Lainaus käyttäjältä: Cheini - lokakuu 03, 2013, 12:41:20 ip
Ainaki yleisesti ottaen jos kasvin lehdet on vahapintaiset
niin ne kestää paremmin ainakin pikkupakkasia kuin ohuempi lehtiset.
Onks muita chililajikkeita kuin flexuosum mis olis vahamaiset lehdet?
Niidenkin vois olettaa kestävän paremmin kylmää..

Voi hyvinkin olla, mutta ei meillä harrastajien saatavilla vielä.

Lainaus käyttäjältä: Cheini - lokakuu 03, 2013, 13:24:10 ip
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/28466/Pro%20Gradu.%20Juha%20Luhtanen.pdf?sequence=1

Vaikka tuo gradu käsitteleekin heinäkasveja, ni siin on mielenkiintosia kohtia yleisesti kasvien reagoimisesta kylmään jne.
Siinä painotetaan mm. kunnollisen karaistumisen tärkeyttä ja pituutta.
Jos et jaksa lukee koko juttuu ni selaa sivulle 14 Kasvien suojamekanismit kylmyyttä vastaan

Kiintoisa juttu, kiitoksia!

Lainaus käyttäjältä: Cheini - lokakuu 03, 2013, 13:24:10 ip
Siinä painotetaan mm. kunnollisen karaistumisen tärkeyttä ja pituutta.

Tämähän on jo tullut täällä esille, Chilipark, jos en väärin muista, sai jalostetun annuuminkin säilymään talven yli karaisemalla jääkaapissa ja kasaamalla katetta talveksi. Hankitut ominaisuudet eivät valitettavasti periydy, mutta voihan tuota yksilötasolla soveltaa.

Lainaus käyttäjältä: -V- - lokakuu 06, 2013, 04:04:51 ap

Lainaus käyttäjältä: Cheini - lokakuu 03, 2013, 13:24:10 ip
Siinä painotetaan mm. kunnollisen karaistumisen tärkeyttä ja pituutta.

Tämähän on jo tullut täällä esille, Chilipark, jos en väärin muista, sai jalostetun annuuminkin säilymään talven yli karaisemalla jääkaapissa ja kasaamalla katetta talveksi. Hankitut ominaisuudet eivät valitettavasti periydy, mutta voihan tuota yksilötasolla soveltaa.

Ei periydy, mutta jos aikaa ja tilaa löytyy paljon, niin jalostamallahan voi asiaa kehittää.
Kasvattaa siemenestä asti samaa lajiketta vaikkapa 100 yksilö. Samaan aikaan itämään, ja samat olosuhteet yms. "pakkaskäsittelee" kaikkia samalla tavalla, ja sitten valitsee vaikkapa 20 parasta yksilöä. Pölyttää niitä keskenään ja sama homma, taas. Vähitellen aina siis pölyttää aina kovimmat lumiukot keskenään, ja sitä rataa. Yksilöiden määrät nyt vetästy yhtään ajattelematta hatusta, mutta idea varmasti tuli esille

näinpä juuri ajattelin unenkuva^
Joku sanoi, en tiedä oliko vitsillä, suunnilleen että
"isketään chilit talvella hankeen ja katsotaan mitkä kestää parhaiten"

Varmasti oli vitsillä. Johan moisesta shokista kanervatkin kuolee (vitsi)

Lainaus käyttäjältä: Cheini - lokakuu 06, 2013, 11:55:50 ap
näinpä juuri ajattelin unenkuva^

Jos meinaat projektin toteuttaa, niin kerro ihmeessä tuloksista

Keväällä aloitan itävyys testeillä ja kunhan saisi sopivia siemeniä -> sopivia kasveja..
Eiköhän tämän syksyn taimista puolet pääse jonkinlaiseen testiin aikanaan.
Vaikka heillä ei mitään erityisiä edellytyksiä olekaan selviytyä kylmästä..

edit. ja chilitkin on jo näköjään omia persooniaan ^

Kyllä tuota kylmänkestävyyttä varmasti saa periytymään, onhan paprikatki saatu sopeutumaan ravinteikkaaseen kukkamultaan aavikon hiekan sijaan (näin karkeasti, kun vertaa peruspaprikoita Tepiniin tms)...
Eri asia vain kuinka monen kymmenen (sadan?) vuoden jalostustyön se vaatii.

Kiinnostavana havaintona vois mainita starfishin yllättävän hyvän kestävyyden.. Pakkasöistä ei ole pihalla kasvaneena moksiskaan ja lehtien pudottelukin alkoi vasta kun mentiin pakkaselle pysyvästi. Tiedä sitten kestääkö kasvi koko talvea ulkona jos sen maahan kaivaa. Luulen ettei..

Samoja huomioita löytyi minultakin jokin aika sitten.

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - syyskuu 19, 2012, 22:06:42 ip
Starfish on mulla selvinnyt kolmesta peräkkäisestä yöpakkasesta hengissä. Pakkasta tosin vain 1-2 astetta siinä ruukun vieressä, joten tuskin ehti multa jäätymään. Lehdet meni mutta alkoi versoamaan heti uutta.

Jos joku vakavasti alkaisi projektia vetämään, pitäisi potentiaalisia kasviyksilöitä (Vaikkapa tuo Chacoense x tepin, tai flexuosum) olla satoja, mielellään vaikkapa tuhansia. Ilman tarpeeksi suurta jalostuskantaa, ei niitä muutamaa yksilöä, jotka kestäisivät edes jotenkuten pakkasia löydy. Muutamalla kasviyksilöllä ei saa muuta kun minimaalisen pienen viitteen lajikkeen kylmänkestävyydestä.

Pari sataa/tuhatta yksilöä kasvamaan, antaa kasvaa niin pitkään kun mahdollista, parhaiten pakkasia kestävistä yksilöistä kaikki siemenet talteen ja seuraavana vuonna homma uusiksi. Pikkuhiljaa voisi suurien kylvöjen ja pitkällisen vallinnan jälkeen jalostua pakkasia kestävä lajike.

Lainaus käyttäjältä: Mandrake - lokakuu 23, 2013, 18:55:17 ip
Jos joku vakavasti alkaisi projektia vetämään, pitäisi potentiaalisia kasviyksilöitä (Vaikkapa tuo Chacoense x tepin, tai flexuosum) olla satoja, mielellään vaikkapa tuhansia. Ilman tarpeeksi suurta jalostuskantaa, ei niitä muutamaa yksilöä, jotka kestäisivät edes jotenkuten pakkasia löydy. Muutamalla kasviyksilöllä ei saa muuta kun minimaalisen pienen viitteen lajikkeen kylmänkestävyydestä.

Pari sataa/tuhatta yksilöä kasvamaan, antaa kasvaa niin pitkään kun mahdollista, parhaiten pakkasia kestävistä yksilöistä kaikki siemenet talteen ja seuraavana vuonna homma uusiksi. Pikkuhiljaa voisi suurien kylvöjen ja pitkällisen vallinnan jälkeen jalostua pakkasia kestävä lajike.

Sanoisin itse, että 100 yksilö samaa lajiketta riittää kyllä. Niistä jos vaikka 20 pakkaskestävintä, joita pölyttää ristiin "kaikki kaikkien kanssa" eli jokainen on pölytetty jokaisen kanssa, näin saat niistä 100 alkuperäisestä, joista valittu 20 kovinta veijaria, 20x20=400 yksilöä, joissa pitäisi olla kahden "vähän paremmin" pakkaskestävän geenit. Niistä taas valitsee vaikka pelkästään 10 vielä kovempaa veijaria ja taas kaikki kaikkien kanssa. Nyt sitten on 100 jo kolmatta kertaa valikoituja yksilöitä.

Lukaisin koko ketjun läpi ja nyt on "sammakko tehosekoittimessa" fiilis  Pirun mielenkiintoinen juttu, maatakin löytyis kokeiluille (moreenia ja/tai kosteaa/kuivaa kangasmetsää pohjana muokattavaksi).

Voisikohan silikaatilla (lienee enemmän höpöheinälle tarkoitettu) vahvistaa kasvin kylmänkestävyyttä entisestään? Käsittääkseni, jos mainospuheisiin uskominen, aine tekisi vahapinnan kasville, joka taas voisi vahvistaa kylmänkestävyyttä.
Voisi olla aihetta kokeilla.
Jos nyt oikein ymmärsin, niin lucasformula nimellä myydän ainakin jotakin tuotetta.
http://www.puutarhurinverstas.com/product/492/
Liquid silicon kuulostaa epäilyttävältä, mutta lienee samaa tavaraa.

Saattaahan tuo toimia jonkinlaisena eristeenä, mutta en jaksa uskoa että se mitenkään oleellisesti parantaisi kestävyyttä. Talvi täällä on kuitenkin pitkä ja kylmä. Juurien selviäminen talven yli hengissä on yksi oleellisista asioista, jotta seuraavana vuonna kasvu jatkuu eikä tuo taida siihen ongelmaan auttaa?

Yanin kanssa samoilla linjoilla. Aji Perkeleen tulisi mielestäni selvitä ilman auttavaa ihmiskättä, joten silikaatilla sumuttelu ei sinällään projektia edistä. Toki mielenkiinnosta sitä voisi joku reipas nuorukainen testata ihan vain saadakseen kasvatuskaudelle muutaman lisäpäivän!

Samoilla linjoilla edellisten kanssa. Oleellisinta olisi löytää laji, joka tekee juuriversoja (=talvehtii juurillaan) ja jonka juurakko selviää Suomen talvesta. Tai sitten pitäisi vain löytää joku karpaasipaprika, jonka maanpäälliset silmut kestäisivät talven.

Toisaalta, tarviiko kasviyksilön itsensä selvitä talvesta? Monista kasveistahan talven yli selviävät vain siemenet, jotka itävät keväällä ja tuottavat syksyksi uuden siemensukupolven. Eli pitäisi löytää nopeasti lyhyessä, viileässä & hämärässä kasvukaudessa kasvava ja kypsää satoa tuottava laji.

Tällaiset ominaisuudet taitavat olla aika harvassa...

Mitkä lajit tekee uutta kasvustoa juuresta?

Minkä lajin/lajikkeen kanssa voisi lähteä yrittämään flexun risteyttämistä? Vissiin Tepin ainakin? Oon nyt lukenut tän ketjun muutamiakin kertoja läpi mut ei sisäistä ei. Kiinnostusta ois kuitenki yrittää jotain perkeleellistä 

Lainaus käyttäjältä: Miikos - tammikuu 09, 2014, 18:16:55 ip
Mitkä lajit tekee uutta kasvustoa juuresta?

Minkä lajin/lajikkeen kanssa voisi lähteä yrittämään flexun risteyttämistä? Vissiin Tepin ainakin? Oon nyt lukenut tän ketjun muutamiakin kertoja läpi mut ei sisäistä ei. Kiinnostusta ois kuitenki yrittää jotain perkeleellistä 

Flexu tuskin risteytyy Tepinin kanssa. Ja capsicum flexuosum ainakin tekee juurista uutta kasvua, mutta suomen olosuhteissa juuristo todennäköisesti jäätyy ilman pientä kikkailua.

Ok, kiitos tiedoista  Ajattelin lähinnä saada jotain sellasta aikaan, joka selviytyisi esim. paskakaivon vierellä talven yli joko kasvina taikka siemenistä itse kylväytyen 

Toinen yritys vois olla vaikka hiekkamaassa kuivemmassa paikassa talven yli suojattuna. Esim. hiekkaa juurelle keoksi ja havupeite maanpäällisille osille. Käyttäisin niitä samoja keinoja mitä noille puutarhailuun liittyville rehuille käytetään talvenkestävyyttä parantamaan. Hiekkamaa on routimatonta ja vettä läpäisevää niin siinäkin on omat etunsa.