Aloittelijoiden chilikysymykset. Kysy täällä ensin!

[sorrii]

Jos taimet on ikkunalla rivissä, niin pitkä loisteputkikin on toimiva. Jos siis sellainen -varsinkin kahdella putkella- sattuisi olemaan tai löytyy kierrätyksestä tms. Joku naru/ketju-ripustus josta voi helposti säätää korkeutta. Max 20cm latvoista. Valoa yhteensä 16 tuntia pikkutaimille ja isommille 12 tuntia. Auringossa on turha lamppua polttaa ...

Jos rahanpaskaa haluaa käyttää, niin IKEA'n Växer -kasvilamput [10W/15€] yksinkertaisesti johdosta roikkumassa, pari-kolme-neljä rinnan on käyttökelpoisia. Ja mm. rautakauppa Bauhaus myy samaa kasvispottia Airam -nimellä ja aika samaan hintaan. Airamia löytyy myös koko valaisimia ~30€ jossa polttimo mukana. Niillä valoa riittää ~40cm päähän samanlevyiselle alalle.

Ikkunalla johon paistaa aurinko osan päivää pääsee hyvään tulokseen jo muutaman tunnin lisävalaisulla. Esim mulla itselläni on ikkunat lähes itään, eli aurinko nousee nyt jo 6-aikaan ja paistaa sisään ~klo 12 [tai 13] asti. Ajastan lamput siis klo 12 eteenpäin klo 18 asti ... tai pidempään. Sittenkun kasveissa alkaa jo tulla hedelmää, on turha valaista enempää kuin se 12 tuntia [yhteensä auringon kanssa!].

[unenkuva]

Perskele...
Laitatko sen tunnistuskuvan uusiksi, mutta pistä se lajikkeiden tunnistus osioon. Olin siirtämässä sitä, mutta vahingossa jaoin sen. Sitten kun olin poistamassa "ylimääräistä" niin se katosikin kokonaan   en siis tahallani poistanut koko viestiä. SORI

[Plantopia]

Hei, olen uusi täällä 

Tämä on nyt ensimmäinen kevät kun minulla on ollut muutama chilin siemen kasvamassa sisällä keinovalossa, ja taimet ovatkin nyt ihan ok pituisia (15 cm). Mietin että kannattaako ne mieluummin jatkokasvattaa ikkunalaudalla vai parvekkeella? Ikkunat ja parveke on suoraan itään päin, niin mietin että ikkunalaudalla voisi käyttää sitä samaa lisävaloa osan päivästä niin kuin tuossa ylempänä vinkattiin? Toisaalta parvekkeella on valoa enemmän kun ikkunalasi ei heijasta sitä pois? Kumpihan tapa olisi parempi sadon kannalta? Ja koskahan ne voisi sinne parvekkeelle siirtää, jos se  on parempi ratkaisu?  Kyseessä on lasitettu parveke, lämpömittarin mukaan esim. eilen siellä oli aika tasaisesti 8°C (yöllä) - 15°C (päivällä aurinko pilvessä). En millään raaskisi viedä ulos kun pelkään että paleltuvat. 

[unenkuva]

Mietin että kannattaako ne mieluummin jatkokasvattaa ikkunalaudalla vai parvekkeella?

Ja koskahan ne voisi sinne parvekkeelle siirtää, jos se  on parempi ratkaisu?  Kyseessä on lasitettu parveke, lämpömittarin mukaan esim. eilen siellä oli aika tasaisesti 8°C (yöllä) - 15°C (päivällä aurinko pilvessä). En millään raaskisi viedä ulos kun pelkään että paleltuvat. 

Kannattaa ehdottomasti hyödyntää lasitettu parveke, kyllä sinne enemmän valoa tulee kuin sisälle. Auringonvalo on kaikkein parasta valoa. Ja voihan parvekkeellekin laittaa lisävaloja   8 astetta riittää, ei ne palellu, vaikka tuolla lämmöllä ei juuri kasvakaan. Mutta kun päivällä on lämmintä niin hyvä. Itse en vielä siirtäisi parvekkeelle (asun Oulussa) koska yöllä vielä satunnaisesti kuitenkin aste tai pari pakkasta.

[Vuorikaskas]

Samaa mieltä.  Sen voisi lisätä että C. chinense on yleensä hiukan enemmän lämpöä tarvitseva eli saattaa herkimmin olla kasvamatta tai jopa voimaan huonosti tilanteen jatkuessa päiväkausia alle 20 asteen.


Laita vaan heti ne ikkunan ääreen tottumaan UV-säteilyyn, jota hiukan ruutujenkin läpi tulee. Viikon päästä saattaa olla jo parvekekelejäkin, niin UV edelleen vahvistuu.  Jos yhtäkkiä saavat aurinkoa taivasalla, lehdet vaurioituvat yllättävän äkkiä. Siksi on totuteltava sopipivin annoksin jotta kasvi kehittää lehtiinsä resistenssiä UV-säteilylle. Se käy kyllä äkkiä. 

http://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily

Erilaiset keinovalot vaihtelevat siinä, millä lailla niistä UV-säteilyä irtoaa. Toisin sanoen  on myös valaisimia joitten alta voi huolettomammin siirtää aurinkoon.

[sorrii]

Kyseessä on lasitettu parveke, lämpömittarin mukaan esim. eilen siellä oli aika tasaisesti 8°C (yöllä) - 15°C (päivällä aurinko pilvessä). En millään raaskisi viedä ulos kun pelkään että paleltuvat. 

Mä olen joskus pitänyt syksyllä chilejä lasitetulla parvekkeellani Tapaninpäivään asti  ... Oon kyllä lisännyt parvekkeena lattiaan ja kattoon 20-30mm styrofoamit sekä kaiteiden umpiosiin. Lisäksi teipannut lasien välit talveksi  Ovea pidin raollaan 5cm verran, joka ei asuntoa juurikaan jäähdyttänyt ... Silloin kerran Tapanina oli 20 astetta pakkasta, niin oli laseissa 3cm kerros jäätä, ja lattialla olevissa resoissa kerros jäätä pinnassa. Ajit olivat silti hengissa ...

Ei tossa tietenkään mitään järkeä ollut: Kylmässä kasvaneet ja kypsyneet chilit jokatapauksessa maistuivat pahalle, olivat kitkeriä eikä yhtään makeutta. Osittain kuitenkin oli opettavaista kokeilla sekin. Pelkkä lasien rakojen tiivistäminen ja se että pitää ovea raollaan toimii kyllä. Kun lasit on teipattu, niin parvekkeelle ei tule ulkoa ilmaa, vaan sisältä, eikä ole "vetoa". Mä olen laittanut keväällä ensimmäiset rocotot parvekkeelle maaliskuun lopulla. Jos on sitten ulkona mennyt pakkaselle, niin pidän ovea auki päivisin ihan kunnolla ja öisin 5cm, mikä riittää että pysyy ~10 asteessa siellä. Kesäksi poistan ne teippaukset tietysti laseista ja samalla pesen ne ...

Mä muuten seurasin koko talven parvekkeeni lämpötiloja. Se on myös itään, ja puoliksi sisäänvedetty parveke, eli puolet seinäpinnasta on talon seinää ja puolet lasia/kaidetta [mineritlevy tms.] ... Aika tarkkaan kylmillä keleillä oli 6 astetta lämpimämpää kuin ulkona. Tämä siis ovi suljettuna. Aurinkokelillähän voi nousta 20 asteeseen vaikka ulkona pikkupakkanen.

Parvekelasit päästää ~50% UV-säteilystä läpi, ilmoittaa Lumon. Saa siis pikkutaimilla vähän varoa etteivät pala. Mulla on esim. kurkun taimet palaneet monta kertaa. Ne kun on heikossa kenovalossa pantu alulle, niin eivät kestä sitten yhtään! (Jos taas idättää alusta asti auringossa (=ulkona) niin nehän kestää kyllä...)

[Aksu86]

Miten toi valaistus ihan alussa (Taimet just noussu)? Päivä auringonvalossa? Tartteeko sit yölläkin myös valoa(loisteputki tms)?

[miiksuli]

Miten toi valaistus ihan alussa (Taimet just noussu)? Päivä auringonvalossa? Tartteeko sit yölläkin myös valoa(loisteputki tms)?

Epäsuorassa valossa. Pienille taimille ei suoraa auringonpaistetta. Helpoiten etenee muutamalla full spectrum LED lampulla kunnes taimet on sitten hieman isompia niin voi laittaa aurinkoisempaan paikkaan.  Jos ei ole LED lamppuja niin mikä vaan valo käy ihan hyvin nytten. Kunhan varot ettet polta niitä taimia valoillasi. Yöllä chilit lepää eli ei tarvitse valoa.

[sorrii]

Tähän aikaan vuodesta riittää jo päivänvalo yksinkin jos on eteläikkuna, suurinpiirtein. Yli 12 tuntia valoa. Keinovalolla yksistään 16 tuntiakin ...

Lepoaikaakin tarvitaan: Ei ole järkeä valaista enempää kuin 16 tuntia. Jos ei ole sitä aurinkoista ikkunalautaa, niin loisteputkivalo [=myös energiansäästölamput] on hyvää valoa taimille. Vanhanaikainen hehkulamppu ihan turhaa, samoinkuin halogeenit. Chilit ei ole niin hirveen tarkkoja minkä väristä se valo on. Mikä vaan normaali huonevalo, kun sitä vaan on tarpeeksi. Tavallisilla nykyisillä ledilampuilla on ihan sama kuin loisteputkilla että pitää olla lähellä! 20cm kauempaa ei se valo hyödytä juurikaan mitään, paitsi spottivaloilla jotka suuntaa selvän valokeilan. Mun mielestäni luonnonvalo ikkunalaudalla + lisävalo hämärään aikaan, eli kun aurinko on väärällä puolella taloa, niin että valoisaa on yhteensä 16 tuntia, on hyvä.

IKEA'n 10W ledispotit on hyviä. Niitä voi ripustaa vaikka riviin useampia, jos on koko ikkunalauta täynnä ... Samoja spotteja taitaa olla Airamin 10W kasvivalot esim. Bauhausissa.

Mä olen onnistuneesti maksimoinut ikkunavaloa myös ripustamalla heijastavan valkoisen tai hopeisen verhon ikkunoille huoneeseen päin. Sellainen peilaava hopeafolio melkeimpä tuplaa valon määrän ja pitää vähän viileänä yöllä: Sekin on hyvä vaan, kunhan ei mene alle 15 asteen ... Ei kasvit tykkää jatkuvasta 25 asteen helteestäkään: viileä lepoaika on hyvä ...

[Vuorikaskas]

Miten toi valaistus ihan alussa (Taimet just noussu)? Päivä auringonvalossa? Tartteeko sit yölläkin myös valoa(loisteputki tms)?

Nyt alkaa riittää luonnonvalon päivän pituus.  Antaisin olla vaan mahdollisimman aurinkoisella ikkunalla ja laittaa vähän jotain pientä paperia tms ihan aluksi antamaan kevyttä varjoa.  Äkkiä ne kestää auringon. Jos ne on noussutkin siinä, varsinkin sitten.

ed.  Aurinko ikkunaruutujen läpi on tosiaan eri asia kuin ilman laseja.  UV:sta osa suodattuu.   Jos veisit ekaa kertaa ulos aurinkoon ne, tuhot voisivat olla pahatkin varsin äkkiä.

[sorrii]

Pikkutaimet voi joskus kärähtää ikkunallakin auringossa kun oikein paahtaa: Lasit eivät suodata lämpösäteilyä ... luulen ..

[Vuorikaskas]

Pikkutaimet voi joskus kärähtää ikkunallakin auringossa kun oikein paahtaa: Lasit eivät suodata lämpösäteilyä ... luulen ..

Lämpö on yksi asia. UV toinen.  Ikkunat suodattavat UV:ta vaihtelevasti. Ruutujen määräkin vaihtelee.  Tuommoisen modernimman lämpöikkunan läpi ei ole kyllä ikinä ollut mitään ongelmaa mulla. Mutta laittaisin ohuen paperin varjostamaan  pinnalle nousevaa kasvia jos siinä idättää.

http://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily

[Huru-ukko]

Pikkutaimet voi joskus kärähtää ikkunallakin auringossa kun oikein paahtaa: Lasit eivät suodata lämpösäteilyä ... luulen ..

Lämpö on yksi asia. UV toinen.  Ikkunat suodattavat UV:ta vaihtelevasti. Ruutujen määräkin vaihtelee.  Tuommoisen modernimman lämpöikkunan läpi ei ole kyllä ikinä ollut mitään ongelmaa mulla. Mutta laittaisin ohuen paperin varjostamaan  pinnalle nousevaa kasvia jos siinä idättää.

http://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily

Justiisa  . Oletteko huomanneet että varjostaako jyväjemmarit tai puutarhurit puistojaan kun ne kylvää siemeniä. Tämän keskustelun valossa koko Suomi pitäisi varjostaa UV- ja lämpösäteilyltä.

En muuten huomannut että nuorena maalla asuessani että isä olisi esim. kaurapeltoja varjostanut. Eikä naapurikaan XD.

Kyllä asia on niin että chilit on aivan samanlaisia kasveja kuin kaikki muutkin. Jos ne idätetään taivasalla, tai sillä ikkunalaudalla, ne kestää palamatta juuri ne olosuhteet, jossa ne on itäneet. 

Jos taas kasvatetaan keinovaloilla, silloin tietysti kuuluu kasveja suojata.

[Vuorikaskas]

Justiisa  .

No se lämpö joka suoras auringon porotuksesta tulee on yksi asia, joka idätyksiä voi hankaloittaa kuivattamalla nopeasti.   Ja nythän on kyse kuitenkin akuutista kysymyksestä ja emme tiedä kuinka ne mihinkin oloihin tottuneet eikä edes sitä voisiko hän seuraavaksi laittaa ne ulos aurinkoon tuota kysyttyään. Aina muuttuu porotuksen laatu kuten se taivaallakin tekee (siksi Ilmatieteenlaitoksebn linkki)  ja myös polttaa jopa luonnonkasveja joskus.  Vaikuttaa että tämä tunnettu asia on uusi sinulle.

[PP]

Jos kasvi kasvaa suoraan maasta pellolla auringonvaloon, sen on pakko tottua siihen heti. Juuri niin (villi)chilit kasvaa Etelä-Amerikassa ja chilejä voi kasvattaa siellä kylmällä suoraan maahan. Ne siis sietää kasveina paljon UV:ta, mutta jos taimi ei ole tottunut siihen, tulee polttovioituksia.

[Huru-ukko]

Justiisa  .

No se lämpö joka suoras auringon porotuksesta tulee on yksi asia, joka idätyksiä voi hankaloittaa kuivattamalla nopeasti.   Ja nythän on kyse kuitenkin akuutista kysymyksestä ja emme tiedä kuinka ne mihinkin oloihin tottuneet eikä edes sitä voisiko hän seuraavaksi laittaa ne ulos aurinkoon tuota kysyttyään. Aina muuttuu porotuksen laatu kuten se taivaallakin tekee (siksi Ilmatieteenlaitoksebn linkki)  ja myös polttaa jopa luonnonkasveja joskus.  Vaikuttaa että tämä tunnettu asia on uusi sinulle.

Varmasti en ole semmoista kuullut, eikä lähipiirissäkään ole ketään. Se että väittää auringon valossa itäneen kasvin kuolleen auringon säteilyyn, on aivan täyttä huuhaata.

Mutta en ole niin ehdoton ettenkö voisi uskoakkin, jos todistat sen jollain tapauksella jossa on käynyt niin. Ja nimenomaan ulkona, eikä jonkun harrastelijan polttamilla taimilla. Eikä mitään linkkejä UV-säteilyn määrästä ja epäolennaisia selityksiä.

Yksinkertaisesti, jotkut luonnonvaraiset kasvit jotka on itäneet/kasvaneet luonnossa ovat kuolleet UV säteilyyn . Ei kuivuuteen tai sateeseen, eikä etenkään taimipoltteeseeen jonka aiheutaa jääätyminen.

Kiva jobi perjantai-illaksi, taitaa olla helppokin kun asia on "tunnettu" lol.

Oma askare on ravistella silakkaverkot, ja perata muutama onkisiika.

[Vuorikaskas]

En niin triviaalia asiaa ala nyt todistamaan kuin auringon polttovioitukset. Ja kuolemat on nyt joku kuvitellut. 


ed.  Auringon polttamat monivuotiset puutarhakasvit ovat ainakin aika yleistä juttua.  Siis on ollut tiettyjä kesiä kun sellaista on ollut aika laajalti Suomessakin.   Aina on useasta tekijästä kyse. UV, lämpö, ehkä kuivuuskin ja tietynlainen ravinnetilanne. Niihin vaurioihin liittyy myös tavallista suurempi hetkittäinen UV-säteily, joka taas riippuu myös otsonikerroksien liikkeistä. 

Luontoon liittyen tuosta voi sitten  katsoa vaikkapa sivulta 10.     https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18394/URN_NBN_fi_jyu-200805061430.pdf?sequence=1  UV-B   säteilyn   vaikutuksia   tutkittaessa   merkittävään   asemaan   nousevat   
pitkäaikaiset eli useamman kasvukauden ajan  kestävät tutkimukset  (Julkunen-Tiitto ym.   2005).   Ne   eivät   ainoastaan   parhaiten   vastaa   luonnonoloja,   vaan   myös huomioivat   hitaasti   kasvavien   lajien,   kuten   puiden,   akkumuloituvat   vauriot. 
Lehtipuiden  tapauksessa  UV-B  säteilyllä  ei  luultavasti  tule  olemaan  suoranaista  akuuttia  vaikutusta  kasvuun  tai  biomassaan,  koska  lehdet  karisevat  vuosittain,  vaurioituneet     mukaan     luettuna.

Aihe on elintärkeä ja tutkimus etenee.  "Havaintojen mukana kasvien aktiivinen kyky estää haitallisen uv-säteilyn pääsyä yhteyttäviin solukkoihin on yleisempää kuin on oletettu, mutta tämän tutkimuksen perusteella uv-suojauksen todellista merkitystä kasvien menestymiseen tai tuotantokapasiteettiin ei voida vielä arvioida."  https://tiedebasaari.com/tag/uv-sateily-ja-kasvit/

Lämpö on yksi asia. UV toinen. 

Jäi muistiin jostain äsken lukemani että UV:kin toki lammöksi muuttuu. Ettei se UV:nkaan aiheuttama pigmentöityminen tai palaminen (lehdessä tai ihossa) ole pelkästään aistien ulottumattomissa olevaa säteilyä.

[Ezmo]

Pikainen kysymys koskien vesipumpun laittamista bubleriin. Riittääkö tuollaisessa Vp-luxinkin myymässä budjet bublerissa ilmanvaihto pelkästää painovoimalla soran läpi? Tällä hetkellä oon pumpannut ilmapumpulla öisin vain ja se on tähän mennessä riittänyt, mutta vesipumppujen kokeilu hiljaisemman äänen takia ois kiinnostavaa.

[Vuorikaskas]

vesipumppujen kokeilu hiljaisemman äänen takia ois kiinnostavaa.

Voisi myös kysyä haitanneeko mitään pari ylimääräistäkin reikää kannessa paremman kaasujenvaihdon varmistamiseksi.  Tohtinen epäillä ettei olla tutkittu kovin paljoa tätä asiaa, että miten eri tilanteissa siellä kannen alla kaasutilanne kehittyy vaikka yleinen vastaus ja ensituntuma kokemuksista ilmeisesti on että kyllä riittää ilmankin ylimääräisiä tuuletusaukkoja.  Ero ilmapumppuun on kuitenkin selvä:  vesipumppu vain liikuttaa vettä sisällä kun ilmapumppu vaihtaa myös jatkuvasti ilmaa kannen alta.

[Ezmo]

Lisäaukkojen teko on vähän hankalaa, ettei tuo kansi menetä tukevuuttaa tai ala lohkeilemaan. Tuon kannen halkaisija on n.30cm ja mulla on käytössä 20cm ruukku. Parempi tapa varmaan olisi lisäreikien siasta tehdä soran läpi varmempia reittejä. Takuu varmaa testitulosta tuskin löytyy, mutta jos jollakin ois omakohtaista kokemusta vastaavasta. Facebookin puolella asiasta oli jotain keskustelua, mutta kukaan ei vastannu tuohon kysymykseen silloin, eikä sitä juttua enään löytynyt.