Ruokasienet kasvatus

[Aku]

Nuo pölkyt ovat jo valmiiksi ympättyjä toissijaisia kasvualustoja, eikä niitä kannata jatkaa itse lisää. Riski kontaminaatioihin on melko suuri.

Siis jos saan rasiassa 7,5l puruymppiä ja sekoitan sen 50litraan omaa ryöpättyä purua tulee koko kasa varmuudella homehtumaan, jollei käytössäni ole niin isoa hanskalaatikkoa että saan touhun siellä tehdyksi?

Rahallinen menetys ei olisi kovin suuri lähteä rohkeasti kokeilemaan moista...

Jep, riski on olemassa tuossa. Ei voi voittaa, jos ei yritä. Raportoi tänne tuloksista toki!

[Aku]

Osa ekasta erästä epäonnistui, osa onnistuu. Tästä on hyvä jatkaa. Ensimmäinen kerta petrimaljoilla työskennellessä kuitenkin vasta.

Pleurotus ostreatus, osterivinokas. Ei aivan eristetty kanta vielä, muutamia sektoreita on havaittavissa.


Lentinula edodes, siitake. Tässäkin muutamia sektoreita kasvussa vielä havaittavissa. Pyydän anteeksi huonoa kuvaa, petrimaljan ulkopinta hieman likainen.

[Aku]

Siitaketta pastöroiduissa sahanpuruissa. Ympätty kolonisoituneilla maissinjyvillä. Sinivihreä klöntti on agar-siirros, jolla maissi inokuloitiin eikä siis hometta.



Osterivinokkaan pinnejä kookoskuidussa.



Osterivinokas kauranjyvissä.

[Miquel]

Hauska huomata että tuolla sahanpurullakin onnistuu! 

Onkos tuo sahanpuruun lisättävän kolonisoituneen maissiympin määrä jotenkin suhteellinen?
Toimiiko jos sataan litraan menee kahvikupillinen ymppiä, rihmasto valtaa määrästä huolimatta koko systeemin? 

[chilimieli]

Tuolla ympin suhteella ottaisit liian ison riskin. Kolonisoitumisaika lienee tuolle määrälle aivan liian pitkä, sillä alustassa saattaa aina piillä kontaminoivia itiöitä. Jos olosuhteet ovat muuten steriilit, niin sillonhan tuo toimii. Täysin steriilejä olosuhteita alustaan tuskin saa kotioloissa. Helpompi ja varmempi tapa on ympätä pienempään määrään, jonka jakaa tasaisesti suureen alustaan.

Edit. Niin ja lahottajasienethän kasvavat juurikin sahanpuruissa esim. kasvattamoissa. Purua saa helposti myös näin talvella eläinkauppojen jyrsijäosastolta.

[Aku]

Hauska huomata että tuolla sahanpurullakin onnistuu! 

Onkos tuo sahanpuruun lisättävän kolonisoituneen maissiympin määrä jotenkin suhteellinen?
Toimiiko jos sataan litraan menee kahvikupillinen ymppiä, rihmasto valtaa määrästä huolimatta koko systeemin? 

Ympin ja sahanpurun suhde kannattaa olla ainakin 1:10. Mitä suurempi ympin määrä, sitä nopeammin bulkki kolonisoituu ja sitä pienempi kontaminoitumisen riski on. Osterivinokkaalla tämä ei ole niin tärkeää kuin siitakkeella, sillä vinokkaiden rihmasto on hyvin nopeakasvuista.

Agrimarketista saa isompia, kymmenien kilojen säkkejä sahanpurua suhteellisen halvalla.

[Aku]

Mukavasti on ollut kysyntää sienirihmastolle ja joitakin yhteydenottoja tullut vasta foorumille liittyneiltä jäseniltä 


Osterivinokas (Pleurotus ostreatus) kookoskuidussa




Koska kyseessä on chilifoorumi, olisi lähes syntistä olla käyttämättä chiliä sienten kasvatukseen. Kuvassa sekoitus kuivuneita C. rhomboideumin, C. tovariin, C. baccatumin ja C. chinensen lehtiä. Toisessa kuvassa lehtien pastörointi meneillään.


Pastöroidut chilinlehdet lapattu kasvatusastiaan.


Seuraavassa vaiheessa lehtiin sekoitettiin kolonisoituneita jyviä.


Muutamien päivien jälkeen suurin osa lehdistä on rihmaston peitossa. Seuraavaksi luvassa onkin katekerroksen valmistaminen ja sumuttelun & tuulettamisen aloittaminen itiöemien tuotantoa varten.

[Aku]

Osterivinokkaita



Osterivinokkaita kookoskuidussa.



Lisää vinokkaita kookoskuidussa

[Miquel]

Kestääkös nuo ympit kylmyyttä ja/tai pakkasta, noin niinkun yleisesti postitusta ajatellen?

[Aku]

Kestääkös nuo ympit kylmyyttä ja/tai pakkasta, noin niinkun yleisesti postitusta ajatellen?

Kestävät. Siitake ja osterivinokas kestävät jopa -20°C lämpötiloja.

[Aku]

Johan on kuollutta. Laitetaan nyt vaikkapa eilisen sadosta kuvaa. Pleurotus ostreatus ja Lentinula edodes (in vitro, muovipussissa kasvatettuja).

[Miquel]

Pahoittelen. Kellariprojekti on aloittamatta edelleen, koska ne miljoona rautaa.  Jonkinlainen tolkku ajankäytössä ja rahavirtojen ohjailussa olisi suotavaa kuitenkin säilyttää.

Haaveena olisi muokata kalkkimaalin avulla kellarista valoisampi. Mitä arvelet, vaikeuttaako moinen käsittely myös homeiden viihtymistä?

Täältäpäin tuli bongattua myös eräs paikallinen yrittäjä joka on ainakin osterivinokasta kasvattanut myyntiin asti. Aijon marssia herran puheille toiveenani saada lisää kullanarvoisia vinkkejä homman onnistumiseen käyännössä, kun olosuhteet eivät ole aivan kuten laboratoriossa. 

Mielenkiintoista tietää myös sekin että miten herra on touhunnut steriiliä alustaa isommissa määrin.

[Aku]

Väsäilin ohjeet hanskalaatikon tekoon ja perustin sieniaiheisen blogin (ritsomorfi.blogspot.fi). Copy-pastaan ohjeet tähän, jos joku vaikka sattuisi sienten viljelystä kiinnostumaan.




HANSKALAATIKON VALMISTAMINEN JA KÄYTTÖ

Hanskalaatikko (engl. glove box, gb, still air box) on sienten viljelyn, mikrolisäyksen ja mikrobiologian harrastajalle lähestulkoon välttämätön apuväline. Se mahdollistaa aseptisen työskentelyn vähällä taloudellisella panostuksella pienentäen silti kontaminaatioiden määrää tehokkaasti ollen oikein käytettynä loistava vaihtoehto laminaarivirtauskaapeille.

Hanskalaatikon toiminta perustuu ilmavirtauksien minimointiin ja hanskalaatikon sisäosien puhdistamiseen etanoli- tai kloriittiliuossumulla. Metalliset, lasiset ja polypropyleeniset (PP5) työvälineet steriloidaan aina autoklaavilla tai painekeittimellä.

Hanskalaatikon käyttö
TURVALLISUUS:
- Mikäli käytät hanskalaatikon sisäosien puhdistamiseen etanolisumua, hanskalaatikon sisäosissa tai lähellä EI SAA STERILOIDA MITÄÄN LIEKILLÄ! Itse olen tällä tavoin käräyttänyt hihani kerran ja käytänkin nykyiseltään hanskalaatikon puhdistamiseen kloriittiliuosta sumutettuna

1. Ennen työskentelyn aloittamista, puhdista laatikko sekä hanskalaatikkoon siirrettävät materiaalit etanolilla pyyhkimällä. Anna etanolin haihtua.

2. Siirrä materiaalit ja työskentelyvälineet hanskalaatikkoon.

3. Pyyhi lateksihanskasi etanolilla ja laita kädet hihoista sisään. Sumuta tämän jälkeen hanskalaatikon sisäosat etanoli- tai kloriittiliuossumulla niin, että kaikki pinnat ovat kosteita.

4. Anna hanskalaatikon ilman asettua muutaman minuutin ajan.

5. Mikäli käytit sumutteluun kloriittia, liekkisteriloi hanskalaatikossa metalliset työvälineet ennen mikrobien siirrostamista steriilille kasvualustalle. Jos käytit etanolia, käytä valmiiksi autoklaavilla tai painekeittimellä steriloituja, alumiinifolioon yksittäispakattuja, työvälineitä.

6. Tee siirros mahdollisimman nopeasti, mutta silti aiheuttamatta ylenmäärin ylimääräisiä ilmavirtauksia laatikon sisässä.


Hanskalaatikon valmistaminen

Tarvikkeet:
- Tussi
- Kuumailmapuhallin
- Väline reikien leikkaamiseen: joko 100-150 mm poranterä tai erittäin terävä puukko.
- Hienoa hiomapaperia.
- Ompeluvälineet
- Läpinäkyvä muovilaatikko, jonka koko vähintään 50 x 30 x 30 cm. Mitä enemmän korkeutta ja leveyttä, sitä mukavampaa työskentely hanskalaatikolla on.
- Tyvek-kangasta tai tyvek-kankainen kertakäyttöinen labratakki
- Lateksihanskoja tai siivoukseen tarkoitetut kumihanskat. Koulujen käyttöön kertakäyttöiset lateksihanskat soveltuvat paljon paremmin.
- Vahvaa teippiä. Mieluiten jotain, jonka liimapinta kestää hieman alkoholia. Jesari ei siis ole kaikista paras vaihtoehto.

Työvaiheet:

1. Merkitse työskentelyä varten valmistettavien reikien paikat tussilla niin, että ne ovat n. 10-15 cm etäisyydellä toisistaan. Reikien halkaisijan tulee olla 10-15 cm. Pyri sijoittamaan reiät niin, että kumpikin on yhtä kaukana viereisestään kulmasta.

2. Lämmitä muovilaatikon porattavaa aluetta kuumailmapuhaltimella.

3. Poraa tai leikkaa erittäin terävällä puukolla merkkaamasi reiät kovaa alustaa vasten, kun porattava alue muovilaation sivulla on vielä lämmin. Tämä vähentää halkeilua.

4.  Hio reikien reunat puhtaiksi.

5. Ompele tyvek-kankaasta 2 kpl putkimaisia hihoja, joiden halkaisija on sama kuin leikkaamiesi reikien tai leikkaa kertakäyttöiseksi tarkoitetusta tyvek-laboratoriotakista hihat. Halutessasi voit lisätä kuminyörin hihan päähän, josta on hyötyä kertakäyttöisten lateksihanskojen kanssa työskenteltäessä.

6. Leikkaa hihat sopivan mittaisiksi. Hyvä nyrkkisääntö on, että hihojen tulisi ylettää rei'istä vastakkaiselle sivulle. Mikäli käytät pitkävartisia siivouskumihanskoja, hieman lyhyemmätkin hihat riittävät.

Jätä hihoihin hieman ylimääräistä pituutta, jotta saat ne teipattua kiinni reikien edustalle.

(7. Jos käytät pitkävartisia siivouskumihanskoja, ompele (suositeltu) tai teippaa ne kiinni hihoihin.)

8. Teippaa tyvek-hihat hanskalaatikon reikiin niin, että teippaukset tulevat hanskalaatikon ulkopuolelle. Pyri tekemään teippauksista siistit, jotta ne eivät häiritse hanskalaatikossa työskenneltäessä.

[evenna]

Mua kiinnostaisi ruokasienten kasvatus! Siitakesieniä jo testasin. Olisiko kellään laittaa itiöitä? Mistä hankitte maissinjyviä edullisesti?

[japakka]

Eikö osterivinokas ansaitsisi oman ketjunsa ... ?