Orgaaninen kasvatus: Bakteerien ja kasvien välinen symbioosi

[soulman]

Hei!
Haluaisin avata keskustelua bakteerien ja kasvien välisestä symbioosista. Itselläni on noin 7 vuoden kokemus orgaanisesta kasvatuksesta ja uskon voivani antaa jotain näkökantaa asiaan liittyen. Yleisen Käsityksen mukaanhan esim. metsässä kasvavien kasvien juuristossa elää bakteereja ja sieniä jotka muodostavat symbioosin kasvien kanssa käyttämällä itse maaperästä kasveille tarpeettomia ravinteita ja muuttamalla näitä sitten kasveille hyödyllisemmiksi aineiksi. muistan jostain dokumentistä nähneeni että hyvä bakteerikanta voi parantaa kasvin ravinnonottokykyä jopa 60%. tällaisen bakteerikannan saa aikaan mm. Ulostepohjaisia ravinteita kasvatusalustaan (multa) sekoittamalla ja kantaa voi sitten ylläpitää vaikkapa biobizz tuoteperheen ravinteilla. Mainittakoon vielä että bakteerikanta myös ylläpitää kasvatusalustan ph tasapainoa ja parantaa kasvin resistanssia erilaisia kasvisairauksia vastaan. Olisi mielenkiintoista saada tähän keskusteluun jotain tieteellistä inoformaatiota asiasta circle jerk mentaliteetilla ja miksei eriäviäkin mielipiteitä.

ps. jos asiasta on jo avattu keskustelua niin pyydän ylläpitoa johdattamaan minut oikeaan suuntaan, sillä itse en sellaista foorumilta löytänyt

[Vuorikaskas]

Itse lisään erilaisiin kasvualustoihin, poislukien vesiviljely, aina enemmän tai vähemmän luonnonlannoitteita.    Myös oma talousjätekomposti on tullut käyttöön , mutta muuten muunmuassa Pollen Paras (googlaa) ja kanankakkarakeet. Uskon että juuri tällaisista aineksista saadaan myös erinomainen pieneliöstö hyödyllisine sienineen.   

Lannoittelijana olen kuitenkin sekakäyttäjä eli samoihin kasvatuksiin menee yleensä myös mineraalilannoitusta kohtuudella.   Se etten ole vesiviljelyihin lisäillyt vastaavia aineksia johtuu ehkä eniten siitä että vesiviljely on minulle varsin uutta. Akvaarioista kuitenkin vanhastaan tiedän yhtä sun toista. Ja typenkierrosta.  Puutarhan puolella kompostit ja humuksen tärkeys maassa tuli tutuksi 80-luvulla mm.  mainion ja edelleen erinomaisen pätevän oppaan avulla: Meta Strandberg - Myrkytön puutarha.

Tällainen aihe on hyvä avaus.   Tuohon tuli juuri laitettua typenkierrosta ja biologisesta suodatuksesta vedessä: http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=1668.msg347421#new

P.S.  Olen viime aikoina huomannut, että Myrkytön puutarha nauttii jopa jonkinlaista klassikon mainetta. Älkää antako nimen hämätä sillä siinä ei paasata myrkyistä. Kirjan nimi voisi olla kuvaavammin: Puutarhamaan hyvä hoito ja tärkeimpien hyötykasvien hoito-ohjeita.

[soulman]

Mielenkiintoista! Itse en ole kehdannut noita kanankakkoja laittaa kun kerrostalossa kasvattelen ja noista tuppaa tulemaan jonkin verran hajuhaittaa, mutta jos ulkokasvatus olisi mahdollista niin kanankakka olisi ehdoton valinta. Kompostipohjainen maaperä on myös mielestäni loistava valinta. Olen viimeiset 5v kasvatellut guano/multa sekoituksella joka on toiminut loistavasti. guanon tuotantoon kuitenkin liittyy paljon epäeettisyyttä joten tarkoitus olisi vaihtaa se tulevaisuudessa johonkin muuhun tuotteeseen. Onko sinulla tai jollain muulla kokemusta noista biobizz tuoteperheen hummuksista?

anyway kiitos hyvistä vinkeistä!

[Vuorikaskas]

En noita Biobizz tuotteita tunne lainkaan.   Myös circle jerk -periaate on tuntematon, yritin jopa googlata muttei selvinnyt.

Kanankakarakeet tuoksahtelevat kuivana ja toisaalta jos unohtuu likoamaan yli päiväksi veteen. Sen sijaan esim. veteen liotettuna ja kakkavettä annosteltuna ei juuri hirveelle haise.  Toki päivän kastelun jälkeen hiukan.  Biolanilla on myös Kanankakkapohjainen Syyslannoite,, josta typpi on siis "poltettu" pois. 

Pollen Parasta on aivan hajutonta. Sen annostelukin on paljon suurempaa noin tilavuudessa.

Kompostoinnin kanssa pitää muistaa, että täysin loppuun palanut komposti on lähes typetöntä.  Tämä koskee myös lantoja.  Viherlannoitus onkin siksi erinomainen. esim. viherkate.  Ja samoin käytetään puoliksi palaneita komposteja.


BTW. käytät sanaa uloste, mutta se on asiayhteydessä perinteisesti väärä ja myös harhaanjohtava.  Vain harvan eläimen ulostetta voi (tai on hyvä) käyttää sellaisenaan.  Uloste  usein myös liitetään ihmispaskaan ainakin ensimmäisenä mielikuvana.   Kaloista saa muuten kanssa vahvaa lannoiteta, siis  esim perkuujätteistä tai miksei kokonaisista.   Kaikkeen liittyy eriasteinen kompostointi ja hallittu biologinen hajoaminen.  Myös "ulostepohjainen" voi olla tietyllä tapaa harhaa, riippuen mitä tarkoitetaan.  Kaikki kiertää ja paskan sijaan voidaan ottaa tarkastelun alkupisteeksi mikä tahansa muu kehän kohta:  Voidaan myös ajatella, mitä eläin on syönyt. Lannat jaetaan myös ns. kylmiin ja lämpimiin, joilla ei muuten tarkoiteta niitten tuoreutta tai mitattavaa lämpötilaa "syntymänsä" jälkeen! 

ed.  Selitys viimeiseen terminipotukseen on se, kuinka itse sain kerran satikutia vanhemman polven ihmiseltä lapsena kun puhuin paskasta lannoitteena.  Sitä ei edes saanut sanoa siksi vaikka vaikka se olisi sitä ollutkin.  Nykyään tehomaataloudessa valitettavasti tuo paskankin käyttö on tullut toisenlaiseksi ja ikävämmäksi todellisuudeksi kuin mitä se ennen oli ja tuotteiden laatu sen myötä.  Luomulla tai edes  luonnonmukaisuudella ei ole mitään yhteyttä nykyisellä sikaloitten ja broilerikasvattamojen lannan ylettomällä levityksellä pelloille.

[soulman]

Hei pitääkin testailla tuota Pollen Parasta ravinnetta, jos sillä saisi korvattua ton lepakonpaskan.
sanonnalla ''circle jerk'' takoitan sitä että vahvistetaan toistemme näkemyksiä pienessä kuplassa ja jätetään omaa näkemystämme vastustava informaatio huomioimatta(suomeksi rinkirunkkaus), kyseinen kohta on tarkoitettu kevennykseksi ja sitä ei missään nimessä pidä ottaa kirjaimellisesti . Mitä tohon ulostepohjaiseen tulee niin uskoisin kyllä että ihmiset ymmärtää mistä on kyse ja onhan kyseiset ravinteet kuten. guano todellisuudessakin ulostepohjaisia. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että kehottaisin ihmisiä paskomaan omaan multaansa

[kasvattaja]

Lisäätkö soulman uutta 1- vuotiasta kompostia maan päälle kerroksen?

Yleisesti.
Mitä olen lukenut, maan kääntäminen pilaa osaltaan maaperän bakteerikantaa. Liekkö "bakteerikanta" oikea termi tässä asiayhteydessä?
Jokatapauksessa maata ei kannattaisi mennä kääntämään, niin kuin yleensä tehdään kasvimaalla. Suositeltiin lisäämään raakaa kompostia kerros, istutettujen kasvien koon sen salliessa.
Toisena asiana mieleen jäi, että kasveille suotuisan sienijuuren kehittyminen ottaa aikaa yhden kasvukauden.
Ja sienijuuri oli se mikä edesauttaa kasvin ravinteiden, -veden saantia ja lisää vastustuskykyä tauteja vastaan

[soulman]

Miulla ei ole oikeen kokemusta tuosta kasvimaa hommasta kun kerrostalossa kavattelen. Noista bakteereista ja sienistä kuitenkin jotain tiedän. Maan kääntäminen varmasti tuhoaa hetkellisesti sekä bakteerikasvustoa että sienirihmastoa. Maahaan kuitenkin jää bakteerien itiöt ja sienirihmasto jotka sitten aika nopeastikkin aloittavat uuden kasvuston kyseiseen maaperään. Uskoisin että maan kääntäminen voi auttaa bakteerikasvustoa ja sienirihmastoa leviämään tasaisemmin maaperään. Jos maaperä on kuitenkin tarpeeksi kuohkea niin en näkisi mitään syytä alkaa sitä mylläämään, kompostin hyötyaineet varmasti päätyy kuitenkin veden mukana maaperään.

[LounliRaider]

, mutta jos ulkokasvatus olisi mahdollista niin kanankakka olisi ehdoton valinta

Viime vuonna lannoitin kanankakalla, kunnes lehdet alkoi muuttua keltaisiksi ja putoilla. Vaihdoin lannoitteen ja onnistuin muutaman kasvin pelastaa, mut uusien juurien kasvatus kesti niin kauan että satoa ei tullu. Ei sillä kasvanu edes rikkaruohot. Tästä kananpeestä puuttu jokin/jotkut ravinteet.
En tule enää koskaan käyttämään kanankakkaa lannoitteena. Rikkaruohoja sillä kyllä vois hävittää

[soulman]

Jos ei kerran rikkakasvitkaan tykännyt niin olisiko mahdollista että laitoit vähän liikaa sitä kanankakkaa kasvualustaan? Kanankakka on niin yleinen lannoite että hankala uskoa että mainitsenmasi ongelma ravinteen huonoudesta johtuisi.

[LounliRaider]

Ec oli korkeintaan 0.1. Että liian laimeeta. Oli pieniä kasveja vielä.

Kun lopeti kananpeen käytön, sekoitin litraan sadeveteen humus & fulvohappoa ja lopuksi merilevää, kunnes väkevyys oli ec 0.1. Ensimmäisen kastelun tein tuon vahvuisella. Seuraavat kerrat vahvuus oli 30ppm, eli ec 0.004.

Sitten kun uudet lehdet oli kasvanu vaihdoin toiseen lannoitteeseen ja lannoitus vahvuus oli sama kuin sillä kananpeellä eikä ongelmia tullu. Paitsi että syksy tuli.

EN KEHOITA ketään välttämään kanankakkaa, minä vaan en tule sitä käyttämään