http://www.fungi.com/mycogrow/index.html

Tuota olisi mukava kokeilla niin ruukuissa kuin avomaallakin. Kyse on siis mykorritsa- sienistä,jotka asettuvat symbioottiseen suhteeseen juuriston kanssa parantaen ravinteiden käyttöä ja taistellen taudinaiheuttajia yms. vihulaisia vastaan.

Melko uskomatonta  :shock: Varsinkin, kun tuo todennäköisesti myös toimii. Harmi, kun en hirveästi meinannut multakasveja harrastaa, niin ei tule kokeiltua.

**

Hyvältä vaikuttaisi... kyselitkö toimitusehtoja Suomeen? Kotimaisista tarjolla olisi kemiralla Gliomix ja SGA sieniuute...

http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/06_kasvinsuojelu/08_kemira_growhow_tuotteet/index.jsp

Kummatkaan eivät ole mykoritsa sieniä, mutta kiinnostavia tuotteita kuitenkin. SGA:ta voi käyttää myös suihkuttamalla kukkivaan kasvustoon

Olen kayttänyt mykorritsa valmisteita parina viimevuotena purkkikasveilla ja kasvimaalla. Vaikea sanoa onko niistä ollut mitään hyötyä, muttei ainakaan haittaa ole ollut.

Svalli,aina käy kateeksi kun teillä on siellä kaikkea kivaa...  :cry:  :wink:

Olen lukenut että tuota mykorritsan toimimista ja syntymistä pitäisi aluksi tukea luomulannoituksella ja muutenkin hoitaa maata luomuna,kemikaalit tappavat sienet. Lienee useamman kauden projekti ennen kuin ne asettuvat kunnolla maahan.

Ei muuten vaikuta pöllömmältä harrastukselta tuo sienien kotikasvatus; osterivinokasta,siitaketta... kaikkia pitäisi olla suht yksinkertaista kasvattaa. Chilimaustettu vinokas... hmm....

Ai niin, Suomeen pitäisi ensi keväällä tulla myyntiin ainakin luujauhoa ja ehkä verijauhoakin, joten ehkä ne muutkin hyvät tavarat valuvat sillä totutulla 10 vuoden viiveellä tänne Suomeen.

mykoista löytyy sieltä toiselta foorumilta jonkin verran juttua...

toiselta?

Lainaus käyttäjältä: "Nike"toiselta?

Oiskohan hamppufoorumi...

Vai oliskohan se Irc?

Lainaus käyttäjältä: "svalli"Olen kayttänyt mykorritsa valmisteita parina viimevuotena purkkikasveilla ja kasvimaalla. Vaikea sanoa onko niistä ollut mitään hyötyä, muttei ainakaan haittaa ole ollut.

Pitää vielä jatkaa tästä,kun menin hankkineeksi muutaman sataa sivua lukemista aiheesta "Sienet" ;) Olisi hyvin tärkeää mykorritsan kannalta, ettei maata enään käännetä ollenkaan. Ja kosteutta ylläpitävän katteen käyttö olisi myös suotavaa. Luomupiireissähän tuosta maan kääntämättömyydestä on puhuttu jo jonkin aikaa,mutta en usko että monikaan on tajunnut sitä oikeaa syytä siihen. On puhuttu maan rakenteen ja pieneliöstön sekoittamisesta, mutta itse asiassa on kyse juuri sienirihmastojen tappamisesta. Ilmeisesti rihmastot ovat se "ensimmäinen" organismi, jotka viihtyessään mahdollistavat muidenkin eliöiden viihtymisen,ja sitä myöten lopulta kasvien viihtymisen.

Ajattelin ensi kesäksi tilata tuon "Three Amigos"- satsin http://www.fungi.com/kits/outdoor.html tuolta Fungi Perfectistä,ja kokeilla sitä tuolla kasvimaalla. Maaplänttini on niin kamalaa savisuota,että siellä on hyvä kokeilla vaikka mitä: huonommaksi se ei voi mennä.

Suosittelen Paul Stametsin kirjoja "Growing Medicinal and Gourmet Mushrooms" ja "Mycelium Running".

Tuota Mycorritsaa on muuten suomestakin saatavilla. Lepaan Puutarhanäyttelyssä törmasin tuotteeseen. seuraava firma markkinoi ainakin:
http://nettikauppa.forestum.fi/Default.aspx~tabid~519~subcategoryid~230

Joo, alakerran naapuri itse asiassa pyysi sen tuonne "PIeneen taimipuotiin" ;)

Pitää hakea pussi valmiiksi ensi kesän idätyksiin. Tuo mykoymppi vain ei kaikilla kasveilla "toimi", joten en tiedä miten chilien kanssa?

Lainaus käyttäjältä: "Nike"
Tuo mykoymppi vain ei kaikilla kasveilla "toimi", joten en tiedä miten chilien kanssa?

No henkilökunta ainakin sanoi, että sen pitäisi toimia paprikakasvien kanssa. Mutta, eihän sitä varmaan tiedä, ellei kokeile.

Varmaan toimii mutta sitten pitää jättää fosforilannoitus (lähes) kokonaan pois.
http://www.mtt.fi/julkaisut/vuosikertomukset/vsk2001/vskh5.html

toimiikohan ruukussa?

Toimii, http://nettikauppa.forestum.fi/Default.aspx~tabid~519~mid~963~ctl~CatalogItemDetails~CatalogItemID~2374~MasterCategoryID~53

Alko kiinnostaa toi mykon vaikutus ja toimiiko chilien kanssa.
Löyty muutama kirjotuksen pätkä asiasta, englanniks tosin.

Lyhyesti; parantaa sopeutumista ja nopeuttaa kasvua, parantaa kuivuuden kestoa, ehkäisee näivetystaudilta(Verticillium dahliae Kleb eli Verticillium Wilt ) ja chilit on isompia.
Mutta homma on taitaa olla mykon lajista riippuvainen.

Jos joku haluaa näitä lukea niin voipi pyydellä. Tekstiä on kaks wordin sivullista, en viitsi tänne laittaa.

No niin päästiin taas etiä päin. Myko-ympissä on Glomus mosseae lajiketta ja pienellä googlettamisella selvisi että tippuvien kukkien ja hedelmien määrä pienenee. Viittauksia kasvun tehostumiseen tai tautien sietoon ei löytynyt.

Toistaiseksi löydetyn tiedon perusteella paras lajike chileille vaikuttaisi olevan Glomus etunicatum, parantaa kasvua ja juuri- ja tyvitaudin(Phytophthora) sietämistä.
http://www.informaworld.com/smpp/content~content=a713709995~db=all

Löyty tälläinen Symbion MycoForce tuote, sisältää erilaisia juurisieni lajeja ja typpibakteereita http://fi.wikipedia.org/wiki/Juurinystyr%C3%A4
EDIT: http://www.symbio.co.uk/default.htm
Vertailin aikasempiin löytöihin ja kolme juurisieni lajiketta on avuksi chileille.
Pitäis vaan löytää mistä saa ostaa. Schetelig myy ko. firman tuotteita mutta ei MycoForcea.
Jos joku löytää jostain nettikaupast tai mistä vaan ni vois laittaa infoa.
Kiitos.

Epävirallista tietoa tähän ketjuun:

- tänään 19.9.2007 on varmistunut chiliystävien tuotealennukset Forestum Oy:n tuotteisiin ja palveluihin (prossat 5 - 10 % / riippuen tuotteesta).

- ja asia virallistuneen myös chilihallituksenkin suuntaan piakkoin

- jäsenkorttia vastaa saa alea jo Pienestä Taimipuodista, kunhan muistatte ilmaista jäsenyytenne, ostaessanne myymälästä

- pian alea saa myös nettikaupankin kautta / www.forestum.fi

Huom! Piakkoin saa lisäinfoa tuotteista ja hinnoista.

:lol:  chilifellow

Löytyi lisää tietoa.

Ainakin nämä AM lajikkeet toimivat chilien kanssa;
Glomus Intraradices, G. Aggregatum, G. Deserticola, G. Mosseae ja G. Fasciculatum.

Tutkimusten perusteella G. Mosseae saa chilit isommiksi(paino +25, leveys +13% ja pituus +15%) myös pitäisi nostaa sadon määrää jopa 36%.
G. Fasciculatum saa kasvit kasvamaan isommiksi, tuottaa enemmän kukkia ja paremman sadon. Ks. http://www.springerlink.com/content/r753150457x82186/fulltext.pdf
Table 1.

EDIT: Löysin yhden tekstin pätkän missä sanottiin että Glomus Macrocarpum olisi paras lajike chileille mutta ei ollut mitään miksi.
Ei vielä ole löytynyt chiliä ja G. Macrocarpumia koskevia juttuja mutta tuosta sienestä löytyi tutkimus koskien jotain Senna spectabilis nimistä rehua, kasvatti juurien kuivapainoa jopa 241% ja lehtien määrää 105% ja versojen kuivapainoa 213%. Ei huonot vaikutukset mutta mitenkä chilien kans.

Mutta eiköhän tuo G. Mosseae riitä ainakin alkuun, se olis se myko-ymppi niminen tuote.

Kuriositeettina suurin osa Suomen luonnosta kerättävistä sienistä on pääpuulajiemme mykorritsojen tuotoksia. Esim. Herkkutatit auttavat kuusen ravinteiden ottoa/lisäävät juuriston pinta-alaa/suojaa patogeeneilta(laho). Lajeja on tiettävästi jotain 600. Sienet sitovat hyvin fosforia ja typen vaikeasti hyödennettäviä yhdisteitä kuten ammoniumtyppeä NH4+. Nitrifikaatiota ei Suomen oloissa tapahdu alhaisten lämpötilojen ja alhaisen PH:n takia kovin herkästi, etelän maissa ammoniakin hajotuksesta huolehtivat erilaiset bakteerit jolloin muodostuu nitraattityppeä.

Kokonaisreaktio typen hajoamiselle on: orgaaninen jäte => H2O + CO2 + NH3 => H+(maaperästä) + NH3 => NH4+ => NH4+ nitrosomonas bakteeri => NO2- => NO2- + Nitrobacter => NO3- (nitraattityppi joka on helposti hyödynettävä mutta herkästi liukeneva)

Toisaalta kun katsotte esim. Substralin purkin sisältöä huomaatte että siellä on jo nitraattityppeä. Chilikin saa lannoitteista kyllä typen ym. joten herääkin kysymys mihin tarvitaan enä sieniä?

Sienet auttavat maaperissä jotka ovat liian kehnoja hyvään bakteeritoimintaan jolloin ravinteet ovat heikosti saatavassa muodossa kuten NH4+. Esim. sademetsissä ym. bakteerit hoitavat homman hyvin pitkälle. Chilien kasvuympäristö tuskin vastaa boreaalista kasvuvyöhykettä missä sienet kukoistavat.

Suhtaudunkin vähän skeptisesti sienten käyttämiseen chilien kanssa kun peruskasvattaja tarjoaa jo kasveilleen niin hyvät olosuhteet että sienille ei ole edes tarvetta. Kultalusikka suussa voisi sanoa. Jotain hyötyä on toki varmasti taudinsiedon ja lisääntyneen juuristopinta-alan suhteen mutta onko se vaivan/rahan arvoista on sitten toinen asia. Voikin kysyä kärsivätkö chilinne jostain juuristoperäisestä taudista sen aikana mitä yksi chilipensas elää/on käytössä?

Edit: Täytyy muistaa että esim. Suomen luonnon mykorritsat (ja muutenkin) ovat hyvin spesifejä lajeja. Ei männyntuoksuvalmuska elä kuusen juuristossa eikä lahottajista kuusen eri lahon aiheuttajat taas männyssä. Jos jollakin kasvilla joku mykorritsa on aiheutta 200% kasvunlisän (aika ova luku...) niin jos sieni ylipäätään pystyy elämään symbioosissa toisen lajin kanssa niin kasvulisä voi olla 2%...

Nostan vanhaa topikkia...
Mutta oisko tämä mahtollisesti jotakin hyödyllistä sienirihmastoa?

(http://ovela.1g.fi/plantaasi/chilit/talvetukset/limo/limo_sienirihmasto/thumbs/IMG_2607.jpg) (http://ovela.1g.fi/plantaasi/chilit/talvetukset/limo/limo_sienirihmasto/slides/IMG_2607.html)
Pikkukuvaa klikkaamalla pääset galleriani puolelle missä lisää kuvia ko. sienestä,
jota ensin luulin vain homeeksi kun pikaisesti vilkasin... Meinasin jo heittää kasvin mäkeen.

Aika mystisen näköistä kasvustoa. Kaikki itse näkemäni sienirihmastot näyttävät siis todellakin juuri ja vain "rihmoilta", eivät tuollaisilta palleroilta. Miten tuo ko. kasvi jakselee; näyttääkö se reagoivan jotenkin tuohon juurissaan kasvavaan "asiaan"? Ja onko kyseessä siis chili?

Tuli myös mieleen että voisiko kyseessä olla jonkin ötökän kotelot/ munat?

Lainaus käyttäjältä: "lepakko"Mutta oisko tämä mahtollisesti jotakin hyödyllistä sienirihmastoa?

:shock: Musta tuntuu että noista tulee ulos facehuggereita. You know, varmaan katsonut joskus alien-leffoja? Ihan selvä homma, facehuggereita noi on.

Lainaus käyttäjältä: "Nike"...näyttääkö se reagoivan jotenkin tuohon juurissaan kasvavaan "asiaan"? Ja onko kyseessä siis chili?

Kyseessä on ihan chili, Limo (C. Chinense).
Ja ei näytä tykkäävään pahaa :?
(http://ovela.1g.fi/plantaasi/chilit/talvetukset/limo/thumbs/IMG_2681.jpg) (http://ovela.1g.fi/plantaasi/chilit/talvetukset/limo/slides/IMG_2681.jpg) (http://ovela.1g.fi/plantaasi/chilit/talvetukset/limo/thumbs/IMG_2679.jpg) (http://ovela.1g.fi/plantaasi/chilit/talvetukset/limo/slides/IMG_2679.jpg)

LainausTuli myös mieleen että voisiko kyseessä olla jonkin ötökän kotelot/ munat?

Näkee sit ens ruukunvaihdossa että viliseekö juuristo ökkömönkiäisiä :wink:
Ripsiäisiä oli kyllä tuolla turpeessa... sinne on mennyt jo toki neemiä + mäntysuopaa ja lehdistöille tuota on suihkittu myös. Ripsiäisiä ei enää oikein oo näkynyt kun muutama yksilö aina välillä. Suihkutuksia on jatkettava..

Sieneksi tuota sanottiin tuolla puutarha.netin irkkikannullakin...

En viitsi avata uutta aihetta, kun olen aivan uusi täällä ja aloittelija chilihommissa (enemmänkin suuret kurpitsat kiinnostavat, josta tämän Mycon keksinkin) mutta....
Etsin muutamaa kokenutta kasvattajaa kokeilemaan Mycorrhizan vaikutusta chileihin.
Ei tässä nyt tiedettä varsinaisesti tehdä mutta seuraavanlaista setuppia etsin.

1. muutama vuosi olisi syytä olla kasvatustyötä takana ja jo vakioitunut systeemi, millä kasvattaa.
2. mahdollisuus istuttaa 2-4  samaa siementä siten että puolet ilman ja puolet Mycolla.
3. melko luomuna tulisi homma vetää, ainakaan fungisideja ei tule käyttää
4. raportionti omaan tahtiin lähinnä valokuvien muodossa, vaikka tänne tai meikäläiselle maililla

Ei maksa mitään, toimitan 150g pussin, jonka pitäisi muutamalle kasville riittää.

tuote sisältää seuraavat lajit ja on suureta eurooppalaiselta valmistajalta:
1. Glomus etunicatum
2. Glomus microaggregatum
3. Glomus intraradices
4. Glomus claroideum
5. Glomus mosseae
6. Glomus geosporum

näistä ainakin 3. pitäisi olla chilille hyvä sen ainoan tutkimuksen mukaan jonka löysin.

Kiinnostuneet laittakaa vaikka yksityisviestiä.

Lainaus käyttäjältä: Juso - tammikuu 31, 2011, 11:47:14 ap
En viitsi avata uutta aihetta, kun olen aivan uusi täällä ja aloittelija chilihommissa (enemmänkin suuret kurpitsat kiinnostavat, josta tämän Mycon keksinkin) mutta....
Etsin muutamaa kokenutta kasvattajaa kokeilemaan Mycorrhizan vaikutusta chileihin.
Ei tässä nyt tiedettä varsinaisesti tehdä mutta seuraavanlaista setuppia etsin.

1. muutama vuosi olisi syytä olla kasvatustyötä takana ja jo vakioitunut systeemi, millä kasvattaa.
2. mahdollisuus istuttaa 2-4  samaa siementä siten että puolet ilman ja puolet Mycolla.

Varmaan paras vertailukohde tulisi jos ottaisi chilistä 2-4 pistokasta. Ainakin chilit olisivat geneettisesti samanlaisia.

Lainaus käyttäjältä: RakuLa - helmikuu 01, 2011, 20:34:49 ip

Varmaan paras vertailukohde tulisi jos ottaisi chilistä 2-4 pistokasta. Ainakin chilit olisivat geneettisesti samanlaisia.

Totta, eipä tuolla setupilla tulokset todellakaan kovin kummoisia tilastollisesti ole. Vaan jos useamman kasvattajan tulokset olisivat samansuuntaiset ja ilmeiset voisi ainakin jotain päätellä sopivuudesta. Jos joku haluaa vaivan nähdä vaikka useammalla kasvilla, niin varmasti tuotetta järjestyy tarvittava määrä. Valitettavasti omat kyvyt eivät tässä chilikasvatuksessa riitä antamaan sellaista "perusvakautta", että voisin päätellä mitään omista yrityksistä, käytinpä mycoa tai en.

Pistokkaat olis ehdottomasti parhaita. Mä voisin ens kaudella lähteä testiin mukaan. Tää kausi on jo täys...

Voisin ilmoittautua vapaaehtoiseksi kokeilemaan tuota. Olen useampaan otteeseen jo harkinnut kokeilevani mykoritsaa chileille, mutta en ole saanut aikaiseksi tilata. Omaan sen verran "mad scientist" henkeä, että vedän kyllä todelliset testisetupit jos sulla on tuota rihmastoa lähettää! Mulla olisi yksi otollinen Lemon drop josta voisi ottaa pistokkaat samoin tein. Toista kasvattaisi rihmaston avulla ja toista ilman. Heitä YV:tä jos vielä voi osallistua mukaan, niin laitan paluuviestissä yhteystietoja!

Salaiseksi aseeksi tälle kaudelle etten käytä enää Puutarhan Kesää, tuuletinta, enkä myöskään raidia, baygonia, natikkaa...   ;D

Ok, kiitos vastanneille ja sopiva otos on saatu kokeilemaan. Näille on lähetetty yv:t/mailit. Toivon mukaan päästään täällä jossain kohti raportoimaan että huomasko kukaan mitään eroa/vaikutusta, toivottavasti valokuvien kera.
Nyt itsekin nöyränä aloittamaan tätä chilihommaa ihan alusta ja siirryn tuonne aloittelijoiden ohjeisiin ja käyn täällä hifi-osastolla vaan pälyilemässä.
Se "hyvä" puoli tässä kuitenkin näyttää olevan, että erilaista relettä ja käärmekeittoa näyttää olevan riittävästi hankittavaksi.

Tämän kesän ase on kookoskuitu+turve ja bb lannoitteet. hydrot nyt on ollu jonkin aikaa mutta ei ole oikeen ravinteita :/

Ei kait se ole salainen, jos se täällä kerrotaan. ;D

Tietenkin estimme naapurin ip osoittee foorumille  ;)
Psst toivottavasti kirjaston koneella ei naapuri vakoile.!

Eli joo läppä.

Mutta tuo on todettu että multa on 10x ´huonompaa kuin turve.
Itsellä hearth trop kuoli mullassa 2cm mittaisena(molemmat pistoja mullassa kuollut oli paremmin juurtunut) ja nyt toinen huonommin juurtunut pisto on yli 15cm mutta kärsi övereistä koko ikänsä ja liika kastelusta sillä tuli vähän lirautettua isojen kasvien ravinne vettä sille  :-[ mutta nyt taas vihertää enemmän ja enemmän sen keltaisen sijasta ja alkaa kasvaa.

Lainaus käyttäjältä: sammal - helmikuu 05, 2011, 19:23:57 ipnyt taas vihertää enemmän ja enemmän.

En epäile hetkeäkään.

Jotenkin..hmm..epäilyttää. Kaveri joka kasvattaa ensimmäistä kauttaan, ja jonka plantuista vain osa on chilejä ja joka ei osaa kirjoittaa äidinkieltään edes välttävästi, on kuitenkin sitä mieltä, että multa on kuraa ja turve rokkaa.

Meinaan...tämä on vain ehdotus..ehkä et vain osaa? Minä ja monet muut kasvatamme kaikki chilimme erilaisissa mullissa, eikä meillä ole mitään ongelmaa.

Joten kun tämmöinen...tuollainen...väittää, että multa on 10 kertaa huonompaa kuin turve niin minun kirjoissani se menee alakategorina "PASKAPUHEITA" alle. Ymmärrätkö?

Lainaus käyttäjältä: Räyhäkäs - helmikuu 05, 2011, 19:34:28 ipJoten kun tämmöinen...tuollainen...väittää, että multa on 10 kertaa huonompaa kuin turve niin minun kirjoissani se menee alakategorina "PASKAPUHEITA" alle. Ymmärrätkö?

Antaisit vaan kaikkien kukkien kukkia... Vaikka toi sun internetalterego onkin kovin kiukkuinen jatkuvasti, niin ei toi sammaleen dissaaminen jaksa enää naurattaa. Mistä tuo ylemmyyden tunne oikein kumpuaa?

Lainaus käyttäjältä: Chillyone - helmikuu 08, 2011, 12:30:18 ipVaikka toi sun internetalterego onkin kovin kiukkuinen jatkuvasti, niin ei toi sammaleen dissaaminen jaksa enää naurattaa.

Hei kuule, äläpäs aloita vihakirjoittelua taas.

Lue nuo kaksi yllä olevaa kannanottoa mullasta/turpeesta ja päättele ihan viileästi, kumman takana on enemmän tietoa, kumman ylimielistä asennetta.
Voit tulla toisiin aatoksiin, jos mielesi on avoin.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - helmikuu 08, 2011, 12:45:43 ip
Hei kuule, äläpäs aloita vihakirjoittelua taas.

Juurikin näin. Itse vain osoittaisin tämän lauseen useammallekin tämän foorumin käyttäjälle. Viime aikoina on tuntunut, että liki joka päivä on jossain ketjussa ylilyöntejä.

Ja pääsääntöisesti mukana on vain muutama sama henkilö  :-\

Mielenkiintoinen koe ilmeisesti alkamassa, toivottavasti noita kuvia kasvun eroista saadaan katsella tällä foorumilla. Kyselin tuosta asiasta äskettäin tuolla; http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=9025.msg132892#msg132892

Lainaus käyttäjältä: Jan - helmikuu 08, 2011, 12:56:57 ip

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - helmikuu 08, 2011, 12:45:43 ip
Hei kuule, äläpäs aloita vihakirjoittelua taas.

Juurikin näin. Itse vain osoittaisin tämän lauseen useammallekin tämän foorumin käyttäjälle. Viime aikoina on tuntunut, että liki joka päivä on jossain ketjussa ylilyöntejä.

Juurikin näin, itsekin allekirjoitan nämä!

Lainaus käyttäjältä: Räyhäkäs - helmikuu 09, 2011, 10:03:37 ap

Lainaus käyttäjältä: Jan - helmikuu 08, 2011, 12:56:57 ip

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - helmikuu 08, 2011, 12:45:43 ip
Hei kuule, äläpäs aloita vihakirjoittelua taas.

Juurikin näin. Itse vain osoittaisin tämän lauseen useammallekin tämän foorumin käyttäjälle. Viime aikoina on tuntunut, että liki joka päivä on jossain ketjussa ylilyöntejä.

Juurikin näin, itsekin allekirjoitan nämä!

Juurikin näin, minä olen kaikkein eniten samaa mieltä!

Vielä kun saataisiin tähän ketjuun viesti henkilö Y:tä joka jyrähtäisi, että ihmisiä ei tule neuvoa ja siihen yleisluontoinen vastaus henkilöltä X jossa mainitaan, ettei henkilö X edes lue tällaisia ketjuja - ainoastaan päiväkirjoja.  ;D

Kelpuutan myös nonchalanttia ylemmyydentunnetta puhkuvan "huoh  ::)"-viestin loppukaneetiksi!

4 myco-kokeilijaa tosiaan on kehissä, paketit matkalla/perillä, ja he tulevat kaapista ulos omaan tahtiinsa tällä foorumilla, varmaan päiväkirjoissaan jne, kun jotain kerrottavaa ilmenee. Yksi ainakin on ilmoittanut testaavansa saman kasvin pistokkailla, joka todettiin lähtötilanteena parhaaksi.

Päivää.

Olin noin vuosi sitten yhteydessä MTT:n Laukaan yksikössä toimivaan Mauritz Vestbergiin (maa- ja metsätaloustieteen tohtori) mykorritsasienien tiimoilta. Hän on tutkinut arbuskelimykorritsasieniä (AM-sienet) vuodesta 1988 alkaen.

Liitän tähän pätkän kirjeenvaihdosta:

"Chili kuuluu niihin kasveihin, joilla mykorritsaymppäyksen hyöty pitäisi
tulla aika selkeästi esille, eritysesti luomuvilejelyssä tai muuten
viljelyssä suht alhaisella lannoitustasolla! AM-sienet pärjäävät
eritysen hyvin silloin kun lannoitus on hitaasti liukenevassa muodossa!"

Myko-ymppiä myydään MTT:n Laukaan yksiköstä käsin.
Myko-Ympin hinta on 11 euroa per litra (ilman alvia)

Löysin tällaiset yhteystiedot joista kysellä, jos jotakuta kiinnostaa ensi kesäksi pistää mykorritsaa kasvualustaan:
MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Puutarha
Antinniementie 1
41330 Vihtavuori
puh. (014) 33968 21
fax (014) 633 835
etunimi.sukunimi@mtt.fi

Mitenköhän tuo mykorritsa mahtaa pitää reviiristään kiinni? Joka ikisen kuolleen ja kituvan chilin mullassa jyllää jonkinsortin sieni (liekö kulkeutunut turvesäkin mukana, säkin sisältö oli ainakin yhdessä vaiheessa ihan valkoisena) ja itiöitä todennäköisesti kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa paikoissa. Jos mykorritsan sais ottamaan ruukun haltuun se voisi ehkäistä muiden sienten pesiytymistä.

EDIT: Näköjään juuri tämäntyyppisiä vaikutuksia tuolle luvataan. Täytyy katsella silmä kovana porukan testailua, jos toimii chilillä, pistän itsekin tilaukseen. Lannoitushommelit mennee kyllä perusteellisesti uusiksi, jos tatin kanssa alkaa kasvattaa.

Mycoa ei pidä sekoittaa kasvualustaan tasaisesti, vaan toimiakseen sen tulee mahdollisimman hyvin ja nopeasti päästä juureen kiinni.   Parhaiten toimii joko sellainen käyttö että ruukunvaihdon yhteydessä laitetaan kunnon kerros uuteen ruukkuun "kuopan pohjalle" noin 15g(about 2 kahvimittalusikallista) / ruukun koko litroissa niin että juuripaakku jossa toivon mukaan juuria on näkyvissä ottaa kiinni suoraan Mycokerrokseen

tai

sekoitetaan 1 osa hanavettä ja 5 osaa mycoa (tilavuudella mitaten) kunnes muodostuu geeli (Myko-ympistä en tiedä, mitä tuo sideaine on ja kuinka geeli muodostuu). Tähän kasvin paljaat juuret dipataan. Vaihtoehtoisesti voi geeliä valutella juurten/juuripaakun päälle. Geeli pitää käyttää vuorokauden sisään. Geelisysteemiä suositellaan isommaksi ehtineille kasveille, puille ja pensaille.Muuten (endo/arbuskeli) Myco säilyy avatussakin pussissa kuivassa ja viileässä 2 vuotta hengissä.

Aika vähän on pitävää näyttöä mikä yksittäisistä arbuskelimyco-kannoista toimii parhaiten chilin kanssa, joten toivotaan että cocktailista löytyy oikeat eväät.En usko että lannoitusta tarvitsee dramaattisesti muuttaa, kohtuullistaa korkeintaan. Fosforin hyödyntäminen kiihtyy joten sen annostusta voi vähentää. Biobizz ja sen tyyppiset orgaaniset lannoitteet toiminevat loistavasti, eikä kai näitä chilejä aivan älyttömästi lannoiteta. En usko että on kovin tarkkaa vaikka antaisi noita "kemiallisesti valmistettuja" normaaleja lannoitteitakin. Jos kasvualusta on tosi hyvässä tikissä, Myco tuskin paljon hyödyttää. Keskinkertaisten ja siitä heikompien kasvualustan vajauksia, ylimääriä ja  epäbalansseja se tasapainottaa.

Myco elää yhtä pitkään kuin isäntäkasvinsakin, eli kerran kun saa tarttumaan, niin se riittää, ellei nyt juuria pese jostain syystä aivan paljaaksi. Tiedä lähteekö sittenkään, koska sehän kasvaa isäntäkasvin juuren solun sisään. Ja ainahan sitä voi sitten lisäillä varmistukseksi.

Lainaus käyttäjältä: Juso - maaliskuu 10, 2011, 21:44:28 ip
Aika vähän on pitävää näyttöä mikä yksittäisistä arbuskelimyco-kannoista toimii parhaiten chilin kanssa, joten toivotaan että cocktailista löytyy oikeat eväät.

Eiköhän se tästä selviä, kyllä neljän kokeilijan perusteella voi jo jotain arvioida.  Jos nyt mitään dramaattista kasvun parannusta ei tapahdukaan tai verrokkijärjestelyt jättävät toivomisen varaa, näkee sieltä juuristosta kuitenkin, onko se ylipäätään "tarttunut" sinne.

Lainaus
En usko että lannoitusta tarvitsee dramaattisesti muuttaa, kohtuullistaa korkeintaan. Fosforin hyödyntäminen kiihtyy joten sen annostusta voi vähentää.

Niinjoo... nythän sitä oikeastaan tuleekin säädettyä lannoitteiden kanssa. On jo muutaman vuoden ollut sellainen fiilis, että fosforia pitää keinolla x (käytännössä korvaamalla osa annoksesta ennen BioBizz Bloomilla ja nykyään GHE:n Ripenillä) lisätä, että satoa rupeaa tulemaan paremmin.

Lainaus
Biobizz ja sen tyyppiset orgaaniset lannoitteet toiminevat loistavasti, eikä kai näitä chilejä aivan älyttömästi lannoiteta. En usko että on kovin tarkkaa vaikka antaisi noita "kemiallisesti valmistettuja" normaaleja lannoitteitakin. Jos kasvualusta on tosi hyvässä tikissä, Myco tuskin paljon hyödyttää. Keskinkertaisten ja siitä heikompien kasvualustan vajauksia, ylimääriä ja  epäbalansseja se tasapainottaa.

Saas nähdä, miten kasvualustan käy. Lisäsin täksi kaudeksi puutarhaturpeen ja lecasoran sekaan kookoskuitua ja kukkamultaa (joka näyttäisi olevan turpeesta ja hiekasta tehty). Näppituntuma on ainakin hyvä.

Lainaus
Myco elää yhtä pitkään kuin isäntäkasvinsakin, eli kerran kun saa tarttumaan, niin se riittää, ellei nyt juuria pese jostain syystä aivan paljaaksi.

Onhan noita tullut pestyä ja lillutettua vetyperoksidissa, mutta jos mykorritsa tarttuu ei moiseen ole tarvetta.

Lainaus käyttäjältä: Juso - maaliskuu 10, 2011, 21:44:28 ip

(Myko-ympistä en tiedä, mitä tuo sideaine on ja kuinka geeli muodostuu).

Kirjeenvaihdosta vilkaisin Myko-ympin olevan rihmastoa normaalin kasvuturpeen seassa. Eli sideaine on ihan samaa materiaalia mitä myydään kasvualustaksi puutarhakasveille muutenkin. Sana multa on vähän harhaanjohtava, mutta puutarhakäyttöön tarkoitetussa multapussissa on usein turvetta seassa, sekoitussuhteesta riippuen.

Lainaus käyttäjältä: Pahavaatt - maaliskuu 13, 2011, 17:59:13 ip

Lainaus käyttäjältä: Juso - maaliskuu 10, 2011, 21:44:28 ip

(Myko-ympistä en tiedä, mitä tuo sideaine on ja kuinka geeli muodostuu).

Kirjeenvaihdosta vilkaisin Myko-ympin olevan rihmastoa normaalin kasvuturpeen seassa. Eli sideaine on ihan samaa materiaalia mitä myydään kasvualustaksi puutarhakasveille muutenkin. Sana multa on vähän harhaanjohtava, mutta puutarhakäyttöön tarkoitetussa multapussissa on usein turvetta seassa, sekoitussuhteesta riippuen.

Sitten ei taita onnistua, tässä inertin sideaineen osat ovat zeoliitti ja "savimumurusia"(?,expanded clay). Sellaista pientä täysin kuivaa erikokoista ryyniä rakenteeltaan. Mitä turvevelliä tuskin kannattaa alkaa veivaamaan.

Jahasjahas, sienitonttu oli käynyt tunkemassa mykorritsaa postiluukusta. Kiitoksia Jusolle! Kävin shoppailemassa läpinäkyviä ruukuntapaisia, että pääsee seurailemaan kehitystä. Parin tunnin reissun saldona pari pakasterasiaa, lasipurkkeja oli vaikka muille jakaa, mutta milläs teet pohjareiät pirstomatta sitä. Huomenna sitten istuttelemaan.

Hoi nimimerkki -V-, joskus tuli mietittyä miten lasiin saisi reikiä itsekin. Poraaminen ei vakuuttanut turvallisena tai helppona vaihtoehtona kotiolosuhteissa, mutta sitten kuulin miten tehokkaalla butaanipolttimolla liekin voisi saada tarpeeksi kuumaksi että lasikin nöyrtyy. Olin jo hoitanut ongelman kiertoteitse pois päiväjärjestyksestä, mutta lasipurkin pohjana voisi saada reikiä lämmittämällä jotain kohtaa purkin pohjassa varovaisesti ja härkkimällä sitä esim. puisella tikulla aukon aikaansaamiseksi. Liian intensiivinen lämmitys voisi saada koko pohjan muljahtamaan notkolle. Kokeile ja kerro miten kävi? :D

Lasi haurastuu aivan tolkuttomasti tuollaisen osalämmityksen jälkeen.

Jäi tosiaan lasipurkit kauppoihin, olisi siellä ollut jotain orkidearuukkujakin, missä olisi ollut valmiit reiät, mutta pakasterasioiden optiikka vei voiton epämääräisestä rupulasista. Noita pakasterasioita voisi pinota pari päällekkäin ja verhoilla ulomman tolkullisen näköiseksi. Tällä hetkelle mennään jätesäkin suikaleella ;D

Itse asiassa lasin poraaminen onnistuu aivan mainiosti. Veikkaisin että melkein missä tahansa rautakaupassa myydään siihen sopiva terä.

Kierrosluku, mitä isompi sen parempi, ja poraus tehdään mieluiten veden alla. Eikä saa painaa päälle hirveesti! Tämä on hyvin hidasta puuhaa.

Kaupan lasituotteet ovat nopeasti karaistu, joten on erittäin suuri vaara että siitä lohkeaa palasia, isompaa sirpaletta ja pienempää. Suojalasit siis päähän! Ja suojahanskat! Mieluiten myös kasvosuojus. No joking!

Tämä suojaus koskee myös "polttoleikkausta", jonka avulla saadaan vielä helpommin aikaan jännityksiä jotka sitten luovat pienen ruukkujäristyksen chilipuskan alla, Richterillä siinä 0.001 tai jotain... Sulattamisessa täytyy lämmittää riittävän isoa aluetta riittävän pitkään, koska lasin lämmönjohtavuus on heikko. Eli jos paahdat täysillä; kräts!  Sama työstön jälkeen; lasi on annettava viilentyä hitaasti, ellei ole muuta lämmitintä kuin tuo nestekaasu niin sillä sitten.

Eli kannattaa jättää lasin työstäminen väliin ja esimerkiksi "kolvata" ne reiät pakasterasian pohjaan...

Minua kiinnostaa mistä tuota Juson testaukseen jakelemaa mykorritsa tuotetta saa ostaa? Itse olen käyttänyt mykorritsoja ja hyödyllisiä bakteereja sisältäviä tuotteita muutamana vuonna ja vaikka en ole tehnyt mitään vertailutestejä, on ne mielestäni auttaneet kasvien hyvinvoinnissa ja kasvussa. Suomessa olen löytänyt myytävän vain sitä mykoymppiä, joten olen tilannut omani Jenkeistä Fungi Perfectiltä.

Onko täällä kukaan kokeillut Forestumin myymää Juurten Ystävää? Se taitaa olla samaa kuin kasvihuoneille myytävä GlioMix. Ois kiva kokeilla, mutta 13 euroa on 10g:sta aika paljon. Käsittelisin aineella chilien lisäksi kaikki tomaatit ja kesäkukan taimetkin, joten 10 g ei taida riittää.

Muoks. Nyt vasta luin ekan sivun threadistä huomasin, että tämähän olikin jatkona sille, jossa mycoja aikoinaan ihmeteltiin...

Itsekin otin tuon mykorritsan testiin.
Mitäs lannoitetta uskaltaa tuon lisäämisen jälkeen käyttää ja miten lannoitusmäärät muuttuvat?
Tyhmänä runttasin luujauhoa ruokalusikallisen per ruukku. Fosforia eii, virhe! Kaipa se sieltä kuluu ajanmittaan?

Luujauhon sekoittaminen multaan ei ehkä ole ihan niin paha virhe, kuin jonkin korkea fosforisen keinolannoitteen käyttö sienirihmojen kanssa. Luujauhon fosfori on hitaasti liukenevaa ja oikeastaan ne maaperäbakteerit ja sienet mahdollistavat, että luujauhon fosfori tulee kasvin käyttöön.

Yleinen suositus myco tuotteiden kanssa on, että ei saisi käyttää lannoitteita, joissa P arvo on yli 4.

Ostin eilen Nelsonin markkinoimaa Giva Bio Bactia (http://www.nelson.se/default.aspx?tillsida=prod&productid=428898&lng=FIN) ja siinä ei selosteen mukaan ole fosforia. En tiedä mitä mikrobeja se sisältää, mutta kokeilen käyttää sitä kasveilla, joille olen laittanut MycoGrowta.

Vesi ainakin huvennee ko. bubblerista kaksi kertaa nopeammin. ;)

Taidankin tilata tota myko-ymppiä itselleni. Pitää kokeilla uudessa orgaanisessa hydrossa sitä  ;D Lannoitteina ajattelin käyttää bio seviaa. Nehän pitäisi olla orgaanisia ravinteita.

Nyt on tilattu 1 litra myko-ymppiä  :D Juttelin jonkin tovin Mauritz Vestbergin kanssa, mukava jamppa.

Laittaa vielä ohjeita sähköpostiini ja joitain tutkimustuloksia ilmeisesti.

Viikonloppuna kun ruukkuja jälleen vaihtelin, niin tulin lukeneeksi Kekkilän taimimultapussin kyljestä, että se sisältää jotain juurtumista parantavaa ainetta. Tuli nyt vasta mieleen kun tähän threadiin törmäsin, niin en tietenkään muista mitä se tarkkaan sisälsi. Lie jotain samantapaista? Tavallaan pienessä testissä nyt samankokoiset chinenset joista toinen taimimullassa ja toinen taimi-, kukkamulta -seoksessa.

Noniin, raporttia kehiin Symbivit-kokeiluista.

Valitsin (Bolivian Rainbow X Pimenta da Neyde)F2 X Harold St. Barts -taimien joukosta kaksi kasvunopeudeltaan ja -tavaltaan identtisen oloista yksilöä, jotka nakkasin juurien tarkastelun mahdollistaviin pakasterasioihin(1l). Toiseen Symbivitiä. Tämä tapahtui 15.3.2011. Kehitys oli seuraavanlaista:

Alkutilanne 17.3. Symbivitillä höystetty kasvi kuvissa oikealla.
(http://kuvapilvi.fi/k/Y8Pi.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)


25.3. Aika tasoissa mennään vielä.
(http://kuvapilvi.fi/k/Y8Pg.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
(http://kuvapilvi.fi/k/Y8PX.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Juuria on hitusen enemmän Symbivit-kasvissa, ja niitä on runsaasti Symbivit-kerroksessa (nuolet).


2.4. Symbivit-kasvi alkaa ottaa etumatkaa. Vertailuyksilö kellastuttaa muutaman alalehden.
(http://kuvapilvi.fi/k/Y8Pf.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)


8.4. Symbivit-kasvi kasvattaa etumatkaansa ja on tummemman vihreä. Vertailuyksilö kylläkin ehätti avaamaan ensimmäisen kukkansa päivää ennemmin.
(http://kuvapilvi.fi/k/Y8P3.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)


16.4. Erot koossa ja vihreydessä alkavat olla selviä. Vertailukasvi teki yhden satsin kukkia ja jämähti. Symbivit porskuttaa.
(http://kuvapilvi.fi/k/Y8Pn.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)


11.5. Vertailukasvi alkaa näivettyä ravinteiden puutteessa. Symbivit on siivittänyt toisen kasvin tekemään pari podiakin.
(http://kuvapilvi.fi/k/Y8PD.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Mykorritsalla hyöstetty kasvi siis vei ensimmäisen erän. Seuraavaksi selvitetään, miten se pärjää lannoitettua kasvia vastaan (kai sillekin vähän jotain pitää antaa. Tästä enemmän seuraavassa viestissä.).

^ Tätä lisää. Mustaa valkoisella.

Symbivitiä kokeiltiin myös muille kasveille:

Tässäpä Manzano Rojo -kaksikko. Jälkimmäinen on saanut Symbivit-käsittelyn.
(http://kuvapilvi.fi/k/Y8Pz.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)(http://kuvapilvi.fi/k/Y8Ps.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tämä ei ole oikeaoppinen vertailutesti, kasvit ovat istutettu eri aikoihin, erikokoisiin ruukkuihin, erilaisiin valo-olosuhteisiin ja toinen on saanut jo lannoitetta, kun alkoi kellastua ja jumittaa. Symbivit-kasvi on tähän asti pärjännyt ilman.


Harold St. Barts
(http://kuvapilvi.fi/k/Y8P9.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tämäkin on pärjännyt ilman lannoitteita. Tämä puska kärsi viime vuonna "maastokuviosta" lehdissään. Nyt on pysynyt parempana, joskin kellertymistä ja rusehtumista edeltäviä läpikuultavia laikkuja näkyykin. Satoa ei kyllä ole tuottanut, vaikka tähän aikaan jo pitäisikin (pari raakileen alkua lymyää lehtien suojassa).


CAP1035 (C. Chinense)
(http://kuvapilvi.fi/k/Y8PV.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tämä veijari ei liiemmin pitänyt Symbivitistä tai jostain muusta. Lopulliseen 10l ämpäriin Symbivitin kera istuttamisen jälkeen ei ole tapahtunut paljoakaan, mitä nyt väri on haalentunut.

Alkaa olemaan ajankohtaista lannoittaa myös mykorritsakasveja. Mahtaisiko olla paikallaan pohtia Nutriforten Tomaatti- & Mansikkaravinteesta sellainen lantraus, jossa fosforin määrä jää alle sen 100mg/l (vai mikä olikaan)?

3sen viikkoa pitäisi kestää ennenkuin mycon vaikutukset (jos niitä on) alkavat näkyä eli kuiva aines aktivoituu ja pääsee juureen kiinni. Täytyypi ottaa kuvat omistakin puskista, vaikka meikäläinen metodit ovat sen verran epätasaiset chilin osalta ettei ne varmasti mitään todista. Mutta kilotolkulla olen syytänyt sitä jo eri kasveille ja yleensä löytyy joku vertailuryhmä samassa paikassa, joten hauska nähdä missä toimii, missä ei.

Lainaus käyttäjältä: Juso - toukokuu 17, 2011, 18:14:32 ip
3sen viikkoa pitäisi kestää ennenkuin mycon vaikutukset (jos niitä on) alkavat näkyä eli kuiva aines aktivoituu ja pääsee juureen kiinni.

Juurikin siinä kolmen viikon paikkeilla alkoi näkyä vaikutuksia jokaisessa, missä vaikutuksia oli ylipäätään tulossa (eli kaikki paitsi tuo CAP1035). Ryhdyn ehkä syytämään vähän lannoitetta sille. Tuolla jossain toisessa ketjussa oltiin laskettu, että fosforia tulisi tuolla Nutriforten tavaralla 57PPM, kun tehdään liuos pääsato-ohjeen mukaan. Eli tuosta ihan pikkuisen tiputtamalla (käytännössä taidan puolittaa, ainakin alkuun) päästäisiin sinne <50mg/l. Jos nyt tajuan oikein. Eipä tosiaan mennytkään jumalattomaksi säätämiseksi lannoitteiden kanssa, tuohan sopii sellaisenaan.

Ainakin rautiassa myytiin sellaista ainetta jonka pitäs edistää pistokkaan juurtumista ja auttaa taimia tekemään juuria, se oli valmistettujostain merilevä uutteesta yms.
Se on sellaista kuin peruna jauhoa ja paketissa niitä on kaksi pussia ja olikohan nimi joku neu joku tms.

Laitan illalla sen nimen kun pääsen pussin ääreen joten odottakaa  ;D

Eli aine on neudofix

Ja firma on neudorff ja he tekevät kaikenlaista tämän lisäksi kuten jtn hyönteis karkotteita, löytyy cittareista ja "kooraudoista"

Itsekin törmäsin kyseiseen aineeseen (Neudofix) Ainetta tuli käytettyä pelastamaan yksi uhkaavasti kuolemaisillaan oleva boliwiani. Boliwian Rainbow siis kärsi koska sillä ei ollut juuria.

Aineen tehoa en varsinaisesti kuitenkaan päässyt näkemään, sillä samaan aikaan kasville vaihdettiin kasvualusta ja annettiin vähän lannoitettakin.

Olisikos jollakulla kokemusta aineesta ja sen vaikutuksesta? Olisi mukava tietää onko aineesta oikeasti apua

Boliwiani siis skarppasi kummasti tuon jälkeen kun Neudofixia sille annettiin, mutta en osaa sanoa johtuiko kyseinen käännös parempaan päin neudofixista vai jostain muusta.

Maastokuvioisesta lehdestä sen verran, että hyvin luultavasti kasvia vaivaa virus tai kaksi!
Esimerkkinä voi olla mm. PMMV (Pepper Mild Mottle Virus)

Taudista hiukan tietoa:
http://plantpath.ifas.ufl.edu/takextpub/FactSheets/pp0055.pdf

-Mandrake