Mielenkiintoinen ilmiö tapahtui, kun vein testipurkkini yöksi ulos parvekkeelle. Lämpötila käväisi nollassa, mutta parvekkeella lienee muutama aste enemmän. Kaksi taimea kärsi kylmästä, toiset kaksi ei ollut moksiskaan.

Keskikastin Pirkka ja turve roikuttivat aamulla lehtiään ja latvakin oli nuupahtanut alaspäin. Eniten lannoitteita saanut Sato ja korkeimmaksi kasvanut ja siis ilmeisesti mullasta eniten ravinteita saanut Puutarhamulta pitivät kasvinsa uljaasti pystyssä. Aurinko tuli ja palautti tilanteen normaaliksi ennen kuin ehdin saada kuvaa roikkuvista lehdistä. Ne olivat aivan velttoja pitkin runkoa.

Ravinteilla on siis tekemistä kylmän kestävyyden kanssa, mutta miten?

Tottumiskysymys se taitaa myös olla. Aikaisemmin samalla tavalla kylmään reagoinut Cayenne ei enää roikuttele lehtiään, vaan näyttää jopa kasvavan parvekkeella. Eilen päivällä vein erittäin isolehtisen, rehevän market-habaneron ulos n. 5-asteiseen ilmaan. Se roikutti lehtiään jo tunnin jälkeen ja toin sen sisään, missä se piristyi.

Erinomainen ja hyvin dokumentoitu päiväkirja, tätä on ollut tosi mielenkiintoista seurata!

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Ravinteilla on siis tekemistä kylmän kestävyyden kanssa, mutta miten?

Suurempi määrä typpeä ainakin lisää mullan kompostoitumista ja sitä kautta lämpötilaa ja hiilidioksidia, mutta en tiedä onko sillä tässä näkyvää vaikutusta. Toisaalta kaliumista sanotaan mm. Puutarhurin kasvioppi -kirjassa että se "lujittaa solukkoa, lisää talvenkestävyyttä", joten todennäköisesti ennemmin sen vaikutuksesta on kyse. Ja toisaalta taas jos ravinteita on liikaa liuenneena veteen, niin juurien vedenottokyky heikkenee kun osmoottinen paine vähenee. Juurien vedenottokyky heikkenee kyllä jo alhaisemman veden lämpötilankin takia.

EDIT:
Kun itse ulkoilutin chilejä ensimmäisen kerran reilu viikko sitten, niin lämpötilan laskiessa alle 5 astetta alkoivat lerputtaa lehtiä samaan tapaan kuin mullan ollessa kuivaa. Toin sisälle ja tietysti heti takan viereen (n. 25C), että lämpiäisivät. Alkoivat tietysti lerputtaa lehtiä vielä pahemmin.. Ilmeisesti tässä siis vedenottokyky oli heikentynyt kylmän kasvualustan takia, ja sisälle tuotaessa lämmin huonelämpötila edisti veden haihtumista entisestään mullan kuitenkin ollessa edelleen lähes yhtä kylmää kuin kasvien ollessa ulkona.

Lainaus käyttäjältä: "Pohjantuuli"... Toin sisälle ja tietysti heti takan viereen (n. 25C), että lämpiäisivät. Alkoivat tietysti lerputtaa lehtiä vielä pahemmin.. Ilmeisesti tässä siis vedenottokyky oli heikentynyt kylmän kasvualustan takia, ja sisälle tuotaessa lämmin huonelämpötila edisti veden haihtumista entisestään...

Kappas vain, ilmeisesti tein tarkemmin miettimättä oikeamman ratkaisun kun vastaavassa tilanteessa toin sisään ja kastelin niitä lämpimällä vedellä. Reipastuivat heti.  :lol:

Nämä testipurkin chilit olivat kyllä kaikki samalla tavalla kasteltuja, pelkällä vedellä. Ylilannoituksen tein ripottelemalla lannoitetta mullan pinnalle ja siitäkin on jo aikaa. Epäilen, että kyse oli kasvien solukossa tapahtuneista muutoksista. Enemmän ravinteita saaneet pärjäsivät paremmin. Puutarhan Kesässä on runsaasti kaliumia, 16-9-22, eli Puutarhurin kasvioppi näyttäisi tietävän tämänkin asian.  :wink:

Lainaus käyttäjältä: "ChiliPark"Pitkäksi venähtäneitä kasveja ei kannata lähteä
siirtämään/uudellenistuttamaan ilman kunnon tuentaa:

Kasvin runko tuetaan tarpeeksi pitkällä kepillä, se sidotaan
tukikeppiin useasta kohdasta. Kun kasvi on hyvin tuettu, voi
sitä käsitellä melko huoletta. Pienellä näpräämisellä voi säästyä
suurelta tuholta...

JS

Suurkiitos ChiliPark oivasta neuvosta. Ilman sitä minulla taitaisi olla Starfishin kappaleita juurrutettavana.  :lol:
Istutin tänään yhden noista nyt jo 125 cm korkeista, 7 cm multatilassa yli ikkunan kasvaneista baccatumeista parvekkeelle. Pihlajakepillä tuettuna ne olivat helppoja käsiteltäviä. Ovistakin piti jo kuljettaa melkein vaakasuorassa, että sai mahtumaan. Chili sai ämpärin kokoisen ruukun ja samalla hävisi 10 cm pituudesta mullan alle.  Sidon sen seinään, että saa vapaasti kiipeillä vaikka kattoon asti. Katossakin on koukkuja, joten siellä voi jatkaa kasvua.

Vasta siirron jälkeen vilkaisin sääennustetta. Lupaavat -6° ensi yöksi Tampereelle. Taitaa olla menoa sille Starfishille? Toinen on kuitenkin  vielä sisällä kasvamassa. Parvekkeella on 3-4 astetta lämpimämpää kuin ulkona ja meillä harjun etelärinteellä taas on pari astetta lämpimämpää kuin lentokentän mittarissa. Positiivisesti laskien tuo johtaa nollaan parvekkeella.

Minulla on muutama "joutava" chilintaimi ollut jo pari viikkoa parvekkeella. Kashmirit ovat kestäneet hyvin, muilla on ollut ensimmäisenä yönä sopeutumisvaikeuksia, mutta toinen on mennyt jo paremmin. Cayenne kestää muutaman lämpöasteen öitä, nyt myös yllättäen Habanero Dominica. Karsin kovalla kädellä latvan poikki ja melkein puolet korkeudesta toisesta Dominicastani ennen kuin se ehti kukkimaan. Se ei kerta kaikkiaan mahtunut ikkunalle. Tarkoitus oli paitsi myöhäistää satoa, myös saada se runsaammaksi. Nyt se työntää uusia versoja koko rungosta parvekkeella. Leikkaus näyttää onnistuneen, mutta selviääkö potilas kylmistä öistä?

Myös joukko intialaisia, taatusti helteisiin tottuneita annuumeja on ollut muutaman päivän parvekeruukussa, eivätkä edes roikuttele lehtiään - vielä. Baccatumeista minulla ei ole minkäänlaista kokemusta viileässä. Jospa löytyisi jostakin vähän hallaharsoa, jolla seinään tuetun Starfishin saisi suojattua ensi yöksi.

Huolestunut chilinkasvattaja herää klo 4.
Ulkomittarissa on pakkasta -1, parvekkeella lasien suojassa +3. Starfish ulkoilee ensimmäistä yötään kaksinkertaisen hallaharson alla talon seinää vasten. Se näyttää voivan hyvin. Toiset, viileään jo totutelleet chilit kipristelevät lehtiään runkoa kohti ikään kuin suojaksi. Niille ei harsoa riittänyt, eikä kaikille edes seinänvieripaikkaa.

Sääasema Tampere Härmälä  kertoo lämpötilaksi -5. Kello 6 vähän ennen auringon nousua on viime aikoina ollut kylmin hetki. Sen näkee sääaseman lämpötilakäyrästä netissä. Suhtaudun kuitenkin luottavaisesti tilanteeseen ja painun pehkuihin - lämpimään

EDIT klo 7.20: Kaikki näyttävät selvinneen vaurioitta. Ensi kerralla huolestun vasta, kun sääennuste uhkaa yli -7 pakkasilla.  :lol:

Turpeessa kasvanut multatestin taimi pakkasyön kälkeen klo 9 ja 9.30:

Ihmettelin jo 16.4. multatestini taimien erilaista kylmän kestävyyttä. Sama ihmettely jatkuu tänään.

Chilien reaktio kylmyyteen tulikin viiveellä, ei suinkaan kylmimmällä hetkellä vaan ilman alkaessa lämmitä. Yhdeksältä aamulla multatestilaatikon taimista turpeessa kasvanut roikotti latvaansakin, vaikka multa oli märkää. Myös Pirkka-mullassa kasvanut riiputti lehtiään. Muut voivat normaalisti. Annoin tuolle tilkan kädenlämpöistä vettä ja se piristyi puolessa tunnissa. Toinen ei saanut lämmintä vettä ja sen normaaliksi paluu kesti toista tuntia. Ne ovat nyt totutelleet parvekkeen ilmastoon viisi päivää, eikä ensimmäistä yötä lukuun ottamatta ole ollut oireita. Viime yö oli kuitenkin selkeästi kylmin moniin viikkoihin.

Tämä taimi ei ole saanut hitustakaan lisäravinteita kolmen kuukauden aikana 7x7cm ruukussaan. Samassa laatikossa saman ajan kukkamullassa kasvanut taimi sai viime viikkoina ylimääräisen lannoiteannoksen eikä se roikkunut ollenkaan, ei myöskään Puutarhamullassa suurimmaksi kasvanut. Harkitsin jo hetken lannoitteiden kokeilemista: Toiselle paljon kaliumia, toiselle ei, mutta eihän minulla ole erityisen kalium-pitoista lannoitetta. Sitä paitsi ensi viikoksi lupaillaan tasaista -1 yölämpötilaa. Sen ne kestävät lannoittamattomanakin. Tuosta olisi tullut nollatutkimus. :lol:

Mikään muu chili parvekkeella ei osoittanut kylmästä yöstä kärsimisen merkkejä, vaikka niitä on "ulkona" jo toista kymmentä. Osa kasvaa, osa kukkii.

Olen monesti mielessäni pohdiskellut, mitä tarkoittavat chilitietokannassa tai siemenliikkeitten sivuilla kasvatus- tai kypsymisajat. En vieläkään ymmärrä. Itse asiassa olen nyt entistä enemmän hukassa. :lol:
Tämän aamun yllätys:
Habanero Dominica on löytämieni tietojen mukaan kaikkein hitaimpia, 100+ tai jopa 120+ merkinnällä. Kuvittelin ensin, että luku tarkoittaisi koko kasvuaikaa pinnalle tulosta kypsään chiliin. Mutta eihän mikään lajike tuota chilejä alle kahdessa kuukaudessa? Ajat nimittäin vaihtelivat välillä 56-120+ päivää. Sitten löysin joltakin sivustolta maininnan, että aika on lopulliseen kasvatusruukkuun istuttamisesta. Pikkutaimen koulinta olisi siitä pois. Yksi siemenliike oli jopa määritellyt taimen koon tässä ruukutusvaiheessa. Se oli muistaakseni n. 15 cm tai määrätty määrä lehtipareja.

Asiahan ei voi olla noinkaan yksinkertainen. Kasvuolosuhteiden täytyy vaikuttaa asiaan. Joissakin maissa lopullinen istutus tehdään aina ulos aurinkoon, meillä melkein säännöllisesti sisään tai parvekkeelle. No, minulla on joukko erilaisia Habaneroja, jotka kaikki ovat tulleet taimelle joulukuun lopulla. Kaikki myös kukkivat samaan aikaan kolmen kuukauden ikäisenä.

Kun tuon Dominican piti olla niin hidas, hankin Hyötykasviyhdistyksestä oranssia, jonka luvattiin kypsyvän 75 päivässä. Nyt tuo 120 päivää on täynnä ja Dominica kypsyy ensimmäisenä. Sen etuna on kyllä, että se sai nykyisen kasvupurkkinsa (joka tosin on pieni, 13 cm tilapäisruukku ennen parvekekautta) kuukauden ennen oranssia. "Ruukutuksesta" on sillä nyt 70 päivää, oransseilla 40. Hyötykasviyhdistyksen Habaneroissa on paljon enemmän raakileita ja kukinta jatkuu voimakkaana. Eräs siementen myyjä lupasikin sille jatkuvaa satoa tähän tapaan: "The fruits are ready to pick around 100 days after the seedlings have been potted on, and continue cropping as long as suitable conditions are maintained." Pielessä taitaa vain olla noidenkin aikamääritelmä. Ensimmäisten luulisin kypsyvän viimeistään ensi viikolla ja silloin "ruukutuksesta" on kulunut vasta 50 päivää. Ehkä minä tein sen väärään aikaan?

Mitä tästä voisimme oppia? Mielestäni sen, että tällaisille määritelmille ei pidä antaa minkäänlaista arvoa. Kasvatustapa vaikuttaa paljon joka tapauksessa. Tähän asti olen vain tuntenut tulleeni johdetuksi harhaan, kun olen noita noteerannut. Aivan sama juttu kävi baccatumien kanssa, mutta siitä vähän myöhemmin.

Habaneroissa pysyen: En suosittele market habanerojen kasvatusta. Nyt kun vertailukohtia on, sanon käsitykseni selkeästi: Hankkikaa oikeita siemeniä. Stockmannin vihannestiskistä poimittu punainen hollantilainen iti lopulta muutaman yrityksen jälkeen samaan aikaan kuin muutkin. Se on kasvanut samaa tahtia ja alkoi kukkimaan samaan aikaan. Koko ajan se on ollut leveämpi kuin muut, tilaa vaativa ja muita peittävä. Nyt siinä on kaksi (2) raakiletta kun oransseissa on toista kymmentä ja Dominicassakin lukuisia. Kaikissa muissa kukinta jatkuu, tästä se näyttää pysähtyneen. Olen joutunut leikkaamaan sitä kovalla kädellä, kun tila ei ole riittänyt, mutta samaa ovat kokeneet muutkin.

Kertaukseksi muutama luku:
- Habanerot ovat nyt 4 kk ikäisiä
- Kukinta alkoi kaikilla lajikkeilla samaan aikaan 3 kk iässä
- Raakileita ilmestyi tasan kuukausi sitten

Markethabanero 23.4.
Hauska kokeilu - mutta ehkä minä en vain osaa kasvattaa kasvihuonekasvia.

Yksi asia, mikä minua kiinnostaa olisi aika, mikä kuluu kukan hedelmöittymisestä hedelmän kypsymiseen. Ainakin itsellä tämä aika on ollut enempi-vähempi vakio samalla lajikkeella. Tämä tieto olisi kiva olla jossain tietokannassa.. Kuitenkin sato suurenee sen mukaan kuinka pitkään nyppii kukkia, mutta samalla myös viivästyy.

Esimerkkejä:
- Oranssi habanero, tämä on nopean oloinen, kuluu _noin_ 1.5kk. Tuo sama aika tuntuu kuluvan, oli kyse sitten syyskuusta tai marraskuusta.
- Aji Benito, tämä ehkä hieman hitaampi, mutta samaa luokkaa. Huonommassa valossa oleva kypsyi ensin, mutta niin myös hedelmöittyminen tapahtui ehkä pari viikkoa aikaisemmin.
- Lemon Drop, nämäkin kypsyvät kohtuu nopean oloisesti, ehkä myös 1.5kk
- Bolivian Rainbow, myös nopeanoloisia. Värit vaihtuvat aikas nopeasti, lopulta asettuen punaiseksi.
...
- Dutch Chili -- kypsymiseen meni yli 2kk
- Paprika -- myös yli 2kk, suunnilleen sama aika kului, oli paprikat sitten pienempiä tai normaalimman kokoisia.

- Naoki Soman päiväkirjan mukaan PI441551 sekä Kaleidoskop ovat hitaita.

Lainaus käyttäjältä: "Xbow"Yksi asia, mikä minua kiinnostaa olisi aika, mikä kuluu kukan hedelmöittymisestä hedelmän kypsymiseen.

Lisäsin sen tuonne edellisen sivun Habanero-ihmettelyyn. Habanero Red Dominica: Tasan kuukausi. Päivälleen. Aurinkoinen kuukausi eteläikkunalla ja nykyisin jo päiviä parvekkeella.  :lol:

Tuo Dominica hämmästytti minut raakileensa kasvunopeudella. Viikossa se oli täysikokoinen, kun muut merkit kasvattelevat vieläkin saman ikäisiä raakileitaan. Dominican "marja" on myös suurikokoisin niistä.

Oikeasti tuollaisella ehdottamallasi tietokannalla voisi olla käyttöä kun suunnittelee kukinnan aloittamista, jos nuo ajat sitten pysyvät samoina. Päivän pituus, aurinkoisten päivien lukumäärä ja varsinkin lämpötila voivat vaikuttaa. Varmuudella voin sanoa, että viime syyskuun lopun ja lokakuun alun viileys pitkitti kypsymistä, joka tapahtui vasta kun toin chilit sisään lämpimään, mutta silloin päivälämpötilatkin alkoivat laskea alle kymmenen.

Pikku korjaus tuohon edelliseen viestiin. Se muuttuikin aluksi kauniin oranssiksi ja Red Dominica paljastuu vähitellen oranssin alta. En ole varma, onko se saavuttanut lopullista väriään vieläkään. Tämä on toissa päivän tilanne.
Red Dominica oranssina 24.4.

Siis Habanero Red Dominican kehitys kukasta kypsäksi chiliksi kestää kuukauden ja 3-4 päivää.

Totuus on näköjään tarua ihmeellisempää. Maaliskuun alussa heitin uhkakuvana, että Starfish ehtii kasvaa metriseksi ennen ulkokautta 7x7 cm multatilassaan. Nyt se on puolitoistametrinen.  :lol:  Edelleen samassa ruukussa.
Campane ja Starfish 27.4.

Makuuhuoneen ikkunalla on ahdasta. Vasemmalla on amppelitomaatti ja pari annuumia. Oikean laidan jättichilit ovat ajat sitten ylittäneet ikkunan ylälaidan ja valon. Näiden historia selviää tuosta maaliskuun linkistä, mutta kolme kuukautta ne ovat nyt olleet kasvu-uralla, hyvässä, mutta kovin niukassa mullassa. Yhden nostin ruukusta ylös ja parvekkeelle viikko sitten. Siellä se on isossa ruukussaan kasvanut muutaman sentin, nämä tässä minikokoisessa sisällä 25 cm. Eipä se ruukun koko taida aivan ratkaisevin tekijä olla chilien kasvussa. Lähipäivinä nämä kyllä joutuvat ulos.

Campane ja Starfish ovat kasvaneet rinnakkain kuin kaksi marjaa. Mistään ei erota, kumpi on kumpi. Onneksi on nimilaput.  Pituuskasvukin on mennyt vuorovedoin. Nyt Starfish on korkeampi, mutta Campanessa on enemmän nuppuja. Toistaiseksi uskon, että ne lopulta ovat sama lajike.

Ihme kasvajia kuitenkin ovat. Multa on tietysti parasta A-luokkaa, Kekkilän puutarhamultaa ja ne ovat saaneet helmikuulta lähtien Puutarhan Kesä lannoitetta säännöllisesti. Edes alalehdet eivät ole kellastuneet. Tällaista en olisi uskonut mahdolliseksi. Huvittavana lisäpiirteenä mainittakoon, että reilu viikko sitten lähimetsästä chilien tueksi hakemani yli metriset pihlaja- ja vaahterakepit ovat alkaneet versoa ja kasvattaa lehtiä tuossa mullassa.  :lol:

Hauskaa tuossa tukikeppien versomisessa on se, että ne versoo myös
väärinpäin multaa työnnettynä.
Pari vuotta sitten olin näin keväällä heinäämässä ja tukemassa kuusentaimia. Läheisestä pajukosta vuoltiin tukikepit. Laitettiin ne sitten latva alaspäin jotteivät versoisi. Tiedettiin jo varmuudella, etttä kepit versoo jos ne laittaa oikeinpäin. Parin viikon päästä, kun mentiin katsomaan uudestaan,niin versoneet tukikepit näytti aikasta veikeeltä, kun lehdet olivat kääntäneet kasvusuuntaansa 180astetta.

Olisi pitänyt malttaa kuoria niitä keppejä aavistuksen, niin olisivat kuivaneet eivätkä versoneet....

Lainaus käyttäjältä: "Kuti"Hauskaa tuossa tukikeppien versomisessa on se, että ne versoo myös väärinpäin multaa työnnettynä. ... Parin viikon päästä, kun mentiin katsomaan uudestaan,niin versoneet tukikepit näytti aikasta veikeeltä, kun lehdet olivat kääntäneet kasvusuuntaansa 180astetta.

Minulle on käynyt myös samalla lailla, eli väärinpäinkin työnnetyt tukikepit ovat alkaneet kasvamaan. Ja loppukesästä kyseiset tikut olivat paljon vihreämpiä kuin niillä tuetut herneet  :oops:. Tosin pajut kasvavat varmasti millaisissa oloissa tahansa; ja tosiaan mitenpäin tahansa.

Lainaus käyttäjältä: "NaokiSoma"

Lainaus käyttäjältä: "Kuti"Hauskaa tuossa tukikeppien versomisessa on se, että ne versoo myös väärinpäin multaa työnnettynä. ... Parin viikon päästä, kun mentiin katsomaan uudestaan,niin versoneet tukikepit näytti aikasta veikeeltä, kun lehdet olivat kääntäneet kasvusuuntaansa 180astetta.

Minulle on käynyt myös samalla lailla, eli väärinpäinkin työnnetyt tukikepit ovat alkaneet kasvamaan. Ja loppukesästä kyseiset tikut olivat paljon vihreämpiä kuin niillä tuetut herneet  :oops:. Tosin pajut kasvavat varmasti millaisissa oloissa tahansa; ja tosiaan mitenpäin tahansa.

Jos piiiitkän pajun iskisi maahan kaareksi molemmista päistä...  :lol:

Nyt nuo mammuttikasvajat ovat parvekkeella ja tilaa on, valoa myös, mutta lämmöstä vähän puuttuu. Saapa nähdä miten näiden käy. Nyt ei ole varakappaleitakaan enää.

Uudelleen istutettaessa paljastui pieniä eroja Campanen ja Starfishin välillä. Ihmettelin jo aikaisemmin Starfishin vähäistä juurten muodostusta. Pikku ruukku ei ollut mitenkään tupaten täynnä. Sen sijaan Campanen jokainen sentti oli täynnä juuria. Sen rungon alaosa oli kymmenen sentin korkeudelle asti täynnä vaaleita nystyjä, juurien aiheita etsimässä kosteutta. Peitin ne nyt mullalla. Starfisheillä ei vastaavaa ilmiötä ollut.

Campanessa on myös runsaammin haaroja ja nuput alkoivat jo kehittyä melko isoiksi. Viileys ja ruukun vaihto saattaa aiheuttaa takapakkia tuossa. Ehkä ne sittenkin ovat hieman eri sukuhaaraa. Kukat, hedelmien muoto ja maku ratkaiskoon.

Inca Red Drop 27.4.  

Syksyllä tämän sivuston löydettyäni aloin heti utelemaan, mikä olisi aikainen lajike, että saisin jo kesällä satoa, eikä vasta myöhäissyksyllä, kuten viime kesänä kävi. Minulle suositeltiin PI-260567, Microcarpumia, joka kuulemma oli alkuvuodesta kasvamaan laitetusta taimesta kasvattanut sadon jo Vapuksi vesiviljelyssä. Siemeniäkin sain. Hankin myös muutamaa muuta baccatumia, Inca Red Drop ja Aji Cristal sekä edellisen jutun jättiläiset. Aloitin ajoissa, joulukuun loppupuolella.

Alku oli hidasta ja vaikeaa, mutta tammikuun puolivälissä alkoi kasvu. Minulla ei ollut noille kuin puoli metriä tilaa ylöspäin, joten saksia piti käyttää useasti. Pidin niitä pienessä ruukussa, enkä lannoittanut. "Saavat sitten kesällä parvekkeella rehottaa", ajattelin. Maaliskuun 11. Inca kuitenkin reväytti kukkansa esiin, vähän myöhemmin myös Aji Cristal. Annoin niille ja Microcarpumille vähän reilummat ruukut, oikeata multaa ja lannoitustakin muutaman viikon päästä.

Niin tässä minun hoidollani kävi, että "nopea" Microcarpum aukaisi ensimmäiset kukkansa vasta tällä viikolla, mutta Incassa on ollut kypsää satoa jo toista viikkoa. Aji Cristalin hedelmissäkin väri alkaa muuttua, läpikuultavuus vaihtuu oranssiin.

Inca Red Drop on pienen tilan ihme baccatum. Leikkelin sitä tasalatvaiseksi, sillä lasihylly tuli vastaan ikkunallani, eikä kasvutilaa ollut enemmän. Se kasvoi kiltisti sivuille ja sisään päin. Aji Cristal ja Microcarpum eivät suostuneet tällaiseen muotoon, vaan halusivat aina vain ylöspäin. Niitä leikellessä menivät monet kukkanuput. Vapaasti kasvaen Microcarpum olisi saattanut hyvinkin olla aikainen. Raakileita Incassa laskin parhaimmillaan yli 40, mutta kun sivustolla kerrottiin sen sopivan myös raakana nautittavaksi, aloin verottaa puskaa jo huhtikuun alussa. Xbow:n kaipaamaa kypsymisaikaa en saanut, kun söin niitä raakana sitä mukaa kun niitä kasvoi, mutta kuukausi tai maksimissaan kuukausi ja viikko kuluu kukinnasta kypsään punaiseen. Käyttökelpoisiahan ne raakanakin ovat, mutta nyt kun olen saanut maistaa kypsiä, sanon, että olisi kannattanut odottaa. Hyvää on ja sopii monenlaiseen ruokaan. Paljaaltaan se on turhan terävää paitsi pieninä paloina, mutta kypsytys tuo aromit esiin. Cayennen käyttö on jäänyt vähiin sen jälkeen kun Incaa on ollut saatavissa.

Inca Red Drop 27.4.  
Tasalatva alkaa vähitellen parvekkeen vapaudessa muotoutua uudestaan, sillä pääosan sadosta kypsyteltyään se on alkanut työntää uutta kasvua ja uusia kukkia runsaaseen tyyliin. Hieno chili. Tästä on vielä paljon iloa. Isompaan ruukkuun vaihto on edessä, toivottavasti kasvu ei häiriinny.

Lisäys illemmalla: Ensimmäinen oranssi Habanero alkoi vaihtaa väriä. Sekin siis Vapuksi kypsäksi, melkein. Se on samaa joulukuun idätyserää kuin nuo baccatumit ja jo kypsä Habanero Red Dominica. Ikkunalaudalla kasvatellen on siis mahdollista saada kypsää chiliä Vappupöytään.  :lol:

Tästähän voisi muokata oikein mainoslauseen: "Jouluksi taimelle, Vapuksi pöytään!"
Tosin Incalle riittäisi vähempikin.

Oma vappu alkoi ikkunalla kasvaneiden ugandalaisten habanerojen, oranssien habojen ja naga morichin kanssa... ugandalla jo toinen sato menossa tänä keväänä.

Lainaus käyttäjältä: "qscxd"... ugandalla jo toinen sato menossa tänä keväänä.

Taitaa olla talvehtinut runko?
Leikkelitkö sitä syksyllä mitenkään? Oliko koko talven lämpimässä?

Innolla kyselen, sillä minun talvehtinut oranssi Habaneroni on viimeisenä ryhtynyt hedelmän tekoon. Siemenestä idätetyt ovat kuukauden aikaisemmassa. No, sen talvehtiminen oli erehdyksien summa, kun asiasta tietämättömänä yrittelin kaikenlaista, Habanerolle sopimatonta.  :lol:

No joo se on talvehtinut. Ehti lepäillä joulukuun alun, lähtiessäni joulunviettoon jätin nagalle ja sen kavereille 36W loisteputken valoksi juuri kun olivat itäneet. 2.1 oli tämä ensimmäinen chilini jo tehnyt 25cm uutta kasvua, oli siitä tosin metri kuollut samalla joka varren päästä ja nyt se on aika rujon näköinen...  Viimeisen sadon se kypsytteli marraskuun lopussa ja maaliskuussa syötiin tämän vuoden eka sato (3 palkoa) nyt on menossa taas uusi kukinta. Niin ja  en leikellyt muutakuin nyt niitä kuolleta osan ja on ollut lämpöisessä.