maaliskuu 29, 2024, 08:10:13 ap

Uutiset:

Iloista kasvatuskautta !!


Chilikoti villeille ja vallattomille

Aloittaja Tiemuh, tammikuu 20, 2012, 22:39:23 ip

« edellinen - seuraava »

Tiemuh

Rocotot ovat kaivanneet uudelleenruukutusta jo jonkin aikaa. Pari on saanut isomman juuritilan aikaisemmin ja loput saivat tänään.


Kuvassa uudelleen ruukutusta odottavat Rocotot.


Siinä kaikki kauden uudet pubet. Hedelmä on Rocoto Red Peruvianista. Ainut joka ei saanut uutta juuritilaa on kuvassa keskellä oleva Mansano Rojo, eli "Punainen Omena" . Sen saa hakea uuteen kotiin joku halukas. Itselläni on nyt kaksi kasvia kaikista pubescenseistä, paitsi Rocoto Brownista vain yksi ja enempää en tällä kertaa tarvitse.

Pubet saavat majailla näissä kuukauden tai kaksi. Seuraava vaihe on että vien ne ulkoeteiseen, jossa on paljon ikkunatilaa, mutta vähän suoraa auringonvaloa sekä vähän lämpöä, mutta viritän sinne kyllä patterin vartioimaan ettei mene liian kylmäksi. Viimeisessä vaiheessa ne saavat n.15l turvetta juurilleen ja majoittuvat joko ulos tai kasvariin. Isommat talvetettavat taidan laittaa vielä isompaan juuritilaan, jokusen saatan istuttaa maahankin. Viime vuonna yksi Red Peruvian oli kuolla ruukussa joten siirsin sen maahan testimielessä. Siinä se piristyi ja kasvoi suureksi ja satosi hyvin.


Mansano Rojon kukka lähikuvassa


Rocoto Brown ja vähän nuhjuinen kukkansa

Tiemuh

helmikuu 22, 2012, 11:52:16 ap #41 Viimeisin muokkaus: helmikuu 25, 2012, 00:39:59 ap käyttäjältä Tiemuh

Mitä näet kuvassa? Vastaus: Jotain mitä et ole ennen nähnyt.

Tästä oli minulla aikaisemmin jo viitettä. Nyt kukkia on auki neljä kappaletta ja todettava se on, kukat ovat lumivalkeita ja täysin valkoisia, ilman minkäänlaisia merkkejä tai sävyeroja. Kukat ovat myös voimakkaan kellomaiset, eli vahva indikaatio sen toisesta vanhemmasta Capsicum cardenasiista. Kyseessä on siis Iso Ulupica, vielä vakiintumaton risteytys, jonka vanhempien lajit tiedän C.cardenasiiksi ja C.pubescensiksi mutta joiden lajikkeet eivät ole tiedossa. Tämä ei myöskään ole yleisesti Suomessa liikkeellä olevaa Fataliin myymää kantaa. Itse kutsun tätä suomalaisittain lisänimellä Iso kun tuo Fataliin tapaus on yleisesti tunnettu lisänimellä Large. Myös siementen antaja käyttää kasveistaan samaa suomalaista nimitystä.Merkillisen tästä tekee se ettei valkokukkaisia cardenasiita tai pubescensejä tunneta. Sisäpinta oli taannoin Mimbaarin Ulupica Largen kukassa valkoinen ja voi olla myös Rocoto Red Peruvianissa, kuitenkaan ulkopinnaltaan valkoista kukkaa en ole missään nähnyt.


Kasvi on kolmesta minulla kasvavasta nuorin. Kaikki niistä ovat hieman erinäköisiä ja lehdet eri sävyisiä. Tämä on kuitenkin ainut kukkiva. Tästä ja muista myöhemmin lisää.


Tiemuh

Vaihdoin edellisen postauksen Ulupican uuteen multaan ja laitoin eri sävyisen loisteputken alle (keltaisempi) monimetallin hajavaloon. Niinhän siinä kävi että kukkiinkin alkoi tulemaan hieman sävyä.



Ensimmäiset kahdeksan kukkaa olivat vain valkoisia, mutta sen jälkeen ovat ne saaneet hieman väriä. Valosävy ja olosuhteet tuntuvat vaikuttavavan paljonkin kukkien väritykseen. Monesti myös ensimmäiset kukat poikkeavat hieman myöhemmistä.

Chilivaari

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - helmikuu 26, 2012, 12:04:09 ipValosävy ja olosuhteet tuntuvat vaikuttavavan paljonkin kukkien väritykseen. Monesti myös ensimmäiset kukat poikkeavat hieman myöhemmistä.


Mielenkiintoinen havainto ja varmaan aivan tosi ja mahdollinen. Kun kerran lehdetkin tummuvat valon mukaan, miksi eivät hennommat terälehdet reagoisi valoon. Ensimmäisen kukan (ja podin) erilaisuus on ihan yleisesti todettu ilmiö.

M;kko

Hieno kasvi!! Otapa siemeniä talteen kun sen aika tulee...

Valkokukkaisesta pubesta olen kyllä aikaisemminkin lukenut, mutta ei se vähennä tuon erikoisuuden arvoa. Ks. vaikka http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=6947.0 Ja ketjun mukaan suomalaisetkin näyttävät niitä kasvatelleen.

Tiemuh

Olen kanssa törmännyt termiin valkokukkainen C.pubessens, mutta en muistanut nähneeni kuvia siitä, enkä tiennyt mistä se oli lähtöisin. Leelläkin tuntuisi sellainen olevan kasvatuslistallaan paraikaa. Kiitos linkistä. Olen tuon joskus lukenutkin, mutta ei kaikkea voi muistaa.

Tarkoitus on tehdä näiden Ulupica hypridien kanssa jalostustyötä, että mahdolliset siemenet kerään kyllä.

Aji Inferno

Hyvin cardenasiimainen kukka, todella. Jotkut niistä ovat varsin vaaleita, joskaan valkeaa en ole tavannut. Pubescensien puolella en ainakaan itse valkokukkaisia tunne, paremminkin violetteja ja lähes sinisiä. Mistä tämä kaikki sitten kertoo? Arvailuahan tämä pitkälti, mutta... Mikään tuossa kuvan kasvissa ei viittaa pubescens -perimään, mutta sitäkin vahvemmin todella täysvilliin cardenasiihin.

Se ei tarkoita sitä, etteikö tämäkin voisi olla jonkun harrastajan tahallaan tuottaman risteytyksen vielä vakiintumatonta polvea (jopa todennäköinen selitys). Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että kyseessä olisi "aito" puolivilli "iso cardenasii", sillä intiaanit boliviassa kasvattavat varmasti näitä enemmän tai vähemmän sekaisin sekä Rocotojen, että villien Ulupicojen läheisyydessä. Aivan puhtaita muotoja kasvista tuskin on siten olemassakaan.

Lienee esimerkki syntymässä olevasta lajista. Näinhän sanotaan esim. chinensien aikojen myötä syntyneen: jonkinlaisena annuumien ja frutescensien (+ jonkin tuntemattoman?) yhdistymisenä. Missä ironiana on tietysti se, että frutescenskin on annuumista syntynyt... Tässä menee järki, jos alkaa miettiä mikä on se muna, ja mikä kana! :)

Vaikka asiaa on käsitelty muualla jo useinkin, se on niin kiintoisa, että otanpa vielä "puheeksi". Nimittäin, pubescensista ei tietääkseni vieläkään tunneta sen villiä kantamuotoa. Ainoastaan sen lähisukulaisuus cardenasii/eximium/tomentosum -kolmikkoon. Joista jälkimmäinen, muuten, kuuluu olevan valkokukkainen...

Jonkin välilajin epäilläänkin jopa kuolleen sukupuuttoon. On siksi äärettömän vaikeaa sanoa tämän "ison Ulupican" yhteydessä mikä oikeastaan on mitä. Siinä on kasvina ominaisuuksia, jotka eivät kuulu sen paremmin villille Ulupicalle kuin Rocotoillekaan. Yksi on sen kasvutapa, joka poikkeaa molemmista melkoisesti. Tämä on valtava, tuuhean pensasmainen, elinvoimainen kasvi, siinä missä Ulupicat ovat pieniä, hentoja ja "luiruoksaisia" - ja Rocotot samaten tyypillisesti voimakkaasti oksiltaan pituussuuntaan kasvavia , eivätkä parin poikkeuksin kovin "pensasmaisia". Tämän olematon valontarve on myös chileissä jokseenkin ainutlaatuinen piirre.

Jos asioilla spekuloi, ei voi välttyä siltäkään ajatukselta, että tässä saattaa olla jotain "menetettyä" perimää siitä kadonneesta Rocoton kantamuodosta. Tämän hedelmien maussakaan ei ole mitään yhteyttä sen paremmin Ulupicaan kuin Rocotoonkaan. Kenties se, mitä tapahtuu, on tämä: kun villit Ulupicat ja Rocotot ovat risteytyneet, tahallisesti tai luonnollisesti, se mitä tuossa avioliitossa syntyy, onkin yleensä Rocoton esi-isän, ei niinkään nykymuodon, ja villin Ulupican yhdistelmä. Eli vähän kuin sukupuuttoon kuolleiden eläinlajien palauttaminen valikoidulla jalostuksella, jossa esiin tulevia "muinaisia" piirteitä pyritään sukupolvi sukupolvelta jalostamaan, kunnes lopputuloksen geenit ovat enemmän tai vähemmän aivan toisen lajin geenejä. Eli hävinnyt laji on palannut takaisin kuolleista.

Ainahan voi ja pitääkin ajatuksilla leikkiä. :)  Ja sittenhän on vielä muuan murheenkryyni CGN19198, joka edelleenkin uhmaa määrityksiä, vaikka kuuluukin 95% varmasti tähän "Eximium" -leiriin...

Tiemuh

Herra Infernolle ja yleisesti.

Valkokukkaisuus on kyllä tässä lajissa mielenkiintoinen. Kyseessä täytynee siis olla joku väistyvä ominaisuus ja evoluution muisto perimässä, vai onkohan kyseessä joku ristiin risteytyminen joskun paljon aikaisemmin kasvien perimässä? C. eximium var. tomentosum? kuuluu todellakin olevan valkokukkainen, eli lähisukulaisena tuota ominaisuutta voi olla myös cardenasii ja pubessens perimässä. Periaatteessa kai kaikki chilit ovat toisilleen sukua ja yksilön sukupuuta kun katsotaan tarpeeksi kauas taaksepäin saattaa sieltä löytyä vaikka mitä jännää. Eri asia on että onko kasvilla vielä muistoa noista aikaisemmista ominaisuuksista. Nyt näyttää kuitenkin siltä etteivät kukat jää ihan valkeiksi. Katsotaan mitä tapahtuu tulevissa sukupolvissa kun aloitan mahdollisten jälkeläisten kasvattelut. Tämä ominaisuus on sellainen minkä mielelläni säilyttäisin. Saa nähdä mitä muuta kiinnostavaa tästä geenipoolista löytyy.

Jännää näissä cardenasii ja pube risteytyksissä on myös se että marjat ovat varsin tietyn kokoisia, vaikka toinen kantavanhempi omaa ison hedelmän. Saa nähdä pystyykö marjan kokoa kasvattamaa valitsemalla isojen marjojen siemeniä jalostykseen. Voihan tietty geeneihin sekaan tarjota myös lisää rocotoa, mutta siitä pelkään syntyvän liian pubemaisen lopputuloksen.

Lopullisiin johtopäätöksiin on vielä matkaa. Näitä kasvaa kolme yksilöä samasta siemenerästä. Ne näyttävät tällä hetkellä olevan kaikki hieman erilaisia, mutta saa nähdä tasoittuvatko erot kasvaessa ja kukkiakaan en ole nähnyt kuin tässä nuorimmassa.

CGN19198 minulla on itäneenä mullassa, mutta ei uskalla vielä veikata selviääkö se. Taimi kärsi varsin kovin kypärästään. Myös CGN19198#2 on itämässä, mutta ei ole vielä näyttänyt elonmerkkejä. Kaikkien kiinnostavinta noissa olisi juurikin tuo mahdollinen C.tomentosumien geenistö tai mistä lie kasvi onkaan syntynyt. Pidän muuten tuosta sinun määrityksestäsi tässä tapauksessa. Eli normaalin eximiumin ja tomentosumin hypridi. Se tuntuu luontevimmalta ja kasvi vaikuttaa todellakin olevan vielä vakiintumaton, ainakin näkemieni kuvien ja niiden eriväristen kukkien takia. Aropupulla tuossa oli valkoinen kukka viime kaudella. Tuo useita kukkia samasta kukkavarresta ominaisuus on myös todella mielenkiintoinen. Itselläni on päiväkirjan kakkossivulla kuvia C.flexuosumin kukkavarren tuplakukasta, mutta ne muodostuivat eri tavalla kuin tuossa CGN19198 kasvissa, eli varren päähän. Tuo #2 on puolestaan ilmeisesti vahinko/tahallinen risteytys pubescensin kanssa. Näin ymmärsin kun tutkin Fataliin kuvia niistä, vaikkei asia tullutkaan 100% selväksi.

C.chinensen syntyhistorian oma veikkaukseni on tällä hetkellä C.annuum x C.frutessens x C.parvifolium + mahdolliset mutaatiot. Ei välttämättä tässä suhteessa tai järjestyksessä, mutta nämä ominaisuudet kuitenkin. Annuum ja frute kun eivät tunnu olevan keskenään jalostettavissa tarvii se yhtälö jotain tuekseen. Parvifolium taas on puumainen ja tuottaa marjoja ryppäässä, kuten chinensekin. No voi se jostain muustakin olla syntynyt, mutta villinä heittona.

Aji Inferno

helmikuu 27, 2012, 01:45:08 ap #48 Viimeisin muokkaus: helmikuu 27, 2012, 01:52:48 ap käyttäjältä Aji Inferno
Tätä todella kiintoisaa villikeskustelua olisi kai luontevaa jatkaa villien chilien omassa osiossa tuolla toisaalla... Mutta todellakin, mainioita ajatuksia ja johtopäätelmiä.

Tuo ison ulupican marjojen merkittävä samanlaisuus yksilöstä toiseen (ja täydellinen erilaisuus etenkin Rocotoihin nähden) on varsin kiintoisa ilmiö. F1-hybridin kyseessä ollen voisi hyvällä syyllä olettaa sen "lapsista" ainakin joidenkin olevan melko selvästi Rocotomaisia, tai sitten Ulupicamaisia. Sellaisesta ei kuitenkaan näy viitteitä - aika monethan näitä ovat täälläkin jo kasvatelleet. Näyttäisi siten jo jonkin verran vakiintuneelta, muttei vielä täysin "valmiilta" tapaukselta.

Tomentosumin osuus on täysin arvailun varassa - siitä kun tiedetään vielä kovin vähän. Ei silti välttämättä (?) ole paikallisesti mikään harvinaisuus - se saattaa aivan hyvin kasvaa Boliviassa niillä alueilla, joilla intiaanit ovat näitä Ulupicoja omaksi ilokseen jalostaneet isomarjaisemmiksi.

Jos joku ehtii ja viitsii, olisikin kiintoisaa tehdä muutama käytännön risteytyskoe:
- c.cardenasii x c.pubescens (Rocoto)
- c.cardenasii x c.pubescens (Canario)
- Samat c.eximiumia käyttäen
- Samat CGN19198:aa käyttäen...

Voisin veikata, että tulokset voivat olla yllättäviäkin.

On aivan varmaa, että Boliviassa c.pubescensien lähistöllä kasvaa paikoin myös jotain kolmesta villimuodosta: cardenasii, eximium tai tomentosum. Ja kenties useampiakin. Tällöin risteytyminen on käytännössä varmaa - ja samoin se, että jotkin noista risteytymistä ovat vakiintuneet ja alkaneet elää "omaa elämäänsä". Jatkaen tietysti risteytymistä taas kaikkien muiden kanssa...

Pakkaa voi sotkea vielä toteamalla, että c.praetermissum ja c.eximium näyttävät olevan läheisempää sukua kuin on arveltu. Aina kykyyn risteytyä saakka. Mietteitä herättää esim. praetermissumin ehdottomasti "villeintä" kantamuotoa edustava, erikoinen CGN22795, joka muistuttaa suorastaan aavemaisen paljon eximiumeja! Esiintymisalueetkin ovat Boliviassa päällekkäisiä. Koska prae kuuluu baccatumien kerhoon, tämä herättää väkisinkin kysymyksen siitä, onko bacca-leirikin mahd. tuonut osansa Rocoton ja/tai ison Ulupican syntyyn... Ilman kovin suurta mielikuvitusta voisi sanoa, että ison Ulupican marjan aromista voi löytää aika paljonkin yhteistä juuri praetermissumin marjaan! :)

Eli ehkä risteytyskokeisiin pitäisi liittää myös praetermissum, tai parikin erilaista sellaista... ;)

P.s - parvifoliumin suhde tuohon annuum-kompleksiin (jotka on todettu geneettisesti täysin identtisiksi) on myös kiintoisa ajatus, mutta luulisin ettei noilla ole läheistä yhteyttä. Syynä ainakin se, että parvifolium ja flexuosum edustavat ns. "siltalajeja" 24- ja 26-kromosomisten chililajien välillä, ja ovat siten molemmat hyvin lähellä 26-kromosomisia (kuten lanceolatum & rhomboideum), mutta samasta syystä varsin kaukana jo annuumien edustamista 24-kromosomisista serkuistaan. Vaan mene ja tiedä. Nämäkin "totuudet" tuntuvat muuttuvan tutkimuksen edistyessä.

Herpiili

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - helmikuu 26, 2012, 12:33:14 ip
Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - helmikuu 26, 2012, 12:04:09 ipValosävy ja olosuhteet tuntuvat vaikuttavavan paljonkin kukkien väritykseen. Monesti myös ensimmäiset kukat poikkeavat hieman myöhemmistä.


Mielenkiintoinen havainto ja varmaan aivan tosi ja mahdollinen. Kun kerran lehdetkin tummuvat valon mukaan, miksi eivät hennommat terälehdet reagoisi valoon. Ensimmäisen kukan (ja podin) erilaisuus on ihan yleisesti todettu ilmiö.


Kukkien ja lehtien väri vaihtelee antosyaniinipitoisuuksien mukaan. Pitoisuuksiin lehdissä ja kukissa voidaan vaikuttaa esim. valaistuksella (varsinkin 450nm ja 600-700nm aallonpituuksilla) ja lämpötilalla. pH-arvoa säätelemällä voidaan taas säädellä sävyä.

http://www.plantphysiol.org/content/110/4/1275.full.pdf
http://bornnaturalist.org/essays/anthocyanin
etc.

Tiemuh

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - helmikuu 27, 2012, 01:45:08 ap

Jos joku ehtii ja viitsii, olisikin kiintoisaa tehdä muutama käytännön risteytyskoe:
- c.cardenasii x c.pubescens (Rocoto)
- c.cardenasii x c.pubescens (Canario)
- Samat c.eximiumia käyttäen
- Samat CGN19198:aa käyttäen...

Voisin veikata, että tulokset voivat olla yllättäviäkin.


Itselläni oli tarkoitus tehdä juuri tämän kaltaisia risteytyksiä tällä kaudella, mutta en saanut haltuuni tuota perus C.cardenasiita. Olisin mahdollisesti saanut yhden version joka näytti mielestäni liikaa eximiumille, joten en viitsinyt maksaa sitä hintaa mitä siitä pyydettiin. Saa nähdä mitä minulla loppujen lopuksi kasvaa tällä kaudella. Jotain risteytyksiä tulen varmaankin tekemään.


LainausPakkaa voi sotkea vielä toteamalla, että c.praetermissum ja c.eximium näyttävät olevan läheisempää sukua kuin on arveltu. Aina kykyyn risteytyä saakka. Mietteitä herättää esim. praetermissumin ehdottomasti "villeintä" kantamuotoa edustava, erikoinen CGN22795, joka muistuttaa suorastaan aavemaisen paljon eximiumeja! Esiintymisalueetkin ovat Boliviassa päällekkäisiä. Koska prae kuuluu baccatumien kerhoon, tämä herättää väkisinkin kysymyksen siitä, onko bacca-leirikin mahd. tuonut osansa Rocoton ja/tai ison Ulupican syntyyn... Ilman kovin suurta mielikuvitusta voisi sanoa, että ison Ulupican marjan aromista voi löytää aika paljonkin yhteistä juuri praetermissumin marjaan! :)

Eli ehkä risteytyskokeisiin pitäisi liittää myös praetermissum, tai parikin erilaista sellaista... ;)


Prae CGN 22795 on juuri aloittelemassa elämäänsä. Pitää sillä jotain risteytyksiä koittaa. Siinähän todellakin on myös valkoinen kukkanen. Saas nähdä onnistuuko risteytys tuolla ja eximiumilla.

LainausP.s - parvifoliumin suhde tuohon annuum-kompleksiin (jotka on todettu geneettisesti täysin identtisiksi) on myös kiintoisa ajatus, mutta luulisin ettei noilla ole läheistä yhteyttä. Syynä ainakin se, että parvifolium ja flexuosum edustavat ns. "siltalajeja" 24- ja 26-kromosomisten chililajien välillä, ja ovat siten molemmat hyvin lähellä 26-kromosomisia (kuten lanceolatum & rhomboideum), mutta samasta syystä varsin kaukana jo annuumien edustamista 24-kromosomisista serkuistaan. Vaan mene ja tiedä. Nämäkin "totuudet" tuntuvat muuttuvan tutkimuksen edistyessä.


C.parvifoliumia ajattelun tuoksi puuttuvaksi osatekijäksi aikaisemmin mainitsemieni tekijöiden lisäksi siksi että se tunnetaan niin huonosti sekä se kasvaa samoilla seuduilla kuin mannes chinenset.


J.K Herpiilille kiitos tuon valosävyn ja lämmön vaikutuksen varmistamisesta. Molemmat muuttuivat minulla ja tuloksena valkoinen kukkanen sai hieman purppuraa sävykseen.

Tiemuh

helmikuu 28, 2012, 13:39:57 ip #51 Viimeisin muokkaus: elokuu 03, 2012, 10:59:06 ap käyttäjältä Tiemuh
En laittanut idätysvaiheessa mitään listaa, mutta tässä kasvatuslista. Kaikki listassa olevat ovat kasvamassa olevia, eli vähintään sirkkavaiheessa. Moni mielenkiintoinen laji ja lajike ei itänyt tai ei ainakaan ole vielä itänyt. Joidenkin kanssa on vielä toivoa, kuten esim. C.tovarii, joka tunnetaan hankalana itäjänä ja vaatii siihen pitkän ajan.

Tälläisen kasvatuslistan voisi tehdä monella eri tavalla. Tässä on nyt kuitenkin yksi tapa. Jotkut kasvit sopisivat useampaan kohtaan, mutta kaikki on vain kerran mainittu listassa. Mahdollinen toinen paikka on mainittu useimmilla sulkeissa.

Päivittelen tätä listää sen mukaan mitä kasvaa.


Capsicum annuum var. glabriusculum:

Tepin, 1kpl, lähde yksi, huonosti ja hitaasti itävistä siemenistä
Tepin, 1kpl, lähde kaksi, hyvin ja nopeasti itävistä siemenistä
Tepin Eastern Travis County, 1 kpl
Tepin Guatemala, 1 kpl, (National Park of Tikal)


Capsicum annuum:

Arpad 2 kpl Vaikuttaisi itäeurooppalaiselta lajikeelta hedelmän muodosta päätellen
Cascabel, 2 kpl, kuivattuna helisevä
Goat's Weed, 2 kpl talvetuksessa
Serrano Huasteco, 2 kpl
Serrano, 2 kpl
Bolivian Rainbow, ylivuotinen, näyttäisi menehtyvän talvehtimisongelmiin
CAP 483, 1 kpl, tulinen ja cayannamainen, selkeästä annuumimaisuudestaan huolimata C.sp alunperin


Capsicum baccatum var. baccatum:

CAP 214, 2 kpl
CGN 16973 Bolivia, 2 kpl


Capsicum baccatum var. pendulum:

Aji Rojo, 2 kpl
Aji Amarillo, nuorena ja vanhempana, raakileita 2 kpl
Aji Amarillo, Small, 1 kpl ylivuotinen
Aji Cristal, 2 kpl uusia, 3 kpl talvetuksessa
Aji Indian PI37004, 1 kpl talvetuksessa
Aji Finlandia, 2 kpl
Aji Fantasy, 2 kpl
Criolla Sella, 1 talvetettava amppelikasvi
Inca Red Drop, 2 kpl
Jamy, 1 kpl? Kaksi oli tarkoitus tästä laittaa, onkohan toinen jossain piilossa.
Lemon Drop, 2 kpl ylivuotisia. Toinen amppelissa ja toinen isossa ruukussa.
PI 441551 Brasilia, 2 kpl (kellomainen hedelmä, nopea ja satoisa, tulisuus 4-5) Kasvi jota käytetty Aji Fantasyn jalostamiseen yhdessä Lemon Dropin kanssa
PI 596052 Bolivia, 1 kpl, hidaskypsyinen, paksunahkainen
PI 355814 Ecuador, 1 kpl (tulisuus 3-4, todella korkealta, ei satoisa mutta kauniin värinen hedelmä)
PI 260460 Peru, 1 kpl, tulisimpia baccatumeja mitä löytyy
CO 4318 = PI 266041, Mexico, villimäisiä piirteitä, kuten helposti irtoavat hedelmät


Capsicum praetermissum:

CAP 1144, kukat 2 kpl
CGN 22795, 2 kpl
Cumari Pollux Brazil, 1 kpl
Goat Pepper 'CGN 20805 - PI 260595' Brasilia, 1 kpl



"Capsicum cardenacii var. pendulum" (Capsicum cardenasii/eximium x Capsicum pubescens):

"Ulupica Large" , 4 kpl pistokkaista kasvaneita kasveja

Iso Ulupica #1 Katkennut juuri, köynnösmäinen
Iso Ulupica #2 Tiukka kypärä,"Deep Purple kukka", köynnösmainen
Iso Ulupica #3 Nuorin, "Lumia kukka", paksuvartinen



Capsicum chacoënse:

CAP 501, 2 kpl
CAP 1445, 3 kpl
CO 4392, 1 kpl, sama kuin PI 260433, nukan hopeoima,
Puta Pario (PI 260426), 2 kpl


Capsicum chinense:

Bonda ma Jacques, 2 kpl
Cumari do Para, 2kpl
Charapita PI 260498, 2 kpl
Habanero, 1 kpl
Habanero Brown Large, 2 kpl
Habanero Orange/Sudden Death, 2 kpl talvetuksessa
Habanero Red, 1 kpl talvetuksessa
Naga Morich, 1 ylivuotinen
Pimenta da Neyde, 2 ylivuotista
Pink Habanero, 1 kpl
Peruvian White Habanero, 1 kpl


Capsicum eximium:

CAP 1491 C.sp?, (pakkasenkestävä)  2 kpl
CGN 19198 C.sp?, 1 kpl (yhtä kuin GRIF 14039) (C.eximium? x  Capsicum eshbaughii?)
CAP470 C.sp? 2kpl


Capsicum frutescens:

Duke Pequin, 1 ylivuotinen
PI 645681, 1kpl, frute jonka USDA on merkinnyt C.eximiumiksi
PI 238059 Guatemala, 1 kpl
Piri Piri, 1 kpl
CAP 505, (C.Sp?) 1 kpl
Siling Labuyo pisto, joka punkkien vaivaama


Capsicum flesuosum:

"Flexu"PI 631154 Paraguay, 5 kpl.  Tuplakukka, itsepölyttyneitä marjoja


Capsicum galapagoense:

"Gala" ("CGN 22208?-PI 639682?"), 1 aloittelee elämäänsä.


Capsicum lanceolatum

"Lance", "PI 641026?" Guatemala, kahdesta lähteestä 3 kpl, joista kaikki ei taida selvitä


Capsicum pubescens:

Canario, 2 kpl
Rocoto Red Peruvian (itse määritetty), 2 ylivuotista
Rocoto Brown, 1 kpl
Rocoto Peru Cusco, 2 kpl
Rocoto de San Isidro, 1 uusi ja 1 ylivuotinen
Turbo Pube, 2 kpl
Rocoto Puno Marki, 2 kpl


Capsicum rhomboideum (vanha C.ciliatum):

"Rhombo", "PI 645680?" kahdesta eri lähteestä yhteensä 2 kpl


Hybridit:

Starfish x Hot Tree Pepper? F2 (C.baccatum) 4 kpl, joista kaikki siis erilaisia


Capsicum sp:

Aribibi Gusano, 2 kpl. Tällä on monta muutakin nimeä, kuten Manaus tai Ariviri Gusano ym. Määritys vaihtelee nimestä ja paikasta riippuen fruten, chinensen ja näiden hybridin välillä.
Mini Mini Brazil (C.bacc var. bacc?), 1 kpl. Osittain baccatumia muistuttava, kasvattaa paksun rungon ja tekee pieniä marjoja. Mahdollisesti sama kuin seuraava.
"C.parvifolium", 1 kpl, ei kylläkään aito tapaus (ehkä var. pendulum x villi chinense) ehkä sama kuin edellä.

Jos näet listassa jotain lajiketta kolme kappaletta, niin on mahdollisuus yrittää sellaista minulta pummia. Myös siemen ja kasvivaihtarit kiinnostaa. Varsinkin villit ovat kiinnostuksen kohteena. Kysy vapaasti. Tässä ovat vain ne joita nyt kasvatan. Näiden lisäksi on myös siemeniä monista lajikkeista. Tällä hetkellä ainakin joku C.cardenasii variaatio kiinnostaisi.

Toni.A

helmikuu 28, 2012, 14:29:35 ip #52 Viimeisin muokkaus: helmikuu 28, 2012, 14:39:22 ip käyttäjältä Toni.A
Sait siis tuota CAP 1491 listallesi, joko on kasvina vai itämässä? Itselläni vielä kaksi noita kasveja talvetuksessa, joten ensi kesänä odotukset sen suhteen lienee korkealla. Jos sitten voisi kokeilla ensi syksynä sitä pakkasen kestoakin, kun siemeniä saa lisää. Hyvältä lista vaikuttaa villien ja peruslajikkeidenkin osalta, seuraamista riittää mielinmäärin. :)

Lissäiltynä jäläkkeenpäin: Ulupica Largestakin on nyt kolme pistokasta tuossa juuriaan hakemassa. Aika hauska sinänsä, kun minulta lähteneestä pistosta senkin sain! ;D Rhomboa myös samassa litkussa, joten odottelua täälläkin noiden suhteen.

http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=7287.0
   http://sushrajalla.blogspot.com/             
         Chiliyhdistyksen jäsen no.1030

Tiemuh

Hyvä muisti ja hyvä huomiokyky Toni. CAP 1491 C.eximium/C.sp löytyi hieman viime tingassa ja sitä tosiaan on kolme kasvamassa. Se iti hyvin ja nopeasti, toisin kuin muut eximiumit. Kahdesta lajikkeesta en saanut yhtään kasvia aikaiseksi, enkä yhdestä eximium hypridistä. Tulen tekemään tuolla CAP 1491 kolmikolla kylmäntilan talvetuskokeita kuten sinäkin ja varmaan myös risteytyskokeita jatkojalostuksiin.

Tiemuh

Canario on nyt ainut C.pubescens joka ei minulla vielä kuki.


Rocoto Peru Cusco. Tällä on kasvina muita pubeja pystympi kasvutapa.


Rocoto Puno Marki


Turpo Pube




Ulupica Lumia 1.0

Tzili

Hienot kellokukat tossa Ulupica Lumiassa. Ei voi muuta kai sanoa.

Tiemuh

Varaanpa Tzilille siis jokusen siemenen kun ja jos niitä joskus on tarjolla.

Tiemuh

Nyt on hyviä uutisia! Moni arvokas laji - mitä minulla ei vielä ole - on itänyt. Näistä ehkä arvokkaimpana C.tovarii CGN 22876, jonka kanssa yritin jo hieman aikaisemminkin innostua turhaan. Häntä on jo puolisenttinen ja näyttää hyvältä.
Myös arvokas CGN 19198 on itänyt. Siitä on yksi vaivainen sirkkataimi olemassa, joten pidän suurena siunauksena että saan toisenkin mahdollisuuden saada siitä kasvin aikaiseksi. Tämähän saattaa olla myös vielä vakiintumaton risteytys normi eximiumin ja meille asti leviämättömän alamuodon tai oman lajinsa tomentosumin välillä. Jos saan kaksi kasvia ainkaiseksi niin ne saattavat poiketa hieman toisistaan, riippuen siitä mitä risteymäpolvea ovat. Seitsemännessä polvessa alkaa hybridin muoto olemaan vasta melko muuttumaton. Tämän jo itsessään tekee kasvista todella arvokkaan ja mielenkiintoisen, mutta sitten siinä saattaa myös piillä mitä mielenkiintoisin mutaatio.
Itäneeksi voin julistaa myös veijarin nimeltä CGN 19198#2. Tämän pohjana on siis tuo edellinen ja mitä ilmeisemmin se on risteytetty tai risteytynyt C.pubescensin kanssa. Ihan täydellistä selvitystä asiassa en ole löytänyt, mutta Fataliin sivuja tutkimalla olen tämän tulkinnan tehnyt. Jos joku tietää asiasta tarkemmin olisin kiitollinen tiedosta.
Eikä tämäkään vielä riitä. Lisäksi CGN 21502 C.eximium on itänyt ja pitkällä hännällä lautalla. Tämä on minulla siis ensimmäinen kiistaton ja puhdas eximium ja siksi minulle tavattoman arvokas, jotta voin vertailla luonnossa noita kummallisuuksia johonkin perusmuotoon.
Myös yksi C.baccatum var. baccatum näyttää siltä että on itämässä. Ja tämä ei ole mikä tahansa bacca, vaan mahdollisesti kaikkein villein muoto mitä tuosta lajista tunnetaan ja siemenetkin siitä olivat vuosikymmenen vanhoja. Kyseessä on Bolivialainen PI 238061. Olen noita siemeniä tiireillut päivittäin useamman kuukauden ajan ja nyt yksi näyttää siltä kuin olisi työntämäsä juurtaan ulos.
Näiden lisäksi lautoilla on ainakin Lancea ja jotain muutakin villiä itäneenä. Ne saavat toimia varataimina jos jo multaan siirtyneille tapahtuu jotain.
Villien idätyksessä itse koitan aina kuitenkin lyödä jäitä hattuuni, sillä itäminen ei ole kuin ensimmäinen este aikuisuuteen joka on ylitetty. Selvitty on siis näiden siemenien tuhkamuinaisuudesta ja ennenaikaisesta mädäntymisestä tai homehtumisesta ja lähitulevaisuudessa on haasteena ainakin kypärästä selviytyminen ja kasvualustan vaihto. Voi ne jättää myös kehityksensä tuohon ja siirtyä ikuiseen uneen ilman mitään näkyvää syytä.
Tämä itämisen riemujuhla sai siis alkunsa siitä että pari päivää sitten laitoin idätyslautat raollaan olevan ikkunan viereen yöksi. Kuu on taas kääntymässä itämiselle edullisen asentoon ja olisikohan karkauspäivä ollut tuo viimeinen niitti joka sai arat villit ja vallattomat työntämään jalkaa ovenväliin.

Toni.A

maaliskuu 01, 2012, 11:46:08 ap #58 Viimeisin muokkaus: maaliskuu 01, 2012, 11:54:26 ap käyttäjältä Toni.A
Hyvältä vaikuttaa, toivottavasti kestää paukut loppunasti noilla itävillä. Itse tässä olen pistänyt merkille, kun noita eximiumeita olen idätellyt, että tämä CGN 19198 poikkeaa jo alkuunsa väriltään näistä muista eximiumeista. Sirkkavaiheessa olevalla CGN 19198 on runko vihreä, kun taas vastaavasti CAP 470, CGN 21502 ja CAP 1491 ovat taas aluksi rungoltaan violetin sävyisiä.  Toki väritys muuttuu kasvin kasvaessa.


Pitääpä muuten lähteä lohkomaan turvetta varastosta, että saa pari uutta eximiumin tainta laitettua kasvamaan. ;)

http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=7287.0
   http://sushrajalla.blogspot.com/             
         Chiliyhdistyksen jäsen no.1030

Tzili

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - maaliskuu 01, 2012, 00:11:51 ap
Varaanpa Tzilille siis jokusen siemenen kun ja jos niitä joskus on tarjolla.


Onpas ystävällistä! Tätä mahista odotellessa...seurataan päivyreitä tottakai!