toukokuu 14, 2024, 07:54:37 ap

Uutiset:

Iloista kasvatuskautta !!


ESL kasvatusvalon spektri

Aloittaja Chiliharri, helmikuu 04, 2011, 23:08:48 ip

« edellinen - seuraava »

Chiliharri

Yritin surffailla tässä ihan mielenkiintoni vuoksi.  Kiinnostaisi lähinnä omistamani 6500K CFL:n spektri, mutta myös muiden vaihtoehtojen vastaavat.
Totesin ettei netissä ole dataa tälläisestä aiheesta  >:( - tai sitten en vaan löytänyt oikeita hakusanoja  ???

Sattuisiko joku tietämään linkkejä?

http://en.wikipedia.org/wiki/Photosynthetically_active_radiation

PP

Etsitkö oman lamppusi spektriä vai ESLien/loisteputkien spektrejä yleensä? Kovin harva valmistaja näyttää spektrejä, sen verran rumia ne on kaikista muista paitsi täysspektrilampuista, joiden käyttö kasvivaloina on rahanhukkaa.

Macex

Vegeenhän toi isompi K-määrä sopii, pienempi K-määrä sitten sadotukseen.

Hallituksen jäsen 2011-2012, 2012-2013
Tampereen alajaoston puuhamies -2011-2012-2013-
2013
Kuiva ja Naseva.

Ryhis

Lainaus käyttäjältä: Macex - helmikuu 04, 2011, 23:34:21 ip
Vegeenhän toi isompi K-määrä sopii, pienempi K-määrä sitten sadotukseen.


Höpöjä. Valoteho ja lämpö ovat tärkeintä. Huumepuolen juttuja nuo "sadotukset" yms.
https://horinablogi.blogspot.com/<br /><br />Rohkeus lähtee vatsasta, muu on pelkkää vimmaa.<br /><br />
Lainaus käyttäjältä: mohla"Kokoamisohjehan on vain valmistajan mielipide asiasta ja kaikki mielipiteet eivät ole yhtä arvokkaita kuin toiset
<br><br>https://twitter.com/Yrtithepreaa

Macex

Lainaus käyttäjältä: Räyhäkäs - helmikuu 04, 2011, 23:41:24 ip
Lainaus käyttäjältä: Macex - helmikuu 04, 2011, 23:34:21 ip
Vegeenhän toi isompi K-määrä sopii, pienempi K-määrä sitten sadotukseen.


Höpöjä. Valoteho ja lämpö ovat tärkeintä. Huumepuolen juttuja nuo "sadotukset" yms.
Ja toisaalla täällä foorumilla toiset puolustaa monimetallien ja muidenkin ns. kirkkaampien valojen käyttöä pienille kasvaville kasveille. Itellä on natikan alla noi omat ja en todellakaan usko että sillä värisävyllä on "kriittistä" vaikutusta chileille, muille "hyötykasveille" ehkä suurempi merkitys. Itellä rehevöityy voimakkaasti ja ovat todella vankkoja natikan alla kasvaneina.

Hallituksen jäsen 2011-2012, 2012-2013
Tampereen alajaoston puuhamies -2011-2012-2013-
2013
Kuiva ja Naseva.

yan

Lainaus käyttäjältä: Macex - helmikuu 04, 2011, 23:34:21 ip
Vegeenhän toi isompi K-määrä sopii, pienempi K-määrä sitten sadotukseen.


Täällä puhutaan paljon tästä värilämmön vaikutuksesta, mutta millä perusteella tämä nyt sitten vaikuttaa näin? Olisi mukava tietää.

Old Skool

Kyllä värilämpötila vaikuttaa etenkin pienitehoisissa valaisimissa, kasvuvaiheessa hyvinkin paljon. 2700k ESLeillä ei saa lähellekkään niin tiheitä ja paksurunkoisia kasveja kuin 6500k. "Huumepuolen" juttuja ehkä, mutta sitten kun kasvi on kokoa kasvanut tarpeeksi ja haluaa alkaa "sadottamaan" niin polttimot voi vaihtaa 2700k tai laadukkaaseen tasapainotettuun natikkapolttimoon.

Chilivaari

Lainaus käyttäjältä: yan - helmikuu 05, 2011, 10:15:30 ap... millä perusteella tämä nyt sitten vaikuttaa näin? Olisi mukava tietää.


Niin olisi.
Ja sitten oikein tutkittua tietoa, eikä mitään mutu-tuntumia.
Mutua osaan jakaa itsekin, eikä sitä kannata kenenkään uskoa.

Kun taimivaloni oli 2700K ESL, kaikki kasvoivat komeasti.
Kun vaihdoin sen 5000K ESL, kaikki kasvavat edelleen komeasti.
Kaikki kasvavat hienosti ulkoa tulevassa luonnonvalossa, joka on keskimäärin 5600K. Vain halogeenispotit olen todennut sopimattomiksi. Niiden spektri katkaistaan sinisestä päästä ja silloin hedelmien kehitys ei onnistu. (Tiedän, että tämäkin on vastoin yleistä uskomusta, mutta omakohtainen kokemus)

Satoa tulee parhaiten auringon valossa (5600K), mutta se kai johtuu siitä, että en pysty ylittämään sitä keinovalon määrässä satokaudella, joka pääosin on kesällä ja syksyllä. Talvella valon vähyys aiheuttaa ongelmia, mutta ei sen väri. Muuta uskon vasta, kun joku näyttää saman lajisilla chileillä samalla tavalla hoidettuna yhtä paljossa, mutta eri värisessä valossa, että eroja on. Niitä saattaa olla, sitä en kiistä etukäteen. Näyttö vain puuttuu.

Monimutkaisen selityksen yhteenvetona sanoisin, että chilit kasvavat ja tekevät satoa monenlaisessa valossa, mutta luonnonmukaisinta on täysspektrinen luonnonvalo. Sitä ne saavat kotikonnuillaan.

Chiliharri

Lainaus käyttäjältä: Macex - helmikuu 05, 2011, 00:58:13 ap
Vegeenhän toi isompi K-määrä sopii, pienempi K-määrä sitten sadotukseen.

Ja seuraava viesti:
Lainaus käyttäjältä: Macex - helmikuu 04, 2011, 23:34:21 ip
Itellä on natikan alla noi omat ja en todellakaan usko että sillä värisävyllä on "kriittistä" vaikutusta chileille, muille "hyötykasveille" ehkä suurempi merkitys.

Eli mikä tässä esimerkiksi oli "jutun pointti"? Toisekseen miten se liittyi alkuperäiseen kysymykseeni?

Kyseessä on minun aloittama aihe. Siksi kirjoitan nyt kuitenkin aikaisemmista tavoistani poiketen tähän, että tästä(kin) kirvonneen kirjoittelun tyylin takia minua ei liiemmin kiinnosta kirjoitella tänne. Etsin internetistä (johon tämänkin foorumin käsitän kuuluvan) tietoa, vaikka pidän sattuneesta syystä painetun tekstin hyödyntämistä useimmiten luotettavampana tapana.

Sitten otetaan vielä (yllytettynä) kommenttia tuohon värilämpötilaan. Yleisesti kaikilla ihmisillä ei taida olla käsitystä siitä, mikä värilämpötilan tarkoitus on alunperin ollut. Esimerkiksi valokuvauksessa yritetään värilämpötilan säädön avulla saada lopullisen tuotoksen värit näyttämään mahdollisimman luonnollisilta ihmissilmään. Itsekkin myös kameranräpsyttelyä jonkinverran harrastaneena olen huomannut vaikeuksia mm. järjestelmäkameralla otettujen RAW kuvien jälkikäsittelyssä. Esimerkkinä kuvat, joissa näkyy SpNa tms. -katuvaloilla höystettyä ilotulitusta. Kokemuksena edes harmaakortin avulla värilämpötilan säätö siten, että kaikki värit täsmäävät ei onnistu ainakaan tälläiseltä amatööriltä. Minä käsitän asian niin, että värilämpötila on itsessään eräänlainen 'vertauksellinen keskiarvo'. Esimerkiksi monokromaattisella valolla ei kuulemma ole värilämpötilaa. Fotosynteesi on taas aihe, johon täälläkin paljon tietämättään viitataan. Silti tietääkseni jotkut viisaammat ovat tutkineet, että fotosynteesiin melko suurelta osin osasyylliset klorofyllit (a ja b jne.) absorboivat parhaiten juuri tiettyjä aallonpituuksia. Mutta asia menee jo biokemian puolelle, josta MINÄ en tiedä kuin korkeintaan "pintaraapaisun". Sen taas opin eräällä menneiden vuosien biokemian ja mikrobiologian kurssilla.

Yhteenvetona minua olisi kiinnostanut millaisia aallonpituuksia tuosta kotona elektromagneettista säteilyä noin 0,75:n tehokertoimella loistehoa tuottavasta laitteesta oikein irtoaa. Ja sattuvatko sopimaan tuohon aloitusviestini linkissä olevaan PAR-kuvaajaan. Ja toivon että pysytään jatkossa aiheessa. Mainitsen lopuksi, että minun kokemukseni perusteella tuossa "6500K" lampussa on syytä tuohon nytkin kukannuppuja työntävän chinensen vointiin.

-V-

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 04, 2011, 23:29:49 ip
Etsitkö oman lamppusi spektriä vai ESLien/loisteputkien spektrejä yleensä? Kovin harva valmistaja näyttää spektrejä, sen verran rumia ne on kaikista muista paitsi täysspektrilampuista, joiden käyttö kasvivaloina on rahanhukkaa.


Oliko tähän muuten jotain perustelua/lähdettä? Löytyi nimittäin seuraavanlainen sivu: http://www.discusnews.com/article/cat-04/lightcompare.shtml, jossa on pistetty järjestykseen noita lamppuja, ja näköjään Philipsin TL-D950 hengittelee siellä monimetallin niskaan. Näkyy myös tuossa ikkunalla (josta ei tällä hetkellä paljoa luonnonvaloa, kiitos vastapäisen VVO:n kolossin, tule) tuottavan jopa vähän satoa.

Täällä on viimeaikoina näkynyt varsin vahvoja mielipiteitä lampuista vailla minkäänlaisia perusteluja....

PP

Ei ole mitään linkkiä heittää tuosta täysspektrilamppujen huonoudesta. Ne on siis eri asia kuin 900-sarjan putket ja tehty tuottamaan mahdollisimman täydellinen spektri eli luonnollinen valo. Sellaista tuottavat loisteaineet on tehottomampia kuin normaalit piikikkään spektrin tuottavat loisteaineet. Rahanhukkaa täysspektrilamput on n. kolminkertaisen (vrt. laadukkaat loisteputket/ESLit) hintansa vuoksi.

-V-

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 07, 2011, 20:31:58 ip
Ei ole mitään linkkiä heittää tuosta täysspektrilamppujen huonoudesta. Ne on siis eri asia kuin 900-sarjan putket ja tehty tuottamaan mahdollisimman täydellinen spektri eli luonnollinen valo. Sellaista tuottavat loisteaineet on tehottomampia kuin normaalit piikikkään spektrin tuottavat loisteaineet. Rahanhukkaa täysspektrilamput on n. kolminkertaisen (vrt. laadukkaat loisteputket/ESLit) hintansa vuoksi.


Tämähän selventää jo kummasti. Kyllähän tuosta philipsistäkin sai senverran pulittaa verrattuna tavan putkiin (yli tuplasti muistaakseni, noita kun ei oikein mistään saa, niin homma menee niin, että kauppias ilmoittaa hinnan ja jätkä lähtee myymään persettä steissille ;D), etten kyllä mihinkään kaappiin tai kellariin moisia hommaisi.

Chilivaari

Lainaus käyttäjältä: -V- - helmikuu 07, 2011, 19:29:23 ip
Täällä on viimeaikoina näkynyt varsin vahvoja mielipiteitä lampuista vailla minkäänlaisia perusteluja....


Mielipiteet on mielipiteitä, tosiasiat ovat jossakin muualla.

Päätin ryhtyä ottamaan selvää tästäkin myytistä.
Rakensin "kasvatuskaapin" (saa nauraa) ja sinne osastot 2700K "lämmin valkoiselle" ja 5500K päivänvalolle.
Testi alkaa huomenna ensimmäiseksi itävillä annuumeilla. Baccat ja Chinenset eivät vielä ole itäneet. Jos ne viipyvät pitkään, pitää testiä siirtää ja idättää uudet annuumit, jotta nuo saisi suunnilleen saman kokoisiksi.
Testilaitteet: http://chilivaari.blogspot.com/2011/02/chilit-kaappiin.html

THä

Hienoa testiä ja pioneerityötä jälleen! Myös koejärjestelyt vaikuttavat oikein hyviltä ja muut tekijät eliminoitu mahdollisuuksien mukaan.

Chiliharri

Lainaus käyttäjältä: -V- - helmikuu 07, 2011, 19:29:23 ip
Löytyi nimittäin seuraavanlainen sivu: http://www.discusnews.com/article/cat-04/lightcompare.shtml

Kiitos linkistä, mielenkiintoinen sivu josta löytyy asiaa juuri siihen suuntaan mitä minäkin ajoin takaa; esim. tähän tapaan:
"PAReff: the PAR/Watt efficiency ratio. With plant applications in mind, this parameter should be the primary criterion for quantifying bulb efficiency."
Taitaa olla kuitenkin valitettavasti melko vanha sivu, kun suurin osa siellä viitatuista linkeistä ei toimi. Sivun perusteella voi päätellä,
että jonkin verran on ollut pakko käyttää lamppujen spektrejä vertailussa. Esim. kohdassa "Data sources: Bulb spectra"

Mielenkiintoista on myös odotella käyttäjän "Chilivaari" testistä mahdollisesti irtoavia tuloksia! Mulla ei riitä innostusta tai kapasiteettiä ostaa muun värisiä vastaavan tehoisia esl-polttimia että saisin omakohtaisia tuloksia, mutta asia ilman muuta kiinnostaa.

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 07, 2011, 20:31:58 ip
Ei ole mitään linkkiä heittää tuosta täysspektrilamppujen huonoudesta. Ne on siis eri asia kuin 900-sarjan putket ja tehty tuottamaan mahdollisimman täydellinen spektri eli luonnollinen valo.

Osui silmään, että tuossa edellisestä linkissä löytyy lampun esittely: "TLD950    Philips full spectrum fluorescent 'TL'D/90 de Luxe 5300 K CRI > 95"
Eli sen mukaan kuitenkin täyspektriloisteputki. Mulla on jäänyt käsitys, että tuo täyspekrisyys on lähinnä "markkinamiesten puhetta". Teknisesti jos sitäpaitsi ajattelee asiaa, niin eihän täydellistä spekriä ole mitenkään mahdollista toteuttaa yhdellä polttimolla.

Chilivaari

Tuo 950 on tarkoitettu kirjapainojen ja värikauppojen kriittiseen värintarkasteluun. Noita minulla on katossa ja työvalona. Niiden kanssa näkyvät värit oikein ja valokuvatkin ovat luonnollisen värisiä.

Tämä on yksi harvoista loisteputkista, joista on julkaistu värispektri. ESL-lampuista niitä ei näy julkisuudessa. Kuvassa on Osramin 950.

Täysspektri tietysti on väärä termi, mutta lähellä sitä tuo on.

-V-

Lainaus käyttäjältä: Chiliharri - helmikuu 17, 2011, 17:28:24 ip
Osui silmään, että tuossa edellisestä linkissä löytyy lampun esittely: "TLD950    Philips full spectrum fluorescent 'TL'D/90 de Luxe 5300 K CRI > 95"
Eli sen mukaan kuitenkin täyspektriloisteputki. Mulla on jäänyt käsitys, että tuo täyspekrisyys on lähinnä "markkinamiesten puhetta". Teknisesti jos sitäpaitsi ajattelee asiaa, niin eihän täydellistä spekriä ole mitenkään mahdollista toteuttaa yhdellä polttimolla.


Pikaisen googlauksen perusteella lienet oikeassa, täysspektrisyys olisi juurikin markkinointitermi. Eli ovat siis ysisarjan putkia, mutta tuota termiä käyttävät sitten sellaiset tahot, jotka haluavat pistää sille vielä tuplahinnan sähköliikkeeseen verrattuna. Eli sinänsä PP:n "rahan tuhlausta" -kommentti pätee :D

PP

En tiennytkään, että isoilla valmistajilla on täysspektriputkia. Ei spektri näytä tuota paremmalta kalliissa täysspektriputkissakaan, joita esim. Ad-lux myy. Mitähän tuollainen Philips maksaa?

omarosa

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 17, 2011, 18:52:28 ip
En tiennytkään, että isoilla valmistajilla on täysspektriputkia. Ei spektri näytä tuota paremmalta kalliissa täysspektriputkissakaan, joita esim. Ad-lux myy. Mitähän tuollainen Philips maksaa?


Todellisuus on todennäköisesti jotain muuta, spektri on huomattavasti viivamaisempi, joku foorumilainen pystyisi varmaan asian tutkimaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Spektrometri
chilinkasvatuksen A:spna B:hydrosora C:provado

Lihamestari

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 17, 2011, 18:52:28 ip
En tiennytkään, että isoilla valmistajilla on täysspektriputkia. Ei spektri näytä tuota paremmalta kalliissa täysspektriputkissakaan, joita esim. Ad-lux myy. Mitähän tuollainen Philips maksaa?
Mä maksoin omista Osramin 36w/954 putkista 10€/kpl...
"My diet is like Atkins, but with the carbs." - BJ Penn