maaliskuu 29, 2024, 06:48:14 ap

Uutiset:

Iloista kasvatuskautta !!


Kasvimaista yleisesti, vinkit ja muut

Aloittaja biblo, helmikuu 28, 2012, 17:46:45 ip

« edellinen - seuraava »

biblo

Otsikossahan tuo selitetty. Haluaisin vinkkejä jne kasvimaan perustamiseen. Perustiedot ja netistä luetut hanskassa mutta pro-tipit ja sen sellaiset.

Nurmikon kääntö-> mitä seuraavaksi? Lannotteet, muuta kuin polle? Muillekin nurtsia katteeksi kuin maissille?

Kasvamaan on menossa ainenkin seuraavia:

-Maissi
-Vesimeloni
-Kesäkurpitsa
-Keräkaali, aikainen
-Parsakaali
-Erilaisia yrttejä
-Peruna
-Punajuuri
-Porkkana, erilaisia
-Hernettä ja papuja
-Kurpitsa
-Tilli
-Lanttu
-Pinaatti
-Retiisi
-Viher-ja pillisipuli

Osaa pitä toki esikasvattaa ja sen puolesta hommat hoidossa. Lista saattaa myös kasvaa jossain määrin. Teen useamman pienen maan joihin laitan sitten sopivuuksilta keskenään yhtä olevia, en mättää kaikkea samaan pieneen peltoon.

"Grow food, not lawns"

disturbed833

Itsekin EHKÄ teen kasvimaan täksi vuodeksi joten: Jos ei ole kunnon maata voiko esim. kaivaa maahan esim 5x5m alueen noin 50-60cm syvästi ja täyttää sen vain puutarhaturpeella ja siihen kasvit? Kasvaisiko tässä mm.
-Sipuli
-Joku herne
-Porkkanat

ja tarvitsisiko tälläistä kasvimaata lannoittaa?

jaolsten

Lukekaahan opus: Lena Israelsson: Keittiöpuutarhuri. Vajaa 400 sivua sisä-, puutarha- ja kasvihuonekasvatusta. Osa menee luonnonmukaiseksi hömpäksi, mutta joukossa on aimo annos mahtavaa tietoa maaperästä ja kaikesta. Kasvimaan perustaminen ei itse asiassa ole ollenkaan helppo pikkujuttu, siitä riittäisi tarinaa useiksi sivuiksi tännekin.
-Hirttotuomion saanut halusi viimeiseksi toiveekseen sätkiä-
YLÖJÄRVEN POLTE 2014
YLÖJÄRVEN POLTE 2013

pete79

uskoisin että 20-30cm syvä kaivuu riittää tuohon kasvimaahan, varsinkin jos kesällä viitsit ruohosilppua lisätä katteeksi..

Aku

Tänä vuonna kasvimaalle laitan varmaan näitä:
- Herne
- Pensaspapu
- Kamomillasaunio
- Tilli
- Avomaantomaatti
- Sipuleita

Maaperä on savista ja tarkoitus olisikin parantaa sitä jollakin tavoin. Viime vuonna ongelmina oli mm. liika märkyys ja maan hidas lämpeäminen. Tästä huolimatta ainakin herneet, pensaspavut, kamomillasaunio ja maissi pärjäsivät hyvin.

Saako tänne kirjoitella myös kasvilavaan liittyen? Kasvilavassa minulla oli kasvihuonekurkkua ja se tuottikin muutaman kilon satoa.


Vasemmassa laidassa vesimelonin taimi, loput kurkkua. Kuva jotakuinkin keskikesältä.

bluesman

 Melko oleellista on paitsi maan rakenne (ilmava mutta silti kosteutta pidättävä) niin myös monivuotisten rikkakasvien pitäminen poissa.
Kateviljely helpottaa todella paljon eikä maan kerrosrakennetta tarvitse häiritä esim.syvämuokkauksella.
Omat kasvimaani olivat tiukkaa savea jossa ei alunperin viihtynyt edes voikukka. Turvetta ensin ja orgaanista materiaalia vuosien ajan ja lopputulos on jo kohtalaisen kuohkeaa multamaata. Käytän kyllä jyrsintä mutten muokkaa kuin 5-10cm pinnasta enkä ihan joka palaa.
Sanomalehtitekniikka on rikkaruohoisesta maasta puhtaan kasvimaan haluavan oikotie. Levitetään viikon lehdet noin neliön alalle ja kipataan turvetta päälle. Aarille siis 3-4 kuukauden lehtisaaste. Jo tässä kasvoi iloisesti esim. mulla viime kesänä maissi ja tomaatit. Auringonkukat olivat yli 4m korkeita. Kyssäkaalit pari-kolme kiloa.


biblo

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - helmikuu 28, 2012, 19:56:03 ip
Lukekaahan opus: Lena Israelsson: Keittiöpuutarhuri. Vajaa 400 sivua sisä-, puutarha- ja kasvihuonekasvatusta. Osa menee luonnonmukaiseksi hömpäksi, mutta joukossa on aimo annos mahtavaa tietoa maaperästä ja kaikesta. Kasvimaan perustaminen ei itse asiassa ole ollenkaan helppo pikkujuttu, siitä riittäisi tarinaa useiksi sivuiksi tännekin.


Tämä on tiedossa ja ei kai pidempään viljelleiden tipsit haittaa?


Kasvilavoista voi toki turista myös ja Bluesmanilla näyttää nämäkin hommat luonnaavan.
"Grow food, not lawns"

jaolsten

Joo ei todellakaan haittaa, että gurut jakavat kallisarvoisia neuvoja täällä. Tarkoitin vain, ettei kukaan varmaan kovin täydellistä syväluotaavaa puutarhaopastusta täällä pysty antamaan ja joukkoon mahtuu myös paljon näitä: "Laitoin kaikkia 4 sorttia yrttiä ja kurkumaa kasvamaan ja sain syksyllä hyvän sadon kunhan käänsin maan ja laitoin lautoja reunoille."

Jokatapauksessa tuskin maltan odottaa sun kokemuksia tästä hienosta lajista! Laitahan kokemukset jakoon sitämukaan kun niitä vastaan tulee!  ;)
-Hirttotuomion saanut halusi viimeiseksi toiveekseen sätkiä-
YLÖJÄRVEN POLTE 2014
YLÖJÄRVEN POLTE 2013

jaolsten

Lainaus käyttäjältä: biblo - helmikuu 28, 2012, 17:46:45 ip
Lista saattaa myös kasvaa jossain määrin. Teen useamman pienen maan joihin laitan sitten sopivuuksilta keskenään yhtä olevia, en mättää kaikkea samaan pieneen peltoon.

Tässä muutamia vinkkejä:

Opiskele seuraavat asiat, en niitä juurta jaksaen tässä lähde purkamaan:
- Maaperää pitää osata lukea. Multakerros, jankko ja pohjamaa olisi hyvä analysoida (lapiolla)  ;) Maalajin, etenkin multakerroksen kierityskoe kertoo jo kaiken oleellisen.
- Kasvien yhteensopivuudet, kuka hyötyy kenestäkin, kuka vie voimaa keneltäkin. Esim. peruna ei sovi kaikkien lähelle yms.
- Kasvimaan palastelu joko kahden tai neljän vuoden sykliin, jolloin pidetään maa jo kasvatettavilla kasveilla ravinnerikkaana. Hakusanoja: Kasvien vuorotus, maaväsymys, viljelykierto.
- Kasvatettavien kasvien monimuotoisuus. Kukat eivät ole kasvimaassa vain tuomassa ulkonäköä! Oikeita kukkia hyötykasvien läheisyyteen ja ötökkäongelmat ovat historiaa!
- Mykorritsa. Nuff said.
- Väliviljely. Miksi tuhlata puutarhaa kattamalla sitä kun väleihin voi istuttaa esim. pinaattia?
- Pienilmaston parantaminen, tuulensuojat, lavat, harsot yms. viritykset.

Näissäkin asioissa vanhan kansan opit ovat niitä parhaimpia. Itse olen vuosia hoitanut puutarhaa kokonaan ilman väkilannoitteita. Joskaan en sitä suosittele, on kovin työlästä tuo luomuviljely  :P

Chilit ja tomaatit saavat tänä vuonna takuulla ihan normaalit kaupalliset lannat!  ;D
-Hirttotuomion saanut halusi viimeiseksi toiveekseen sätkiä-
YLÖJÄRVEN POLTE 2014
YLÖJÄRVEN POLTE 2013

bluesman

 Kateviljelyn ideahan on maatuvasta katteesta tuleva lannoitusvaikutus ja maan kosteuden ylläpito. Rikkakasvitkin pysyvät poissa. Matoja on katteen alla aina vaikka olisi kuinka kuumaa kesällä. Matalajuuriset esim. sipuli hyötyy katteesta huomattavasti. Jos riviväleihin laittaa viljelykasveja käsittääkseni menee melkoisesti aikaa rikkakasvien perkuuseen. Toki tunnetut kehäkukka ja samettikukkahan ötököitä karkottavina tunnetaan.
Myko on uusi tuttavuus ja aion kokeilla sitä ensi kesänä. Jusolla on ilmeisesti vielä Symbivitiä jäljellä.

jaolsten

maaliskuu 01, 2012, 06:07:37 ap #10 Viimeisin muokkaus: maaliskuu 01, 2012, 06:54:22 ap käyttäjältä jaolsten
Tottakai vielä sitten se jäljelle jäänyt paljas multa katetaan, ideana vaan tuo maankäytön optimointi. Tässäkin olisi tarvinnut paiskata kuvaa, koska, niinkuin todettua, ei nää ihan yksiselitteisiä ole nämä kasvimaa-asiat vaikka äkkiseltään luulisi.
-Hirttotuomion saanut halusi viimeiseksi toiveekseen sätkiä-
YLÖJÄRVEN POLTE 2014
YLÖJÄRVEN POLTE 2013

bluesman

Biblolle olis listastansa siemeniä ainakin maissi (Golden Bantam) ja pillisipuli (Allium fistulosum). Voin lähettää jos haluat.

biblo

Olen taasen ilmaissut itseäni väärin. Minulta löytyy jo kys. siemenet niin niiltä osin koitan olla varma että noita kasvatellaan. Tokihan voisin vaikka maissin siemeniä ottaa muitakin kuin noita sokerimaisseja mitä itsellä on.
"Grow food, not lawns"

bluesman

Lainaus käyttäjältä: biblo - maaliskuu 02, 2012, 07:47:25 ap
Olen taasen ilmaissut itseäni väärin. Minulta löytyy jo kys. siemenet niin niiltä osin koitan olla varma että noita kasvatellaan. Tokihan voisin vaikka maissin siemeniä ottaa muitakin kuin noita sokerimaisseja mitä itsellä on.


Juu. No sitten on vielä maissi Bloody butcher, tummankirjava lajike. On kasvanut Bantamien vieressä ja tuulipölytteisenä ei varmaankaan ole enää puhdasta lajiketta. Voin laittaa niitäkin.

Juso

maaliskuu 02, 2012, 14:40:54 ip #14 Viimeisin muokkaus: maaliskuu 02, 2012, 15:31:38 ip käyttäjältä Juso
Kateviljely kuten puutarhaviljely yleensä on kärsivällisen ihmisen hommaa. Kaikki heti tänne nyt ja lisää asenteella joutuu välttämättä tekemään pitkän tähtäimen uhrauksia. Kuten Bluesman sanoikin kateviljely (joka on muuten on kyllä  melko luomua Jaolsten eikä todellakaan hömppää) auttaa moneen, mm. maan laatuun ja rikkaruohokontrolliin jne. Joku viisas sanoi että rikkaruohot ovat rikotun maan hätähuuto. Kateviljelyssä ehkä todellinen teho tulee esiin noin 3. vuonna ja siitä eteenpäin.

Meillä mätetään kaikki naatit ja vihreä sitä mukaa edellisen katteen päälle, kun sitä syntyy. Koska se ei riitä, täydennetään sitä vanhalla heinällä, jonka tarkoitus on sama kuin Bluesmanin sanomalehtien. Ravinteita ei siinä enää juuri ole, mutta se peittää hyvin, pitää maan kosteana ja mureana. Kasvimaalla alkaa nyt 4. vuosi ja ihan hyvin on satoa tullut jo aiempinakin. Ekana vuonna käännettiin ja jyrsittiin (n. 30 cm multa/hiekkamaata) ja nyt ei käännetä koskaan, ainoastaan vedetään katetta sen verran sivuun, että saa siemenet, siemenperunat yms maahan. On kyllä uskomatonta miten hyvänä maa pysyy katteen alla. Madot tosiaan tekevät työtään syömällä tuoretta katetta pinnasta samalla möyhentäen maata. Matojen jätös on muuten yksi parhaista lannoitteista, ja esim jenkeissä on tuotantolaitoksia jotka tuottavat tätä eliksiiriä (worm castings). Ja kun maata ei häiritä kääntämällä (ainakaan syvältä) ja samalla tarjotaan tuoretta ruokaa pinnalla, niin madothan lisääntyvät julmetusti.Perustakaa vaikka matokomposti ja huomaatte, että kohta on vilskettä ja vilinää. Lisäksi levitellään katteeksi saatavilla olevaa kompostia ja kompostoitunutta lantaa, ja aina pinnalle. Lantaa kannattaa kysellä hevostalleilta jotka ovat aivan pulassa sen kanssa. Eli usein maksuksi riittää kun lupaa roudata sitä pois esim peräkärryllä. Ainoa juttu on että sen pitäisi olla hyvin kompostoitunutta ja niin että kuivikkeena on käytetty turvetta eikä sahanpurua/olkea. Hyvin palanut komposti on myös siitä hyvää katetta, että siinä ei ole rikkaruohon siemeniä.

Jättikurpitsojen kasvatuksessa luovun kateviljelystä kasvattaakseni kerralla ison, mutta se onkin hulluutta, eikä sillä välttämättä ole mitään tekemistä kestävän puutarhaviljelyn kanssa.  Kun katsoo miten jenkit tekevät sen heidän tuotoksensa todennäköisesti hohtavat yössä, eikä kukaan edes mieti niiden syömistä.

Jos turaa kovasti karja-/hevoslantakompostin kanssa, kannattaa ottaa jonkin ajan päästä maa-analyysi, ja ehkä muutenkin.Mahdollisuus huimiin övereihin on olemassa riippuen lannan koostumuksesta.  N. 50€ ei ole paha hinta siitä tiedosta missä on menossa koska silloin tietää mitä lisää ja mitä ei. Maaperän pH kannattaa joka tapauksessa tsekata koska sen saa hoidettu kalkituksella vielä keväällä. pHn ollessa väärä sato kärsii auttamatta. Tähän saa puutarhaliikkeistä halpoja testejä ja mittareita.

Aikataulullisesti tärkein kasvimaan (siis maaperän) kehitystyö tapahtuu syksyllä lisäilemällä sopivat kamat maahan muokaten tai katteena tyylistä riippuen. Keväällä enää viritellään. Tämä tietysti sitten kun kasvimaa on normaalissa vuosirytmissä. Onnea Biblo matkaan.


biblo

Nyt tuli mielenkiintoista tietoa Bluesmieheltä ja Jusolta.

Hiukan jäi askarruttamana kun Juso puhuu näin:

Meillä mätetään kaikki naatit ja vihreä sitä mukaa edellisen katteen päälle, kun sitä syntyy.

Aikataulullisesti tärkein kasvimaan (siis maaperän) kehitystyö tapahtuu syksyllä lisäilemällä sopivat kamat maahan muokaten tai katteena tyylistä riippuen.


Mitä tällä katteella tarkoitetaan, kenties ruohosilppua pelkästään vai jotain muuta? Sopivat kamat=pollea ja jotain muuta?
"Grow food, not lawns"

bluesman

 Käytän kateaineena suurimmaksi osaksi ruohosilppua. Sen keräämiseen on hyvä olla keräävä leikkuri varsinkin jos katettavat alueet ovat laajoja. Kun istutan esim kaalikasvit tai sellerit tms, laitan kanap:tä riippuen kasvista. Sipulille ekstrakalkitus. Valkosipulit syksyllä maahan jolloin myös kananp:tä ruokalusikallinen jokaiselle istutettavalle kynnelle.
Tärkeä huomio on ruohosilpun lisääminen useaan otteeseen kasvukauden aikana ja heinäkuussa täytyy vahtia ettei tule itävää heinänsiementä mukaan. Parsapenkin katoin kerran silpulla josta iti nurmikko ja sen perkaaminen oli oikein viehättävää kun oli kerinnyt kasvaa melkoisesti ennenkuin hokasin virheeni.

Juso

maaliskuu 04, 2012, 08:47:00 ap #17 Viimeisin muokkaus: maaliskuu 04, 2012, 15:43:46 ip käyttäjältä Juso
Lainaus käyttäjältä: biblo - maaliskuu 02, 2012, 20:07:44 ip

Mitä tällä katteella tarkoitetaan, kenties ruohosilppua pelkästään vai jotain muuta? Sopivat kamat=pollea ja jotain muuta?


Tuota kattamista voi kutsua myös pintakompostoinniksi jos tarkoitus on että maa saa kaikki tarvitsemansa ravinteet kompostoitumis/matonen menetelmällä. Eli kasvimaalta saatava ylimääräinen (naatit, lehdet jne) laitetaan suoraan katteeksi edellisen päälle, samaten talouskomposti (määrällisesti siitä ei tule kovin paljon), jonkin verran hevonlantakompostia pääosin syksyllä tai keväällä lumien sulettua. Nämä sekä tuovat ravinteita että peittävät. Vanhoista heinäpaaleista levitellään myös, mutta sillä on sama funktio kuin noilla sanomalehdillä, maan peittäminen. Ravinteita ei juuri tule. Sopiva kama= kaikki mikä kompostoituu.  Syksyn lehdet kannattaa myös kompostoida ja levitellä katteeksi. En tiedä miten onnistuu jos levittelee nekin suoraan pintaan, koska saattavat ainakin jos on kuivaa lähteä tuulen mukana muualle.

Ruohonsilppu on erittäin typpipitoista ja nopeasti kompostoituvaa (muutama viikko) tuoretta lannoitetta ja siksi sitä käytetään. Yleisesti typen saantia pitäisi kauden edetessä ja sadon muodostuessa kai vähentää ja erityisesti kaliumia saada peliin.

Chiparkin kuvaama lantapatteri lienee ns. lämpöpenkki.  Kurpitsat (kesä ja tavalliset) tykkäävät lämpimästä maasta. Palava lanta lämmittää yläpuolella olevan mullan aiemmin kuin se muuten lämpenisi. Jos juuret pääsevät tuohon tuoreeseen palavaan lantaan, niin siitä ei kyllä kasvit tykkää.

Sinulla kun on edessä puutarhan perustaminen maa pitää johonkin peruskuntoon saada, eli joudut perusduunin keväällä tekemään, maan muokkaamaan, riippuen maasta lisäämään ehkä jotain eloperäistä (esimerkiksi turvetta tai puutarhamultaa). pH on myös pakko kalkituksella saada suht oikeaksi heti. Ensimmäinen vuosi teitpä kummin päin tahansa lienee pakko lannoittaa.

Ylivoimaisesti suurin osa kasvimaista käännetään ja myllätään  perinteisillä menetelmillä ja lannoitetaan peruslannoitteilla  joka vuosi.  Kateviljely tuottaa kiistatta pitemmällä ajalla yhtä hyvän jos ei paremmankin sadon ja on taatusti helppohoitoisempi.

Välimuotojakin on: Joku kääntää esim käsipelillä  naatit yms syksyllä maan sisään, tai muokkaa ja lannoittaa normaali lannoitteilla mutta kattaa uudella katteella vuosittain rikkaruohojen takia.

Kateviljelyn ehkä ainoa huono puoli on esteettinen vaikutelma. Kun siinä pinnalla on uutta ja vanhaa maatuvaa ainesta, ainakin vaimolla otti aluksi aikaa silmän tottua, koska se ei ainakaan meillä aina näytä perinteiseltä siistiltä hyvin hoidetulta kasvimaalta. Heinällä/oljella saa kuitenkin melko hyvän näköisen kasvimaan.

E:typoja korjattu

Juso

Sen verran vielä että kompostoituminen tapahtuu siten että happea on läsnä. Jos sitä ei ole (kun seos on liian tiivistä/märkää) syntyy toisenlainen prosessi jota kutsutaan mätänemiseksi.  Tällainen materiaali haisee pahalle ja ei ole kasveille hyödyllistä enää.  Mielestäni ruohonsilppu tuoksuu hieman ammoniakille kun se lähtee palamaan/kompostoitumaan. Tosin kuten sanottu en ole sitä juuri käyttänyt kuin kotosalla pienessä määrin. Mutta eikö sekin suht ilmavasti asetella katteeksi? Ureaahan käytetään kompostin herätteenä, en sitten tiedä auttaako jos käy muutaman kepillisen heittämässä kompostiin.

Niinpä kompostoitaessa joko kompostorissa, aumassa tai pinnalla, seoksen pitää olla ilmavaa jotta oikea prosessi käynnistyy. Siksi sekaan usein sotketaan kuivikeaineita (kuoriketta yms) joka kuohkeuttaa seosta. Ja monesti kompostia on hyvä kääntää, että happea saadaan lisää. Kompostihan lämpeää huomattavasti  kun prosessi on päällä.
Käymisestä ei ole kysymys kuitenkaan. Kunnollinen valmis komposti tuoksuu aina hyvältä tai oikeastaan mullalta, oli kyse lannasta, kotijätteestä tai lehtikompostista.  Alkuperäiseltä aineelta se ei enää tuoksu lainkaan.

Käyttämälläkin saa lannoitetta, mutta silloin on prosessissa on vesi roolissa, ja esim nokkosella haju aivan käsittämätön, kuten muissa keskusteluissa on todettu.

Merilevän unohdin, sitä käytän katteena suoraan (kunhan on suola on huuhtoutunut pois)  ja kompostoituna, mutta useimmille kasvimaille sitä ei ole saatavissa, ellei asu rannikolla. Saaristossa taisi aikanaan olla pääasiallinen tai jopa ainoa lannoite. Se sekä peittää että lannoittaa hyvin.

cornell

Tärkeätä on jakaa kasvimaalle tulevat kasvit ryhmiin sen mukaan mikä niiden ravinnetarve ja elinkaari on. Nopeita ja hitaita sadottajia voi tietysti istuttaa sekaisin kunhan itse on selvillä missä mennään. Nopeita sadottajia kylvetään kesän mittaan lisää.

Esim. herne on varsin maukas vihannes, jota en itse juurikaan säilö. Herne ei ole kuitenkaan kovin pitkäsatoinen, joten itse kylvän sen kolmeen kertaan jolloin tuoreita palkoja tulee koko kesän. Retiisi on myös nopea sadottaja jota pitää kylvää pikkasen jatkuvasti.

Kurpitsoille on mulla ollut aina oma kohopenkki jossa 2-5x lantaa muuhun kasvimaahan verrattuna.

Kompostointi ja katteet ovat mun kasvimaalla myös avainasemassa. Pikkasen lannotan myös teollisilla tuotteilla, lähinnä p-k-mg lisää ja hyvin kasvaa. Joka vuosi oppii jotahi uutta ja kokeiltavia kasveja on ihan järjettömästi!!

Mulla suurimman ongelman muodostavat tuholaiset... myyrät, kontiaiset ja etanat... jatkuvaa vastarintaa...
¨käynks mä usein täällä?¨