä ostin Pirkkalan Cittarista 60g [todellinen oli muuten 70g] rasian. Vahvuudeksi on merkitty 8, mutta mun paketissa se oli sellaisia juuri H.H.Waxin luokkaa, paitsi maku tiet makea baccatumin maku; mieto Aji Cristal. Niitä meni 2 podia kerralla parin leivän kanssa, eli 40g ... Namm! :-*

PS. Ei oo muuten tarvinnut käyttää Provadoa tuon ensimmäisen jälkeen, kun tän ketjun avasin. Säkää, tai sitten puoliintumisaika on yli vuoden täällä koko kämpässä ja ympäristössä  8)

Lainaus käyttäjältä: sorrii - elokuu 09, 2011, 13:22:14 ipLienee aika minimaalisia ainemääriä, kun ei tsilejä kuitenkaan (kai?!?) kukaan syö mitenkään paljaaltaan nälkäänsä.

Kyllä mulla ainakin on tapana istuskella puskien vieressä popsimassa, aina kun vaan kelit sallii ja siellä syömistä roikkuu ;D

Lainaus käyttäjältä: sorrii - elokuu 09, 2011, 13:22:14 ipKannattanee sitten vaihtaa vedet resosta kun on aine vaikuttanut -vesiviljelyssä siis- ja alkaa se varoaika siitä ...

Mä vastuuttomana onnenpoikana en oo vaivaantunut edes googlailemaan mitä todellista haittaa tosta imidaklopridistä olisi ihmiselle.

Pitänee taas muistuttaa, että tuo aine on erityisen haitallista vesistöille, se tappaa merien eloyhteisöjä. Ei siis missään tapauksessa noita vesiä viemäriin eikä ilman maasuodatusta luontoon.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - elokuu 09, 2011, 13:37:19 ip

Lainaus käyttäjältä: sorrii - elokuu 09, 2011, 13:22:14 ipKannattanee sitten vaihtaa vedet resosta kun on aine vaikuttanut -vesiviljelyssä siis- ja alkaa se varoaika siitä ...

Mä vastuuttomana onnenpoikana en oo vaivaantunut edes googlailemaan mitä todellista haittaa tosta imidaklopridistä olisi ihmiselle.

Pitänee taas muistuttaa, että tuo aine on erityisen haitallista vesistöille, se tappaa merien eloyhteisöjä. Ei siis missään tapauksessa noita vesiä viemäriin eikä ilman maasuodatusta luontoon.

Saattaa muuten haitata puhdistamon bakteerikantaakin? Jos jollain vaikka sattuu olemaan moinen itsellä käytössä

Lainaus käyttäjältä: sorrii - elokuu 09, 2011, 13:22:14 ip
Mä vastuuttomana onnenpoikana en oo vaivaantunut edes googlailemaan mitä todellista haittaa tosta imidaklopridistä olisi ihmiselle. Lienee aika minimaalisia ainemääriä, kun ei tsilejä kuitenkaan (kai?!?) kukaan syö mitenkään paljaaltaan nälkäänsä. Mulla taitaa olla keskikulutus alle 5g/päivä. Toki jotain mietoja bishopshatteja tai hotwaxeja joskus menee enemmän ...

Aika harmitonta kai sen pitäisi nisäkkäille olla, samaa tököttiähän käytetään koirille ja kissoille iholle levitettävänä kirppulääkkeenä 9% liuoksena, ja iholta imeytyvät ja eläimen turkista nuolemat määrät on sellaisessa käytössä varmaan hiukan toista luokkaa kuin pienet jäämät kasvissa. LD50 on näköjään rotilla 450mg/kg, esimerkiksi aspiriini ja kofeiini on tuplasti myrkyllisempiä. Ihminen ei tietysti ole rotta, mutta jos myrkyllisyys on samaa luokkaa, niin 80kg kaverin pitäisi syödä 720 provado-tabua vastaava määrä  kuollakseen 50% todennäköisyydellä myrkytykseen. Se on aika paljon chiliä.

Ainehan on nikotiinijohdannainen, mutta suunniteltu olemaan paljon vähemmän vaarallista kuin edeltäjänsä, ja sitäkin jotkut vetää hyvällä halulla henkeensä ties kuinka ison satsin päivässä...

Mutta kyllä mää silti sitä varoaikaa noudattaisin.

LainausAsian sivusta tuli mieleen, jottas onko moni maistanut Fataliin Aji Finlandiaa?? Mä ostin Pirkkalan Cittarista 60g [todellinen oli muuten 70g] rasian. Vahvuudeksi on merkitty 8, mutta mun paketissa se oli sellaisia juuri H.H.Waxin luokkaa, paitsi maku tiet makea baccatumin maku; mieto Aji Cristal. Niitä meni 2 podia kerralla parin leivän kanssa, eli 40g ... Namm! :-*

Ei valitettavasti ole tullut uusista lajikkeista kaupassa vastaan kuin Fantasyä. Hyvää sekin.

Tämän kesän provado-kokemukseni jäivät vähän puolitieteelliseksi kun suojauduin kirvoilta jo etukäteen kesäkuun alussa, yhdellä provado kastelukerralla. Silloin ei vielä podeja ollut puskissa joihin myrkkyä laitoin.
Eli siis yhteenkään kasviin ei ole vakinaisia asukkeja jäänyt ja lähinnä on näkynyt viikossa yksi tai kaksi sellaista mustaa siipiveikkoa jotka olen kasveista tappanut sormin.

Ripsiäisiin tuo yksi kastelu toimi hyvin ja koekasveina toimi basilikat ja herneenversot. Herneen versot heitin pois kunhan näin häädön tehon, olivat kerenneet jo vähän turhan puisiksi. Basilikat paranivat myös ja ovat ihan hyvässä kasvussa vieläkin.

Kasteluun käytin 1puikko/2l vettä.


Nyt syksyllä aion pitää parin viikon kastelun provadovedellä kunhan ulos on pakkaset vakiintuneet ja ajatuksissa ötökät menneet piiloihinsa :)

Onkohan tollainen ennaltaehkäisevä isku järkevää?!?

Eipä ainakaan kirvat kovin pahoja tuhoja ehdi saamaan aikaan, vaikka myrkyttäisi sittenvasta kun niitä näkyy...

Minä en oikein tykkää tästä nykypäivän laastarointiyhteiskunnasta ja siksi moiseen päädyinkin. :P
Monesti kun ennaltaehkäisy on helpompaa ja halvempaa kuin vahinkojen paikkailu joten sovelsin tätä näkemystä ja näyttää toimineen hyvin.
Tein tuon lähinnä siksi että olivat juuri nuppuja tekemässä ja en halunnut myrkyttää kasveja enää kun sato on oksilla.

Annoksen suuruuskaan tuskin on mikään kovinkaan suuri eli tuo 2l satsi jaettiin aika tasaisesti n.1dl/ruukku
Ja suurin pelko oli noista ripsiäisistä joita yhdessä kasvissa oli ja en niillä halunnut kauttani pilata.

Muuten kyllä vältän kaikkia aineita sen kuin pystyn mutta ei minulla pakkomielteistä tarvetta ole ilmankaan elää.


EDIT: pakko lisätä että en ole PS:n kannattaja kun jälkikäteen luettuna tuo ensimmäinen rivi haiskahti Soinilta :D

Jos käyttää myrkkyä niin pitää myrkyttää niin isolla annoksella että varmasti kuolee kaikki. Mielellään sillon vasta kun on jotain myrkytettävää. Muuten tulee resitenttejä kantoja. Niitähän meistä ei kukaan halua. Mutta jos haluat ennalta ehkäistä niin suosittelen Neem öljyllä sumuttelua.

Ymmärrän toki tuonkin näkemyksen mutta samaan aikaan kun siemenfirmat kyllästävät myymänsä siemenet samalla aineella, on myös vastakkaista toimintaa puoltavaa käyttöä olemassa.

Mites noi provacon sisältämät "lannoitteet" ?
Tarttisko pitää puikon jälkeen taukoa lannotuksessa vai ei ?

"koristekasvien lannoite voidaan jättää pois 8 viikon ajaksi lannoitevaikutuksen takia, sillä se sisältää 39% NPK:ta (16-3-10) +2%Mg"

edit: turve/multakasvatus  BB-lannotus

Lainaus käyttäjältä: chilihardhead.fi - elokuu 09, 2011, 13:41:58 ip

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - elokuu 09, 2011, 13:37:19 ip

Lainaus käyttäjältä: sorrii - elokuu 09, 2011, 13:22:14 ipKannattanee sitten vaihtaa vedet resosta kun on aine vaikuttanut -vesiviljelyssä siis- ja alkaa se varoaika siitä ...

Mä vastuuttomana onnenpoikana en oo vaivaantunut edes googlailemaan mitä todellista haittaa tosta imidaklopridistä olisi ihmiselle.

Pitänee taas muistuttaa, että tuo aine on erityisen haitallista vesistöille, se tappaa merien eloyhteisöjä. Ei siis missään tapauksessa noita vesiä viemäriin eikä ilman maasuodatusta luontoon.

Saattaa muuten haitata puhdistamon bakteerikantaakin? Jos jollain vaikka sattuu olemaan moinen itsellä käytössä

En usko että haittaa puhdistamon bakteerikantaa.
Jouduin laittamaan keväällä hydroihin provadoa, ja hydrot oli mallia bioponinen, mitään muutosta en huomannut kasveissa tai vedessä. Samat nitrifikaatiobakteerithan siellä puhdistamoissakin jyllää.
Mutta ei niitä litkuja pidä mennä laittamaan suoraan vessanpönttöön kuitenkaan, ulos kukkapenkkiin vaan ni sieltä häviäävät. :)

Lainaus käyttäjältä: Whili - elokuu 17, 2011, 13:03:21 ip
Mites noi provacon sisältämät "lannoitteet" ?
Tarttisko pitää puikon jälkeen taukoa lannotuksessa vai ei ?

"koristekasvien lannoite voidaan jättää pois 8 viikon ajaksi lannoitevaikutuksen takia, sillä se sisältää 39% NPK:ta (16-3-10) +2%Mg"

Miedompaa lannoitetta voit antaa, varsinkin hydrossa saattaa lehdet ruveta käpristelemään liian lannoituksen vuoksi, mutta ei ole vaarallista siinäkään. Turve on siitä helpompi noiden kanssa, kun chili yleensä ottaa sen mitä se siitä tarvitsee. Ihan rauhassa pystyt käyttämään Provadoa ja lannoitetta yhtäaikaa. :)

Kukkapenkkiin litkut  :-[ Kerrostalossa ... ?!?

Voisi itseasiassa olla kesällä ihan hyvä idea käydä yön hämärässä vähän lannoittamassa mummojen istutuksia. Talvella toi on vähän hankalampaa...

Mitenkään liittymättä tähän Provadoon oon minä kyllä pihtaillut ja laiskotellutkin antamalla vähitellen hydrojen vesiä multakasveille, joita niitäkin on toistaiseksi ollut aika paljon. Siinä on luonnollisen poistuman kautta tullut hydrojen vesiä vaihdettua vähitellen, niin etten ole kait kertaakaan isommista resoista vaihtanut kaikkea kerralla. Liquid Oxygenillä vaan desinfektoinut niitä.

Toisaalta ei ehkä oo viisasta sitä provadoa sinne resoon laittaa:
En ihan aikuisen oikeesti enää muista varmaksi, mutta luulisin muistavani, että hydrokasvit mä ainoastaan sumuttelin Provado-aerosolilla, ja kun se loppui -tietysti- kesken, niin sumuttelin puikosta liotetulla litkulla ihan samoin. Sauvasekottimella vähän tehostin likenemista ja teesihdollä sihtasin isommat murut, ja sitten vaan sumuttamaan ....
Tää ideahan tiet tuli kasvinsuojeluoppaan ohjeista Confidorille. Puikko/2litraa -liuos ei ollut liian vahvaa "lehtiruokintaankaan" ;)

Mulla on isoimmassakin ebbissä vain 60l vettä resossa, mutta jos sinne alkaisi provadopuikoja liottelemaan, niin pitäisi ehkä vetästä ainakin pari pakettia niitä! Isonkin kasvimäärän ensijaan sumuttelee jo litralla tuota litkua.

Lainaus käyttäjältä: sorrii - elokuu 17, 2011, 15:54:27 ip
Puikko/2litraa -liuos ei ollut liian vahvaa "lehtiruokintaankaan" ;)

Tuo on tosi laimeaa. Vasta 4-5 puikkoa/litra lähestyy Confidor WG:n ohjeen mukaista annosta, eikä sekään haittaa kasveja lehdille ruiskutettuna.

Ulkohatusta vetelen taas lukuja ...  :nerd:

Taisipa olla niinettä kun laskin confidorin pitoisuuksia tuon imidaklopridin-tai-mikä-se-nyt-oli osalta, niin suhde tulisi 2puikkoa/litra siihen normaaliin kasteluveteen. Sitten kun otin huomioon ne Provedoon lisätyt lannoitteet, niin kompromissiksi tuli se puikko/litra kasteluveteen, ja omilla järkeilyillä sumutukseen puolta laimeampi, ettei lehet palaisi .... Ötökät jokatapauksessa lähti.

Viisainta on kait yleensä yrittää itse varmistaa laskelamat joktapauksessa, jota täältä foorumista lukee. Se näpsähtää kummasti joku nolla lukujen perään, vaikkapa ...  :scyth:

Lainaus käyttäjältä: sorrii - elokuu 17, 2011, 16:30:09 ip
Ulkohatusta vetelen taas lukuja ...  :nerd:

Taisipa olla niinettä kun laskin confidorin pitoisuuksia tuon imidaklopridin-tai-mikä-se-nyt-oli osalta, niin suhde tulisi 2puikkoa/litra siihen normaaliin kasteluveteen. Sitten kun otin huomioon ne Provedoon lisätyt lannoitteet, niin kompromissiksi tuli se puikko/litra kasteluveteen, ja omilla järkeilyillä sumutukseen puolta laimeampi, ettei lehet palaisi .... Ötökät jokatapauksessa lähti.

Viisainta on kait yleensä yrittää itse varmistaa laskelamat joktapauksessa, jota täältä foorumista lukee. Se näpsähtää kummasti joku nolla lukujen perään, vaikkapa ...  :scyth:

Provadolle ilmoitetaan 50 mg imidaklopridia/puikko, josta laskin Confidorin annostusta (35g/100 litraa) vastaavaksi 5 puikkoa/litra. Ihmettelen, jos tuon on väärin laskettu.

EDIT: väärät laskelmat poistettu ja jätänpähän tähän tämän oman "järjenjuoksuni" hedelmän. :P

-confidor sisältää 70% painostaan imidaklopridia
-suositeltu määrä ainetta on 35g/100l
-tämä tarkoittaa 24,5g/100l imidaklopridia
-joka vuorostaan muuntuu 245mg/l

-provado tikku painaa 2g eli 2 000mg
-se sisältää 2,5% painostaan imidaklopridia
-yhdessä tikussa on siis 2 000mg x 0.025 = 50mg imidaklopridia
-confidoria vastaava annostus imidaklopridia litraan olisi siis 245/50 = 4,9puikkoa/litra

Eli pienen sekoilun jälkeen olen samalla kannalla PP:n kanssa ja uskoisin että tänne (http://www.bayergarden.fi/fi/produkter/Kasvinsuojeluaineet/Provado_Hyoenteispuikot.html) sivulle on tullut turha nolla painon perään.

E: Turhaa sekoilua. ;D

mutta hyvä että tuli tämäkin nyt omaan päähän taottua, kun en aiemmin ollut vaivautunut laskemaan ollenkaan :)

EDIT:

En osaa antaa asioiden olla eli rupesin miettimään kuinka paljon yksi provado puikko sitten oikeasti lannoittaa.

Provado:
-1puikko painaa 2g
-siitä 39% on NPK:ta
-siis lainnoitetta löytyy 0,78g
-NPK luvut 16-3-10
-yksi puikko litrassa vettä muunnettuna PK:ta vastaviksi  luvuiksi (16-3-10) x 0,78g = 12,5 - 2,4 - 7,8

Puutarhan kesä:
-kastelen 1maustemitta/litra eli 1g/litra joka kerta
-OLETAN että lannoite on 100% NPK, en siis tiedä kun paketissa ei mainita täyteaineita vaan pelkkä ainesluettelo
-NPK luvut 16-9-22

Johtopäätökseni on se että provado sisältää tuolla sekoitussuhteella(1puikko/litra) reilusti vähemmän lannoitetta kuin PK. Luulin asian olevan aivan toisinperin.
HUOM! en ole perehtynyt näihin NPK laskuihin ja tämä oli vain pohdintaa ja toivon oikaisua jos jokin oletus on vinksalaan.

Lainaus käyttäjältä: pgrt - elokuu 17, 2011, 21:47:18 ip
rupesin miettimään että eihän se kaupassa paketti painanut 400g ja menin katselemaan pakkausta eli olisikohan http://www.bayergarden.fi/fi/produkter/Kasvinsuojeluaineet/Provado_Hyoenteispuikot.html (http://www.bayergarden.fi/fi/produkter/Kasvinsuojeluaineet/Provado_Hyoenteispuikot.html) sivulle tullut nolla painon perään.

no kävin tarkistamassa paketin ja kevythän se oli ja sielä takana luki tuo 50mg/puikko imidaklopridia eli turhaan laskeskelin :D

Tein ihan saman ja punnitsinkin puikkoni. ;D Alkuperäinen laskuni oli siis onneksi oikein.

Just ite hain tosta kaupasta tuota Provadoa. Eli pitääkö se tabletti kaivaa pois sieltä jonkun ajan päästä vai liukeneeko jotenki multaan?

Ei tartte kaivella.

Tulipa tehtyä kevättorjunta:
Sumuttelin kaikki kasvit -mukaanlukien koristekasvit- liottelemalla 2 puikkoa P'tä per litra.
[bongasin tuolla ylenmpänä vähän tarkemmat laskut niistä pitoisuuksista ;) En osaa vieläkään laskea mitään todellista (=rahaa, metrejä, kiloja, kaloreita ym) vaikka matikka oli koulussa 10 ja pitkä laudatur!)  :o ]

Sittenpä liottelin parikymmentä puikkoa 10 litraan vettä, että sain sopivan litkun vesiviljelykasveille: tyhjensin bublerit ja passiivisysteemit ja täytin maltillisesti ((lisään litkuja sitten tavallisella annoksella parin päivän päästä, kun ovat jouneet myrkyn)) Ebbeistä pistin pumput toistaiseksi pois ja kaadoin suoraan kasvatusaltaaseen pari litraa ... Annan veden nousta vasta kun on pakko.

Multakasveille samalainen satsi puolet laimeempana ja loppulirut annoin koristekasveille, joissa tuskin elää samoja ilkiöitä kuin chileissä: jukkapalmu, juoru, limoviikuna, kultaköynnöksiä..

En oo ennen ajatellut että tekisin ennaltaehkäisevää iskua, mutta nyt on harvinaisen paljon vanhoja raakkeja ja pitkin talvea on näkynyt yksittäisiä "hyttysiä" ja syksymmällä taisi luikerrella ripsiäisiäkin jossain, vaikken silloin viitsinyt torjua: ne vaan katosivat. Cajamarcan juurella, jossa ripsiäisiä oli syksyllä, on jäänyt kesältä muurahaisansa josta mietin voisivatko tyhmeliinit olla käyneet siellä varkaissa ?!?

Ja nyt pitäisi olla öttiäisvapaa kämppä alkaa istuttelemaan uusia taimia: Perjantaina idättelin 24 uutta lajia + Fataliin yllärit. Sunnuntaina oli itänyt 18 lajia; osasta kaikki; eilen oli itämättä enää yksi ainoa laji ... Ensi perjantaina lentää loput jorpakoon jotka ei ole älynnyt itää ajoissa: raaka peli. Taimia tulee jokatapauksessa liikaa ;)

Kahdesta en luovu ...

Joo joo... Ja nyt ahdistaa. >:( >:( >:(  Kirvat vaan nauraa mun torjuntayrityksille. Kaksi kasvia suihkutettiin vedellä ja välillä mäntysuovalla ja taas vedellä jne. Ja 2 päivää suihkutuksesta on uusi populaatio vihreitä kirjoja jo tulossa. Nyt ne käy kylmässä suihkussa 2-3krt vkossa. Nämä kaksi kasvia siis eristettynä ja vesiviljelyssä.... Aji cito ja numex centennial. Tulis jo kesä ja leppäkerttuja että voisin lempata noi pihalle linnun syötiksi... Kerro sit tepsikö provadolitku? Sitä kokeiltava ehkä itsekin.

Lainaus käyttäjältä: Quini - maaliskuu 22, 2012, 20:02:38 ip... kasvia suihkutettiin vedellä ja välillä mäntysuovalla ja taas vedellä jne. Ja 2 päivää suihkutuksesta on uusi populaatio vihreitä kirjoja jo tulossa. Nyt ne käy kylmässä suihkussa 2-3krt vkossa.

Jaahas, näitä sählääjiä sinäkin.
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=10960.msg197501#msg197501

Kyä Provaadolla kirvat lähtee, ja monet muutkin ölliäiset. Sillähän mä tän ketjun tässä uppasin ;)

Mä kävin toissakeväänä sellaisen kuukauden koulun noiden kirvojen kanssa: Vesisumutukset, upottelut, mäntysoopakäsittelyt, Raidia, Super-Raidia, Spruzitia ... jne.
Aina ne ilkiöt hyökkäsivät muutaman päivän päästä kahta isommalla pataljoonalla. Ja mä käytin kyllä mantysuovan kanssa ihan kunnon paineruiskua. Spruzit näkyi lehdillä kuukaudenkin päästä, kun on sellaista öljyemulsiota. Sitkeitä olivat pirulaiset!

Provadolla lähti kaikki kerralla eikä näkynyt yhtäkään itikkaa vuoteen mun plantaashillani. Vähän arvelutti kun ajattelin olevan pahakin myrkky. Pelko helpotti vähän kun jutustelin neuvontapuhelimessa ja mutuilin että jos ammattiviljelyssä samalla myrkyllä luvataan 4 päivän päästä käsittelystä pistellä mansikkaa poskeen niin eipä kai jotain tsilejä tule popsittua lähellekään samoja määriä kuin mansikoita, tomaattia, kurkkua, paprikaa.

Provado on aika helppo jauhaa vaikka morttelilla ja sitten liottaa veteen. Sillä sitten sumuttelee ja kastelee kuten lannoitelitkullakin. Ohjeen mukaan puikkona teho tulee paljon hitaammin ja kestää viikkoja ennekuin häipyy ne myrkyt; eikä sitä voi oikein tietääkään koska on puhdasta

Samaa tehoainetta on muuten koirien kirppulääkkeessä: Bayvantic vet. ((totteleekohan koira kun kerrot ettei sitten nuolla sitä turkkia  :o ))

LainausBayvanticin teho perustuu kahteen vaikuttavaan aineeseen, imidaklopridiin ja permetriiniin. Lääkeaineet vahvistavat toistensa vaikutusta ja aikaansaavat erittäin tehokkaan karkottavan vaikutuksen. Valmiste säilyttää tehonsa myös koiran kastuessa, esimerkiksi pesun aikana tai koiran uidessa. Valmiste ei sovi kissoille. 

LainausMikäli koira pääsee nuolemaan valmistetta, voi tästä erittäin harvinaisissa tapauksissa seurata hermostoperäisiä myrkytysoireita, jotka hoidetaan oireenmukaisesti. Tämän takia on annostelussa noudatettava varovaisuutta, ja levitettävä aine iholle niin, ettei hoidettava koira tai esimerkiksi jokin muu kotitaloudessa asuva eläin pääse nuolemaan antokohtaa.

Chilitunari on ottanut Provadon erityistarkkailuun, kun vihannespunkit eivät sillä kuolleet, vaan riehaantuivat vain lisääntymään. Lukekaa hänen blogistaan itse: http://chilitunari.blogspot.com/2012/03/punkkeja.html

Onneksi en ole vihannes- enkä muitakaan punkkeja vielä nähnyt. Olisin kuvitellut Provadolla lähtevän niidenkin ...

Tuo Spruzit oli aika ikävää ainetta käyttää, kun siinä on se rapsiöljy: Kasvit on pakko kantaa kylppäriin tai ulos sumutettaviksi. Ekan kerran sumuttelin kasveja ikkunalla iltahämärissä, ja aamulla totesin, että tuli ikkunanpesu-urakka sitten. Se öljy pitää kyllä lehdet kivan kiiltävinä viikkoja.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kasvinsuojeluaineiden-haitta-mehil%C3%A4isille-todistettiin-1.14380

Saahan sillä Provadolla satoakin vähennettyä, kun pölyttäjätkin katoavat...

Kyllä, sitä itseään se on:
http://www.soilassociation.org/wildlife/bees/householdpesticides


Aikaisemmin olen lukenut varsin hälyttäviä uutisia Provadon ainesosien löytymisestä valtameristä ja niiden planktonista, joka taas on kaiken meren elämän perusta.


Boikottiin heti!

Noita aineitahan ei saa kayttää ulkona..
Vaikka kyllähän ainakin kasvihuoneessakin käyvät varmaan pölyttelijät.

Mä oon nyt kaksi kertaa käyttänyt Provadoa: kerrostalossa sisällä, kevättälvella, jolloin ei mehiläiset ym liiku käsittääkseni. Vesiä en ole vaihtanut ollenkaan, vaan käyttänyt loppuun multakasvien kanssa. Aika suljettu systeemi.
Tiedä sitten kuinka paljon sitä imidaklopridiä joutuu viemäriin kusen välityksellä, ja ehkä biojätteeseen leikattujen oksien mukana.

En laita boikottiin ennekuin löytyy korvaava yhtä tehokas torjuntakeino!
Tokikaan en myöskään aio käyttää kesällä enkä ulkona, parvekkeella enkä kasvihuoneessa//

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+CRE+20040422+ANN-01+DOC+XML+V0//FI&query=QUESTION&detail=H-2004-0192 (http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+CRE+20040422+ANN-01+DOC+XML+V0//FI&query=QUESTION&detail=H-2004-0192)

Näköjään on epäilyksiä ollut esillä jo vuodesta 1999.

LainausNäköjään on epäilyksiä ollut esillä jo vuodesta 1999

Tuossa kysymyksessä puhutaan maissi- ym viljelmistä, jotka varmaankin ovat ulkona

Provadossa on muistaakseni kielto käytöstä ulkona tai tiloissa joihin pölyttäjät pääsee kulkemaan.
Confidorissa samoin.

Kevättalvella kerrostaloasunnossa on ehkä vähän eri juttu kuin jossain taivasalla auringonkukkaviljelmillä ...

Onneksi ei vielä tarvetta äärimmäiseen myrkytykseen (se perinteinteinen pään koputus  ja sanonta, että pitää koputtaa puuta jne.)
Mutta tuli mieleeni semmoinen juttu.
Jos vesiviljellään (jota en vielä itse tee...) niin miksi myrkyttää käytetty vesi?
Tarkoitan tällä kysymyksellä sitä, että jos öttiäiset pääasiallisesti pesivät / munivat multaan, jota vesiviljelyssä ei käytetä, miksi pitäisi myrkyttää vesi.
Eikö silloin riitä pelkkä sumutus lehdille ja mahdollisten multapaikkojen käsittely?
Eli jos kämpässä muitakin (koriste)kasveja, puikot multaan ja vesiviljellyt chilit sumutukseen.
Jos öttiäinen pesii lehdellä, eikö myrkky vaikuta joka tapauksessa suihkutettaessa?

Lainaus käyttäjältä: suorama - huhtikuu 27, 2012, 23:25:38 ip
Jos öttiäinen pesii lehdellä, eikö myrkky vaikuta joka tapauksessa suihkutettaessa?

Tuo on kai perusteltavissa sillä, että Provado vaikuttaa juuriston kautta. Myrkky imeytyy lehtiin ravinteiden mukana ja tuhoaa pitkäkestoisesti lehdillä majailevat ja niitä nakertavat elukat. Provado ei varmaan imeydy kasviin samalla tavalla suihkutettuna, joten ravinneliuoksen mukana imeyttäminen on vaivattomampaa.

Onhan se toki noinkin. Käsitin vain, että ammattikäytössä tuhoaine olisi pääsääntöisesti ruiskutettavassa muodossa.
Tuo kysymys siksi, että jos todellakin on esim 60litraa sitä vettä, ei liene helppoa säilöä sitä kasteluvedeksi, ainakaan kaikkien.
Joten nopeasti tulee mieleen kaataa se esim viemäriin, minne se ei kuulu.

Lainaus käyttäjältä: suorama - huhtikuu 28, 2012, 10:15:25 ap
Onhan se toki noinkin. Käsitin vain, että ammattikäytössä tuhoaine olisi pääsääntöisesti ruiskutettavassa muodossa.
Tuo kysymys siksi, että jos todellakin on esim 60litraa sitä vettä, ei liene helppoa säilöä sitä kasteluvedeksi, ainakaan kaikkien.
Joten nopeasti tulee mieleen kaataa se esim viemäriin, minne se ei kuulu.

Mitä mulla noita vesiviljelmiä on ollut, niin enpä ole kyllä ikinä litkuja vaihtanut. Eli ei ole ollut tarvetta kaadella niitä mihinkään. Uudet litkut pönttöön, kun kasvi on vanhat juonut. Tästä varmaan foorumin pellepelottomat näkee painajaisia. ;D

Suorama, itsellä ei tästä kokemuksia, mutta vesiviljelyssä ruukussa käytetään kivivillaa, johon ainakin harsosääsket munii. Mitkä muut tekee saman, ei tietoa, mutta kai sekin mahdollista on.
Veden mukana myrkky nousee kasviin, ja tuhoaa ötökät. Tosin on olemassa myös lehden pinnastakin imeytyviä myrkkyjä...

Mulla on nyt todella hyviä kokemuksia leppäkertuista kirvojen tappajana. Mun ykkösluokan oppilaat keräsi mulle muutaman ja ne on kyllä hyvin pitäneet kirvakannan aisoissa.

Lainaus käyttäjältä: tuoppim - toukokuu 29, 2012, 16:17:59 ip
Mulla on nyt todella hyviä kokemuksia leppäkertuista kirvojen tappajana. Mun ykkösluokan oppilaat keräsi mulle muutaman ja ne on kyllä hyvin pitäneet kirvakannan aisoissa.

Meilläkin oli yksi leppäkerttu tullut ihan oma-aloitteisesti sisään ja chilipuskan lehdelle, oisko sieltä löytännyt jotain syötävää.
Ei ole tänä vuonna tarvinnut provadoa käyttää, ovat kaikki vesiviljelyssä.

LainausHeini Koskula heini.koskula@biotus.fi
   
8.48 (57 minuuttia sitten)
      
-> minä

Terve;



Voisit levittää kirvasääskiä. Nämä ovat siinä mielessä hyviä otuksia, että tuhoavat useita eri kirvalajeja. Kirvasääsket toimitetaan koteloina ja siinä sitten kestää jonkun aikaa, että ne kuoriutuvat. Aikuiset munivat kirvapesäkkeisiin ja sitten toukkavaihe vasta alkaa tuhota kirvoja! Jos kirvoja on kovin paljon, niin voisit tietysti saippuakäsittelyllä koittaa saada populaatiota ensin vähän pienemmäksi ennen kuin sääsket kuoriutuvat!



Kirvasääski (Aphidoletes aphidimyza) (500 kpl) maksaa 31 euroa (sis. itse pedot, lähetyskulut ja alv:n). Pedot saisimme sinulle tänään matkaan, jahka varmennat!



Heini



******************************************************************************************

Heini Koskula

neuvonta ja markkinointi (technical support and marketing)

Biotus Oy

Särkeläntie 6

30100 Forssa

Finland

Kirvasääsket ei toimineet minulla viime kesänä, mutta syynä saattoi olla liian suuri kirvojen määrä sääskien levityksen aikaan. Joku, en muista kuka, minulta kirvasääskiä saanut taas kertoi niiden auttaneen.

No minähän se sain ja hain PP:ltä sääskiä ja kohta kirvat katosivat moneksi viikoksi, tosin tulivat syksymmällä kasvariin
takaisin, mutta se ei enää haitannut.
Silloin oli yölämpötilat ulkona tarpeeksi korkeat sääskille.

Siis jumankauta, että noita kirvoja onkin tänä kesänä. Onko noita ollut muinakin kesinä yhtälailla, vai onko ylleni langetettu vihreä kirous???
Terijoensalavatkin on hätää kärsimässä noitten pikku paskiaisten kanssa, vaikka ovat sitkeitä kasveja.

Lainaus käyttäjältä: Eman - heinäkuu 02, 2012, 08:20:59 ap
Siis jumankauta, että noita kirvoja onkin tänä kesänä. Onko noita ollut muinakin kesinä yhtälailla, vai onko ylleni langetettu vihreä kirous???
Terijoensalavatkin on hätää kärsimässä noitten pikku paskiaisten kanssa, vaikka ovat sitkeitä kasveja.

Jos kasvit on kasvarissa niin yritä metsästää sinne petohyönteisiä.
Ulkona ongelman pitäisi hoitua itsestään.

Myrkkyjen kanssa suosittelisin olemaan varovainen,
pienetkin määrät ovat todella tuhoisia muille lajeille kuin kirvoille.

Lainaus käyttäjältä: Whili - heinäkuu 02, 2012, 09:27:29 ap
Jos kasvit on kasvarissa niin yritä metsästää sinne petohyönteisiä.
Ulkona ongelman pitäisi hoitua itsestään.

Myrkkyjen kanssa suosittelisin olemaan varovainen,
pienetkin määrät ovat todella tuhoisia muille lajeille kuin kirvoille.

Juu tämän voin vahvistaa.  Appiukon marjapuskista piti ruiskutella kirvat pois. Siellä oli runsaasti leppäkerttujakin, mutta ne siirrettiin myrkytyksen ajaksi suurin osa toisiin puskiin.  Noh, ruiskutuksen jälkeen alkoi melkein välittömästi sataa, joten teho taisi vähän hyytyä.  Suurin osa kirvoista kuoli, mutta eipä näkyny ainuttakaan leppäkerttuakaan enää missään..

Hui, ei kai tollasta kasvin solukoihin juuriston kautta imeytyvää myrkkyä kannata laittaa sellaselle,
mistä syödään satona kasvin osia?

Lainaus käyttäjältä: 1aloittelija - lokakuu 29, 2012, 22:12:53 ip
Hui, ei kai tollasta kasvin solukoihin juuriston kautta imeytyvää myrkkyä kannata laittaa sellaselle,
mistä syödään satona kasvin osia?

Et siis syö muuta kuin luomuruokaa?

Mutta joo samaa mieltä, ei ehkä kannattaisi. Itsellä on vuoden ollut provadopaketti jemmassa, en ole vielä uskaltanut käyttää.

Tällänen oli näemmä julkastu -> Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment for bees for the active substance imidacloprid (http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/3068.htm).

Nostetaanpas ketjua, kun aihe on kunnolla tapetilla. Provadon sisältämä imidaklopridi kuuluu neonikotinoideihin, joista viime aikoina on ollut paljon lehdissä.

Lisää aiheesta esim.
Tukesin lehdstötiedote (http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Mehilaisiin-vaikuttavien-kasvinsuojeluaineiden-kayttoon-haetaan-EU-tason-ratkaisua/)

Provadossa samoinkuin Confidorissa [ammattilaisten versio] on kielto käsittääkseni käyttämisestä ulkotiloissa. Selasin äkkiä Kasvinsuojaluoppaan, jossa kyllä varsinaista kieltoa en nähnyt. Käyttötarkoitus kuitenkin Confidorilla kasvihuone ... hmm..  :-\

Katselin juuri eilen Prismassa noita torjunta-aineita ja huomasin uuden ruiskutettavan aineen Calypso. Sekin on neonikotinoidi, mutta ilmeisesti ei niin paha. Tuolla oppaassa tämän Calypson [ammattituote sekin, mutta sama tehoaine kuin tuossa kuluttajatuotteessa!] kohdalla ei puhuta kasvihuoneista mitään, elikin ilmeisesti sallitu ulkona. Erityisesti oli maininta että säästää hyötyeliöitä .. [tarkoittanee torjuntaeliöitä kuten petopunkkeja ym]. Ehkäpä jos kirvoja taas pukkaisi kauheesti, niin voisi kokeilla kotona. Enpä muista mehiläisiä nähneeni täällä päinkään.

Eipä noita myrkkyjä mukava ole koskaan käyttää!

***************

Viimeksi kun päätin vähän torjua harsosääkiä ennen idättelyitä ostin Cooper puurathasprayn. Ja tapoin melkein sillä kasvini! Kele kun en tajunnut varoa sitä suhkua, joka on niin kylmä että palellutti latvat. Mullahan meni keltaisiksi vahvoistakin kasveista latvat ja taimilla tuli melkein täystuho! Pienimmät pikkutaimet kuolivat ja vahvemmistakin ylimmät lehdet. Kasvu pysähtyi ainakin sen pariksi viikoksi. Nyt näyttävät alkavan taas kasvaa; tuli kuitenkin 2-3 viikon viivytys!

Taas on neonikotinoidit uutisissa
-> http://www.hs.fi/talous/a1377569740033?jako=f0e1896467cbe2042f0f9c42dbc048c4

Hankala homma jokatapauksessa: Suomessa loppuu käytännössä rypsinviljely kokonaan tuon kiellon mukana.
Rypsillä kuitenkin ainetta käytetään siemeniin [peittaus], joista se häviää aikaa ennekuin mehiläiset niistä kasveista kinnostuu.
Peittaamattomista siemenistä kylvetty rypsi joutuu kirvojen suihin jo ituna ...

Mehiläisille toisaalta rypsi on tärkeimpiä kasveja joista saavat mettä - > hunajaa!
Eli kun EU käytännössä kieltää rypsinviljelyn Suomessa, häviävät mehiläisetkin luonnostaan ...

[näin olen kuullut tarinoitavan]

Mites, onko kellään tiedossa, kuinka kauan tuo provado viihtyy kasveissa?

Kyseessähän on kuitenkin syötävät kasvit pohjimmiltaan, joihin ei suositella provadoa käytettävän. Jos esimerkiksi pelastan parvekkeelta villit sisälle, mielellään antaisin niille provadokuurin, ettei vahingossakaan esimerkiksi nuo pihan pensaisiin löytäneet ansarijauhiaiset leviäisi sisätiloihin.

Provado ohjeen mukaan käytettynä säilyy kapselina siellä mullassa kait kuukauden tai pari, eikä silloin mitään suoja-aikaa ole ilmoitettu.

Tässä ketjussa selviteltiin Provadon käyttöä samaan tapaan kuin ammattiviljelyssä käytetävää Confidor WG70: Murskattuna ja liotettuna veteen; sitten kertakastelu tai -sumutus. Silloin se suoja-aika lienee vastaava kuin Confidorilla, eli 4 päivää. Imidaklopridi ei liene ihmiselle mikään supermyrkky. Koirilla samaa ainetta käytetään jonkun kirppujen häätämiseen turkista ... Ja aineen vaikutushan kestää kuukauden verran käsittelystä.

Iso älämölö tästä myrkystä liittyy arvailuihin sen osuudesta mehiläiskuolemiin euroopassa. Uudessa kasvinsuojeluoppaassa on seloste Confidor WG70. Provadossa on sama tehoaine yhdistettynä lannoitteeseen kapselina. Laskemalla kapselin myrkkypitoisuus voi arvioida annostuksen noilla ohjeilla. Laskelmia on ketjussa aiemmin ...
Rajoitus on ettei saisi kukkivia kasveja käsitellä mehiläisten takia. Kaupunkiasunnossa en mä ainakaan panosta mehiläisten suojeluun, etenkään talvella.

Oma kokemus on, että kirvat lähtivät kertakäsittelyllä. Kun sitten viime keväänä torjuin Provadolla ripsiäisiä, kävi niin että vanhoissa kasveissa lymyilleet kehrääjäpunkit lähtivät valtaamaan koko maailmaa: Meinasi tulla täystuho taimille! Punkit ilmeisesti ja kuuleman mukaan saavat tuosta vaan lisäpuhtia ...

http://kasvinsuojelu.berner.fi/uploads/pdf/esitteet/2013-2014-Berner-kasvinsuojeluopas_web.pdf (http://kasvinsuojelu.berner.fi/uploads/pdf/esitteet/2013-2014-Berner-kasvinsuojeluopas_web.pdf)

Mä soitin kerran Bernerin kasvinsuojelupuhelimeen jossa kyselin tästä. Se neuvoja sanoi ettei voi antaa neuvoja aineen käyttöön johon sitä ei ole virallisesti hyväksytty. Myönsi kuitenkin tän olevan sama aine kuin tuo ammattiversio sillä erotuksella vaan että sisältää sen lannoitten. Silloin pari vuotta sitten kun soitin, ei Confidoriakaan ollut vielä hyväksytty paprikoille tai tomaatille. Tämän vuoden oppaassa on. "Rivien välissä" epävirallisesti myönsi neuvoja että on ihan hyvä idea murskata ja liottaa se provado ...

Alkukesästä rahapuun riesaksi ilmestyi kyseiset villakilpikirvat, aluksi tuli annettua pari tolu-rypsiöljykäsittelyä, jonka lisäksi muutama kunnon suihkutus provadoa. Muutama päivä eteenpäin ja kuolleita kirvoja sai poimia pinseteillä, eikä ongelma ole toistunu.  :)

Kivaongelma riesasi oikein kunnolla tänä kesänä, josta näyttäisin päässeen eroon vasta Provadon avulla. Tässä siis kokemuksiani:

Tulimme yli kuukauden kestäneeltä kesälomalta elokuun alussa. Hetken parvekkeen viidakkoa ihastellessani havaitsin ei toivotut vieraat. Yritin tosissani häätää niitä yli kuukauden päivät.
Otteita omasta kasvatuspäiväkirjasta:
- aluksi sumuttelua Berner puutarha aerosolilla useina päivinä.
- kunnon muovit ympärille (ettei seinät sotkeennu) ja 3 p-%:n mäntysuopaliuosta myös useina päivinä, ja jätin liuoksen lehdille
- Toisina päivinä kuumaa (n.50°C) vettä paineruiskulla joka lehden alustaan jne.
Tätä jatkui pari-kolme viikkoa
-> ei auta!, joten kovemmat keinot käyttöön:
- puutarhaliikkeissä kierreltyäni ostin Cooper Cyper:iä (pyretroidi) jota laitoin paineruiskulla kunnolla muovitetuille
Eipä auttanut vieläkään, vaan kaikki uudet versot ja kukat olivat hetkessä täysin tuhottuja. Myös siivekkäitä pörräsi ja ratsastivat  (varmaankin ärsyttääkseen :-[) toistensa selässä. Ajattellin että alkutalven sadosta on turha haaveilla saatikka talvetusta toteuttaa - ellei sitten...

Provado kausi alkaa:
Sain idean varmaan osittain tämän ketjun ansiosta, joten kiitos tästä runsaasta aiheeseen liittyvästä asiasta kirjoittajille. Ostin noita tabletteja ja murkasin niitä noin 2 kpl/litra.:
- kokeilin Provadoa ensin kolmelle kukkimattomalle kasville->täähän toimii!
- 14.9. kaikille kasveille samassa tilassa kasteluna (lisäys:) ja parvekkeen lasit olivat käsittelyn ajan tietysti suljettuna
Nyt kirvoja ei ole näkynyt lainkaan muutamaan päivään. Mä suljin blumat kastelun, niinkuin epäsuorasti opastetaan confidorille käyttöoppaassa. Kannattaa varmaan tehdä noin provadonkin kanssa, että antaa siis torjunta-aineveden imeytyä ennenkuin kastelee lisää.

Edit: lisätty asiaa väliin

Kirvat on tuttuja, mutta mikä tämä valkonen öttiäinen on:
(http://sphotos-f.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-ash4/q73/s720x720/1233981_687894001223345_1986941007_n.jpg)
Näkyy tykkäävän Tabascon lehdistä, muualla ei ole näkynyt.

Heh.... Vastasin ja poistin... Minun mielestä se on kirvan tyhjä nahka.

http://www.ruokatieto.fi/uutiset/neonikotinoidien-turvarajaa-alennetaan

http://yle.fi/uutiset/alustavat_tutkimustulokset_neonikotinoideista_ei_ole_haittaa_mehilaisille/7037848 (http://yle.fi/uutiset/alustavat_tutkimustulokset_neonikotinoideista_ei_ole_haittaa_mehilaisille/7037848)

Näyttää alustavasti päinvastaiselta, kuin on luultu.  :o

EU-politiikkaahan tuo vaan: Saavat suurimman osan Suomen viljelijöistä luopumaan öljykasveista: Se oli alunperin tavoitekin  :-\
Vuoden päästä sitten ilmoitetaan etteivät nuo myrkyt olekaan niin haitallisia ...

****************

Vähän kaukaa haettu vertaus on EU'n nuuskakielto.
Ennen kuin Ruotsi oli EU'n jäsen päätti EU-parlamentti pitkän väännön jälkeen kieltää ruotsalaisen nuuskan: Haitallisista terveysvaikutuksista haettiin tutkimuksia Amarikasta, jossa nuuskan valmistus ja koostumus on tietysti täysin erilainen. Ja päätös tuli kun eivät pienen Ruotsin poliitikot voineet sitä estääkään [Nuuskahan oli jonkunmoinen vientituote kuitenkin] Ruotsalaiset ottivat nuuskan kuitenkin periaatteesta kynnyskysymykseksi liittymisneuvotteluissaan ...
Nyt sitten tämä nuuskan kielto ei koske perinteistä nuuskattavaa nuuskaa, nenään vedettävää. Sitä myydään ja käytetään Saksassa, Englannissa ym. huomattavasti suurempia määriä kuin tuota Rutsalaista mönjää koskaan. Englannissa nenänuuska on jopa vapautettu tupakkaverosta, koska se kait katsotaan poltettavan tupakan tervellisemmäksi vaihtoehdoksi   8) 8)
Itse muuten olen tilaillut muutaman kerran tuota "herkkua" Englannista: 25g purkki edullisimmillaan ~2€  8) 8) 8) http://www.mysmokingshop.co.uk/index2.php?mod=catman&cat=82 (http://www.mysmokingshop.co.uk/index2.php?mod=catman&cat=82)

[lopetin muuten itse joku vuosi sitten tupakan polton Nicorette Nenäsumutteen avulla, joka oli tosi tehokas reseptituote, ja jonka myynti on nyt lopetettu Suomessa... ]