Eli:

http://www.ravintolamestarit.net/intro/#8

Listalla mainitaan mm. maaginen habanero... Siinä annoksessa on muutenkin ns. yritystä. Onko kukaan kerennyt vielä testaamaan?

Pitää ihan "raportoida" tänne kun oli eilen niin yllättävä olo...

No, söin siis (missä ei tietenkään ole mitään ihmeellistä) yhden punaisen fataliin eilen lounaalla alkupalaksi. Olin käynyt aamulla vähän urheilemassa, saunassa jne. ja olo olikin vähän kuiva ja vatsa typötyhjä. Heti siinä rouskutellessa yllätti kun suu ei mennyt kovinkaan lieskoihin mutta syvemmällä kurkussa ja sitten vatsassa tuntui heti aika lämpöiseltä. Kärvistelin normaalisti pari minuuttia ja aloitin varsinaisen lounaan.

Sitten tuli se yllätys. Ruoka oli aika raskasta, klassinen lihis parilla makkaralla... Olo oli jo suorastaan mainio ja ruoka melkein kokonaan syöty kun yhtäkkiä jysähti. Vatsassa alkoi vääntää uudestaan voimakkaammin, kylmä hiki kohosi pintaan ja ukko meni kuuleman mukaan kalpeaksi kuin lakana. Siltä kyllä tuntuikin. Ei huimannut eikä näkynyt mitään tähtikuvioita mutta menin silti istumaan noin viideksi minuutiksi jolloin olo tasaantui. Kahvia päälle   ... Illalla/yöllä ei ollut enää mitään outoa.

Onko kellään käynyt samaa? Tästä lähtien pitää vetäistä chilit jälkiruoaksi, kuten olen aina ennen tehnytkin... Pöydällä odottaakin sopivasti nagoja... :twisted:  (kiitos Hessi!!!). Pitää testata.

Tuli "niin maukasta" että pitää ihan napauttaa tänne. Sarjassamme hyviä käyttökohteita esim. Pepper-Kingin Bih Jolokia -rouheelle...

"resepti"

400 g sikanautaa
kananmuna
~rkl perusdijonia
~rkl mustapippuria
suolaa sekä jotain leivänmuruja nypittynä n. yksi viipale

Nämä kunnolla sekaisin. Sitten pannulla öljyssä pyöritellään pussikamoja:

~rkl juustokuminaa
~rkl korianteria
~ kaksi rkl kyseistä Bih Jolokia-rouhetta (tuli aika sopiva medium-lieska pihveihin)

Tahna pannulta seokseen mukaan ja taas sekaisin. Loppu onkin selvää pässinlihaa eli senkuin paistetaan haluamallaan tavalla. Itse tein tästä kaksi noin 2cm paksua pihviä ja paistoin ne runsaassa rasvassa pannulla. Noin kuusi minuuttia taisin paistaa puoleltaan aika hellällä lämmöllä, ettei ruskistunut liikaa. Käänsin siis vain kerran, pysyi hyvin kasassa.

Mehevää tuli (l. rasvaista) ja hyvin maistuu! Pistin kaikkine pannurasvoineen ja liemineen folioon eilen ja tänään vedin vesi kielellä työpaikkalounaaksi...

No niin... Todella monimutkainen "resepti" tulossa...

Seisoskelin omena kädessäni juuri tuossa kahvihuoneessa ja äkkäsin habajauheen hyllystä. 1+1=2 ja tietysti sirottelemaan jauhetta jo puraistuun omenaan. Joka paikkaanhan sitä tietysti on ängättävä mutta tämä yllätti ns. positiivisesti. Tulisuus pomppasi suuhun yllättävän hyvin mehukkaan omenan ansiosta ja makeus täydensi aika hienosti "kepeää" habajauhetta.

Suosittelut!

Lieneekö mitään haittavaikutuksia (ellei siksi laske raikasta saippuan tuoksua...) jos taimia/kasveja suihkuttelee saippuavedellä veden sijaan...

On meinaan aika mukavasti noita mitälie-lajisia siipiveikkoja jotka ovat kovin mielissään tuoreesta mullasta. Voisi suihkutella piruuttaan (täällä toimistossa) tosiaan saiputtaa niskaan niin kauan kunnes enin lentely loppuisi. Meillä on täällä jo ennestään jos jonkinlaista vesiastiaa kärpäsiä houkuttamassa...

Tuskinpa haittaa, eikö vaan?

Aika maukkaan oloista toimintaa...

http://uk.youtube.com/watch?v=nOut22jOv6c

NaokiSoma tuossa mainitsi äskettäin saaneensa hikan aikaan habojen popsimisella. Itse lukeudun myös samaan sakkiin, eli hikka tulee jos tarpeeksi raikasta chiliä vetäisee.

Esim. habarommia olen juottanut arviolta >20 hlölle --> kukaan muu kuin minä ei ole käynyt hikottelemaan. Eilen napsaisin yhden Pepper-Kingin haban ja hikkahan siitä tuli jne. Löytyykö muita nikottelijoita?

Vanhoja ja saastaisia saviruukkuja on kopit täynnä. Olisiko niille riittävä "uusi alku" esim. 1h paistaminen uunissa vaikka sadassa asteessa? Tuntuu että sitkeinkin ruukun uumeniin kuivanut ötökkä tuhoutuisi kyseisessä toimenpiteessä. Lämpötilaahan voisi aina vähän nostaa, täällä töissä on hyvä "heavy duty"-uuni joka on kuin luotu tuohon hommaan...

Kumpikohan mahtaa olla kasveille ihanampaa? Työpaikalla rakennuksen suunta on koillisesta lounaaseen ja kummallakin seinustalla on mahdollista pitää puskia. Helppohan noita on pitää vaikka kummallakin tai jopa kiikuttaa edestakaisin mutta ihan mielenkiinnosta, onko jompi kumpi parempi?

Eräässä paikallisessa kukkakaupassa oli myynnissä "Syötäviä chilejä". Ohhoh. Jonkin tanskalaisen firman tuotteita,oikein "Spanische" ja jotain. Joku liljenskjold.dk mutta sivut  Toisen chilit näyttivät joltain minipaprikoilta ja toisessa oli tällaisia ehkä 4 cm pitkiä hieman turpean kartion mallisia chilejä. Tämä oli kuulemma tulisempi. Hinta 7.5e.

Yllätys: tietenkään myyjä ei tiennyt lajikkeita, mutta eipä tiennyt sekään kaveri, jolta nämä chilit oli kauppaan hankittu. Aika köyhää... Onko vastaavia näkynyt muualla ja onko kellään valistuneita arvauksia, minkä tyyppisiä nämä mahtaisivat olla? Onko mitään mahdollisuuksia, että jokin muu kuin annuum... Silloin voisi kiinnostaa.

Chiliä,

Alkaa pikkuhiljaa mennä toivo jo muistaakseni neljättä kertaa kukkivan haban kanssa. Alkutalvesta nappasin kasvin vanhasta ruukusta pois, pesin juuret, desinfioin ruukun ja iskin uuteen (kaktus + lekasora) maahansa. Kasvu on ollut erittäin voimakasta ja nyt kukkia on "riittävästi". No, sama vanha laulu näyttää toistuvan, eli kukat tippuu...

Kasvi on siis sisällä. Olen ravistellut voimakkaasti päivittäin. Kastelu on ollut mielestäni sopivaa, ja lannoitus mietoa. Voiko olla niin, että vaikka kasvi kasvaa hyvin, olosuhteissa on silti jotain väärin, eikä kukista koidu hedelmiä?

Ja sitten sekin, että tämä on kasvatettu sellaisesta Prisman lajitelma-"habasta" eli voiko olla, että juuri tämä lajike ei sitten suostu mitään tekemäänkään. Onko kukaan muu onnistunut saamaan satoa tällaisesta versiosta?

Tässä jo muutamankin kerran kirjoituksieni aiheena esiintynyt Haba aiheuttaa taas surua ja tuskaa... Sama tyyppi kukki tässä taannoin, mutta tiputti kaikki kukkansa ilmeisesti lajilleen tyypillisellä nuukalla tavallaan. Tätä ennen laitoin epätoivoissani jopa _vetin vähän magnesiumsulfaattia kasteluvedessä menemään. No, nyt pääasiassa suurempia mutta nyttemmin myös nuorempia lehtiä vaivaa reunoilta alkava pisteittäinen tummuminen. Eli erittäin pieniä mustia tai tummanruskeita "täpläjoukkoja". Näyttää ikävältä.

Eivätkös punkit aloittaisi näillä "pistehyökkäyksillä" kauttaaltaan, eikä vain reunoilta? Ja eikös ne laikut olisikin vaaleita?

Argh.

Päivää kaikki menestyksekkäät haban kasvattajat...

Suuresti varjelemani oranssi habanero alkaa vihdoinkin kukkimaan ötökkätuhoistaan selvinneenä. Kysynkin, kuinka helposti haban kukat pölyttyvät itsekseen, koska kukat vaikuttavat niin hennoilta, että pelkään tuhoavani ne pumpulikeppieni kanssa... Eli onko parempi antaa luonnon auttaa itseään?

Odotan suunnattomalla riemulla "omien" habojen syntyä ja pyrin välttämään mahdollisia kardinaalimunia. Kesällä yhdet kukat jo kärventyivät todennäköisesti liian lannoituksen takia.

No niin, tännekin päin maailmaa (l. Kuopioon) ilmaantui eilen Fingron habaneroja kauppaan... Nappasin ahnaasti paketin ja riensin kotiin testailemaan. Omien cayenne-puskien tuotokset olivat myös kypsiä, joten ajattelinpa kuivata koko latingin.

Suurinpiirtein kravatti kaulassa maistoin habanerosta siivuja ja kylläpä oli todella hyvää! Erinomainen maku ja poltehan tietysti Varsin Tuhti. No, kaikki uuniin kuivumaan ja JO tässä vaiheessa kikkailin hieman haba-sormillani toista silmääni, joka verestikin sitten mukavasti jonkin aikaa... Illemmalla aloin murskaamaan chilejä. Mikä oli viisasta, tunnustelin chilejä käsilläni, että ovatko jo kuivia vai ei... Kaikki hyvin tähän asti. Kun olin käsitellyt koko satsin, nuuhkin tyytyväisenä purkkia nenä pitkällä oikein hartaasti. Kutsuinpa siipankin nuuhkimaan ja hänelle älysinkin sanoa, että "nuuhkaise varovasti, ettei pöllyä nenään". Loistava tuoksu ja aromi, täytyy sanoa.

Sitten pesin käteni ja kuvittelin olevani "turvassa". Ei muuta kuin saunaan (viisasta). Suihkussa nenää kirveli jo jonkin verran, kuten myös erinäisiä muita "alempia" vyöhykkeitä. Tiesin jo, että kohta sattuu mutta ajattelin kuitenkin testata... Saunassa homma menikin sitten överiksi. Voin suositella todella lämpimästi... Kun naama alkoi hiota, tunsin kuinka myös silmäkulmia alkoi polttaa... Hikihän sitten valui tyylikkäästi silmien kautta pitkin nenää ja suun ympärille... Lisää löylyä vaan ja kohta olikin pakko poistua. Saunan ulkopuolella polte laantui siedettäväksi ja haihtui aikanaan.

Piti vaan tosiaan kirjoittaa hiukan käyttökokemuksia. Kyllä kai tuon habaneron tehon voisi älytä hieman helpomminkin... Nauratti vaan aika _vetisti; joka paikassa kerrotaan, miten varovainen käsittely on paikallaan voimakkaiden chilien kanssa mutta mutta...

Tiedänpä kuitenkin, etten ole ensimmäinen. Enkä aivan varmasti viimeinenkään...

Sauna, chili ja tuska...

Huolestunut tiedustelu...

Sitkeästi kasvattamassani chililajitelman "muovihapsussa", siis sen varressa, on ehkä jotain outoa. Tänä aamuna huomasin järkytyksekseni, että hapsun yläosan rungossa on tummia läikkiä jotka näyttävät varsin rumilta. Samalla kohdalla runkoa kasvavan lehden varsi näytti myös kumman vaalealta ja sen varressa näytti olevan hyvin pieniä mustia pisteitä. Kasvi sinänsä on kasvanut erittäin hitaasti, mutta näyttää ihan terhakalta.

Kertokaapa nyt, että kyseessä on hapsulle luontainen ilmiö - tyyliin: varteen saattaa tulla tummia läikkiä itsestäänkin??? Vai miten on? Toisessa yksilössä vastaavaa riesaa ei näy.

Alkaapa tässä mietityttää, että kuinka kauan chilin kypsyminen yleensä kestää? Onko kenties "sukukohtaisia" erojakin esim. akselilla Haba vs. "joku annuumi"? Annuumeissani on ollut kohta kuukauden verran "tuotoksia" killumassa ja viimeiseen pariin viikkoon ne eivät ole pahemmin kasvaneet kokoakaan. Kärttämisen tuskallisuutta lisää se, että ilmeisesti tässä versiossa kypsä chili voi olla punainen TAI vihreä, joten otappa siitä sitten selvää.

Eipä siinä mitään, olen tarkistanut tulisuuden kehkeytymistä jo muutamasta yksilöstä ja maku on ollut kieltämättä tulisempaan päin, ja hyvä niin... Näyttää kannattavan odottaa...

Päivää vaan, suruvoittoisesti...

Juhlin jo tässä taannoin aloittelijan riemuvoittoa, kun maaliskuun lopussa kylvämäni annuumit kasvoivat mallikkaasti vailla ongelmia, liehuen 50-60cm korkeina kasveina. Vielä pari viikkoa sitten kasveissa oli runsaasti nuppuja ja kukkia. Kävipä niinkin, että kukat pölyttyivät jne. --> chilejä tuli/tulee.

No, typeryydessäni päästin kasvit kuivahtamaan, jonka seurauksena nuput ja moni kukkakin kuivui ja tippui pois. Liekö tämän syytä, mutta nyt olen melko varma, että annuumit ovat saaneet seurakseen PUNKKEJA. Vaikka olen lukenut sekä Infernosta että täältä erittäin havainnollista tietoa punkeista ja niiden tuhojen tuntomerkeistä, tuijotin laikkuisia lehtiä näihin päiviin saakka, arvellen sen olevan vain hetkellisen kuivumisen syytä...

No, nyt niitä laikkuja on aika paljon, monissakin lehdissä, jotka yleensä ottaen tuntuvat jotenkin kuivilta. Niitä seittejä ei sentään vielä näy. Lannoitusta en ole juurikaan harrastanut, merileväuutetta olen kyllä luruttanut varsin paljon. ELI: kaikki laikukkaat lehdet POIS, eikö niin, ja suihkutus sekä myrkytys päälle. Kävisiköhän myrkyksi Puu-tolu, sillä ainakin pihalla ruusupuskien kirvaongelma hoitui sillä erinomaisesti??? Jotenkin Super-Raid tuntuisi aika järeältä...

Voimaa annuumeille toivoen...

Pasi