(http://www.hirvikoski.fi/kunto/chili/08/ripsiaistoukka.jpg)
Uskoin, että noista toukista tai niiden aikuismuodosta, millin pituisista tummista "kärpäsistä" ei ole suurta harmia. Ulkona ja parvekkeella niitä tulee kasvien lehdille ja saattavat vahingoittaakin lehteä pahasti, mutta uusia lehtiä kasvaa tilalle. Tilanne muuttuu, kun kasvit ja niiden mukana ripsiäiset tuo sisään ja kasvien kasvu pysähtyy talviolosuhteissa. Uusia korvaavia lehtiä syötyjen tilalle ei enää olekaan.

Eikä tämä vielä pahinta.

Tänään huomasin, että ne paholaiset, lentävät aikuiset (http://javu.kapsi.fi/inferno/index.php?topic=4107.msg49383#msg49383) syövät myös pikkutaimia, jopa sirkkalehtiä. Pienet taimet tuskin kestävät myrkkyjä, joten ruiskutelkaa ennen siementen pinnalle tuloa kaikki huonekasvit, jos on pieninkin aavistus, että ripsiäisiä lentelee asunnossa. Ne eivät ole mitenkään erityisesti chilien tuholaisia, vaan viihtyvät melkein missä tahansa vihreälehtisessä.

J Leskisen Ötömapin (http://jleskinen.net/index.php?p=otomap) perusteella ainoa todella tehoava keino on juurten kautta annettava myrkky, mutta siitä ei ole hyötyä talvella, jos uutta kasvua ei juurikaan tapahdu. Siinä on samassa myös lannoitepuikko, joten ainakaan ihan pikkutaimille sellaista ei voi suositella. Pelastautuvat ehkä ripsiäisiltä, mutta kuolevat ylilannoitukseen.

Tätä ongelmaa juuri kirosin päiväkirjassani. Yritän tuhota bonsaissa olevaa ripsiäistä raidilla, puikoilla ja neemillä. Onneksi se ei ole viellä eksynyt toiseen huoneseen jossa nagani majailee. Vai pitäisikö suosiolla heittää tuo bolivian rainbow bonsai roskiin ja odotella vähän aikaan ennen uuden kauden aloittamista?

Provado-puikkojen (http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/provadopuikko.html) pitäisi ratkaista ongelma mutamassa viikossa.

Mutta tuotetiedoissa sanottiin: Valmistetta ei kannata käyttää kasvin lepokautena, koska silloin teho jää heikoksi.
Eli jos uutta kasvua ei ole, myrkky ei kulkeudu lehtiin ripsiäisten syötäväksi. Huolehdi nyt ainakin riittävästä valaistuksesta.
Ne pienet mustat osaavat lentää, joten viereiseen huoneeseen pääsy ei ole niille ongelma. Pidä tarkkaan silmällä sitä Nagaakin.

Provado-puikkoa juurikin tarkoitin, unohtui vaan tuo nimi. Uutta kasvua tuohon pukkaa kokoajan/pikkuhiljaa ja alkanut tekemään ensinmäisiä marjojakin (myrkyillä ei väliä koska näitä ei syödä).

Yrittänyt tarkkailla nagaa päivittän ja olen antanut ehkäisevästi jo neemiä ja muutaman kerran raidia. Ainoastaan pelottaa tuleva kausi jos nämä iskevät takaisin. Mites muuten vesiviljelyssä kannattaisi yrittää tuhota näitä p*skiaisia, kun kerta tulevat immuuneiksi raidille jne. Provado kun on tarkoitettu koristekasveille (ainakin tuoteselosteen mukaan)?

Kärpäspaperia tarpeeksi niin rupee ripsiäisetkin väheneen.

Provadoa saa myös suihkeena.
Tehoaa myös kasvien lepokaudella.
Vahvalla toluliuoksella suihkuttelu toimii myös. Sumutuksessa pitää olla tarkkana, että kaikki kasvit ja jokainen ripsiäinen saa tolua niskaansa. Muuten kehittävät äkkiä tolulle vastustuskykyä.

*Huoh* Meillä lentelee jouluateriallakin näitä :(  Tod kyllästynyt niihin! Kolme viikkoa sit annoin tolu-mäntysuopa suihkutuksen ja kastelun (siis myös juurien kautta kasvit saavat myrkkyä sen verran kuin talvella huolivat). Lentävät ja ryömivät otukset vähenivät hetkellisesti, mutta taas niitä tunkee jopa nenän sieraimiin. Välillä käväsee ajatuksissa heittää kaikki chilikasvit menemään tämän ongelman takia, mutta... Sitten ei jääkään vihreää (ja punaista  ;) ) kämppään... Ne kun o lähes ainoat kasvit... Kärpäspaperit ja vesiastia-ansat ei oikein helpotusta ole tuoneet.

Huomatkaa muuten, että vain puutolua suositellaan käytettäväksi kasveille. Ei siis mänty- ym toluja. 
Provadoa voisin vielä kokeilla. Kiitos vinkistä  :)

Provadolin vaikutusaika on 8 viikkoa muistaakseni, joten on syytä varoa sadon poimintaa sinä aikana. Itse en satoavalle kasville antaisi ensinkään Provadolia, vaan yrittäisin tulla toimeen esim. Raid tyyppisillä sumutteilla niiden kanssa.
Provadol tosin on tehokas, ainakin villakilpikirvat hävisivät sen avulla.

Lainaus käyttäjältä: Pimms - joulukuu 26, 2008, 13:20:58 ip
*Huoh* Meillä lentelee jouluateriallakin näitä :( 

Suurin osa lentävistä on harsosääskiä. Niistä pääsee melkein kokonaan eroon kun pitää mullan pinnan kuivana. Kastelua harvemmin, vähemmän ja aina alakautta.

Myrkkyruiskuttelut pitää tehdä viikon välein uudestaan. Niitä syntyy aina lisää. Ongelma ruiskuttelussa ainakin minulla on, että osassa on satoa puussa ja toisaalla on niin pieniä taimia, että ne eivät kestä myrkkyjä. Eli johonkin jää aina pesäke, joka hetken päästä leviää. Homma olisi pitänyt hoitaa ennen chilien sisään tuontia, mutta nyt se on pelkkää jälkiviisautta, eikä ole korjattavissa enää.

Lainaus käyttäjältä: Pimms - joulukuu 26, 2008, 13:20:58 ip
Huomatkaa muuten, että vain puutolua suositellaan käytettäväksi kasveille. Ei siis mänty- ym toluja. 
Provadoa voisin vielä kokeilla. Kiitos vinkistä  :)

Miksi sitten mäntysuopa purkissa lukee ohje kuinka sitä käytetään torjunta aineena?  ???  ja mistä sitä saa?? en ole koskaan nähnyt kaupassa sellaista...

Mäntysuopahan ei kuulu noihin edellä mainittuihin toluihin. Eli sitä voi käyttää. Mäntysuopaa löytyy luultavasti joka kaupasta.

siis kyl mä tiedän mistä mäntysuopaa saa, mut puutolua en ole nähnyt. en taaskaan osannut ilmaista itseäni ;)

Mäntysuovan ei enään luvata tehoavan ripsiäisiin. Aiemmin ohjeissa luki toisin.
On myös testattu mäntysuovan toimivuus ripsiäisiin, ei todellakaan tehoa. Tulee vaan puhtaampia ripsiäisiä  ;D

kokeilkaapa sekoittaa siihen mäntysuovan joukkoon rapsiöljyä tai rypsiöljyä. Voi auttaa ripsareihinkin paremmin.

arg. ripsiäisiä löytyy kyllä. todennäköisesti Annuum: Peter pepper houkutteli kavereita, ja nyt RED Habanero maistuu hirviöille todella mukavasti. =( murh.

Onko jotkin lajikkeet ripsiäisille/tuholaisille kelpaamattomia? annuumit käsittääkseni herkimpiä....

noita chilejä on tuossa sen verran että ei jaksaisi mäntysuopaa ruiskia kaikkiin, ja sekin vissiin tehoaa vain hetkeksi??
Onko olemassa mitään hyvää tapaa tuhota noita ripsiäisiä?
Epäilyttää laittaa mitään hirmu myrkkyjä chileihin jos aikoo vielä syödäkkin niitä....
prkl otukset....

hmm... voikohan ripsiäisillä olla osaa kukkien irtoamiseen/tippumiseen? kukat jotenkin irtoavat todella herkästi ja freesin näköisenä.
lähes joka kukassa mönkii ripsiäinen.. prkl.

lannoituksena, on biobizz 4ml/bloom+1ml/grow litraa kohden, joka kerta. vai olisiko liikaa typpeä tässä setissä?
Tosin puskissa on kyllä aikas moonta podia roikkumassa jo....

kyl miu mäntysuopa pullos luki että tehoaa mm. ripsiäisiin

Neonikotinoideja sisältävien kasvinsuojeluaineiden käyttöä rajoitetaan
4.10.2013

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on rajoittanut viiden neonikotinoideja sisältävän kasvinsuojeluaineen käyttöä. Öljykasvien siementen peittaukseen käytettävän Elado FS 480:n käyttö kielletään kokonaan. Myös öljykasvien peittaukseen käytettävän Cruiser OSR:n käyttö kielletään kevät- ja syysrypsin sekä kevät- ja syysrapsin viljelyssä.  Cruiser 350 FS kielletään herneen viljelyssä. Provodo-aerosolia ja -puikkoa saavat jatkossa käyttää vain ammattilaiset.


http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Neonikotinoideja-sisaltavien-kasvinsuojeluaineiden-kayttoa-rajoitetaan/ (http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Neonikotinoideja-sisaltavien-kasvinsuojeluaineiden-kayttoa-rajoitetaan/)

Ihan paikallaan että suojellaan. Huvittavaa on se että harrastelijoilta joilta ei todellisia päästöjä synny, kielletään nämä aineet.
Verratkaa mielesänne esim. 10 ha rypsi yms. sellaista peltoa/viljelmää, ja sitten vaikka chilienharrastajat ja vaikka martat pelargonioidensa kanssa....
En väheksy marttojen toimintaa ylläolevasta viittauksesta huolimatta.

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - lokakuu 04, 2013, 13:19:39 ip
Ihan paikallaan että suojellaan. Huvittavaa on se että harrastelijoilta joilta ei todellisia päästöjä synny, kielletään nämä aineet.
Verratkaa mielesänne esim. 10 ha rypsi yms. sellaista peltoa/viljelmää, ja sitten vaikka chilienharrastajat ja vaikka martat pelargonioidensa kanssa....
En väheksy marttojen toimintaa ylläolevasta viittauksesta huolimatta.

Useimmat harrastajat toki tajuavat olla myrkyttämättä esim. provadolla muuten kuin sisätiloissa. Ongelma voi tulla välineiden huuhtelussa esimerkiksi, kun provadoa ei saa missään nimessä päästää esimerkiksi jäteveden mukaan.

Minä laitan sen Provadon kukkapurkkiin.

Siltikin puhutaan aivan olemattomasta kuormasta, verrattuna juuri johonkin isoon viljelmään.

Lainaus käyttäjältä: Jame - lokakuu 04, 2013, 13:12:50 ip

http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Neonikotinoideja-sisaltavien-kasvinsuojeluaineiden-kayttoa-rajoitetaan/ (http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Neonikotinoideja-sisaltavien-kasvinsuojeluaineiden-kayttoa-rajoitetaan/)

Huom! Ma 7.10. korjattu kasvinsuojeluaineiden käytön rajoituksien päivämäärät oikein.

    Provado-aerosoli (tehoaine imidaklopridi): 1.12. alkaen käyttö rajoitetaan vain ammattikäyttöön ja sisätiloihin
    Provado-puikko (tehoaine imidaklopridi): 1.12. alkaen käyttö rajoitetaan vain ammattikäyttöön.

hamstrauksen paikka!

(https://encrypted-tbn2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSGVjBxDDf_lC3yEZKDdTMFYeNLQac6M951_mflPOZGdKkfzn9EPg)



(http://www.puutarhasielamaan.fi/documents/10711/534535/ProvadoHy%C3%B6nteispuikot200px.jpg?t=1358162478400)

Amattikäyttöön sitä saa, nyt kun EU on murahtanut Suomelle että myrkkyjä täytyy vähentää, niin sätkynuket keksi vähentää niitä sieltä, missä sillä ei ole mitään merkitystä.
Kun katsot tuota traktorin myrkkyruiskutusta, niin mieti montako Provadopaketti siinä lentää peltoon joka minuutti.....
Sitten täällä fiksuimmat keksii että meiltähän menee huuhtelujääminä Provadoa suoraan luontoon.....Unohtaen että se kulkee 5 altaan kautta vedenpuhdistamoissa...
Tuosta sumusta leviää iso osa tuulen mukana myös eri paikkaa kuin pitäisi.
Ei ole sattumaa, että ne viljavimmat maat on jokilaaksoissa, ja sinne jokeen sitä myrkkyä myös menee.

En minä sitä vastaan ole, etteikö viljelijät saisi elinkeinonsa turvata tuholaisilta myrkytämällä.

Mutta se vituttaa, että kilvenkiillotuksessa syyllistetään kaikkein pienin ryhmä, jonka myrkyt jää kaiken lisäksi sinne kukkaruukkuun ja hajoaa sinne...

Itse ostin Provado paketi viime talvena, olen siitä yhden kapselin murskannut veteen ja kaadoin sen bollen kukkaruukkuun  :o.... Syyllinen olo :-[.... APUVA  :o :o

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - lokakuu 08, 2013, 22:13:14 ip
Sitten täällä fiksuimmat keksii että meiltähän menee huuhtelujääminä Provadoa suoraan luontoon.....Unohtaen että se kulkee 5 altaan kautta vedenpuhdistamoissa...

Provado ei sakkaudu niihin altaisiin. Totta on kuitenkin, ettei yksityisten ihmisten provadonkäytöllä ole kuin pienimuotoisia paikallisia seuraamuksia pahimmillaankaan. Ammattiviljely sen sijaan on aivan eri asia. Siellä määrät ovat todellakin ihan eri sfääreissä.

Mutta päättäjillä lienee mielikuva, että ammattilaiset osaavat käyttää kasvintorjunta-aineita oikein, eikä sitä joudu esimerkiksi vesistöihin (eipä!) ja muutenkin vastuullisemmin. Monia maataloudessa yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä voidaan pitää täysin vastuuttomina ja jopa vaarallisina yksityishenkilön suorittamina.

Lainaus käyttäjältä: Jani M - lokakuu 04, 2013, 14:40:41 ip

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - lokakuu 04, 2013, 13:19:39 ip
Ihan paikallaan että suojellaan. Huvittavaa on se että harrastelijoilta joilta ei todellisia päästöjä synny, kielletään nämä aineet.
Verratkaa mielesänne esim. 10 ha rypsi yms. sellaista peltoa/viljelmää, ja sitten vaikka chilienharrastajat ja vaikka martat pelargonioidensa kanssa....
En väheksy marttojen toimintaa ylläolevasta viittauksesta huolimatta.

Useimmat harrastajat toki tajuavat olla myrkyttämättä esim. provadolla muuten kuin sisätiloissa. Ongelma voi tulla välineiden huuhtelussa esimerkiksi, kun provadoa ei saa missään nimessä päästää esimerkiksi jäteveden mukaan.

Useimmat joo, mutta ongelman aiheuttavatkin ihmiset jotka toimivat vastoin ohjeita.

Ylen uutinen (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/04/29/kesan-otokoita-torjutaan-jarein-myrkyin)

Lainaus-   Olen kuullut joitakin tapauksista, joissa parveke- ja terassikukkia on käsitelty Provado-puikoilla, ja havaittu, että mehiläisiä kuolee. Jos aine on tehokasta haitallisten tuhohyönteisten torjuntaan, se on myös haitallista muille hyönteisille, Tukesin Sari Autio muistuttaa.

LainausProvado-puikot on tarkoitettu käytettäväksi "kodeissa". Siksi pakkauksessa ei mainita ympäristövaaroista.

LainausVaikka EU kieltää kolme neonikotinoidia mehiläisiä houkuttelevien kasvien suojelemisessa, kaupan hyllyllä muutos ei välttämättä näy. Kun tuote on tarkoitettu käytettäväksi vain sisätiloissa tai jos sillä ei ole yhteyttä kasvien osiin, vaaraa pölyttäjille ei ole - siis jos tuotetta käytetään oikein.

On toinen asia, miten tarkasti luemme pakkausten pienellä präntättyjä ohjeita. Moni saattaa ajatella, että "kotona" käytettävää ainetta voi käyttää parvekkeella ja sisätilaan tarkoitettua ainetta kasvihuoneessa. Näin ei ole.

Ja mitä Provadon ammattikäyttöön tulee, niin sitä käytetään kyllä ihan jossain muualla kuin avomaan viljelyksillä.

Lainaus käyttäjältä: Herpiili - lokakuu 08, 2013, 23:31:52 ip
Ja mitä Provadon ammattikäyttöön tulee, niin sitä käytetään kyllä ihan jossain muualla kuin avomaan viljelyksillä.

Joo, en minäkään ole kuullut, että Provadoa käytettäisi avomaan viljelyksillä, mutta esimerkiksi rypsin kanssa käytettäneen jotain samankaltaista tavaraa.

Kuvien tarkoitus oli saada pikkusieluiset näpertelijätkin tajuamaan asioiden mittasuhteita, ei niinkään väittää että sitä samaa myrkkyä sinne menee.
Itse olen jyväjemmarin poika, joten tiedän kyllä jotain noiden käytöstä ja vaaroistakin.
Pitäisikö heittää ennenkuin joku muu ehtii, ettei ne Provadot niistä suuttimista läpi mahdu  :o  ;).
Tuosta sitten en tiedä, mitä sinne peltoon eniten menee, riippuu varmaan lajista. Mutta kasvimyrkkyjä rikkaruohojen hävityksiin, sekä homeen tai härmän takia ja sitten vielä kärpäset ja kirvat sekä punkit (ripsiäisetkin ehkä) vaativat omat myrkkynsä.


Lisäyksenä sanottakoon että viittaus pikkusieluisuuteen on kohdenettu päättäjiin.... Ei missään tapauksessa kehenkään täällä. Vapaus mielipiteeseen kuuluu kaikille  :).

Ammattilaiset ei taatusti käytä Provado-nimistä tuotetta, mutta kylläkni samaa vaikuttavaa ainetta sisältäviä myrkkyjä kuten Confidoria (http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/ammattituotteet/tuholaisten-torjunta/confidor-wg-70/). Rypsin tapauksessa neonikotinoideja käytetään siemenien käsittelyyn, ei tietääkseni peltojen ruiskutuksiin.

Mä sain tyttöystäväni metsänhoitaja-viljelijä-veljeltä [joka muuten on koulutukseltaan lakimies] pitkän tietoiskun kesällä tästä kieltotouhusta. Siinä sai käsityksen että Euroopan isojen maiden päättäjät vain kyykyttää pientä Suomea ja haluaa lopettaa käytännössä koko viljelyn täällä pohjoisessa ... Mehiläisten suojelu on vain tekosyy.
Tuosta siementen peittauksestahan ei mehiläisille juurikaan kulje myrkkyä, kun se on haihtunut niistä kasveista ajat sitten siinä vaiheessa kun ne kukkii ja houkuttelee mehiläisiä. En nyt muista mikä öttiäinen se oli, mutta joku kirvantapainen tahtoo syödä rypsistä ne idut täällä alkunsa, ja ilman torjuntaa viljely ei tahdo onnistua ollenkaan.
Toinen juttu on se viljelyn kierto, jossa pitää eri paikoissa vaihtaa viljelykasveja aina parin vuoden päästä. Rypsi on ollu siinä kierrossa aika oleelinen kasvi, ja sen viljelyn loppuminen haittaa monien muidenkin kasvien viljelyä. Nythän jäljelle jää vain juurekset ja viljat. Ja tietysti mansikat sekä chilit  ::)

Saksalaiset naureskeli ja keksi sanan Suomettuminen joskus aikanaan kun Suomalaiset poliitikot oli rähmällään Venäläisille. Nyt Europpalaiset käyttävät samaa Suomalaista alemmuudentuntoa hyväkseen ... Eipä 'Suomen poliitikot paljon kapinoi ..

Pitääpä käydä ostamassa muutama paketti Provadoja, minunkin  ;D

PS.PS:
Mä muuten aika hiljattain kastelin Provado-vedellä ulkoa tuomani myöhäiset Annuumit ja huomasin juuri eilen, että oli ilmestynyt jotain ripsiäisiä nimenomaan torjunnan jälkeen!! Kirvat lähti, mutta nyt vilisteli pienenpieniä satajalkaisia Purple Jalapenossa ym.
Nuo 3 kyseistä kasvia elelevät eri huoneessa kaukana muista chileistä. Eilen sitten sumuttelin likomäriksi Spruzitilla ja laitoin vielä jätesäkkiin yöksi, johon sumuttelin Kukka Raidia reilusti ... Saapa nähä ...  :-X :-X

Kukka Raidia oli muuten Honkkarissa 50% alennuksella, niin ostin pari. Näyttivät kasvit kestävän sen ainakin selvästi paremmin kuin Cooper-sprayn, jolla tapoin kaikista taimistani ja isommistakin latvat keväällä: Jopa wanha melkein pakkasenkestävä Lemondrop veti latvat valkoisiksi Cooper-käsittelyllä!

Lainaus käyttäjältä: sorrii - lokakuu 22, 2013, 14:39:23 ip
PS.PS:
Mä muuten aika hiljattain kastelin Provado-vedellä ulkoa tuomani myöhäiset Annuumit ja huomasin juuri eilen, että oli ilmestynyt jotain ripsiäisiä nimenomaan torjunnan jälkeen!! Kirvat lähti, mutta nyt vilisteli pienenpieniä satajalkaisia Purple Jalapenossa ym.
Nuo 3 kyseistä kasvia elelevät eri huoneessa kaukana muista chileistä. Eilen sitten sumuttelin likomäriksi Spruzitilla ja laitoin vielä jätesäkkiin yöksi, johon sumuttelin Kukka Raidia reilusti ... Saapa nähä ...  :-X :-X

Kukka Raidia oli muuten Honkkarissa 50% alennuksella, niin ostin pari. Näyttivät kasvit kestävän sen ainakin selvästi paremmin kuin Cooper-sprayn, jolla tapoin kaikista taimistani ja isommistakin latvat keväällä: Jopa wanha melkein pakkasenkestävä Lemondrop veti latvat valkoisiksi Cooper-käsittelyllä!

Itse tein saman virheen. Annuumit sisälle Baccojen, Chinensien yms kanssa. Siitä se sitten lähti, nimittäin ripsiäisongelma. Viikossa jokaisessa kasvissa hopeanharmaan läikittämiä lehtiä. Parasta on vielä se että juuri idätetyt Pubet on taimivaiheessa ja ne pirkaleet pörrää niidenkin kimpussa. Kaikki vahingoittuneet lehdet pois (siellä oottaa uusi sukupolvi kuoriutumistaan), jätesäkkeihin ja raid sumutus. Perusteellinen suihkutus ja hyvä ettei käyty kaikki saunassakin samalla.

Sisällä tuo ilmankosteus tuppaa menemään miten sattuu kun patterit mäjähtää päälle.

Aktiivista sumutusta vedellä ja ruukkusoran raidaamista hieman useammin kuin itse kasvien (kasvit varmaan pitää raidata kerta viikkoon). Kaippa ne pitkäjänteisellä tuhoamisella saa kuriin.

Nimim. Ei enää ikinä Annuumeja sisälle.

Mä oon ollut tosiaankin aika huoleton tuholaisten suhteen ensimmäisen kunnon kirvainvaasioni jälkeen, jonka sain loppumaan Provadolla. En ole ollut huolellinen, kun kasveja on paljon eri huoneissa. Viime talvena sitten vituttti!!  ???

Mun pyhä päätös oli että hävitän kaikki kasvit syksyllä vähäksi aikaa - tai jätän korkeintaan muutaman parhaan kasvin tapiksi leikattuina. Nyt vaan kävi taas niin että kuskasin syksyn kylmien alettua taas monta isoa kasvia täynnä raakileita kotiin. Lasiparvekkeella annoin noiden hitaasti kypsyä ja pidin viime viikkoon asti oven raollaan ettei mene pakkaselle. Viime viikolla nostin viimeiset 4 puskaa pubeja sisälle. Viimeinen annuum [Homera] meni 3 viikkoa sitten; Naga 2 viikkoa ...

Nyt näyttää ettei öttiäisiä olisi, kun tuli yksittäisiä kasveja -noita kirottuja annuumeja lähinnä- myrkyteltyä juurikin Spruzit ja Kukka-Raid sekä säkki -menetelmällä. Joku pienei itikka välillä näkyy lentelevän siellä täällä ...

Kova houkutus on siis tässä vaiheessa säilyttää talven yli jopa aika isoina muutama kasvi. Noista rumista Rocotoista [red peruvian] otan pistokkaita vanhaan tapaan. Iso Nagan ranka jonka jätin 60cm mittaan tekee jo uutta lehvästöä. "Orange Rocoto" [joka lienee R. Peru Cusco] on niin maan komia ettei sitä voi pieneksi leikata ... jne...

Ensimmäiset idätykset aloittelen joulukuun alussa sitten kämppään jossa on ollut ulkoa tuotuja kasveja joka puolella. Saas nähdä joudunko kiroamaan enemmän kuin viime keväänä ... Sainpa mä satoa niistäkin punkkien, kirvojen ja ripsiäisten raiskaamista taimistani. Jouduin vaan pitkin kevättä tämän tästä myrkyttelemään kaikki vuorollaan ... Saa nähdä kuinka ukon käy!?

En tiedä olenko vaan malttamaton, mutta kasvien peitto kirkkaallapussilla + raid yhdistettynä 1-2 päivän välein tehtyyn mäntysuopasuihkutteluun ei tunnu karkottavan noita elukoita... Onko tietoa kelpaako nuo provadopuikot ebbissä oleville kasveille ja kissanhiekassa majaileville boncheille?

Lainaus käyttäjältä: RoIIon - maaliskuu 07, 2015, 09:40:26 ap... kasvien peitto kirkkaallapussilla + raid yhdistettynä 1-2 päivän välein tehtyyn mäntysuopasuihkutteluun ei tunnu karkottavan noita elukoita...

Kyllä ne minun chileistäni on lähteneet (ainakin muutamaksi kuukaudeksi) Raidilla ja suovalla. Tuossa sinun tavassasi on pari mahdollista sudenkuoppaa:
a) Pyretriini (Raid) haihtuu valon vaikutuksesta nopeasti, joten musta pussi tai komerossa ruiskuttelu on tehokkaampaa.
b) Mäntysuopa ja Puu-Tolu muodostavat hyönteistoukkien ympärille saippuakalvon, joka haittaa niiden hengitystä ja muuta aineenvaihduntaa. Se tehoaa vasta päivän, parin viiveellä. Jos ruiskuttelee joka päivä, kalvo voi pehmentyä ja toukat pelastua. Jos sen huuhtelee vedellä, teho poistuu kokonaan. Sopiva uusintaväli ruiskutuksille on lähemmäs viikko.

Sitten on tietysti se juttu, että nuo osaavat lentää ja niitä saattaa olla jossakin muussa kodin viherkasvissa vaikka toisessa huoneessa ja tulevat sieltä vierailemaan. Parvekkeelle ne tulevat ulkoa. Ei meillä ainakaan voi kokonaan välttyä ripsiäisiltä, mutta ne eivät tapa kasveja nopeasti, vaan vahingon huomaa kyllä ajoissa.

Mulla Raid tehosi ripsiäisiin.  Myrkytys iltaisin valojen sammuttua.
..ja mäntysuopasuihkuttelu pitää tehdä lehtien alapinnoille jossa nuo toukat viihtyvät.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - maaliskuu 07, 2015, 11:04:27 ap
a) Pyretriini (Raid) haihtuu valon vaikutuksesta nopeasti, joten musta pussi tai komerossa ruiskuttelu on tehokkaampaa.

Suihkuttelin raidit nimenomaan illalla kun valaistus oli jo poissa. Pitänee kokeilla vielä toistaa käsittelyä.

Lainaus
b) Mäntysuopa ja Puu-Tolu muodostavat hyönteistoukkien ympärille saippuakalvon, joka haittaa niiden hengitystä ja muuta aineenvaihduntaa. Se tehoaa vasta päivän, parin viiveellä. Jos ruiskuttelee joka päivä, kalvo voi pehmentyä ja toukat pelastua. Jos sen huuhtelee vedellä, teho poistuu kokonaan. Sopiva uusintaväli ruiskutuksille on lähemmäs viikko.

No tässä on sitten ainakin tullut oltua liian aktiivinen. Pitää rajottaa liipasinsormea 😄

Lainaus
Sitten on tietysti se juttu, että nuo osaavat lentää ja niitä saattaa olla jossakin muussa kodin viherkasvissa vaikka toisessa huoneessa ja tulevat sieltä vierailemaan. Parvekkeelle ne tulevat ulkoa. Ei meillä ainakaan voi kokonaan välttyä ripsiäisiltä, mutta ne eivät tapa kasveja nopeasti, vaan vahingon huomaa kyllä ajoissa.

Kyllähän täälä ilmatilassa jotain lentää. Laitoin banaanikärpäsansana toimivan omenaviinietikka+fairy - liemen tuonne chilinurkkaan ja kyllä sinne 1 sukeltaja on uponnut. En ole varma onko se ripsiäinen, mutta ainakaan banaanikärpänen se ei ole. Kaikki kämpän kasvit on tullut käsiteltyä mäntysuopaliuoksella, mutta raidittaminen meneekin jo sitten työlääksi.

Pitää vaan jatkaa sinnikkäästi. Nuo bonchit mua eniten huolestuttaa kun niistä osa on ravistanut melkein kaikki lehtensä jo pois. Tulee pian raatoja 😞

Aloittelevana chilikasvattajana kuka on harvinaisen herkkä kaikenmailman kemikaaleille olen huolissani siitä että joku kaunis päivä joudun itsekin ötökkä sotaan.

Kun puhuin asiasta Helsingin Chilitarvikkeen myyjänkanssa hän sanoi että tuholais ötököiden predaattoreja voi tilata noin 30e joka riittää ilmeisesti suuremmankin määrän tappamiseen. Mistä näitä saa? Onko niitä helppo hommata ja saako niitä tilattua ympärin vuoden?

Kasvatan välttääkseni tätä ongelmaa rakkaat chilini sisällä, vaikkakin olen harkinnut ison basilika plantaasin pistämistä tuonne partsille jotta saisin kerralla tehtyä ja pakastettua vuoden pestot. Mutta tämän ketjun luettuani en uskalla mitään kasvattaa tuolla partsilla kun partsin ovi on ihan chilijeni vieressä.

Onko kukaan kokeillut lihan syöjä kasveja? Ikeasta ainakin saa niitä kuppimaisia minne mahtuisi keralla enemmän kuin venus flytrappiin. Ovat muutenkin kauniita niin niitä voisi syyttäkin kasvatella.

Pienenä äitini on tehnyt omista chileistämme jotain chili vesi sekoitusta ja ruiskuttanut sillä koko puutarhan tarpeen tullen. Ilmeisesti tämä toimi ainakin jonkin aikaa mutta jossain vaiheessa hän lopetti sen, en muista mistä syystä. Mutten muista että meillä olisi ollut sen koommin kummempia tuholais ongelmia. Toisaalta silloin ei sellaiset asiat hirveesti kiinnostanut niin ehkä tuholais uutiset eivät kantautunut korviini, tai sitten kantautui mutta jäi kuulematta  ;D.
Kun meillä chili ihmisillä olisi käytettävänä laaja valikoima chilejä niin luulisi että jollain chili sekoituksella saisi ötökät nirhattua.

Wikipedia:
""Although hot chili pepper extract is commonly used as a component of household and garden insect-repellent formulas, it is not clear that the capsaicinoid elements of the extract are responsible for its repellency."[38]

The first pesticide product using solely capsaicin as the active ingredient was registered with the U.S. Department of Agriculture in 1962.[36] There are multiple manufacturers of a capsaicin-based gel product claiming to be a feral-pigeon (Columba livia) deterrent from specific roosting and loafing areas. Some of these products have an EPA label and NSF approval" (jos joku kaipaa suomennosta niin pyydettäessä editoin tänne sellaisen)

Tällä perusteella voisimme kokeilla esim chili pulverin liuottamista veteen ja sitten sen ruiskuttamista kasveihin. Ehdottaisin että monen eri chilin pulvereita sekoitettaisiin, jotkut ovat varmasti toimivampia kuin toiset näin mahdollisuus että osuisi toimivaan on korkeampi sekä tuholaisten lienee vaikeampaa kehittää sietokykyä kun kyseessä on moni osainen kombinaatio.
Tällätavoin voisimme saada halpaa tuholais torjuntaa joka ei lisää muuta kuin korkeintaa tulisuutta omiin chileihimme. Ruiskutukseen tietty suosittelisin aukinaista partsia sekä sukellus lasejen käyttöä, voin vain kuvitella sitä fiilistä jos sekoittaisi super tulisia jauheita veteen jä lahtis sitä ruiskuttaa sisä tiloissa :D.

Meillä taisteltiin ripsiäisiä vastaan viime syksynä vaikka chilit kasvoikin sisällä.
Jostain ne oli kuitenkin löytänyt sisälle. Avoimesta ovesta tai ikkunasta kai...

Spruzit on aika hyvä "lääke" ripsiäisillekin. Se vaan pitää kans tehdä kaikille kasveille parin päivän sisällä ja myös uusia viikon päästä parikin kertaa.
Luonnon pyretriini ei kovin paha myrkky ole ja häviää parissa päivässä. Helppo on odotella vaikka pari viikkoakin jos kemikaaleja pelkää.

Itselläni ne paskiaiset ovat kyllä tulleet aina takaisin, kun on aika mahdotonta tässä kaaoksessa käsitellä kaikkia kasveja ja vielä siivoja, imuroida jne. riittävästi.
Joskus tullevaisuudessa ehkä yritän saada asuntoni tyhjenettyä kasveista kokonaan vähäksi aikaa ja hävittää ehkä kaikki vanhat kasvit ...
[voi olla että ensi vuosituhannella, ja sittenkin vain ehkä  ::)]

Käsittelyvaiheessahan niitä myrkkyjä saa itseensä, ellei lähde kypsiä chilejä juuri ennen poimimista suihkuttamaan. Täälläkin asuu pari melko kemikaalinherkkää ihmistä, niinpä olen aina käsitellyt niitä saunassa/suihkuhuoneessa, niin että kasvit ovat saaneet olla siellä yön yli yksinään. Mahdolliset raidaukset vielä jätesäkkeihin suljettuina. Melko hyvin on meillä toiminut. Vielä voi pitää kasvit vaikka tuuletetussa tilassa seuraavan työpäivän yli, jos haluaa.

Spruzithan on sekoitettava litku jota sumutellaan tavallisella pumppupullolla [saa valmiiksi sekoitettuna pumppupullossa myös]
Sehän ei kaasuta sitä litkua ihan niinkuin joku Raid tms. eikä leviä kauas sumutuspaikasta. Aika hajutontakin se on ...
[voihan sumuttaja toki altistua sitäkin herkemmin vahingossa, kun se ei varoittele hajullaan  :-\]

Oma kokemus on ollut yleensä näiden ötököiden kanssa, että kunhan ne saa pidettyä hengissä kesään asti, jolloin voi siirtää ulos, niin öttiäiset vähenee tai lähtee kokonaan, riippuen oloista: Kasvihuoneessahan kyllä on aika kuivaa ja tyyntä, joten ötökät pärjäilee paremmin kuin ulkona tai noissa mun köyhänmiehen kasvihuoneissa, eli kaaritunneleissa, joissa on rei-itetty muovi päällä. Kahtena kesänä peräkkäin joutuivat mm. Beaver Damit ötököiden raiskaamiksi keväällä ja jouduin leikkaamaan ne aika tapeiksi: Niistä matalista "boncheistakin" kuitenkin kasvoi vähän oksia ja yllättävän monta isoa suippopaprika-chiliä ... nam, nam ..

Lainaus käyttäjältä: Sunny - maaliskuu 07, 2015, 13:04:50 ip
Kun puhuin asiasta Helsingin Chilitarvikkeen myyjänkanssa hän sanoi että tuholais ötököiden predaattoreja voi tilata noin 30e joka riittää ilmeisesti suuremmankin määrän tappamiseen. Mistä näitä saa? Onko niitä helppo hommata ja saako niitä tilattua ympärin vuoden?

Googlaa biotus. Sieltä niitä kivoja mönkijäisiä saa ja voi kasvatella kasveja ulkonakin.

Kiitos neuvoista sorrii ja MiM mutta pysyttelen sisä kasvatuksessa toistaiseksi ja hankin niitä peto toukkia tarpeen tullen. Jos se alkaa tympiä niin kokeilen MiMin neuvosta ruiskuttaa partsilla ja jättää sinne yöksi.

Kiitos Jani M Biotuksesta, toivottavasti minun ei tarvitse ottaa heihin yhteyttä  :)

Oliko kukaan teistä kokeillut niitä lihan syöjä kasveja? Aikuisia ripsiäisiä luultavasti popsisivat.

Nyt on ripsiäiset päässeet jälleen kerran väärin ymmärrettyinä osallisina asian ytimeen.
Ripsiäiset eivät juurikaan lentele ja toukat hääräävät lehtien alapinnalla jättäen jälkeensä tummia jälkiä...
Jos kasvu on OK, niin kyllä kestää muutaman örkinkin.

Kyseessä taitaapi olla ystävämme harsosääsket  8)

Super-raid, sprutzit, Provaco...   toimii, mutta kannattaa miettiä onko ongelma myrkkyjen arvoinen.
Nuo örkit kuuluvat suomen kesään, eivätkä aiheuta suurta vahinkoa kasvustolle

Hmm, ainakin minä olen puhunut täällä ihan ripsiäisistä, tai ötökkä-ongelmista yleensä. Harsosääskiltä olen toistaiseksi säästynyt, mutta ripsiäiset vaivasi koko viime kauden, mutta nyt näyttää siltä että olen saanut ne häädetyksi (kop-kop).

Ei ne helposti kasveja tapa, mutta melkoisesti voivat kyllä sitä vahingoittaa. Lisäksi viihtyvät kukissa, vahingoittaen marjojen kasvua.

Lainaus käyttäjältä: Sunny - maaliskuu 07, 2015, 13:04:50 ip
Onko kukaan kokeillut lihan syöjä kasveja? Ikeasta ainakin saa niitä kuppimaisia minne mahtuisi keralla enemmän kuin venus flytrappiin. Ovat muutenkin kauniita niin niitä voisi syyttäkin kasvatella.

Ainakin cornell-nimimerkkiä käyttävä foorumilainen on käyttänyt lihansyöjäkasveja tuholaistorjujina ja myös ilmeisen hyvällä menestyksellä.

Mulla on menossa eli tulossa kokeilu kasvattaa tupakkakasvia samoissa tiloissa. Sen hirveän mosaiikkirutonkin uhalla ..  ??? ???

Nikotiini on yksi tehokas torjunta-aine. Kuulemma jo niiden kasvien makea haju houkuttelee kaikki ötökät lehdilleen, jossa tihkuu nikotiinia. Ajatus on mulla, että käärin niistä tupakanlehdistä jotain jätti-sika-soihtuja joita voi joskus käryttää kasvihuoneessakin ehkä tarvittaessa. Bernerin Kasvinsuojeluoppaassa 2009-2010 löytyy vielä "nikotiini-kärytenauha" joka lienee poistunut valikoimista. Sitä saa käyttää syötävillä kasveilla vain ennen ja jälkeen satokauden vaiko peräti kasvukauden ...
Nyt vaan miettii pikku pää, että jos tupakka poltetaan suussakin; nuuskaa työnnetään huuleen ja vedetään nenään, niin eipä pikku nikotiinijäämät chileissä mua ainakaan haittaa  8) 8)

http://tieku.fi/luonto/biologia/nikotiini-miksi-tupakkakasvi-tuottaa-nikotiinia (http://tieku.fi/luonto/biologia/nikotiini-miksi-tupakkakasvi-tuottaa-nikotiinia)

Kiitos Jone1970, kokeilen ottaa häneen yhteyttä saadakseni lisää tietoa asiasta.

Jännä idea sorrii, jos vain kasvattaa tupakkaa chilien rinnalla niin se saattaisi auttaa torjumaan ötökät. Tulevat kasveja syömään ja erehtyvät kasvista niin siinä se. Jenkeissä on jokin ötökkä lajike joka syö nimenomaan tupakkaa josta se sitten saa itsensä nikotiinia joka sitten suojaa sitä saalistajilta. Lienee aikamoista tuo nikotiini ötököille.

LainausJännä idea sorrii, jos vain kasvattaa tupakkaa chilien rinnalla niin se saattaisi auttaa torjumaan ötökät...

Eipä ihan oma idea ollut. Tampereen Palmun hamppulamppukaupassa on ikkunalla parikin tupakkaa kasvamassa sovussa chilien ja muiden kanssa. Kaverit väittävät että ötökät häipyivät kun nuo tupakat tuli. Siinä samalla ikkunalla on vanha chilipuska [Maui Purple] joka ainakin musta näyttäisi elukoiden syömältä - elukoita vaan ei enää ole.

Tuolla Tiede-lehden jutussa sanotaan että torjunta-aineet, kuten imidaklopridi [mm. Provado] ovat samansukuisia aineita kuin nikotiini. Nyt vaan mietityttää, että kun tiedän kokemuksestakin että tuo Provado ei torju vihannespunkkeja, vaan jopa lisää niitä, niin mitenkököhän käy tupakan kanssa. Hah  ???

Akuankan tuurilla käy niin, että punkit lisääntyvät räjähdysmäisesti, chilieihin tarttuu tupakan mosaiikkiviirus .. ja kesäkuussa tulevat jättiheinäsirkat ...  ::)

Sanokaas viisaammat onko alla olevassa kuvassa lehdessä näkyvät valkoset täplät mahdollisesti ripsiäisen munia tai jotain muuta ko. tuholaisiin liittyvää. (http://tapatalk.imageshack.com/v2/15/03/11/af140148c833860a2fd7508009fa1595.jpg) Jos tuosta nyt saa selvää. Nimimerkillä lahjaton pokkarikuvaaja.

Lainaus käyttäjältä: RoIIon - maaliskuu 11, 2015, 19:14:26 ip
Sanokaas viisaammat onko alla olevassa kuvassa lehdessä näkyvät valkoset täplät mahdollisesti ripsiäisen munia tai jotain muuta ko. tuholaisiin liittyvää.

Ripsiäisistä tuskin on kyse, koska munivat ja touhuavat muutenkin lehtien alapinnalla.
Tarkemmasta kuvasta voisi arvaille enempi...   Lenteleekö mitään öttiäisiä kasvien ympärillä ??

Lainaus käyttäjältä: Whili - maaliskuu 11, 2015, 20:33:28 ipLenteleekö mitään öttiäisiä kasvien ympärillä ??

Olen kyllä varma että samaisen kasvinkin kimpussa on ripsiäisiä. Muissa lehdissä on ihan selvät viitteet siitä. Ja kyllä noita aikuisiakin lentelee täälä kämpässä. Lähinnä vaan mietin että jos tuollaiset on munia niin nypin ko. lehdet pois. Ja jos tuo on jotain muuta haitallista, niin sitten pitää aloittaa toinenkin sota.

Lainaus käyttäjältä: RoIIon - maaliskuu 12, 2015, 05:20:06 ap
Olen kyllä varma että samaisen kasvinkin kimpussa on ripsiäisiä. Muissa lehdissä on ihan selvät viitteet siitä. Ja kyllä noita aikuisiakin lentelee täälä kämpässä.

Ripsiäiset ovat niin pieniä ettei niitä mielestäni näe lentelemässä kuten harsosääskiä tai ansarijauhiaisia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ripsi%C3%A4iset (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ripsi%C3%A4iset)

Sain yhden lentävän ansaa ja kyllä se pokkarin zoomin läpi näyttää todellakin harsosääskeltä. Tässä alkaa olemaan nyt sen niin monta muuttujaa, että vaihdan jatkokysymykset toiseen viestiketjuun.

Nyt on sitten taas se aika! Taimet alkavat olemaan mallillaan, eikä ole koko keväänä muita öttiäisiä näkynyt kuin jotain harsosääskiä vähän  :)

Eilen huomasin, että mun ainoassa vanhassa chilissä, joka tekee jo podeja, on sitten punkkeja  :o
Tuo Aji Cristal on ainoa koskaan ostamani taimi; viime vuodelta. Päätin sen säilyttää talven yli pienessä ebbissä keittiössä. Kesällä tuo oli keskellä peltoa Sorriloodassa - aurinkokennopumppubetonipalju-ebbi-nft-hybridi-virityksessä....
Leikkelin siis sairaat lehdet ja oksat pois ja jäljelle jäi laiheiliini jossa on pari pitkää oksaa ja muutama raakile. Sumuttelin Spruzitilla + The Missing Linkillä.

Tänään pesin sen AC'n alustasta sorat puhtaaksi ja huuhdoin juuria, samantien. Sitten meinasin vielä vähän ruukutella taimi-NFT'ssä olevia chinensejä. Tutkailin alustavasti niitä komeita puskia, kun huomasin että on vähän laikukkaita lehtiä jossain ja kummallisen "homeen" peitossa olevia tippuneita käppyröitä. Tutkimpa sitten tarkemmin. Viiittu!! Siinähän niitä vipeltää ripsiäisiä lehtien alla sitten myös. Ihan ovat kyllä paljaalla silmällä näkyviä pari millisiä kiemurrellen juoksevia ötököitä. Vähän tulee mieleen tuhatjalkaiset ...

Spruzit-kyytiä siis sitten lisää. Ei tässä ehdi mitään vappuja viettää. Muija varasi liput Tähteen, Tuure Kiulpeläisen keikalle ... Mitähän se tykkäisi jos sanon etten nyt ehdi ...  ??? [En uskalla, oikeesti...]

Oletko käyttänyt tuota TML:ää koko ajan,  niin kun joskus aikaisemmin kirjoitit aikovasi? Pohdin itse sen hankkimista,  mutta jos olet kokenut invaasion sitä käyttäessä niin ei välttämättä ole kovin tehokas.

Kuulostaa hiukan homeopatialta tuollainen puuttuva linkki...

En ole TML'ää juuri sumutellut kun oli käsitys ettei olisi ötököitä. Uusille taimille oon sitä antanut...
Tänään-eilen sumuttelin kaikki sekä TML- että Spruzit-litkulla..

Pitänee nyt pitää kaikki tehohoidossa...

Millä keinoilla noiden ripsiäisten kanssa pystyisi elämään?
Jos kerran myrkytkin tehoaa huonosti, niin millä toimenpiteillä saisi kasvit pysymään elossa ja tuottamaan edes jotain?

Lainaus käyttäjältä: San-M - kesäkuu 23, 2015, 00:10:50 ap
Millä keinoilla noiden ripsiäisten kanssa pystyisi elämään?
Jos kerran myrkytkin tehoaa huonosti, niin millä toimenpiteillä saisi kasvit pysymään elossa ja tuottamaan edes jotain?

Jos myrkyiksi lasketaan mäntysuopa, niin ne tehoaa huonosti  ;)......
Mavrik, Sumi Alpha ja Fastac näyttäisi tehoavan herneripsiäisiin Farmit mukaan.
Luulisin että muihinkin.

Sumi Alfa    (https://www.agrimarket.fi/Piha_ja_Puutarha/pihan-tarvikkeet/hyonteiskarkotteet/sumi-alfa-50ml-berner/) näyttäisi kukkarolle sopivalta ja tehokkaalta. Varoaikoja en katsellut.
Tällä foorumilla on yleinen mielipide, että myrkkyjä ei käytetä eikä syödä.
Se käyttämättömyys onnistuu, mutta huvittavaa on se, että samaan aikaan vedetään posket lommolla tupakkaa ja VIINAA  :o :o ;D ;D.... ;)
No en toki tuomitse, itsekkin poltin yli 30 v, ja kyllä lasillinen silloin tällöin maistuu itsellekkin.

Itselläni on kasvihuone, jossa pystyy harkitsemaan biologista torjuntaa.
Silti en sulje pois myrkyttämistäkään, varoajan jälkeen sieltä voi syödä podeja ja marjoja yhtä turvallisesti vähintään, kuin Itämeren silakkaa jolle Suomi haki EU:lta poikkeusluvan syöttää sitä kansalaisilleen korkean dioksiinipitoisuuden vuoksi  ::) ::).
Sitä samaa silakkaa muuten myydään eläinrehuksi, ja sieltä pulled porkistakin sitä saa  ;).

Lainaus käyttäjältä: San-M - kesäkuu 23, 2015, 00:10:50 ap
Millä keinoilla noiden ripsiäisten kanssa pystyisi elämään?
Jos kerran myrkytkin tehoaa huonosti, niin millä toimenpiteillä saisi kasvit pysymään elossa ja tuottamaan edes jotain?

Olen itse saanut populaation siedettävälle tasolle mäntysuopa-öljy-ruiskutuksin viikon välein. Nyt siirryin sumuttamaan noita ihan vedellä (johon olen lisännyt hieman merileväuutetta), ja ötökkämäärä näyttää siedettävältä. Sisältä en ole löytänyt yhtään toukkaa lehdistä enää. Parvekkeella niitä oli muutama ainoastaan puolustuskyvyttömissä kaupan siemenistä kasvatetuissa paprikoissa.

Itse päädyin tähän ratkaisuun koska luin niin monesta lähteestä, ettei ne myrkyt tepsi kuin juurten kautta annettuna. Perustuu ilmeisesti siihen, että ripsiäiset munivat kasvisolukon sisälle ja munat ovat siellä sitten suojassa? Syksyä kohden tultaessa ajattelin myrkyttää talvehtimaan jäävät kasvit juurien kautta hyvissä ajoin. Suunnitelmat toki muutuvat jo kesän aikana jos ripsiäispopulaatio uhkaa levitä käsiin.

Viime syksynä sain kyllä ripsiäiset hävitettyä talvetettavista kasveista super raidilla (kasvi säkkiin ja raidia perään ja siellä ~12h)
Talvi ja kevät meni ilman mitään ötököitä, nyt ne taas jostain ilmestyi.

Viimeksi ripsiäiset söi pari chiliä hengiltä about kahdessa kuukaudessa, mutta se oli jo niin myöhäistä syksyä että kasvit joutivatkin jo roskiin. Ja en noobina tajunnut edes kytätä mitään tuholaisia, joten vauriot pääsivät etenemään pitkälle. En millään haluaisi ruveta karsimaan keskellä kesää :(

Sent from my LG-D855 using Tapatalk

Kiva kuulla, että se Raid tosiaan tehoaa näihin. On siis toivoa jättää kasveja talvehtimaankin... Lisättäköön tohon vesisumutteluun sen verran, että olen tosiaan sumutellut ne kasvit nyt joka aamupäivä. Työlästä siis on  ::) Tätä sumuttelua siis suositeltiin muutamassa paikassa perustuen kait siihen, että ripsiäiset eivät pidä korkeasta ilmankosteudesta?

Mitenkäs muuten, jos käyttää pelkkää vesiviljelyä pärjääkö ripsiäiset kasveissa silloinkin? Katselin tätä videota: https://www.youtube.com/watch?v=Tjkuh8e07NE Ja siinä sanottiin, että toukat putoavat multaan kypsymään. Mutta onko tuo multavaihe välttämätön niille? Eli voivatko ne kypsyä myös kasvien lehdillä?

Mainitsemani Sumi Alfa on systemaattinen, eli vaikuttaa myös kasvia syödessä. Tehoaa siis jo toukkiinkin, + kosketusvaikutteinen.

Ripsiäisiä on monta eri lajeja, ja vastustuskyky vaihtelee lajien välillä ja varmaan lajien sisälläkin populaatiotasolla. Itse olen käyttänyt Spruzitia, Raidia ja Calypsoa useamman kerran, mutta silti en ole päässyt kokonaan ripsiäisistä eroon. Parhaimmillaan on käsittelyn jälkeen mennyt muutama viikko ilman havaintoja, sitten ne perkeleet ovat taas naureskelleet minulle, kukan terälehden tai kypsymässä olevan marjan suojassa.

Kiitos Huru-ukko tarkennuksesta. Tuo olisi siis syksyksi varteenotettava myrkky, kun siinä tulis systeeminen ja paikallinen vaikutus samalla kertaa.

Vielä kyselisin noista syödyistä lehdistä: oletteko poistelleet niitä? Mietin vain, että ne lehdet oletettavasti on niitä pahiten munittuja tapauksia? Parista kasvista poistelin ne kun huomasin invaasion. Siis ennen mäntysuopasumuttelua. Mutulla tuntuisi siltä, että niissä ei näkynyt niin paljon uusia toukkia seuraavalla tutkaillessa.

Mä ainakin heitän nakerretut lehdet pois. Siinä toivossa että se nyt vähän edes hillitsisi...
Hyviä vinkkejä tullut noiden kanssa elämiseen. En edes kuvittele että pystyisin myrkyttämään jokaisen kasvin yrttejä, mansikoita ja chilejä myöten. Yritän vaan keksiä että millä noita pirulaisia jarruttaisi sen verran että ei menisi kasvit roskiin....

Sent from my LG-D855 using Tapatalk

Minulla on putelli Kestac 50EC merkkistä ainetta, jonka vaikuttava aine on Alfa-sypermetriini. Varoajaksi sanotaan 7vrk ja annosteluksi 0,012 % (12 ml / 100 l vettä) kasvihuoneessa. Tarkemmat turvallisuustiedot. https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/KareDocs%5C1945MPKestac50.pdf

Tämä aine tai tämän vaikuttavan aineen valmisteet sopivat vaihdeltavaksi em. Sumi-Alphan kanssa, jottei tulisi resistiivisiä kantoja.

Viime viikon ke-to yönä myrkyttelin kaikki kolme sisällä kasvanutta chiliä (vain sisäkasveissa siis oli ripsiäisiä). Sen jälkeen kasvit ovat siirtyneet lasitetulle parvekkeelle.
Tällä viikolla en ole enää eläviä pirulaisia löytänyt (koputan puuta!), vaikka kuinka etsin. Mielestäni ripsiäiset on helpoin löytää kun nappaa kukkineet terälehdet irti kukkatyvestä, siellä ne sitten kipittää. Jos kipittää.

Ajattelin raidata kasvit vielä ennen kun istutan ne ämpäreihin (ämpäreissä ne on hankalampi säkittää), mutta kun ylimääräistä liikettä ei näy niin enpä taida myrkytelläkkään  :o

Mietiskelin että voiko tossa lasitetulla parvekkeella olla jotenkin ikävää ripsiäisille, koska ulkokasveissa niitä ei ole koskaan ollut. Sisäkasvit on käyneet ulkona, suurimman osan ne on kuitenkin olleet sisällä. En usko että ripsiäiset olisivat tulleet ostosten mukana, koska yrtit yms kasvaa tänä kesänä omasta takaa.

Toivottavasti pysyisivät ainakin hetken poissa...

Lainaus käyttäjältä: San-M - heinäkuu 01, 2015, 22:38:56 ip
Mietiskelin että voiko tossa lasitetulla parvekkeella olla jotenkin ikävää ripsiäisille, koska ulkokasveissa niitä ei ole koskaan ollut. Sisäkasvit on käyneet ulkona, suurimman osan ne on kuitenkin olleet sisällä. En usko että ripsiäiset olisivat tulleet ostosten mukana, koska yrtit yms kasvaa tänä kesänä omasta takaa.

Minulle kävi juuri päinvastoin. Sisällä ei ripsiäisiä ollut, mutta parvekkeella (suurin osa chileistä ollut siellä nyt parisen viikkoa) huomasin eilen Cayennessä noita pirulaisia. Samantien kasvi kylppäriin, poistin viottuneet lehdet ja myrkytin. Tosin oma parvekkeeni ei ole lasitettu, mutta käytännössä koko etuosan peittää hallaharsoviritelmä.

Onneksi muista chileistä en mitään merkkejä löytänyt ja Cayennessäkin oli aika vähäisiä vaurioita. Toivotaan täälläkin että mokomat pysyvät poissa.

Aavistuksen yllätti tuo ötökkähavainto, kun kaikki kasvit on kuitenkin huolellisesti suihkittu neem-öljyllä. Pikaisella foorumin tutkailulla ilmeisesti ripriäiset eivät sitä kammoa. Eivätkä harsosääsket, mutta niistä ei muutenkaan kauheasti ole haittaa ja sisätiloissa pysyivät hyvin kurissa jo pelkillä kelta-ansoilla (ja ulkona ovat kaikonneet lähes täysin). Tosin jos neem pitää kirvat ja vihannespunkit poissa niin olen harvinaisen tyytyväinen. :)

Kun vein kasveja kasvariin niin huomasin että muutamassa kasvissa oli ripsiäisen aiheuttamia tuhoja. Onneksi varastosta löytyi pullo super raidia ja suihkutin ripsiäisistä kärsivät kasvit sillä. Nyt parin viikon jälkeen näyttää kuitenkin siltä että muutamassa kasvissa on edelleen ripsiäisiä. Kävin hakemassa paikallisesta K-maataloudesta Coopererin bioruiskute S -tiivistettä ja ajattelin kokeilla sitä seuraavaksi.

Tuli kuitenkin mieleen Kysymys, eli kannattaako minun ruiskuttaa kaikki kasvarin kasvit kerralla vai vain ne yksilöt jöissä on ripsiäisiä?

Meinasi muuten K-maatalouden myyjiltä alaleuka tippui kun kerroin että chileissä on ripsiäisiä ja tarvisin aineen jolla niistä pääsisi eroon  ;D Ilmeisesti chilin viljely ei ole kovin yleistä kun ilmeet oli sellaiset...

Oma mielipiteeni kaikesta jossa on maininta bio, tarkoittaa että ne on sekä kasvi- että eläin ystävällisiä.
Tällä sivulla on maininnat kahdesta systemaattisesta myrkystä siedettävillä varoajoilla, jotka tehoaa toukkavaiheenkin ripsiäisiin.

Niinkuin Mim tuolla totesi, hän on kokeillut kolme biotuotteiksi laskemiani, ja siellä ne ripsiäiset kukasta naureskelee  ;)......

Voi hyvinkin olla että ostamani aine aiheuttaa hilpeyttä ripsiäisten keskuudessa, mutta ajattalin kuitenkin kokeilla alkuun hieman miedompia aineita. Seuraavat vaihtoehdot lienevät sitten Sumi Alpha tai CONFIDOR, josta ainakin tämä jälkimmäinen on ilmeisesti ihan kunnon myrkkyä.

Confidor on sama aine kuin Provado!

Mä käytin menestyksellä kerran Provadoa muskattuna ja liotettuna jokseenkin tuon Confidorin ohjeen [laskin milligrammat noin samoiksi] mukaan kirvoille: Sehän kyllä toimi loistavasti, eikä kirvoja näkynyt yli vuoteen mun kämpässäni.

Mutta-mutta sitten kun ilmenstyi punkkeja sekä ripsiäisiä, niin avot!  ??? ???
Punkkien määrä vaan lisääntyi. Muistikuva on että ei auttanut Provado ripsiäisiinkään ...

Nuo ripsiäisiksi diagnosoimani -kalifornian r.- eivät kuitenkaan ihan niin rankasti tehneet tuhojaan että olisi kasveja kuollut. Edelliskeväänä vein jokusen kasvin riskillä vähän etuajassa ulos pastalleni, jossa kaikki kasvit toipuivat ihan kivasti eikä ripsiäisiä enää kesällä näkynyt. Syksyllä siirsin jotain kasveja samoista paikoista sisälle, jolloin alkoi taas niitä pirulaisia näkyä. Selvästikään ne eivät pidä kosteasta, viileiästä, tuulesta jne. Eli sumuttelu ja tuuletus voisi sisälläkin vähän auttaa ...

Spruzit on tuntunut kohtuullisen tehokkaalta myrkyltä ripsiäisille, eikä ole pahaa ainetta. Sehän on melkein luomutorjuntaa  :) ... Ikävää vain siinä että se öljyemulsio sotkee aika pahasti, ja on melkein pakko sumutella kylpyhuoneessa tms. tai pestä ikkunat eli ympäristö hetimiten sumutuksen jälkeen.

Ripsiäisiä ilmeisestikin on vaan sen sataa lajia, että ei voi yleistää kyllä parilla kokemuksella. Spruzitia kuitenkin suosittelisin kokeilemaan vaikka se ei kovin tehokas aine ole kirvoille tai punkeille ...

Lainaus käyttäjältä: sorrii - heinäkuu 08, 2015, 12:55:44 ip
Mutta-mutta sitten kun ilmenstyi punkkeja sekä ripsiäisiä, niin avot!  ??? ???
Punkkien määrä vaan lisääntyi. Muistikuva on että ei auttanut Provado ripsiäisiinkään ...

Provado/Confidor eli neonikotinoidit tehoaa ripsiäisiin, mutta punkkeja saattavat auttaa. Muutenkin näiden kanssa on syytä olla hyvin tarkka, koska aineilla on todennäköisesti ympäristöhaittoja.

Lainaus käyttäjältä: sorrii - heinäkuu 08, 2015, 12:55:44 ip
Confidor on sama aine kuin Provado!

Mä käytin menestyksellä kerran Provadoa muskattuna ja liotettuna jokseenkin tuon Confidorin ohjeen [laskin milligrammat noin samoiksi] mukaan kirvoille: Sehän kyllä toimi loistavasti, eikä kirvoja näkynyt yli vuoteen mun kämpässäni.

Mutta-mutta sitten kun ilmenstyi punkkeja sekä ripsiäisiä, niin avot!  ??? ???
Punkkien määrä vaan lisääntyi. Muistikuva on että ei auttanut Provado ripsiäisiinkään ...

Nuo ripsiäisiksi diagnosoimani -kalifornian r.- eivät kuitenkaan ihan niin rankasti tehneet tuhojaan että olisi kasveja kuollut. Edelliskeväänä vein jokusen kasvin riskillä vähän etuajassa ulos pastalleni, jossa kaikki kasvit toipuivat ihan kivasti eikä ripsiäisiä enää kesällä näkynyt. Syksyllä siirsin jotain kasveja samoista paikoista sisälle, jolloin alkoi taas niitä pirulaisia näkyä. Selvästikään ne eivät pidä kosteasta, viileiästä, tuulesta jne. Eli sumuttelu ja tuuletus voisi sisälläkin vähän auttaa ...

Spruzit on tuntunut kohtuullisen tehokkaalta myrkyltä ripsiäisille, eikä ole pahaa ainetta. Sehän on melkein luomutorjuntaa  :) ... Ikävää vain siinä että se öljyemulsio sotkee aika pahasti, ja on melkein pakko sumutella kylpyhuoneessa tms. tai pestä ikkunat eli ympäristö hetimiten sumutuksen jälkeen.

Ripsiäisiä ilmeisestikin on vaan sen sataa lajia, että ei voi yleistää kyllä parilla kokemuksella. Spruzitia kuitenkin suosittelisin kokeilemaan vaikka se ei kovin tehokas aine ole kirvoille tai punkeille ...

Confidor on sama aine kuin Provado. Confidorin vaikuttava aine on imidaklopridi 700 g/kg ja Provadon Asetamipridi 40 g/kg. Eroa on noiden tehoainemäärissä, koska Confidorissa tehoainetta on lähes 20-kertaisesti. Provado tehoaa kyllä ripsiäisiin, mutta kokemusta on vain lannoiteveden mukana annettuna. Nyt chilit on vesiviljelyssä ja resossa on vettä lähes 200litraa ja lisäksi tomaatit ja kurkut mullassa. Järkevin tapa lienee siis ruiskutus.

Spruzit vaikuttaa samalta aineelta kuin bioruiskute S.  Spruzitin tehoaine on pyretriinit 4,6 g/l ja bioruiskute S:n vastaavasti pyretriiniseos 100 g/l. Tosin tehoaineen määrässä on taas suuri ero. Jos Spruzit toimii niin tuon perusteella myös bioruiskute s:n pitäisi toimia.

Sillon muinoin kun käytin Provadoa, oli tehoaine sama imidaklopridi. Confidorin annostusta vastaava pitoisuus tuli 2 pilleriä/l vettä; lisänä toki lannoite.

Proovadon myynti loppui pari vuotta sitten. Mulla edelleen paketti jemmassa  8)
Onkohan siis tullut uusi kesympi versio nyt samalla nimellä??

Ilmeisesti Confidorin imidaklopridi ja Provadon Asetamipridi ovat edelleen lähes samaa ainetta tai näin minä ainakin ymmärsin kun aihetta koitin opiskella. Pitäisi kaivaa kaapista vanha Provadon paketti ja katsoa mitä siinä on vaikuttavana aineena. Provadon tiedot tältä sivulta: http://www.puutarhasielamaan.fi/kasvinsuojeluaineet (http://www.puutarhasielamaan.fi/kasvinsuojeluaineet) ja näyttäisi että sitä myydään edelleen.

Tässä wanha paketti Provadoa:
Imidaklopridi 50mg/puikko

(https://lh3.googleusercontent.com/lKFKxKPxXJP6efuGNUyvh1y2ppeyf2-9UmMSK-BMJLc=w1018-h1308-no)
(https://lh3.googleusercontent.com/CB4_GVTBOosSFTilXCJ4UbpgR60dVfGHQ9UM8G_hQxY=w968-h1308-no)

Ei oo parasta ennen -päivää ...  :o

Näyttää siinä ripsiäisetkin mainitun! Itsellä kyllä ei tehonnut AjiCristal-ripsiäisiin: Oli pari vuotta lähes pelkästään AC'ia kelpuuttavia ripsiäisiä joihin ei tuntunut tehoavan mikään muu kuin kasvin hävittäminen. Ne elikot eivät juurikaan levinneet muihin edes Aji-sukuisiin joita oli lähelläkin. Ehkä oli joku harvinainen ihme-ötökkä ... Spruzitilla ne häipyivät vähäksi aikaa, mutta tulivat aina takaisin ...

****OFFTOPIC!!!**********************************************************************************
OneDrive ei sitten enää toimikaan kuvien jakamiseen!
Sain taisteltua nämä kuvat Google+ -palveluni jaettuun kansioon ... saahas nähdä toimiiko nyt ...

OneDrivellä sai ennen "view original" käskyllä kuvasta URL'n. Nyt ehdottaa jakamiseen vain html-koodia-jargonia-tai-mit'-se-oli ... Miksi kaikki pitää tehdä vaikeaksi ...
Googlellakin meinaa mennä hermo kun on nykyään vähän vaikea hahmottaa mikä noissa palveluissa on mikäkin, ja missä tiedostot sijaitsee: Google+ - GoogleDrive - Google Photos ... Viimeisessä näkyvät kaikki kuvat joita on Drivessä, mutta sinne voi siirtää kuvia suoraan ja tallennustila on rajaton jos hyväksyy Google oman laatuasetuksen [joka näyttää oikein hyvältä sinänsä!]

Google Photos palvelu osaa tehdä temppujakin: Latailin sinne hiljattain lomakuvia ja yllätykseksi muutaman minuutin kuluttua palvelu tarjosi kuvista koostettuja panoraamakuvia ja kollaaseja! Panoraamoja oli tehty automaattisesti useammasta kuvasta jotka palvelu tunnistaa samassa paikassa otetuiksi ?!? Ja ne ovat aika hyvin tehtyjä. Itsellä menisi varmaan ½-1 tuntia per kuva Photoshoppailua eikä välttämättä olisi edes yhtä hyvää jälkeä ...

Nokia Lumia1520 Budabestissä ilman laajakulmaobjektiivia  8) ::

(https://lh3.googleusercontent.com/hoQLu9nAN2WhxGjdPpXIKYZHcNtrY60v9mnSJ2-DDKg=w2560-h666-no)

Lainaus käyttäjältä: sorrii - heinäkuu 09, 2015, 15:05:44 ip
Tässä wanha paketti Provadoa:
Imidaklopridi 50mg/puikko

Ei oo parasta ennen -päivää ...  :o

Näyttää siinä ripsiäisetkin mainitun! Itsellä kyllä ei tehonnut AjiCristal-ripsiäisiin: Oli pari vuotta lähes pelkästään AC'ia kelpuuttavia ripsiäisiä joihin ei tuntunut tehoavan mikään muu kuin kasvin hävittäminen. Ne elikot eivät juurikaan levinneet muihin edes Aji-sukuisiin joita oli lähelläkin. Ehkä oli joku harvinainen ihme-ötökkä ... Spruzitilla ne häipyivät vähäksi aikaa, mutta tulivat aina takaisin ...

Kaivoin omat puikot kaapista ja löysin pari pakettia vanhalla koostumuksella olevia. Koostumus siis juurikin tuo mainitsemasi  Imidaklopridi 50mg/puikko. Koostumusta on siis muutettu, mutta luin jostakin että uusien Provadojen asetamipridi on ihan vastaava myrkky kuin imidaklopridi. Joku viisaampi voisi kertoa noiden todellisesta erosta.

Olen huomannut että raidaus on tehokkaampaa kun nyppii kaikki edes vähän auenneet kukat pois. Siellä kukkien kätköissä ne lymyää.
Hankala tietenkin jos kasvilla on kokoa, mutta toimii esim. kun tuo talvetettavia kasveja sisään.

Tuo lienee erinomainen vinkki.

Marjoissa ne myös viihtyvät, välillä olen nähnyt niitä jopa marjojen sisällä. Eli nyt satoa kypsytellessä ei välttämättä riittävä, mutta antaa toivetta, että kun tulee se aika että leikkaa pieneksi talvehtimista varten niin voisi samanaikaisella aggressiivisella myrkytyksellä häätää ne kokonaan.

Mitenkäs muuten, nuo ripsiäiset kun munivat lehtien sisään. Niin jos leikkaan bonchiksi kasvin, ei kait niitä munia sen rungon sisällä ole? Ja toki aion ne myrkyttää myös ennen sisälle tuloa.

[[[...Miettii josko avaisi kokonaan uuden ketjun: Tuholaiset ja/tai kasvinsuojelu[aineet]
-en nyt viitsi ...  :-\ ]]]

Tulipa vaan ostettua Sulovilen tyylillä Sumi Alphaa puteli Prismasta -50% [4.95€ taisi olla..]
Ja jemmassa on vanhaa kunnon Provadoa paketti ...

En ole viitsinyt edes yrittää torjua ötököitä nyt kesällä ja varsinkin parvekkeella näyttää aika pahalta. Ripsiäisiä taitaa lähinnä olla paljjonn ja ehkä punkkejakin. Ajit kun eivät näköjään kuole noihin vaikka lehdet ovat ihan kirjavat, niin en viitsi myrkytellä ennen kuin sato kypsyy: sitähän ei tänä "kesänä" paljoa tullut eikä tule ...

Tänkin kesän ilopilkut ovat pari ylivuotista Bacaatumia mökillä: Trepadeira do Werner ja Peppadew. Niissä on satoa ihan erinomaisesti, vaikkakaan eivät mun suosikkilistalle tule jäämään. Sensijaan on muita Ajeja vaikka mitä, joista en osasta saa edes maistiaisia, ja on kova kiusaus etukäteissuunnitelmista poiketen talvettaa niitä kuitenkin taas muutama; ehkä joku chinensekin. Toisvuotiset kokemuksen mukaan vaan tuottavat niin paljon paremmin, nopeammin, enemmän ...  :-\

En kuitenkaan todella kaipaa mitään ötökkäinvaasiota TAAS keväällä ja mietin mitekäköhän rankasti tuolla Sumi Alphalla myrkyttelisi. Voisin ajatella nuo kasvit koristekasveiksi siinä kohtaa kun syksyn sato on kerätty. Jospa myrkyttelisi nyt "varmuuden vuoksi" samalla kun leikkaan pienemmiksi noita; pesen juuret puhtaaksi ja istutan pääosin passiivisina perliittiin, hydrosoraan. Nyt en jätä edes kookoskuitua ötököiden iloksi asuntooni!

Sumi Apha ilmeisesti olisi hyvinkin tehokas ja kuitenkin kohtuullisen turvallinen aine. Sillä ei käyttöohjeissa puhuta mitään paprikoista mutta jotain marjapensaita kyllä ja ne koristekasvit. Jospa ajattelisi että kun varoaika on 3kk luokkaa, niin uskaltaahan sitä käyttää vaikka Zyklon B'tä ...

Olisiko kokemuksia, viisaita kommentteja; hullutkin jutut toki piristäisi nyt  ;)

PS: 4 vuotta vanha Tabasco ja 3 vuotias Naga saavat kyllä talvehtia vaikka joutuisin itse punkinpuremaksi: ei niitä voi hävittää!!!

Ripsiäis ongelma.   Chileja on 7 erikokoista "parvekelaatikollista" eli muutama kymmentä sisäkasvihuoneessa. Valo: 8h natikkaa. Kastelu sovellettuna altakasteluruukuina. Mullan pinta varsin kuiva/rutikuiva. Erilaisia pikkuvikoja, lehtia tippuu ja kellastuu kasvista riippuen jne, muutamia olen tapittanut ja heti ovat lahteneet kasvamaan. Muutamat anuumit ovat intoutuneet tekemaan melkolailla podeja (ja siis kukkiakin). Syksylla oli jonkun verran harsosaaskia kun oli yksi avoin kasvatusastia. Nyt  ovat häipyneet. Ripsiäiset ovat nyt ottaneet paikan. Keltapaperiin (tai mika sen nimi lienee) on niita tullut luokkaa 100 kahdessa viikossa. Kukkien sisalla on helposti 3-5 ripsiaista nakyvilla milloin tahansa. Olen koettanut viikon saannollista vesisuihkutusta mukaan lukien lehtien alapinnoille. Olen tehnyt pari raidi ruiskutusta "auringon laskiessa" eli valon juuri sammuttua. Ei ole toistaiseksi tehnyt mitaan vaikutusta.

Luettuani taman ketjun paadyin hankkimaan muutamia taallakin mainittuja haijyja aineita: Sumi-alfaa 5FW (esfenvaleraatti), Cyber-Cooper (sypremetriini) ja Spruzit (pyretiini/rapsiöljy). Kaikissa naissa kerrotaan sumuttamisesta mikä varmaan onnistuisi. Nämä ovat toistaisesksi varalla, jos muut toimet eivat vaikuta.

Jatkan vesisuihkutus kokeilua - paikallisen kosteuden nostamista mutta jos ei toimi. Niin sitten siirryn järeämpiin mönjiin. Noiden kahden ekan torjuntaaineen, jotka ymmartaakseni ovat systeemisia, kodalla tulee vastaan kysymys että miten niitä on parasta "suihkuttaa". Sekoittaa kasteluveden mukaan sinne altakasteluruukkuun vesijarjestelmaan vai suihkuttaa ja kastella paaltapain rutikuivaan maahan - jolloin kyllä menisi lehtiin yms mutta multaan osuva imeytyisi paikallisesti pintatomukerrokseen. Vai pitaisko jotenkin "jakaa" tuo annostelu ja antaa se molempia reitteja. Kasteluvettä menee ruukkuihin paljon enemman (yht 12 l) kuin suihkuttelulla saa lehtien pinnoille (~0.5l)

Miten nuo systeemiset tehoaineet kulkeutuvat? Kasteluvedsesta koko kasviin vai suoraan lehtien pinnasta kasviin vai molempia? 

Kiitollisena jään odottelemaan kommenttejanne

Ohjeessahan taidetaan puhua että kasvi kuuluu sumuttaa torjunta-aineella. Ainakin Cooper Cyberin kohdalla.

Ja silloin varoaikoihin voi luottaa, sen verran mitä nyt yleensä voi luottaa  ::) ::)....

Myrkyn sekoittaminen kasteluveteen minkään torjunta-aineen osalta jota kuuluu ruiskuttaa torpedoi varoaika suosituksen  :o. IMHO.  (in my humble opinion)

Koska sitä torjunta-ainetta on siellä ruukussa huomattavasti enemmän sumutettuun myrkkyyn verrattuna eikä se ole niin paljon valon kanssa tekemisissä kuin sumutettu aine.
Joten myrkyn haihtuminen ei ole uskoakseni yhtä nopeaa.

Olen tosin kyllä itsekkin kasteluveteen sotkenut torjunta-ainetta, ja käyttänyt kasveihin jotka ei edes kuki vielä, joten varoajaksi jää vähintäänkin pari-kolme kuukautta.

Uskon niiden myrkkyjen kulkeutuvan molempiin suuntaan, mutu.

Huru-ukko,

kiitos kommenteistasi ja pari lisakysymysta alla. Tuo valon puutteesta johtuva myrkkyjen hajoamattomuus on ihan tarkea ja relevantti pointti, koska sita olisi tosiaan tulisi paljon enemman kasviin sieltä kasteluveden kautta. Sumutus on ohjeena kaikille noille aineille ja seuraankin sitten sita ohjetta jos päätän käyttää niitä.  Ja koska ainakin jotkut ovat valohajoavia niin kannatanee tehda se kun "aurinko on laskenut".
Kannataako kasvihuoneen sisäinen ilmankiertopropeli sammuttaa suihkutuksen ajaksi?

Itse kasvit kestanevat noita aineita? 

Khili

Ilmankierrosta en tiedä, mutta torjunta-aineiden tuotetiedoissa on maininta kasveista joihin niitä voi käyttää, ja eri lajien varoajoista.

Tästä linkistä (https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/) löytyy Tukesin kasvinsuojeluainerekisteri tuotteiden hakusivu.

Lisäksi on minor use eli vähäisten käyttökohteiden laajennukset eri lajeihin, joista löytyy Tukesin sivuilta tietoja ja yleensä myös ainakin osalta torjunta aineiden turvallisuus ja käyttö pdf:istä.........

kvg  ;)...

Vaikea on löytää virallista tietoa taas ... kysyn siis onko kokemuksia jollain!!

Huomasin tässä taas samoja iänikuisia ripsiäisiä, joita on tainnut olla useampanakin keväänä/talvena. Kalifornianripsiäisiä, luulen. Ei kovin näkyviä tuhoja ...

Nyt vaan ovat taimet tulossa, ja ikäviä kokemuksia aikasemmilta keväiltä ylipäänsä tuholaisista! Oon käsitellut vanhat kasvit joskus yli kuukausi sitten Provadolla, joten en usko kirvojen tulevan häiritsemään. Punkkien seittejä ei ole näkynyt, mutta näitä pienenpieniä "satajalkaisia" ja laikkuja lehdillä näkyy monessa paikassa: Taitaa olla pikkutaimissakin ...

Mun kokemus Raidista ja muista sumutettavista aineista ei ole kovin hyvä. Edellisviikolla juuri sumuttelin säkissä kolme talvehtinuttta ajia ja unohdin ne (vitun) säkit kahdeksi päiväksi. Kun avasin säkit tuli märkänä lojuneen kumisaapaan haju ja kasveista tippui suurinpiirtein kaikki lehdet. Voi olla että uusia lehtiä tulee ja onpa taimiakin paljon ..  :-\

Nyt vaan tuli mieleen puteli Sumi Aphaa, jonka ostin kerran jostain Prisman poistohyllystä. Siinä ainakin mainitaan ripsiäiset ja taitaa muutenkin olla vähän tymäkämpi myrkky. Varoaika herneellä, perunalla yms. on parin viikon luokkaa, joten chilen kanssa ei pitäisi olla ongelmaa siitä: Satoa odottelen parin kuukauden päästä ehkä ...

Tomisikohan tuo Sumi Alpha. Ja mitekähän pienet taimet kestää??
Tää nyt on kuitenkin veteen sekoitettava aine ja tosi pienenä annoksena, joten en luulisi taimien ottavan nokkiinsa, kuten voi käydä sprayn kanssa.

Parina keväänä on melkein tuhoutunut aika monta isoa taimea: Oon ainakin joutunut leikkaamaan ihan "bonchiksi" huhti-toukokussa, josta vähän sato kärsii ...

Samassa tilanteessa ripsiäisten kanssa. Kokeiltu on pyretriinä ja calypsoa, kumpikaan ei auta. Jostain syystä olin laskenut tuon Sumi Alphan pois, mutta nyt sitä olisi ilmeisesti saatavilla. Paitsi K-raudan verkkokauppa sanoo maksamisen jälkeen "Internal Error"  >:(

Eli pitänee jatkaa metsästämistä

Suosittelen kyllä tuota Provadokäsittelyä. Minulla pahoiten ripsiäisten tuhoamat kasvit kyllä kuolivat siihen, mutta pelastettavissa olevat kannattaa kyllä käsitellä tuolla myrkyllä. Taimet kestivät ihan kivasti käsittelyn myös ja mitä pienempi purkki, sen vähemmän puikkoja tarvitsee. Halpaahan se käsittely ei ole, mutta jos haluaa harrastaa tulevana kesänä chilejä, se saattaa olla vaivan arvoista.  8) Tsemppiä, ripsiäiset on aikamoisen kettumainen juttu.

Mun kokemukseni mukaan nämä ripsiäiset syö sitä provadoa ja vaan lihoo  ???

Käsittelin kaikki vanhat kasvini pari kk sitten wanhalla aidolla provadolla. Nyt niitä ripsiäisiä on ilmaantunut juuri niihin vanhoihin näkyvimmin. Olisiko niin, että on ollut jotain "talvikoteloita" horroksessa, joihin ei mikään myrkky imeydy...

Onhan niitä nappeja vielä 1/3-osa paketti. Lisäksi löysin hiljattain Sauli Citystä [=Hervannan vanhin halpahalli] yhden Provado Sprayn, jota kyllä uskallan sumuttaa talvehtineille rangoille. Ehkäpä pistän Provado-kuurin kastelun kautta taimille ja sumutuksen vanhoille. Spruzit on ollut ihan hyvä aine ripsiäisiin, mutta ei pitkäaikaista vaikutusta ja pitää käsitellä useamman kerran...

Mä varmaan sekoitan isoon ruiskuun sitä Spruzitia jolla käsittelen kaikki kasvit sitä mukaa, kun niitä istuttelen tai muuten käsittelen. Aika urakka olisi nyt sumutella jokainen taimi ja vanha erikseen, kun pitää se homma tehdä kylpyhuoneessa: Se S-emulsio sotkee aika kivasti paikat, mutta jättää kasvien lehdille kivan kiilloin pitkäksi aikaa ...

Provado-litku on helppo antaa rutiini kastelun yhteydessä...

[vituv vitu viittu ...  ??? :-[ ... taas tätä...]

Tuli tässä mieleen että onks Sorrii siul kuvaa näist ötököistä?
Mitä jos ne ei olekaan ripsiäisiä vaan harsosääskiä joihin provado ei tehoa.
..tuli vaan mieleen  :)

Mutta jos diagnoosi on sata varma niin wikipediassa luki ripsiäisten torjunnasta että
"Tuholaislajien munat selviytyvät yleensä torjunta-aineista, koska ne on munittu kasvisolukon sisään ja siksi niitä vastaan on vaikea taistella."

Neemi on toiminut ripsiäisiä vastaan ihan hyvin, mutta jostain niitä aina sikiää, vaikka lentäviksi saakka eivät ole päässeet kehittymään sitten marraskuun. Sain tartunnan kai joskus nelisen vuotta vuotta sitten Plantagenin kirsikkatomaatista, eikä samojen ruukkujen käyttö ja mullan kierrättäminen ole ollut järkevin lähestymistapa tuholaisiin, jos siis kanta todella on oma eikä vaikka pihakasveista tai naapureilta peritty. Ongelmanahan on, että kasvit pitäisi upottaa juurineen neemveteen, jotta aine varmasti tehoaisi. Ilmeisesti biologinen torjunta on tosiaan se ainoa kestävä ratkaisu näiden kavereiden kanssa, jos ei siis tahdo kaikkia kasveja, ruukkuja ja multia hävittää kokonaan.

Lainaus käyttäjältä: Cheini - huhtikuu 07, 2016, 12:01:23 ip
Tuli tässä mieleen että onks Sorrii siul kuvaa näist ötököistä?
Mitä jos ne ei olekaan ripsiäisiä vaan harsosääskiä joihin provado ei tehoa.
..tuli vaan mieleen  :)

Mutta jos diagnoosi on sata varma niin wikipediassa luki ripsiäisten torjunnasta että
"Tuholaislajien munat selviytyvät yleensä torjunta-aineista, koska ne on munittu kasvisolukon sisään ja siksi niitä vastaan on vaikea taistella."

Googlaamalla (https://www.google.fi/search?q=ripsi%C3%A4inen&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwjB7Oy0nfzLAhXFDCwKHaQDDJMQsAQIHw&biw=1866&bih=1070&dpr=0.9#imgrc=NdwDxghPOTwGaM%3A) löytyy hyviä kuvia. Ja parhaiten ripsiäisen tunnistaa hopeisista läikistä lehdillä ja kakkakikkareista.
Provado tehoaa myös harsosääskeihin, mutta ei vihannespunkkeihin. Provado tunkeutuu kasvin solukkoihin.

Ahaa, pakkausselosteessa ei sääskiä oltu mainittu niin päättelin ettei niihin tehoa.
...toisaalta jossain luki myös että provado on tarkoitettu vain koristekasveille myrkkyjen vuoksi. Mutta siksi varoaika.
+ netti on pullollaan ristiriitaisia ohjeita muutenkin

Jos ripisiäisistä haluaa eroon varmuudella niin kaikki kasvit pitäisi polttaa takapihalla multineen päivineen.
Pelkästään chilien myrkyttely ei paljoa auta jos vieressä on esim. jukkapalmu jonka seassa paholaisia lymyilee  >:D

Lainaus käyttäjältä: Cheini - huhtikuu 07, 2016, 13:45:39 ip
Pelkästään chilien myrkyttely ei paljoa auta jos vieressä on esim. jukkapalmu jonka seassa paholaisia lymyilee  >:D

On sitä jukkaakin myrkytetty, ja sen voin kertoa, että ainakaan omat ripsiäiseni eivät aktiivisesti käytä sitä ravintona.

Hopeisia läiskiä ja kakkikökköjä... Näin yhden pientä satajalkaista muistuttavan juoksevan karkuun: kyl ne on ripsiäisiä, mutta ovatki Kalifornian sellaisia, en arvaa vaan luulen ...

Täytyy käyttää vaan paria myrkkyä yhdessä: Provadoa sekä Spruzitia.
Varoajasta en ole huolestunut. Yhsessä AC puskassa on raakileita jotka voi kypsyä kuukauden sisällä.

Juttelin joskus vuosia sitten Kasvinsuojelupuhelimen hemmon kanssa tästä provadon käytöstä liotettuna ja kyselin myös Confidorista. Se sanoi että mansikoilla esim, se varoaika on sumutuksesta 4 päivää. Kastelulla vähän pidempi. Provado 2kpl/litra vastaa samaa annostusta kuin Confidorilla.
Samaa imidaklopridia käytetään koirilla turkkiin karkoittamaan jotain kirppuja. Koiraahan ei juuri voi neuvoa olemaan nuolematta itseään, jos siltä tuntuu! Ei nämä myrkyt nisäkkäälle ole kovin vaarallisia. Nikotiini on samaa lajia. Nuuskamälli tai pari sätkää myrkyttää ihmisen varmasti yhtä hyvin kuin parikin chilipalkoa myrkytetystö kasvista ...

Juu, käyttäisin provadoa itsekin. Sit jos myrkyt vaikuttaa/vaikuttais makuun niin se harmittais kyllä.  :-\
Ensin vaivalla ja tuskalla pelastais isot puskat todetakseen et sato maistuu poop ille.

Vaihtoehdot provadolle netistä kaivettuna:
-Ripottele mullan pinnalle neilikkaa, munat/toukat ei tykkää
-Työnnä multaan tulitikkuja sytytyspinta alaspäin, rikkipitoisuuden lisääminen vaikuttaa johonkin? Nykytikuissa ei taida olla enää rikkiä muuten hyvä
-Hommaa lihansyöjäkasvi

:D

Oon miettiny että toimisikohan koiran kirppulääke taitaisi toimia melko hyvin kasvien myrkyttämiseen. Näyttäisi sisältävän Imidaklopridia ja permetriiniä, samaa tavaraa kuin hyönteismyrkyissä ylipäänsä (yllättäen...). Tuollaisen liuottaa veteen ja ruiskuttaa sillä kasvit, luulisi toimivan.

Enpä haluaisi olla ikävä jarruttelija, mutta meno täällä on mennyt niin villiksi, että pitänee taas muistuttaa:

Neonikotinoidit (yleisnimitys näille Provado-sukuisille myrkyille) ovat siitä ikäviä, että huoleton ruiskuttelija tekee hyönteiset niitä kestäviksi. Sopivassa vaiheessa saatu pienehkö annos tuottaa seuraavassa sukupolvessa täysin immuuneja tuholaisia ja ominaisuus periytyy.

Näyttää myös unohtuneen, että aine ei liukene veteen, vaan se olisi pidettävä erillään vesistöistä ja myös vesihana-viemäri akselilta. Myrkky kulkeutuu vesistön mukana, myös puhdistamojen läpi ja nyt niitä on jo valtamerissä tuntuvia määriä. Plankton syö niitä, kalat planktonia ja ihmiset kaloja.

Kasveihin imeytynyt myrkky siirtyy ulkona mehiläisiin ja mehiläisyhdyskuntia kuolee.

Neonikotinoideja ei ihan turhaan ole kielletty. Tehtaat ovat keksineet uusia yhdisteitä, joita ei vielä ole kielletty, mutta eivät nekään terveellisiä ole, ei meille eikä luonnolle.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - huhtikuu 08, 2016, 11:45:55 ap

Kasveihin imeytynyt myrkky siirtyy ulkona mehiläisiin ja mehiläisyhdyskuntia kuolee.

Juuri tuosta piti myös muistuttaa. VAIN SISÄKASVEILLE !!!
Hyvä myrkky oikein käytettynä.

Immuuneille sit sprutzittia kehiin.

Koska pyretriini uutetaan kasvista, vaihtelee sen koostumus vuosittain sääolosuhteiden seurauksena. Koska koostumus vaihtelee, ei hyönteisillä kehity resistenssiä.
http://www.raid.fi/tehoaineet/ (http://www.raid.fi/tehoaineet/)

Silmiini osui jokin aikaa sitten tämä vanha artikkeli: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/04/29/kesan-otokoita-torjutaan-jarein-myrkyin (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/04/29/kesan-otokoita-torjutaan-jarein-myrkyin). Siinä kerrotaan mm. siitä, että noista myrkyissä pitää kertoa tehoaineet, mutta muita aineita ei. Monesti nämä muut aineet vaikuttavat myrkyn tehoon yhdessä vaikuttavan aineen kanssa.

Muutenkin nuo myrkyt ovat aika sekava soppa, aika tarkkaan saa lukea tuoteselosteita, eikä siltikään oikeasti tiedä mitä kaikkea sieltä suihkepullosta, tms. tulee.

Itse olen vasta-alkaja, eikä chileissäni vielä ole näkynyt yhtään tuholaista. Varmaan niitä tulee kunhan ilmat lämpenevät, kirvoja ainakin olen parvekkeelta edellisinä kesinä löytänyt.

Jos tähän ajatusten virtaan pitäisi joku pointtikin saada, niin käykää lukaisemassa tuo artikkeli. Sen varmaan moni on jo nähnytkin kun siinä kerran chiliharrastelijaa haastatellaan :) Lisäksi yhdyn mielipiteeseen että ette käyttäisi sisäkäyttöön tarkoitettuja myrkkyjä ulkona, mihin siis kuuluvat myös parvekkeet ja kasvihuoneet.

Lainaus käyttäjältä: Whili - huhtikuu 08, 2016, 12:07:42 ip

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - huhtikuu 08, 2016, 11:45:55 ap

Kasveihin imeytynyt myrkky siirtyy ulkona mehiläisiin ja mehiläisyhdyskuntia kuolee.

Juuri tuosta piti myös muistuttaa. VAIN SISÄKASVEILLE !!!

Uusi suomalaistutkimus todistaa, että Provadon sukuiset myrkyt tappavat tai ainakin pökerryttävät myös kimalaisia.
http://yle.fi/uutiset/yleinen_tuholaismyrkky_voi_tehda_tarkeista_polyttajista_lamaantuneita_zombeja/8981192


Muut pörriäiset ovatkin jo hävinneet meidän rinteestä, mutta kimalaisia on tänä kesänä ollut kiitettävästi. Ei siis Provadoa niiden ulottuville, kiitos.

Mä olen ollut aika reipasliikkeinen välillä noiden myrkkyjen kanssa, kyllävaan. Provadoa -sitä alkuperäistä- käytin tänä vuonnakin keväällä. Myrkkyjen käyttö on kyllä loppunut mulla siinä kohtaa kun kasvit on saanut edes parvekkeelle. Ulkona viljelypalstalla ja mökillä kasvihuoneessa en ole koskaan kaivannut mitään myrkkyjä. Jonkun kerran olen sumutellut mäntysaippualla. Kaiken sortin ötököitä aina vähän näkyy, mutta mä tartun myrkkyyn aika äkkiä talviaikaan.

Varsinkin silloin kun idättelen ja kasvattelen pieniä taimia ja kämpässä on samaan aikaan ulkoa tuotuja kasveja talvehtimassa, ovat myrkyt aika välttämättömiä. Mutta mun kokemukseni mukaan -tähän asti (koputtaen päätään)- ulkona ja lähes ulkona eli kasvihuoneessa kasveilla varmaan alkaa yleiskunto ja vastustuskyky parantua luonnostaan paremmassa valossa, kosteassa ilmassa ja viileiden öidenkin ansiosta, että nekin kasvit jotka olivat keväällä eluokoiden valtaamia, tuottavat satoa ihan ok.

Kyllä nytkin juuri pyhinä katselin mökillä kasvejani kasvihuoneessa, että aika kipeän näköisiä ne talvehtineet ajit ovat, mutta niin vaan täynnä raakileita. Parina aikaisempana keväänä/kesänä kävi Beaver Damille niin ikävästi, että siinä kohtaa huhtikuussa, kun alkavat kasvit olemaan mitaltaan jo metrin luokkaa ja niitä on mulla ollut aika ahtaasti keittiössä metsänä, niin huomaan, että osalla annuumeista -varsinkin BD- ovat latvusta lukuunottamatta kaluttu kaikki lehdet pois. Niitä sitten kun yritin pelastaa leikkaamalla saastuneet lehdet pois, niin eipä jäänyt kuin 10-20cm varsi jossa pari laikukasta lehteä. Vein sitten vapun jälkeen niitä sitten viljelypalstalle, kun en ainoita lajinsa edustajia raaskinut hävittää. Niinpä sitten ulkona ehkä harsolla suojattuina ne kuitenkin toipuivat ja kasvattelivat uudet lehdet ja vähän uutta vartta; Alkoivat heti tehdä hedelmää ja lopulta heinäkuussa molemmilla kerroilla oli noissa 20-30cm korkeissa risupuskissa ~5kpl suippopaprikan kokoisia makean tulisia paprikoita ... Tänä vuonna en sitä BD'tä viitsinyt edes idättää, mutta meinaan kyllä ottaa uudelleen vielä kokeiluun, jos vaikka saisin pidettyä yhden talven ilman niitä ötökkäpesiä, eli talvetettuja kasveja ...
(https://lh3.googleusercontent.com/PkAUOYUK-830a7BQRQwhZbO1g93eJz-dTbj1GEeGlObRxRTklJv7jBMW7SrynFD7RjLAnVp90xcZsQYg8TBHV3zkIqgTv86df1JVWWY4BUR8ginRbiJZtDiis45I9dQM2NX4qd5F3zNKo43cnSGoS3TY7RuExHSvBC1i7i3NpFMjhGRyUNI59OrB0DXjHtBemJcMLJKSlQeMAc2M81ICbBtiuPpvCtA9s1vvuoBmQ4XF4aSJXMhzEUxpqsLLVMZQ-7tP0TTD7dHz5xOM9-toqWfCJnJ0v7YaoPK90PCNbZrY9ji2TjP-BoSEyU3DVOClmrjputyydIG6Yy-NW-Wh2L97zKvLu5hOBeB5Jj2jhZWVYh7HSx2-BBZS4WW3rRqiIwdzGuVjcCDft__d7j-ZfndgprOYfOVrsWA8gSOyPO2ykFcI-0QUyE91NNuuqzCIf3q60Yo5BrXBlQgRInYfccuFVcakCbQDVtSK1ypFe-fH0R10YbgzN_Fp3sw-5fcu_JCn9oxLv2zoah7z5opVstc7rNguCR8p4rMygvXvOmLKVYAijaLivP_OK10PnSlgnHaO260z7kBzTO5fyJRfMlJBmDK2v9g=w800)
Saattaa näissä päteä se sääntö, kun kasvi tekee kuolemaa, niin se yrittää vimeisillä voimillaan saada jälkeläisiä :)

Sellaiset violettia valoa säteilevät ötökkäansat, joissa on loisteputkien ympärillä korkeajännitekierukka, ovat muuten aika tehokkaita lentäviä itikoita vastaan. Vaikka niiden lankojen väli näyttäisi olevan yli 5mm, niin ihmeesti niihin jää harsosääskiä ja lentäviä kirvaemoja ym. öttiäisiä mitä mullakin aina heräilee kevään aurnigossa ikkunoilla ...  ;)
Ja ottaas huomioon minkälainen itikkafarmi oli mun parveke syksyllä ja koko asuntokin, kun kannoin mökiltä ja palstaltani ~20 kasvia kypsyttelemään satonsa. Kaivoin monia kasveja lapiolla vaan ylös ja ämpäriin, ja toin kotiini. Niitä sitten säästin talvenkin yli 6kpl. Aika vähillä myrkyillä selvisin kuitenkin tänä keväänä, kun eivät taimet saaneet juurikaan elikoita. Mä uskon että niillä [omistan 3kpl] valoansoilla on iso osuus että niihin jäävät ne lentävät munivat elukat joita parvekkeelta pyrkii sisälle syksyllä. Samoin huoneesta toiseen varmaan leviävät monet öttiäiset lentäen ...