Tee se itse ja paloturvallisuus

[acmer]

Aika huolettomilta näyttävät monen rakentelijan kyhäelmät, mutta ei kai yksikään ole ihan tulta ottanut. Miten huolehditte paloturvallisuudesta? Onko esim palovaroittimia viritysten lähellä, sammutuspeitteitä tms tarvikkeita, palamattomia materiaaleja... ?

Itsellä on jouluinen pöytäliina "varjostimena" 2x 23W eslin päällä. Liina ei pääse 10cm lähemmäs lamppuja ja tällä etäisyydellä ei lämpöä juurikaan enää ole.

Tämä ketju lähinnä sen takia, että valaisimet tuottavat melkoisesti lämpöä ja joskus sähkölaitteiden lähellä löträtään vedellä. Otetaan opiksi, jos on läheltäpiti-tilanteita joillakin kerrottavana tai muuta varoittavaa esimerkkiä tiedossa.

[TunturiTiger]

Ihan ensimmäisenä sääntönä on, että oikea sähköasentaja tulee aina halvemmaksi kuin hautajaiset! Sähkölaitteet kannattaa myös pitää puhtaina. Pöly sytyttää kuitenkin ison osan sähkölaitepaloista. Ja jos käsi ei kestä valaisimen lämpöä, ei siihen kannata kiinnittä mitään ylimääräistä "varjostinta".

Suurin osa tulipaloista leviää lämpösäteilyn ja pyroliisykaasujen välityksellä, joten lämmönlähteen pitäminen tarpeeksikaukana palavasta materiaalista on jo paljon.

Nimim. Sähköasentaja (nyk. lähihoitajaopiskelija) ja sammutusmies eli v*tun vepari.

[chilihardhead.fi]

Eipä sen alunperin heiluva liitos tarvitse olla, esim. huono juotos voi lämmetä liikaa jopa patterikytkennällä, eikä kaikki tapahdu aina heti ensimmäisellä kytkentäkerralla.

Täältähän katoilee viestejä

[calm]

Eipä sen alunperin heiluva liitos tarvitse olla, esim. huono juotos voi lämmetä liikaa jopa patterikytkennällä, eikä kaikki tapahdu aina heti ensimmäisellä kytkentäkerralla.

Saatika, että verkkojännitekytkentöjä ei pidä mennä juottamaan alunperinkään missään (poikkeuksena laitteen sisällä olevat liitännät piirilevylle).

[ingeniero]

Oma lisäys: Vedonpoisto

[pippuri]

Oma lisäys: Vedonpoisto

Lisäänpä tähän vielä. IP-luokitus riittävä, vikavirtasuojakytkin ja palovaroitin.

edit: eikä niitä teippivirityksiä

[O]

Saatika, että verkkojännitekytkentöjä ei pidä mennä juottamaan alunperinkään missään

Miksi? Just aattelin kolvata sähköjohdon ledi-ohjaimeen, kun ei sokeripalalla mahdu tätä liitosta hoitamaan.

[davve]

Juotoksessa käytetty "tina" (oikeesti enimmäkseen muita pehmometalleja kuten lyyijyä eikä tinaa (Sn)) sulaa kovin helposti, jos esim kuormitus tms aiheuttaa suuren kuormituksen. Vastus yleensä lisääntyy lämpötilan kasvaessa. Huono juotos voi olla paikallinen resistanssi --> sama asia.

Lämmittävä teho on suhteessa P = R*I*I, eli resistanssi ja virta toiseen potenssiin.


Pöly voi paikallisesti muodostaa eristeen ja siten heikentää laitteen lämmönsiirtoa. Tämä nostaa laitteen lämpötiloja, itsestään selvää siis. Laitteen kuitenkin varsinaisesti sytyttää elektroniikan hajoaminen jota myös mainittu pölykerros voi edesauttaa kun lämpötilat nousee.  Esimerkiksi vanhan televisiolaitteeseen mahtuva pölymäärä ei sisällä riittävästi palokuormaa että se voisi tehdä juuri mitään muuta kuin humahtaa ja se on siinä, ellei esim vanhaa nitroselluloosa-pohjaista lakkaa ole laitteen sisällä. Puu ja muovi vaativat yli 500C materiaalin lämpötilan (siis eri kuin ilman) jotta syttyminen edes voi tapahtua. Pölyn mahdollisen humahduksen aiheuttama lämpötila tuskin riittää sytyttämään edes loput laitteesta. Varsinainen sytytyksen aiheuttama teho on aina elektroniikassa. Elektroniikka voi myös sisältää muovisia komponentteja eikä vanhat laitteet ei välttämättä sisällä palonestokemikaaleja. Mikäli löytyy suojaamattomia jännitteellisiä kohtia, niin toki pöly voi varmaan aiheuttaa läpilyönnin, mutta tässä verrattava että huoneilman purkausjännite on suuruusluokka 300kV/m. Tämän voi verrata siihen että suurjännite ja voimavirtapuolella tehdään tahallisia heikennyksiä joissa "oikosulku" saa tehdä "räjähdyksen" ilman että mitään fataalia vahinkoa pääsee tapahtumaan laitteelle, ympäristölle tai ihmisille.

Maailman tapahtumien analysointi ei aina ole ihan suoraviivaista...   

[O]

Juotoksessa käytetty "tina" (oikeesti enimmäkseen muita pehmometalleja kuten lyyijyä eikä tinaa (Sn)) sulaa kovin helposti, jos esim kuormitus tms aiheuttaa suuren kuormituksen. Vastus yleensä lisääntyy lämpötilan kasvaessa. Huono juotos voi olla paikallinen resistanssi --> sama asia.

Eli jos teen hyvän juotoksen niin toimisi? Johdot yhteen ja sitten ympärille juotoista pitämään johdot yhdessä. Vaan onhan noita laadukkaampiakin seoksia jotka on enempi parempia aineita.. ja ilmeisesti siten turvallisempia. Vai onko parempien seosten päätarkoitus vähemtää häiriötä?

[Minbaari]

Ei varsinaisesti koske tee se itse hommaa, mutta yksi varoittava esimerkki jatkojohdon sijoittamisesta tulee tässä.

Chiliharrastukseni alussa pidin pieniä taimiani monikerroksisessa hyllyssä ja valaisin niitä kolmella eslillä. Eslien jatkojohto oli suoraan hyllyn alapuolella lattialla ja kerran kastellessani ruukkuja, yhteen ruukkuun "lorahti" hieman enempi vettä silleen, että sitä tulvi aluslautaselta suoraan jatkojohdon pistorasioiden päälle. Muuta en tilanteessa ehtinyt tekemään kuin nostamaan tuon ruukun pois hyllyltä, jonka jälkeen vikavirtasuojakytkin napsahti ja kämppä pimeni. Mitään tuossa tilanteessa ei ihmisille eikä laitteille onneksi käynyt, mutta kyllä tuli jatkossa mietittyä jatkojohtojen sijoittelu tarkemmin.

[Zabi]

Saatika, että verkkojännitekytkentöjä ei pidä mennä juottamaan alunperinkään missään

Miksi? Just aattelin kolvata sähköjohdon ledi-ohjaimeen, kun ei sokeripalalla mahdu tätä liitosta hoitamaan.

Itse itseäni lainaten toisesta keskustelusta.
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8358.msg123809#msg123809

----

Voiko juottamista käyttää verkkovirtajohtojen liittämiseen ?

Verkkovirta-asennusten olleessa kyseessä, liitoksia johtoon ei missään nimessä tehdä kolvi, tina ja kutistesukka yhtälöllä. Ja tämä on ihan sähkölaissa jyrkästi kielletty. Verkkovirtakytkennöissä liitoksen johtimessa tulee olla yhtä hyvä kuin itse johdin. Ruuviliitos tai puristeliitos on niitä sallittuja. Tinaliitos ei ole luotettava kun puhutaan 230V 10/16A kytkennöistä jotka joutuvat jotkus rasituksen alle tai kytkennöissä joissa liikkuu tätä selvästi isompia virtoja.

Vaikka tinaliitos sinällään kestäisi tuon edellä mainitun virran, niin se on ongelmallinen oikosulkutilanteissa. Koska tinaliitoksella on yleensä normaalijohdinta selkeästi suurempi resistanssi, voi oikosulkutilanteessa siinä tapahtua voimakasta paikallista kuumenemista, jolloin matalassa lämpötilassa sulava tina sulaa nopeasti ja sinkoutuu ulos liitoksesta.

Tinaliitoksia verkkojohtojen kanssa käytetään ainoastaan johtoja piirilevyille juotettaessa sekä johtoja liittimien tai muiden komponenttien juotoskorvakkeisiin juotettaessa. Näissä tilanteissa tinausta voidaan käyttää, kunhan se on riittävän huolellisesti ja riittävällä tinalle tehty (ja varmistettu että oikosulkuvirrat eivät pääse laitteessa vaarallisen suuriksi noissa paikoissa).

Vaikkei näkyviä vaurioita olisikaan, on oikosulun kokeneen laitteen kaikki tinattuja kaapeleita sisältävät liitokset syytä tarkistaa.

http://www.epanorama.net/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/sahkoverkko.html

Ihan näin sähkärinä vain halusin huomattaa asiasta.

Liitokseen voi käyttää vaikka sokeripalaa ja päälle vulkanoituvaa teippiä niin on kosteuden kestävä.


http://www.sareskoski.com/vulkanoituva-teippi/P2146/
----

[davve]

Zabi kiteytti loistavasti!
Hyvä!


Todellinen tarina ohessa; ei kuulu chilistelyyn mutta esittänee miten voi tapahtua:
Noin 5 vuotta sitten, välipäivinä, erään pienehkön kaupungin kendo-seuran treeneissä, jotka pidettiin ~200 oppilaan koulun liikuntasalissa. Treenit meneillään ehkä vartin, jonka jälkeen havaitaan että katosta tippuu jotain. Esi oletus tietty että kyseessä on kondenssivettä. Yhtäkkiä huomataan että se mikä tippuu onkin sulaa tinaa isosta kattovalaisimesta. Onneksi kukaan ei saanut tinapisaraa päälleensä, vaikka jokaisella täys haarniska päällä. Salissa olisi yhtä hyvin voinut olla 30kpl 10-vuotiaita jumppaamassa teepaidoissa... Äkkiä vaan kaikki ulos ja soitto palokunnalle.

Katolle kasautunut lumi oli siis aiheuttanut lievän vesivahingon joulupyhien aikana, vesi oli päässyt jotekin valaisimeen sisälle, joka sitten rupesi kuumenemaan vaarallisesti kun lamput laitettiin päälle. Palokunnan saapuessa kattovalaisimesta tuli jo hiukan savua. Ei siis olisi enää pitkä aika ennen kuin koko katto olisi liekeissä ja koko koulurakennus menetetty. Valaisimen sisällä on on tietty asialliset tinaukset elektroniikassa, joita ei siis sovi sekoittaa aiemmin viestiketjussa mainittuihin viritelmiin.

Tämä siis tositarina, olin itse paikalla.

[chilihardhead.fi]

Ja hyvä juotos ei ole se iso harmaa tinaklöntti, johon on ihan vaan varmuudeksi laitettu lisää tinaa. Oikea lämpötila ja tinan määrä on helppo opetella, mutta moni tekee silti sen väärin.

[pippuri]

Laitetaan tää ny tänne. Töissä joskus jotui jatkamaan jotain johtimia, niin käytössä oli näitä:

http://tuotteet.etra.fi/main.html?nodeUid=13085531&catalogUid=2224442&parents=|13081715|13085297|13085300&path=1

Saa monia eri kokoja, tavallisesti riittä toi punanen. Ensi amppi pihdeillä puristetaan kasaan, sitte toi muovi kutistetaan lämmittämällä, sytkäri/pikkutoho tms. Varmuuden vuoksi päälle vielä kutistesukka, niin saa piiloon ja suojaakin paremmin. Varma ja hyvä liitos

[sammal]

Sokeripalat+teippi ja vielä johdot yhteen että sokeripala jää lenkille ja kiinnittä johdot toisiinsa eli sokeripalallekkin vedonpoisto.
Itse sain kerran verkkovirta tällit toisesta kädestä toiseen, vähän meinas puntti tutista että näinkö sitä lähdetään.

[Herra 47]

itse lähtisin liikkeelle siittä että kun johto menee poikki tai vaurioituu niin mahdollisuuksien mukaan koko johto vaihtoon... noista jatkoista kun ei aina voi mennä takuuseen...

aina tämä ei ole mahdollista tietenkään mutta joku alta 10 metrinen johto menee suoraan hylkyyn kyllä...
jopa 40 metrinen pätkä maakaapelia vaikka helevatan kallista onkin ja maasta ylöskaivettavana isotöinen homma niin silti en jatkamiseen luottaisi täysin

[jla1710]

itse lähtisin liikkeelle siittä että kun johto menee poikki tai vaurioituu niin mahdollisuuksien mukaan koko johto vaihtoon... noista jatkoista kun ei aina voi mennä takuuseen...

aina tämä ei ole mahdollista tietenkään mutta joku alta 10 metrinen johto menee suoraan hylkyyn kyllä...
jopa 40 metrinen pätkä maakaapelia vaikka helevatan kallista onkin ja maasta ylöskaivettavana isotöinen homma niin silti en jatkamiseen luottaisi täysin

Maakaapelien jatkokset kun valetaan epoksiin niin ei pääse kosteus sinne. Ja jos liitoksen pinta-ala on riittävän suuri (vähintään yhtä suuri kuin kaapelin poikkileikkaukspinta-ala) niin kuumentumistakaan ei pääse tapahtumaan eli liitos on yhtä hyvä kuin muukin osa kaapelista.

[Herra 47]

olen vain skeptinen noiden jatkosten kanssa...
jos mahdollista niin mieluiten laitan uuden kaapelin varmuuden vuoksi