Tulin vielä muuttaneeksi nimeni täällä.  Ja vähän olen jo löytänyt aikaakin foorumille, joten ehkä tämä tästä alkaa vilkastua.  Joten otan uuden alun tässä esittelyjutussakin.


Rakensin loppukesällä 5 x 2,7 metrin kasvihuoneen. Kuva lokakuulta.



Viime kauden paras uutuus oli mulle Locato.  Sain kypsytellä sisällä sitä lähelle joulukuuta asti kun halusin joka hedelmän kypsäksi.  Samantien tuoreena ne tuli myös herkuteltua. Oli kyllä ihan erilainen kokemus kuin mikään ennen, lievä poltekin aivan omalaatuinen ja miellyttävä.   Nyt on sitten uutena myös Rocoto Red Peruvian.   Vanhoista suosikki on ollut varsinkin Lemon Drop.  Vanhoista ja uusista tarinaa sitten kun avaan päiväkirjan kasvihuoneen tapahtumista.

Ensimmäinen hapanchilini onnistui erinomaisesti.  Viimeistä pikku purkkia olen säästellyt jääkaapissa - muuten olisivat loppuneet jo aikoja sitten.
Myös ensimmäinen hapankaalini onnistui.  Mukana oli runsaasti chiliä ja valkosipulia.  Tuli parasta mitä mistään olen saanut ja kaikki 10 kg on mennyt.  Osan annoin toki tutuille.
Näitten innoittamana nyt on tarkoitus saada omat kaalit kasvatettua. Oikeat lajikkeet hapankaaliksi on hommattu ja myös tuhohyönteisverkot.  Uutena pitää kokeilla hapankurkkuja ja siihenkin hommasin oikeat lajikkeet.

Kimmo


edit.  http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=17060.0

https://drive.google.com/file/d/0BwBmyrWh7DcYeFFGSU5EeVFFS3c/view?usp=sharing

En saa tageilla kuvaa näkyviin google drivesta.

<a href="http://www.freeimagehosting.net/commercial-photography/california/palm-springs/"><img src="http://i.imgur.com/iKDVaFR.jpg"; alt="Palm Springs commercial photography"></a>

http://i.imgur.com/iKDVaFR.jpg  No tuolta sitten.

Lainaus käyttäjältä: Memsie - huhtikuu 16, 2016, 01:20:38 ap
Alla siis muutama kuva pelkästä rungosta ja sitten päälle tulevan allasmuovin ja veden kera.

Minulla on suunnitteilla NFT myös.  Tuleeko sulla muuta kuin kasvit tuohon kourun pohjalle?  http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=15995.msg328367#msg328367 (Memsie: NFT test run, kuvat)  Oletan että jos tuohon ei lisäisi mitään enää pohjalle, ei edes kangasta, niin kunhan vaan vesinoro osuu juurille, niin eiköhän siinä .... )

Lainaus käyttäjältä: Trioniska - huhtikuu 13, 2016, 19:49:38 ip
Ymmärtääkseni siis nuo mainitsemani tuottavat yleisesti ottaen valtaosalla kasveja mainioita satoja...

Jep joo, olen minäkin huomannut, että usein mainitaan multaan verraten paremmista tuloksista ja siksi nyt olen selvittämässä että mikä olisi mielekkäin kaikista vesiviljelytavoista. 

Tämä juttu lipsahtaa helposti ohi aiheensa varsinkin kun en ole kellään koskaan nähnyt toiminnassa olevaa mullatonta systeemiä.  Puuttuu siis tietoa alkaen kevytsora/hydrosoran merkityksestä yms perusjutuista ja aina silloin tällöin olen koittanut kahlata keskusteluja täällä läpi mutta mitä tahtoisin tietää ei meinaa millään paljastua.  Vähitellen kyllä.  Pitäisi päästä katsomaan jonkun systeemiä.

Mutta ehkä koitetaan pitää tämä aihe suunnilleen otsikossaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Aeroponics

Lainaus käyttäjältä: Caggiva - huhtikuu 12, 2016, 11:53:45 ap
Täältä hiukan toisenlainen vinkki liittyen tuohon kissan hiekkaan.
Itse käytän sitä käytettynä.Sekoitan siis laatikon siivouksen yhteydessä tulleen paskan ja kusipaakut maaseokseen jota käytän kasveille.Lannoitteeksi minä nuo koen joten miksi heittää hukkaan.
Kaiken kokoisille kasveille eikä yksikään kasvi ole kiukutellut.
Hajujakaan ei irtoa kun ei ihan pinnalle laita.

Tavallista on, että paskat pannaan kompostiin. Niin sanotut kylmät kasat - ja lämpimät -  ovat oma aiheensa.  Niin myös viherlannoitus.

edit:  Selvennökseksi vielä.  Ennen vanhaan puhuttiin ns. kylmistä ja lämpimistä lannoista.   Tyypillinen lämmin on hevosen ja kylmä sian.  Jaottelu perustuu siihen kuinka helposti kasa alkaa lämmetä ja hajota sellaisenaan ja se on yhteydessä mm. vesipitoisuuteen ja karkeampien ilmavien ainesten määrään siinä. 

Kissanhiekoissa on usein varsin voimakkaitakin hajusteita ja varsinkin tässä yhteydessä yleensä tarkoitettavassa Rainbow kevythiekassa joka on moler-savea.  En haluaisi laittaa sellaisia kemikaaleja hyötykasveille enkä välttämättä kompostinkaan kautta.

Kuvittelin että tuo olisi  ihan vakiokauraa nykyään noita videoita katsellen ja  koska korkeapainepumppuja ja suuttimia - tai myös valmiita harrastelijajärjestelmiä - on kaupan.  Vaan ehkäpä mullattoman viljelyn kokeilijan kannattaa testata jotain vakiintuneempaa järjestelmää jotta hyöty olisi panostukseen nähden suurin mahdollinen.   Onko siis niin, ettei aeroponicilla välttämättä kovin helpolla saa parempaa kasvua kuin jollain muulla vesiviljelytekniikalla?

Minulla on tilanne, jossa voisin kokeilla mullatonta kasvihuoneessa kesäkauden rinnan mullan kanssa vertaillen. Tai kokeilla systeemiä sisällä 400W monimetallin tai natikan alla. 

Jotain muuta systeemiä puoltaa  että vanhastaan mulla on akvaariotavaraa joutilaana, jota voisi hyödyntää.  Muunmuassa vesi- ja ilmapumppuja.

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - huhtikuu 11, 2016, 09:19:12 ap
Itse en usko koko "lehtiruokintaan", sillä ei ole mitään muuta hyötyä kuin taloudellinen valmistajalle.
Kasvit toki ottaa lehtien kautta ilmasta hiilidioksidia ja kosteuttakin, mutta en itse ole niitä koskaan sumutellut.

Minä sellaista lannoitesumuttelua olen vuosia harrastanut monenlaisille taimille eikä se ole todellakaan kallista normaalilla yleislannoitteella.  Mutta siis multakasvatuksessa.  Se auttaa kasvia elpymään nopeammin kuin mullan kautta silloin kun on heikko ravinnetilanne/puutosta.  Tai kun on taimia liian pienissä mullissa kuten tähän aikaan vuodesta tuppaa monilla olemaan eikä kastelut ja lannoituksetkaan ole aina optimaalisen ajoissa.  Pistokkaillekin hyvä, jos on turhan vaaleita lehtiä ja juurtuminen pitkittyy.




-----------------------------------------

Se että kasvit säätelevät ravinnonottoaan juurillaan ihan 'molekyylitasolla' on yleistietoa jonka olen napannut kai jostain dokumentista.  Referenssejä pitäisi varmaan kysellä tutkijoilta.  Aihe on eniten maailmassa tutkittuja, sillä kyse on sentään ruuan tuotannosta.

(Tai en minä muista mitkä asiat ovat myös 'tulleet mulle' aikoinaan parilta alaa opiskelleelta tutulta. Entisiltä kavereilta valitettavasti, toinen kuollut ja toinen muuten vain kadoksissa mutta hoiti luomutilaa ainakin 90-luvulla.  Toinen opiskeli Mäntsälän Maatalous- ja puutarhaoppilaitoksessa ja luomutyyppi oli käynyt joitain muita opintoja.  Näillä nyt ei ole sen kummempaa merkitystä kuin minulle ja tahdoin vain sanoa että monenlaista sitä on vähitellen oppinut vuosikymmenten aikana mitä olen ehtinyt viljelyn parissa harrastamaan.  Laajuutta aiheissa riittää, joten uutta olisi vaikka kuinka. )

---------------------------------------------

Jos kalkkia on liikaa, niin sitten sitä on liikaa. Samoin muitten aineitten suhteen.  On aina rajat, joissa kasvi toimii optimissaan ja toisaalta rajat, jotka ovat reunaehtoja ettei enää se pysty edes sopeutumaan elämään eli kasvuun.

-----------------------------------------------

Mitä lehtien toimintaan "ravinnevarastoina" tulee, en väitä paljoakaan.   Kuitenkin lehdet voivat olla tummempia tai vaaleampia eriilaisen lannoituksen johdosta.  Ja eikö lehtivihreäkin ole 'pilkottuna' nimenomaan ravinnetta. Vertaa viherlannoitus.

Eipä kai kasvilla ole mitään tarvetta "imeskellä" lehdistä ravinteita silloin kun niitä helpommin ja riittävästi saa veden mukana?   Mutta minä olen huono vastaamaan vesiviljelyn asioihin, koska kokemus siitä puuttuu. 

Olen ollut käsityksessä että lehdissä on kuitenkin kasvin käyttöön varastoituneena ravinteita, joita se voi sekä käyttää tarpeisiinsa tai myös ilmeisesti - jossain määrin - tai kenties - ohjata turhimmiksi käyneille lehdilleen liiallisia aineita.
---------------------------------------------------------------

Kasvit säätelevät juurillaan sisäänotettavia aineita. Juuret eivät automaattisesti johda kasville kaikkea veteen liuennutta eikä samoissa eri aineitten pitoisuussuhteissa.

Lainaus käyttäjältä: -V- - maaliskuu 30, 2016, 03:41:15 ap

Näkisin, että tässä on pieni ero akvaarion ja vesiviljelyn välillä.

En ihan heti usko että eroa vesikemian perusteissa olisi vesiviljelyssä ja akvaarioissa.  Mutta en välttämättä ole ymmärtänyt kaikkea oikein.  Tyydyn nyt vain muutaman linkin laittoon.

https://www.google.fi/search?q=alkaliniteetti&ie=utf-8&oe=utf-8&gws_rd=cr&ei=DPAFV_vGD-nF6ASg96_QBQ

https://fi.wikipedia.org/wiki/Veden_kovuus
https://de.wikipedia.org/wiki/Wasserh%C3%A4rte


Edit.  Lisätään nyt sentään se, että olen akvaarion pH:ta alentanut rikkihapolla.  pH ei juuri laske ennen kuin happo on kuluttanut KH:n lähelle nollaa mutta sen jälkeen tapahtuu suorastaan romahdus.

Alkaliteetti, alkaliniteetti, KH  (käytännössä synonyymeja) on usein alhainen vesijohtovesissämme.  Se  on siksi altista happamoitumaan.



Yksi pH:ta määräävä tekijä:  Liuennut hiilidioksidi (hiilihappo) alentaa pH:ta.  Ilmastus vaikuttaa päinvastoin koska se poistaa hiilihappoa vedestä.

Lainaus käyttäjältä: -V- - maaliskuu 20, 2016, 20:52:37 ip

Ruokasooda vaikuttaa pH:n lisäksi myös veden kovuutta nostavasti, joten sitä voi käyttää, jos et joudu kovin usein/pajoa lisäilemään. Natrium ei ole hyväksi kasveille.

Miksi ruokasoodan eli natriumvetykarbonaatin lisääminen ravinneveteen olisi natriumpitoisuuden takia pahaksi kasveille? 

Ruokasooda lisää alkaliteettia eli nostaa KH-arvoa.  Veden kovuuden (GH) määrää lähinnä magnesium ja kalsium.   Karbonaattikovuus (KH) ei ole nimestään huolimatta kovuus lainkaan eikä sen nousu nosta veden kovuutta eli ns. kokonaiskovuutta (GH, General Hardness, Gesamthärte).

Akvaarion kautta nämä tulleet tutuksi.  (Paitsi kysymykseni...)

Hommasin palturintupakan siemeniä Hyötykasviyhdistyksestä oikeastaan ihan vaan tuholaiskarkotuksen tarkoituksessa. Olen lopettanut savuttelun kolme kuukautta sitten vedettyäni kolmekymmentä vuotta. Aiemmin olen kessua joskus kasvatellutkin ja minulla on myös hallussani vanha suomalainen tupakankasvatusopas.  Voisin sitä tänne jossain vaiheessa vähän referoida tosissaan (poltettavaksi) kasvattavien tietoon.

Siemenpussin ohjeitten mukaan nyt olisi jo kylvöaika.   Tai siis siinä sanotaan että esikasvatus maaliskuun puolivälissä.

Foorumin haulla katselin että jotain on puhuttu englanninkielisessä osiossa tästä vesiviljelyn muodosta, mutta niitä en vielä lukenut.   Laajemmilla nettihaulla olin ymmärtävänäni että tekniikka olisi lähtöisin Nasan tutkimuksista 70-luvulta alkaen ja perustuisi korkeapainepumpun ja suuttimien pienipisaraiseen juurien kasteluun.  Kun tuota muutamissa videoissa kehutaan parhaaksi kasvultaan, kiinnostaisi kokeilla.  Siinä viehättää mm. ettei minkäänlaista soraa tarvita ensinkään.  Onko kellään jäsenistä omakohtaista kokemusta tästä ja muista vesikasvatusmenetelmistä verraten?

https://www.youtube.com/watch?v=H4gsnFJRAB0&list=PLshuMHYfsNT8GDiJxaLvnHEihdsIqrpvp

No nysse kasvaa taas: https://kalender-365.de/kuukalenteri.php

Laitan uuden satsin siemeniä lauttaan.   (Kun itu tulee ulos, on jo paras aika istuttaa turpeeseen.  Tämä vain oma huomioni ja tavaksi siten tullut.)

Onhan tuota kuunkiertoa tullut vuosien ja vuosikymmenien myötä useinkin seurailtua itämisen kannalta.  Mitään oikein selkeää vaikutusta en ole huomannut,  vaikka välillä on saanut hämmästellä sitäkin kuin vaikutusta olisi ollut ja vähenevän kuun aikaan on saanut olla hyvin tarkka kaikista olosuhteista, jotta itämistulos olisi tyydyttävä.    Itäminen pitkittyy ja vaikka tulisi itu ulos, kehitys helpommin voi sitten jäädä kuitenkin siihen.

En kuitenkaan ole pystynyt niin vakiintuneisiin olosuhteisiin, etteikö muuttujia olisi aina ihan liikaa johtopäätösten tekemiseen.   Että varovainen mutu se vain on, että kumma kyllä, asialla voi olla jotakin merkitystä.

Pari kertaa olen jo tänä talvena laittanut siemeniä itämään ja molemmat ihan väärään aikaan.  Niitä siemeniä jotka eivät itäneet kokeilen luonnollisesti uudestaan.   

Lainaus käyttäjältä: Trioniska - tammikuu 16, 2016, 19:00:28 ip
Puutarhaturpeella pääsee helpommalla luonnonturve pitäisi lannoittaa osavasti+kalkita ph kohdilleen mikä ei onnistu tuosta vain...
Eli sekoittaminen puuterhamullan kanssa ei riitä...

Joo, mutta olen ilman pH-mittauksiakin onnistunut kalkitsemaan hienolla kalkilla sellaisella jenkkikaavalla kuin kupillinen kuutiojalkaan nostaa pH:ta yhden asteen.   Mittayksiköt kukin löytänee ja varmistaa mutta 1 cup on juomalasillinen 2-2,5dl ja jalka on 12 tuumaa ja tuuma 2,54cm.

Puuntuhka taas sisältää kalkkia noin  kolmasosan.  Sillä on nopea vaikutus happamuuteen, kun kalkki (hienokin kalkki)  toimii pitemmin ja hitaammin muutoksin.

Lannoituksessa ei mitään kummallista ottaen huomioon kuinka vähän puutarhaturpeessakin on ravinnetta ja mitä se vaatii.

Mutta en minäkään tuota käyttäisi kuin poikkeustapauksissa ja esimerkiksi menisin seuraavaan kauppaan hakemaan puutarhaturvetta jos ekassa ei ole kuin kalkitsematonta/lannoittamatonta perusturvetta/luonnonturvetta.

On pakko aloittaa useammalla lajikkeella, koska makuja on niin monenlaisia. Itse en voinut sietää Aji Cristalia, mutta Lemon Drop on huippuherkku.  Toisaalta kokemukseni rajoittuvat tuoreena käyttöön.

Lainaus käyttäjältä: Hubert - lokakuu 11, 2015, 12:39:37 ip

Lainaus käyttäjältä: Kasvirasva - lokakuu 11, 2015, 12:18:24 ip
Raakoja podeja olen miettuinyt, että mitä niille tekisi.  Kompostiin vai tuleeko niistä hyvää jotenkin

Viikon verran voi koittaa pöytäkypsyttää raakoja podeja. Sen jälkeen ja muutenkin kannattaa ihan aistinvaraisesti toimia: jos raakileissa   on tulisuutta ja makua, niin siitä vaan haluamakseen säilykkeeksi, jos ei, niin salaatin sekaan tai kompostiin.

Ei välttämättä ole kovin hyvää ruuansulatukselle kypsentämättömät raakileet, mutta en noita kauheasti taida kehdata kompostiinkaan laittaa, joten varmaan vaikka pataruokaan joukkoon muhimaan vaan oli tulisuutta tai makua tahi ei.  Ehkä ne eivät olisi pilanneet myöskään hapanchiliä jatkona joukossa, mutta en viitsinyt ensimmäiseen hapatuskokeiluun kokeilla.

Ensimmäinen hapatuskokeilu.  Kun nyt kolmatta vuorokautta on kulunut alusta, näen viimein selvää kuplanmuodostusta.  Jos oikein olen käsittänyt ohjeet, pidetään sitä lämpimässä (huoneenlämmössä) vain kunnes käyminen ehtii alkaa.  Voisi siksi olla jo aika siirtää vähän viileämpään (12-15 astetta) jatkamaan.   Ehkä odotan vielä 1-2 vuorokautta kuitenkin.   ed. Tai siis joo, toimivia ohjeita ja tapoja lie useammanlaisia, mutta tuosta katsoin: http://www.chiliwiki.fi/index.php?title=Muut_s%C3%A4il%C3%B6nt%C3%A4tavat


https://drive.google.com/file/d/0BwBmyrWh7DcYbHhCRWw1OTdPeXM/view?usp=sharing
Siinä on muovipussissa vettä painona.    Saksilla leikkelin paloiksi ja nuijin.  Kaalinlehteä kantena, mutta on siis ihan  pelkkää chiliä tämä sekoitus.   ed: Painopussi oli iso enkä sulkenut sitä solmulla, vaan vedin ylös ja suun ympäri alas.  Alta tuleva kaasu nosti sitten pussia, jolloin pussin vedet vuosivat ulos.  Vaihdoin kiviin jotka kaalinlehtikannen päällä on ongelmaton.

Muistiinpanot:

9.10.2015 hapanchilit

840g chiliä

Super Chili
Barbeque Coffee Brown
Red Serenade
Lemon Drop  (paljon, noin kolmannes)
Aji Fantacy
7POT Yellow  (10 podia)
Herculenaum Pompeijii
Lantern (6)
Naga Morish (1 iso 3 pientä)

4tl karkeaa merisuolaa 26g

turkkilaisen jogurtin heraa
tilkka vettä

klo 2.30 20 astetta
klo 12.30 20 astetta -> patterin viereen myssy päälle

10.10 klo 19 22 astetta
kenties kuplia muodostuu mutta vähän

11.10 klo 11.45 24 astetta,  kuplaa muodostuu chilien joukkoon! 



http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=16404.msg319423#msg319423


Jatkoa:

12.10 klo 15.30  22 astetta, kuplia muodostuu ja sain hajutkin,
siirretty pois patterin vierestä

klo 20  19 astetta  painopussin vedet tulee ulos, vaihdettu kiviin

13.10 klo 13  19 astetta, siirretty viileämpään huoneeseen
14.10 klo 10  14 astetta
15.10 klo 12  15 astetta,  käyminen selvästi hitaampaa tai kaipa se käy. Kuplia on massan sisällä ja nousee pintaan kun täräyttää

Etelä-Suomesta raporttia.

Mulla oli ulkona ruukut huonojen ilmojen kesä-heinäkuun, toki hieman sateensuojassa räystään alla talon seinustalla. Rakensin kasvihuoneen ja se valmistui elokuun alussa, jolloin lämpimät alkoivat.  Pienemmistä ruukuista istutin maahan ja isommissa annoin olla pelkästään upottaen maahan.  Istutetuista ei tainnut tulla kuin muutama podi, mutta nyt monimetallin alla makkarissa loppukypsytyksessä olevista ruukuista keräsin 850g hapatukseen.   Seuraavanlainen sekoitus tuli tehtyä tähän ensikokeiluun hapattamisessa eli kaikki kypsät mukaan.  (lisää kypsyy edelleen)

Super Chili
Barbeque Coffee Brown
Red Serenade
Lemon Drop  (paljon, noin kolmannes)
Aji Fantacy
7POT Yellow  (10 podia)
Herculenaum Pompeijii
Lantern (6)
Naga Morish (1 iso 3 pientä)

Lemon Drop on ollut suosikkini ja siksi sitä oli monta ruukkua.

Keväällä on sitten kasvihuone käytössä ja saa aikaisen alun!      2,7x5m

Raakoja podeja olen miettinyt, että mitä niille tekisi.  Kompostiin vai tuleeko niistä hyvää jotenkin.

https://drive.google.com/file/d/0BwBmyrWh7DcYT1ZYZE53YVB4SFU/view?usp=sharing
https://drive.google.com/file/d/0BwBmyrWh7DcYeFFGSU5EeVFFS3c/view?usp=sharing

Tattista vaan vielä kerran.  Kaipa minä jossain vaiheessa ehdin osallistua enemmänkin.  Tekisi mieli ottaa kuvia näytille sitten samalla, mutta vielä on niin kiire ettei edes neuvoa ehdi kysyä saati kuvaamista ajatella.  Yksi mitä piti kysyä oli että pitäisikö piankin leikata bonchien juuretkin pieneksi lehvöstön/oksiston karsimisen jälkeen. Tulihan se tehtyä kysymättäkin ja sain näin lisää tilaa kun aina kolme puukolla irrotettua noin litran juuripaakkua on aina yhdessä ämpärissä valeistutettuna.  Ruukut saapuvat kun saapuvat.

Tacken och pocken.   Vai miten se meni.   Täytyy varmaan alkaa kirjoittelemaan, kun se niin mukavaa on. Vai alkoiko se jo. Joo, mutta jatkunee jossain toisessa kohtaa seuraavaksi.