Ruokasienet kasvatus

[sammal]

Jos ovat näitä "jamie oliverin" paketteja, suosittelen jättämään väliin. Itellä oli noita 3pkt ja kavereille jakelin yhteensä 4-5pkt.
Mulla kasvoi muutama pikkuinen tatti, jotka oli muten tosi hyviä mutta muilla ei kasvanut kuin hometta 3kk jälkeen.
Mullakin ne paketit homehtuivat pidemmän päälle.

Tosin eipä se 7e oo paha hinta mutta sanoisin että sato on epävarmaa.

[chilimieli]

Oliko olosuhteet oikeat? Millä vedellä kasteltu alustat? Huoneilma ja seisova vesi ovat pahaksi alustoille.

[O]

Voikos noita herkkusieniä jatkaa loputtomasti? Eli ottaen ympin toisaale kolonisoitumaan jne. Luulisi olevan helppoa, kun ei kai tämä muuten olisi suosituin sieni..

[chilimieli]

Voi jatkaa. Alustan valmistaminen tosin ottaa aikaa. Useimmiten raakaaineina on oljet ja lanta.
Kontaminaatioiden välttämiseksi alusta steriloidaan ennen ymppiä.

[sammal]

Osa oli ihan paketin mukaan laitettu kasvamaan ja ja muutama boxi "minikasvarissa". Veden virkaa toimitti seisotettu h2o 

[chilimieli]

Vesi saatoi siis olla syyna. Vesi olisi hyva keittaa tai ainakin kayttaa nopeasti ennen mahdollista itiolaskeumaa. Homeita kun piisaa ilmassa. Pahoittelut enkkunappaimistosta.

Itse "kastelen" sumuttelemala keitettya vetta.

[suorama]

Mitäs tällä rintamalla tapahtuu?

Onko kokeilut olleet onnistuneita ja uudet kasvualustat täynnänsä sieniä?

[meikkupeikko]

Onko kevät paras aika aloittaa sienten kasvatus? Mietin tässä herkkusienikasvatusalustan tilaamista. Jos tilaan alustan nyt, niin kuinka nopeasti saa satoa?

[chilimieli]

Herkkusieniä voi kasvattaa koska tahansa (kasvavat pimeässä).
Saatavuus on parhaimmillaan keväällä. Ympätystä alustasta satoon kuluu pari- kolme viikkoa.
Shiitakkeet tekevät toisinaan satoa jo.ensimmäisellä viikolla, mikäli pakkauksessa on jo sienen alkuja, kuten itselle kävi.

[Aku]

Nostetaanpas tätäkin aihetta ylös.

Osterivinokasta on kasvatuksessa tällä hetkellä. Jos jotakuta kiinnostaa, niin voin tehdä puhdasta ymppiä, agar-viljelmän tai nesteviljelmän ja myydä kohtuullisen edullisesti.


Osterivinokkaan rihmastoa agarilla. Kyseistä agar-viljelmää on pahoinpidelty siirtämällä siitä palasia painekeitettyyn maissiin ja uusiin steriileihin agar-kasvualustoihin.



Painekeitetty maissi on loistava kasvualusta osterivinokasympin valmistukseen. Kuvassa kokonaan rihmastoitunut pakasterasiallinen ymppiä.



Osterivinokkaan rihmasto puskee toissijaisen kasvualustan, pastöroidun sanomalehden, läpi.



Kysymyksiä? 

[Michilin]

Saiskohan tuon kanttarelleilla tai matsutakella toimimaan...

[Aku]

^ Mainitsemasi sienilajit elävät symbioosissa puitten kanssa, joten niiden viljeleminen on erittäin hankalaa. Rihmastoa voisi saada tuotettua agar-viljelmällä, mutta itiöemien tuotanto kotioloissa on lähestulkoon mahdotonta.

[Dendrochili]

Kyllähän voisin pari ymppiä ostaa. Olisi tarkoitus pistää muutama viljelmä käyntiin.

[Aku]

Vinokkaan pinnit kurkistavat kasvatuspussin rei'istä minikasvihuoneessa. Pussin kasvualustana on 0,5 l pahvia ja vajaa desilitra maissiymppiä.

[Miquel]

Hei sienimiehet ja eritoten Aku.

Pihallani lojuu tarpeettomaksi jäänyt maakellari jossa ajattelin kokeilla sienenkasvatusta.
Kellarista senverran että se on varustettu viemärillä ja katossa on suoraan ulos johtava ilmastointiputki. Kellariin tulee sähköt ja valot löytyy, rakenteeltaan harkkotiiltä.

Kellarin varsinainen osa on kooltaan n. 2x2m ja korkeutta n. 190cm, varustettu pikkuisella tuulikaapilla, joten tuplaovien ansiosta se on myös lämpöinen.


Millaiset olosuhteet sienenkasvatus vaatii?
Entäpä varsinaiset kasvatuspaikat, jotain hyllyjäkö johon chilitarvikkeelta muovilaatikoita, vai  kuinka?
Muuta? Mitä?
Miten esimerkiksi Aku hyödyntäisi moista tyhjää kellaria, jos aikeena olisi kasvattaa siitakkeet ja herkkusienet. Sanotaan nyt kesän grillailutarpeiksi.

Jos jonkinlaisen perusinfon saisin asiaan, olisin kiitollinen.

[Aku]

Ensinnäkin, aloitetaan olosuhteiden fiksaamisesta paremmaksi:

- Maakellarin seinät olisi hyvä vuorata kasvihuonemuovilla tai vastaavalla materiaalilla. Helpottaa tilan puhdistamista esim. alkoholi- tai kloriittisumutuksella kasvatusten välissä.

- Kellariin tulee järjestää sopivasti ilmanvaihtoa. Sienien yksi itiöemän tuotantoon kannustavista tekijöistä on kasvualustan täydellisen rihmastoitumisen lisäksi sopiva kosteus, alhainen hiilidioksidipitoisuus ja kosteuden haihtuminen kasvualustoista. Ilmanvaihto voidaan toteuttaa esimerkiksi pienellä tuulettimella.

- Kosteus olisi hyvä saada pysymään kasvatustilassa aina vähintään 70 prosentissa, mieluiten yli 90 %. Sumutinpullo ja tarvittaessa ilmankostutin ovat loistavia apuvälineitä. Mikäli kosteutta ei saada pysymään muutoin korkeana, voi tulla kysymykseen esim isojen säilytyslaatikoiden käyttäminen sieniterraarioina. Siinä tapauksessa kannattaa etsiä verkosta ohjeet shotgun-terraarion valmistukseen.

- Mikäli pärjäät ilman terraarioiden valmistamista, kavualustat sijoitetaan kasvatustilaan hyllyille.

- Useimmat sienet tarvitsevat valoa kasvaakseen normaalin muotoisiksi. Esimerkiksi osterivinokas on runsaasti valoa tarvitseva laji.

- Kasvualustojen sterilointi suoritetaan sisällä painekattilalla. Pastöroinnin voi hoitaa isommilla kasvualustamäärillä vaikka ulkona tynnyrissä.

Osterivinokkaan viljely:
Helppoa, kasvaa käytännössä melkein missä vaan. Kasvualustaksi käy pahvi, sanomalehdet, olki, jyvät yms. Vaatii paljon kosteutta, valoa ja ilmanvaihtoa tuottaakseen kauniita, suuria itiöemiä. Liian vähäisen ilmanvaihdon merkkinä ovat, kuten muillakin sienilajeilla, hontelot itiöemät.

Siitakesienten viljely:
Siitakkeen viljelyssä käytetään toissijaisena kasvualustana sahanpurua. Siitä voi tehdä joko ns. kasvualustaharkon sopivan malliseen astiaan kippaamalla steriloidun tai pastöroidun sahanpurun sekaan rihmastoymppiä. Sahanpuruharkon annetaan rihmastoitua kokonaan ja sen jälkeen se siirretään kasvatustilaan. Siitaketta voi myös kasvattaa vadeissa tai ns. monotubeissa, mutta tällöin sato jää kuulemma pienemmäksi. Siitakesieni on hieman haastavampi viljeltävä kuin osterivinokas, joten suosittelen lukemaan yksityiskohtaisempia ohjeita mykologiaa ja ruokasienten kasvatusta käsitteleviltä foorumeilta.

Herkkusienen viljely:
Alusta asti haastavampaa, kuin edellämainittujen lajien viljely. Rihmaston kasvatus aloitetaan yleensä valmiiksi tuottoisaksi todetusta kannasta agarilla, josta siirrytään jyväympin tekemiseen. Toissijaisena, lopullisena kasvualustana, toimii joko pastöroitu lanta tai kompostimulta + vermikuliitti. Toissijaisen kasvualustan tekemisen sijaan herkkusienet voi kasvattaa mm. kompostimullalla katetuilla jyvillä. Kaupallisilla viljelmillä ongelmana herkkusienten viljelyssä ovat yleensä Trichoderma-homeet.

Pahoittelen mahdollisia kirjoitus- ja asiavirheitä. Onko jotain kysyttävää vielä?

[Miquel]

Pastörointi vaikuttaa hankalalta äkkiseltään. Jos viljely tapahtuu esim. chilitarvikkeen 117x40x4cm muovialustalla niin tilavuuttahan tuossa on jo 18.7l
Vaatiiko se tosissaan painekeittämisen, vai hoituuko homma kippaamalla laakeaan astiaan/seulassa olevaan lanta/kompostimultakasaan reilusti kiehuvaa vettä? 

Kuvauksen perusteella haluaisin kokeilla osterivinokasta ja herkkusientä.

Pikku edit vielä:

Ilmanvaihto voidaan toteuttaa esimerkiksi pienellä tuulettimella

...Eli puhallin tuomaan raitista ulkoilmaa kellariin, eikä ainoastaan vain pyörittämään sisäilmaa?

Mitenkäs kasvatuslämpötilat?

[Aku]

Sterilointi, esim. jyväympin valmistamiseen, vaatii painekeitintä tai autoklaavia, jotta bakteerit ja homeitiöt saadaan tapettua. Pastörointi taas tarkoittaa sitä, että kasvualustan lämpötila pidetään 65-90*C tunnista kahteen tuntiin. Pastörointia käytetään toissijaisen kasvualustan (olki, pahvi, lanta, multa yms.) käsittelyyn, ennen kuin siihen sekoitetaan rihmastoituneita jyviä. Pastörointi onnistuu yksinkertaisimmillaan saavissa johon kaadetaan kuumaa vettä tunniksi tai pariksi ja ylimääräinen vesi puristetaan pois pastörointiprosessin päätteeksi.

Viljelmien kontaminaativapaina pitämiseen kannattaa perehtyä huolella, niin ei haaskaa aikaansa epäonnistumisiin. Loppujen lopuksi pästörointi on helppoa. Ja kannattaa tehdä kerralla hieman pienempiä ja syvempiä muovialustallisia kasvualustaa, kuin tuo esittämäsi chilitarvikkeen 117x40x4cm muovialusta. Ei kaikkia munia yhteen koriin ja niin edespäin...

[Aku]

...Eli puhallin tuomaan raitista ulkoilmaa kellariin, eikä ainoastaan vain pyörittämään sisäilmaa?

Mitenkäs kasvatuslämpötilat?

En osaa sanoa kumpi toimisi paremmin, sillä kokemusta kyseisen kaltaisissa tiloissa kasvatuksesta ei käytännössä itselläni ole. Itse kokeilisin ensin puhallinta tuomaan raitista ulkoilmaa kellariin.

Kasvatusläpötilat vaihtelee sen mukaan mitä kasvatetaan. Tärkeintä on, että lämpötilat pysyisivät 10*C yläpuolella. Osterivinokas kasvaa parhaiten seuraavissa lämpötiloissa / vaihe:
Kasvualustan rihmastoituminen: 20-25*C
Itiöemien tuotanto 15-20*C

[Aku]

Muutama osterivinokkaan pinni sanomalehdellä




Pahvialustalla tullutta osterivinokkaan satoa pääsinkin jo maistelemaan eilen. Olivat oikein hyviä, kun paistoi oljyssä ja maustoi kevyesti suolalla.