maaliskuu 29, 2024, 07:18:35 ap

Uutiset:

Iloista kasvatuskautta !!


Kokemuksia "vaihtoehtolannoitteista" hydrossa

Aloittaja cornell, tammikuu 25, 2007, 23:22:41 ip

« edellinen - seuraava »

cornell

Nopean selailun perusteella GH Biosevia ja valoverstaan myymä Advanced Hydroponics of Holland mahdollistavat kumpikin chilille sopivan lannoitusohjeen luomisen... eli sellaisen, jossa voidaan säätää typen ja kaliumin suhdetta ilman suurta fosfori- ja rikkistressiä.

Jos olet ostamasa lannoitteita kannattaa kokeilla! AHH näyttää selkeesti sopivammalta chilille kuin Flora tripack, mutta löysin siitä vain NPK arvot eli ei tietoa rikin magneesiumin ja kalsiumin määristä... jos jollakulla on käytössä ilmoittele toki!
¨käynks mä usein täällä?¨

cornell

Nyt pitää vetää hetki henkeä ja katella asioita uudestaan... kyselin chilien kasvattelusta Growing edgen forumilla ja capsicumien hyrokirjan kirjoittaja vastasikin aika pian... kysyin siis sitä, miten chilien ravinnetarve eroaa paprikoiden ravinnetarpeesta hydroillessa.

Uutta ajateltavaa tuli... hieno homma

Lainaus
I'm also pleased to hear you liked my capsicum book and yes it is aimed at the commerical production of sweet bell peppers since they are quite a widely grown hydroponic crop. C. baccaum and C. Chinense chillies are smaller fruited types of capsicum with shorter, bushier plants than bell peppers, but their main difference is in the heat of the fruit - C. Baccatum has a particularly high level of capsaicin (2%) with usually reaches over 300,000 scoville heat units. Basically chillie peppers have similar nutrient requirements to bell peppers, but becuase they have smaller fruit and overall much lower yields than commerical bell pepper hybrids, the amount of potassium in the fruiting nutrient formulation can be dropped back, especially in recirculating systems. With chillies, because you are acutally growing them for heat, flavour and volatile compounds (unlike sweet bell peppers which have little of these), the EC can be pushed quite high to promote flavour quality. Sulphur can also be increased in the nutrient formulation as high levels of this assist with production of those flavours and heat that we want in the chillie fruit. On the other hand, commerical sweet bell pepper growers are not aiming to produce heat or flavour, just a succulent, large fruit with high yeilds, hence they don't need to push the EC up to do this (in fact a lower EC favours succulence and yield with a higher water content in the fruit). Chillie peppers benefit from a higher EC in winter as well, under low light, it helps keep the plants shorter and more compact and benefits fruit set under shorter days and reduced radiation levels. I normally grow baccatum chillies in winter with solution heating, in a greenhouse at EC levels around 3.5, in summer the level is dropped to 2.2 using a vegetative capsicum formulation (the fruiting formulation has too much potassium for chillies in NFT) and they produce very well, although the heat is a little more than most people can handle and one fruit goes a long way!
Good luck with your chillies?

Dr Lynette Morgan
Suntec International Hydroponic Consultants  


Elieli, kaliumin pitoisuutta voisi laskea, korkea rikki on ok ja korkea johtokyky on ok, varsinkin huonossa valaistuksessa....
¨käynks mä usein täällä?¨

Doe_J

Olipa mielenkiintoinen, meni vähän vastoin normaalia suositusta (keinovalossa kovempi lannoitus).

Pystyykö noista lannoitteiden alkuaineiden prosenttipitoisuuksista laskemaan lopullisen liuoksen eC-arvoa, vai riippuuko se liikaa itse veden kovuudesta tai muista tekijöistä? Mietin tässä sitä millaiseksi tuoreen liuoksen eC asettuu noilla forumin chilinkasvattajien yleisesti käyttämillä ravinnevahvuuksilla.

Tähän sopii kysymys myös lannoitteiden "maistumisesta". Alla voisi ymmärtää että eC ja ravinnemäärät pidetään aika ylhäällä myös hedelmien muodostumisen aikaan...toisaalla taas kuuluu puhetta että satokauden lopussa hedelmien maku parantuisi jos ravinnepitoisuudet eivät ole enää korkealla. Mikä lie on totuus?

Tupakka

Lainaus käyttäjältä: "Doe_J"Olipa mielenkiintoinen, meni vähän vastoin normaalia suositusta (keinovalossa kovempi lannoitus).

Pystyykö noista lannoitteiden alkuaineiden prosenttipitoisuuksista laskemaan lopullisen liuoksen eC-arvoa, vai riippuuko se liikaa itse veden kovuudesta tai muista tekijöistä? Mietin tässä sitä millaiseksi tuoreen liuoksen eC asettuu noilla forumin chilinkasvattajien yleisesti käyttämillä ravinnevahvuuksilla.

Tähän sopii kysymys myös lannoitteiden "maistumisesta". Alla voisi ymmärtää että eC ja ravinnemäärät pidetään aika ylhäällä myös hedelmien muodostumisen aikaan...toisaalla taas kuuluu puhetta että satokauden lopussa hedelmien maku parantuisi jos ravinnepitoisuudet eivät ole enää korkealla. Mikä lie on totuus?


Ilmeisesti palkojen kasvun aikana voi pitää ainakin jonkunasteista lannoitusta päällä, mutta kypsyminen ja varsinkin sen loppu kannattaa suorittaa pelkillä vesillä tai ripenilla ja sitä vastaavilla(kun on nyt vaihtoehtoisista puhe).
Joo.

cornell

Parasta lienee summata omia aatoksia näistä ravinneasioista...

Kaikki superviritetyt hydrolannokset eivät välttämättä toimi loistavasti chilin viljelyssä. Ja toisaalta halvatkin vesiliukoiset puutarhan täyslannoitteet voivat ajaa asiansa. Hyvässä lannoitesetissä voi säätää typen ja kaliumin suhdetta.

Uutta lannoitetta valitessa huomioi kalsiumin pitoisuus. Varsinkin kovaan veteen tarkoitetuissa lannoitteissa saattaa olla huomattavan vähän kalsiumia. Varoittavana esimerkkinä GH One part Total. Toisaalta vesijohtovesi saattaa sisältää kalsiumia, joka kompensoi sen puutten lannoitteesta.

Dr. Morganin mukaan chileillä tulisi välttää liian kovaa kaliumlannoitusta sadotusvaiheessa. Tämä perustuu ilmeisesti ajatukseen siitä, että chilit eivät puske painossa mitattuna yhtä runsasta satoa kuin vihannespaprika tahi tomaatti. Liian runsas kalilannoitus johtaisi ravinneliuoksen väkevöitymiseen ja mahdollisesti muiden ravinteiden puutokseen kaliumin häiritessä niiden sisäänottoa. Toisaalta, Dr. Morgan ei ole ehkä nähnyt Fassen kottikärryjä... :P  Kaliumia pitää olla sadotusvaiheessa enemmän kuin typpeä, mutta 1.2- 1.5 kertainen määrä riittänee. GH One part bloomissa oli mielestäni hätkähdyttävän kova kaliumpitoisuus.

Fosforin osuutta sadotuksessa on harrastelijapiireissä yliarvioitu "hamppupropagandan" seurauksena. Kypsytysvaiheessa tiukan KP -lannoitteen käyttö on varmasti paikallaan, mutta maltillinen fosrforipitoisuus (1/3-1/2 typen pitoisuudesta) riittää tuottamaan hyvän sadon.

Runsas rikkipitoisuus ei ilmeisesti ole haitaksi chilinviljelyssä. Päinvastoin.

Nutriforten kohdalla palaan samaan kysymykseen, joka mulla alun perin oli mielessä,; riittääkö fosfori? NF:n kukinta -lannoitusohje vaikuttaisi sopivan chileille: N  176 P 43 K 247 Ca 142 Mg 20 S 25. Sitä voisi ryydittää pienellä määrällä magnesiumsulfaattia (saa apteekista). Fosforin määrä jää kuitenkin neljännekseen typen määrästä ja on puolet todistetusti hyvin toimivan Flora Maton vahvimman sekoitussuhteen fosforipitoisuudesta.

Flora Mato vaikuttaa "valmiiden" lannoitteiden joukosta parhaalta valinnalta chilien hydrokasvatteluun. Vegetyksessä voi kokeilla nostaa micron määrää, varsinkin jos epäilee kalsiumvajareita. Advanced Hydroponics of Holland 3 osainen vesiviljelylannoitte (valoverstaasta) vaikuttaa lupaavalta monikäyttöisyytensä ansiosta. Se on muuten lähes 10x vahvempi tiiviste kuin flora tripack.

EC arvoja en ole juurikaan mittaillut ja siksi en ole sen käyttöön lannoitussuunnitelmissa perehtynyt. Nutrifortella ja Matolla lannoiteliuosten kokonaisvahvuudet ovat lähellä toisiaan (erot alle 50 ppm). Flora tripackilla kokonaisvahvuus jää vahvimmalla laimennoksella alle puoleen Maton vastaavasta.

Lienee aika keskittyä välillä muuhunkin elämään kuin chileihin ja infernossa roikkumiseen... hyvää kevättä ja tattis ravinteekkaasta seurasta Doe_J, Espelt ja Janne! pysykää kasvussa
¨käynks mä usein täällä?¨

puuhis

Mä oon eteläisellä parvekkeella lasien takana sekä eteläisellä keittiön ikkunalla käyttänyt hydroissa Nutriforten halpaa kaks komponentti lannosta josta täällä näytetään puhutun jo mielenkiintoisia 8)

Pökköä pesään->
Itse ostin pari vuotta sitten kokeeksi ja huomasin että ananaskirsikka sekä tomaatti jäi P eli fosforivajareihin jo taimivaiheessa loisteputkien alla. Lehdet meni sinertäviksi ja tummanvihreiksi. Korjaantuin kun lisäsin hieman GHEn Bloomia kaveriksi tuomaan fosforia. En halunnut lisätä enempää pääravinneosaa...

Olenkin käyttänyt NF:n lannoitetta halpana vegelannoitteena sekä kukkimisen ja sadon kypsymisen yhteydessä ryydittänyt litkuja PK lannoitteella ja Flora Microlla. Hieman microa ja Bloomia /Kekkilän PK lannosta(sisältää myös Rikkiä S ja Mg) kaveriksi vastaavasti hiukka pienemmällä annostuksella Nutrifortea saa kasvit iloisiksi.

Nesteytin NF:n jauheet 30(paino)% liuoksiksi:
Pääravinne 900g ja rakeinen Typpi-Ca 800g purkit-> Pääravinnepurkki liuoitetaan 1,8 litraan 40`C vettä ja Typpi-Ca 1,87 litraan. Pääravinneosasta tulee vihreää liuosta ja Typpi-Ca osasta kirkasta. Näitä on helppo annostella tarkemmin ja liukenee nopeammin käyttövalmiiksi litkuksi. Ei saa sotkea keskenään näitä emoliuoksia!
Tosiaan Pääravinne on painavampaa kuin Typpi-Ca suhteessa tilavuuteen. En nyt muista annostusta näille liuoksille satavarmasti mutta tais olla että pääosaa 10-30ml ja Typpi-Ca -osaa 3-15ml per 10 litraan vettä.

Aloittaisin Chilintaimille näillä itse nesteytetyillä liuoksilla annostuksella: pääosaa 15ml(= 4,5g jauhetta) ja N-Ca osaa 5ml(=1,5g rakeita). lisäksi 1-2ml Bloomia tuomaan Fosforia... (Per 10 litraa vettä. Ph:n säätö ravinteiden lisäyksen jälkeen -> Ph5,6). Ohje on hydroo, yli 23`C lämpötilaan ja suht tehokkaaseen valaistukseen.

Yhteenveto: Osta Nutrifortet 14e ja nesteytä ne äskeisten ohjeiden mukaan 30%. Osta lisäksi Advanced Hydroponicsin Bloomia 1l. Hintaa tulee yhteensä n.30e ja näillä saa jo aika messevää kasvua sekä satoa. Riittoisuus on huomattavasti suurempi kuin GHE:n tai AHH kolmikomponentti lannoitteilla suhteessa hintaan. Miinuksena voin sanoa että ravinteiden sekoitteleminen oikeassa suhteessa kuhunkin kasvuvaiheeseen ja lajikkeelle vaatii hiukka opiskelua ja kokemusta.

Lepposaa alkavaa kevättä täältä Oulusta kaikille nysvääjille ja viilaajille, piiiis
Whuuuh

cornell

Puuhis, kiitos kommenteista... nysväten ja viilaten tää homma etenee leppoisissa tunnelmissa tosiaan

hieman ihmetyttää noi fosforivajarit... 4.5g NPK ja 1,5g Ca-NO3 annostuksella sain seuraavat pitoisuudet:
NF  
N 55 P 23 K 130 Ca 29 Mg 11 S 14  Tot ppm: 260
kun taas MATO/Micro 1/1 ml/L
N 51 P 20 K 70 Ca 27 Mg 7 S 15  Tot ppm: 190

Mielestäni olisit voinut kokeilla lisätä perusosaa, mutta bloom fosforilisä tuskin on pahasta...

Mua hieman ihmetyttää toi Dr. Morganin kalium övereiden ennustaminen... onkohan se nyt niin vakavaa?

Omalta kohdalta täytyy todeta, että baccat ja annuumit tuntuvat taimettuvan NF lannoitteella, mutta anostuksista en osaa tarkkaan kertoa, sillä mokasin noissa laimennuspuuhissa...  :oops:

Itse liuotan kumpaakin NF komponenttia mitalliset 1 litraan ja annostelen sieltä taimetushydroihin...
¨käynks mä usein täällä?¨

cornell

KEKKILÄN HYDROLANNOS: NPK 6-6-25

TSO annostelu 15g 10L antaa
N 90 P 90 K 375 Mg 39 S 56 Tot: 650 ppm

10 g npk ja 5 g salpietari antaa
N 138 P 60 K 250 Ca 95 Mg 26 S 37 Tot: 605 ppm

eli aika tiukkaa settiä... TSO:n posti tuollatoisessa ketjussa antoi ymmärtää, että kypsytykseen käytössä pelkkä NPK, jolloin Ca pitoisuus jää ilmeisesti aika alas... Alkaakin vaikuttaa siltä, että kalsiumin osuus chilien sadotuksessa on pienempi kuin vihannespaprikalla...
¨käynks mä usein täällä?¨

puuhis

Heh, reipasta ja innostuneisuuden paloa meiningeissä, mä arvostan omistautumista tekosilleen;)

Juu tympeetä tosiaan noissa nutriforten pöntöissä nuo määrät. Se Typpi-Ca osa riittää ikuisuuksiin mutta pääravinneosa loppuu paljon aiemmin. Pitäis saada ostaa kaks purkkia pääravinnetta yhtä Typpi-Ca pönttöä kohden. Siksi pihistelin sen pääravinneosan kans. Mutta sitä voi tosiaan terästää muilla ravinteilla että saa haluamansa kompleksin. Tomaatti vaatii paljon enemmän ravinteita kuin ananaskirsikka tai chilit. Näitä olen pääsääntöisesti kasvatellu ja huomannu että kirsikkatomaatti vaatii eniten typpi-Ca osaa.

Laskin ittekki viime vuonna tuskassa noita ravinnetasapainoja ja sain niistä päänsäryn
Whuuuh

cornell

LainausLaskin ittekki viime vuonna tuskassa noita ravinnetasapainoja ja sain niistä päänsäryn


juu, algebra sattuu ja tieto lisää tuskaa

NPK 7-5-29; N on 7 % eli 70g/kg eli 70 mg/g, jos lannoitetta pistetään esim. puoli mitallista 10 litraan niin N osuus on 17g/2 =8.5g; 8.5g * 70mg/g= 595 mg; 595mg / 10 litraa =  59.5 mg/L eli ppm 60. jne...
¨käynks mä usein täällä?¨

cornell

Magnesumsulfaatti (Epsom salt); MgSO4 * 7H2O;
Mg 9.8 % ja S 13 % ... erinomainen Mg/S lisä
¨käynks mä usein täällä?¨

flare

Näppärä kaverihan vääntäis tähän avuks jonkun java-appletin missä ois noi tunnetut pitoisuudet, ja sit vaan antais tavoitepitoisuuden ja nykyiset hinnat ja laittais värkkin laskemaan

Tausta:
Yhtälöhän on Ax=y, missä (matriisi) A:n pystyriveinä on lannoteaineiden 'ravintovektorit', x on sekoitusuhteet, ja y on se kohde 'ravintovektori'. vastaukSit tietytysti, jotta haaste ei lopu kesken, otetaan huomioon litkujen hinnat, ja koitetaan optimoida s.e yhdistetyn litkun hinta on tarpeeksi alhainen. Eli jos on N ravinneliost jokaista ja jos ravinteita on M kappaletta, niin matriisi A on siis (N)x(M) kokoinen.

Koska noita ravinteita on (oletataan niin) enemmän kuin saatavilla olevia liuottimia, on yhtälö ylimäärätty. Hinta halutaan minimoida, jossain suhteessa sen kanssa miten hyvin osutaan annettun 'kohderavinneliukseen'. eli optimoita funktio on vaikka mallia f(x) = a_1 * ||Ax - y|| + a_2 * p x, missä
p on aineiden hinnat (vaakavektori, ja a_1 ja a_2 vakioita että mitä painotetaan, hintaa vai laatua (tarkkuutta). Aika sileä funktiohan toi on, joten simppelin gradienttilaskeutumisenkin luulis toimivan (eikä puhuta mistään miljoonadimensioista avaruuksista).

Voin kyllä tehä ton matikkapuolen jos joku vääntää appletin;)
Paljon hauskempaa kuin työnteko!

tknummelin

Vois melkein pistää kesällä see-plus-plussan laulamaan, kun tuo matikkakaan ei kerran tuon vaikeampaa ole.

Varsinkin, jos jättää hintaoptimoinnit pois. Rahaahan on kuin roskaa.

flare

Paukutellaas vähän viel. Niinno et sä siitä optimoinnista pääse eroon vaikka rahaa ois kun roskaa, katos kun toi yhtälö Ax=y on ylimäärätty, ts. on enemmän yhtälöitä kun tuntemattomia (ts. ei ole eksaktia ratkaisua). Niin ratkaisuna pidetään sitä x millä virhenormi on pienin, eli |Ax - y| saa minimin (ja ton |Ax-y| minimoinnin saa tehtyy helposti esim QR-hajotelmalla). Lisäks olin aiemmin pölö, sillä ton hinnanhan saa tonne mukaan kun laittaa liuksen hinnan sen vektorin viimeiseks, ja kohde-konsentraation viimeiseks 0:n (eli sihdataan liukseen jonka hinta on nolla).

Painotettua tota saa sillä että kertoo matriisin vaakarin ja vastaavan y:n komponentin jollain skalaarilla >0 (jolloin saa että vaikka N saa heittää 1:n yksikön, mutta P ei saa heittää kuin 0.1).

Meinasin että java ässletti ois parempi ni ihmiset sais webbiselaimella sörkkiä sitä jos tarve yks kaks tulee.

EDIT: Meneehän se kumminkin vähän hankalammaks, nimittäin x:n jokainen arvo >= 0 (ei voi laittaa negatiivista määrää liuosta, ongelma on LSI, ratkaisualgoritmi esim. kirjasta   C.L. Lawson and R.J. Hanson, Solving Least Squares Problems,  Prentice-Hall, Englewood Cliffs, New Jersey, 1974. C kielisen kirjaston GNU lisenssillä joka ratkaisee mm. tuon ongelman saa esim. minulta pyytämällä.
Paljon hauskempaa kuin työnteko!

Janne

Luin tota matikkajuttua vähän aikaa mutta oli pakko lopettaa kun tuli ihottumaa :D. Urgh, miten voikin lukion pitkä matikka kummitella näin pitkän ajan jälkeen ...
www.vastahanka.fi - erilainen ruokablogi

cornell

Loistokasta paukuttelua flare ... wannabee luonnontieteilijänä ihan hävettää miten vähän ymmärrän funktioista ja tollasesta luovasta matematiikasta... no, onneksi meitä on moneen junaan ja toisiamme valaistaan osaamisen eri alueilta...

Pakko vielä toistaa itseäni toteamalla, että jonkinmoinen ppm laskuri on oiva apu ravinteita tsuumaillessa... kuten edellä selvitin, parin tunnin pyörittelyllä, mulle selvisi useita asioita viimevuosien töpeksinnöistä... tämä antaa uskoa siihen, että jos asioita hahmottaa etukäteen töpeksintä mahdollisesti vähenee... ja sato kasvaa... :twisted:

Tommonen karvalakkimallinen ppm laskuri, jonka itelleni tein riittää mulle selvittämään olennaisen lannoitteesta ja ennenkaikkea auttaa lanoitteiden vertailussa. Sen avulla on helppo myös hahmotella eri lannoitemerkkien sekoitussuhteita.

Tän keskustelun päätavoitte on mielestäni hahmottaa jonkinlainen chilin viljelyyn sopiva lannoitusohjelma eli sopivat ravinteiden ppm pitoisuudet taimetukseen, vageilyyn ja sadotukseen. Sen voisi soveltaa eri lajielle ja toteuttaa eri lannoitteilla. Varsinaisesti chileille suunnattua lannoitusohjelmaa ei ole vielä tullut eteen. Referenssinä saakin toimia Mato/mickro (millä vahvuuksilla?) johon eri blendejä voisi vertailla.

Toivon hartaasti että muutkin jakaisivat kokemuksiaan, sillä tää olisi mun mielestä hyvä juttu ja joukolla saa paljon enemmän tietoa kasaan.

Olen hieman miettinyt noita ravinnevahvuuksia enkä voi Dr. Morganin ohjetta korkealla EC:llä kasvattamisesta purematta niellä. Tosin omat viimekauden kokemukset viittaavat siihen suuntaan, että kun siirrytään sadotusvaiheeseen ravinnepitoisuuden nosto (aina EC 3.5 asti!) saatta toimia..
¨käynks mä usein täällä?¨

cornell

ye man... iltani iloksi kokeilin exelillä piirtää Flora Maton kyljestä löytyvien annostusohjeiden ja EC arvojen perusteella kaavan ppm arvojen muuttamiselle EC arvoiksi...

mi 1 + ma 1  EC 0,85 ja tot ppm 190
mi 2 + ma 3  EC 1,60 ja tot ppm 481
mi 3 + ma 4  EC 2,10 ja tot ppm 671

Maton kyljessä annetuilla arvoilla EC näyttäisi olevan suoraa riippuvainen totaali ppm arvoista ja suoran yhtälöksi sain (exelillä):

EC = (0,0026* ppm) + 0,355

Tässä määrityksessä on siis käytetty vain pääravinteita

Eli jos EC arvot kiinnostavat, laske ppm arvot pääravinteille, ynnää ne yhteen ja sijoita luku yhtälöön...  :wink:
¨käynks mä usein täällä?¨

cornell

Hei hoi nutrifortelta kaksi KOVAA UUTUUTTA:

Hyötykasvilannoite

Hyötykasveille kehitetty täyslannoite sisältää runsaasti kaliumia, joka lisää satoa ja parantaa sen laatua. Lannoitteen alhainen typpitaso ehkäisee liian rehevää kasvua. Myös kalsium on kasveille tärkeää, ja siksi suositellaan maan riittävää kalkitusta ja säännöllistä kastelua (kasvualusta ei saa kuivua - erityisen tärkeä mm. tomaatille), mikä parantaa kalsiumin saantia.
Ravinnepitoisuus: Vesiliukoinen NPK 12-7-21 + 1,5 % Mg + hivenaineet

Starttilannoite taimetukseen

Starttilannoite on täysin vesiliukoinen ja nopeavaikutteinen kastelulannoite, joka on valmistettu puhtaista ja ensiluokkaisista kloorivapaista raaka-aineista. 100 % typestä on pienille taimille helposti käyttökelpoisessa ammonium- ja nitraattimuodossa.

Starttilannoite sisältää runsaasti helppoliukoista fosforia, joka edistää juurten kasvua ja kukkanuppujen kehittymistä sekä saa kasvit tukevammiksi.
Ravinnepitoisuus: Vesiliukoinen NPK 12-15-10 + 1,2 % Mg + hivenaineet

Hydrosopivuus?? ei ainakaan mainita vesiviljelyä erikseen kuten tomaatti-mansikka lannoitteessa... mutta multasormille kokeilun arvoinen

http://www.nutriforte.fi/harrastelija.htm
¨käynks mä usein täällä?¨

esa

Jatkoa ainakin itseäni kiinnostavaan ketjuun...

Kävin kokeellisesti hakemassa yhden purkin hydroforten Hyötykasvilannoitetta. Tarkoitus olisi löytää halvempi vaihtoehto mato+micro -kuurille. Laskeskelin sille cornell -menetelmin hieman ppm-pitoisuuksia. Lukuihin kannattaa suhtautua varauksella sillä ne voivat olla systemaattisesti noin 5% pielessä, johtuen vaa'an epätarkkuudesta. Joka tapauksessa yksi mitallinen (15ml) painoi 18g joten kymmenelle litralle annosteltaessa puolikasmitta (9g) saadaan pitoisuuksiksi noin:

N106 P63 K186 Mg14 S18 Tot ppm: 387. Lisäksi lannoite sisältää mm. B, Cu, Fe, Mn, Mo ja Zn.

Ilmoittelen aikanaan, kunhan kokeilu alkaa parilla kasvilla, miten kävi. Pitoisuudet ja ravinnesuhteet näyttäisivät ainakin kohtuullisilta. Vastaavat noin 80% annostusta 2:3 micro:matoa, jota olen käyttänyt yleisimmin. Pääajatuksena olisi tarkoitus vähentää juoksevia kuluja ja näillä annostuksillä hintaa pöntölle (10l) tulisi 5snt. Ja kaikkien hydrojen litkuille 45snt. Mato:microlla vastaava hinta kaikille hydroille on jossain 3-4 € luokassa. Eli tuloksia odotellaan jännityksellä.

- Esa

cornell

Hyvä Esa...  :chili:  :chili:  :chili: Onko siinä tarkempaa tuoteselostetta? Erityisesti kiinnostaisi tuo typen muoto, onko nitraattina? Entäs kalsium? Toi kuvaus antaa ymmärtää, että kasvualusta pitäisi kalkita... :cry:  Kuis sen hydrossa tekee? Tohon ei enää paljoa typpeä viiti lisätä, eli kalsiumnitraatti ei käy... toivottavasti sun vesijohtovedessä on kalkkia!
¨käynks mä usein täällä?¨