Ruokasienet kasvatus

[Miquel]

Avaatko vähän tuota "ymppi" -sanaa? 

Sienenkasvatusta tuskin on järkevä aloittaa enään nyt syksyllä, vaikka ainakin tilat suht pienellä vaivalla touhuaisikin.
Jos heti ensikeväänä sitten. 

[Aku]

Avaatko vähän tuota "ymppi" -sanaa? 

Ymppi tarkoittaa valmiiksi rihmastoitunutta kasvualustaa (yleensä jyviä), joka sekoitetaan toissijaiseen kasvualustaan.

[chilimieli]

Oletko aku muuten lisännyt tuohon agariin hunajaa tai muita kasvun kiihdyttäjiä, vai riittääkö vinokkaalle pelkkä agar?
Pitäisi taas laittaa ruokasienifarmi tulille ja kiinnostaisi kokeilu pahvialustassa. Oletko käyttänyt alustana ihan normaalia ruskeaa pahvia ja onko pahvilaaduissa jotain huomioitavaa?

[Aku]

Ruskeaa pahvia ja Turun Sanomia kasvualustana. Agariin lisään 1 tl tummaa riisijauhoa / 150 ml kasvualustaa.

[Aku]

Ties kuinka mones sato meneillään... Ja painekeitin huutaa tälläkin hetkellä, maissia sisuksissaan.

[chilimieli]

Oletko aku kasvattanut ympin petrimaljoissa tai jossakin muussa astiassa vai oletko lisännyt agar-miksin suoraan alustaan ja sekoittanut itiöt vain steriiliin veteen?
Katselin tuossa vain, että tuppaa lasiset petrimaljat, joiden hinnat näkee netistä, tulemaan pääosin ulkomailta.
Voisikohan itiöt kasvattaa siis suoraan paperimassaan, vai kannattaako käyttää valmista agar rihmastoa?

Pakko se on taas noita lähteä kasvattamaan. Tällä kertaa kiinnostaa osterivinokas.

Edit. Huomasinkin, että käytät jyväymppiä. Popparia vai jotain muuta? Noita nettiohjeita kun on tullut luettua sieltä täältä (sieltä hassujen sienienkin puolelta, kun suomenkielellä ei paljoa löydä), niin tuli mieleen, että voisiko ympin tehdä petrimaljassa ja pilkotun rihmaston lisätä pelkkään paperimassaan? Miten olet käsitellyt nuo pakasteastiat kontamisoitusen välttämiseksi?

[Aku]

Rihmaston kasvatan polypropyleenisissä muovirasioissa agarilla. Sen jälkeen siirrän siitä muutaman palasen painekeittämällä steriloituihin maissinjyviin . Maissinjyvien rihmastoiduttua ne ympätään paperiin tai muuhun puupohjaiseen kasvualustaan. Osterivinokkaan rihmastoa saat minulta pientä maksua vastaan joko valmiina jyväymppinä tai agar-viljelmänä.

Muovirasiat olen steriloinut painekeittämällä, samoin kuin kaiken muunkin työvälineistön ja kasvualustan. Kannattaa hyödyntää tosiaan niitä "astetta hassumpien sienien" kasvatteluun tarkoitettuja metodeja ja selailla aiheen foorumeita. Samat metodit toimivat vinokkailla ja siitakkeella hieman modifioituina. Shroomeryssä on erikseen osio "Growing gourmet & medicinal mushrooms", jota kannattaa seurata.

Jyväympiksi käy uusien testailujeni mukaan myös riisi. Valmista se seuraavalla tavalla:
1. Kaada tilavuudeltaan saman verran tummaa riisiä ja vettä synteettisellä filtterillä varustettuun kasvatusastiaan.
2. Sulje astia ja painekeitä 1,5-2h
3. Painekeittämisen jälkeen ravista riisiä huolellisesti paakkuuntumisen estämiseksi ja aseta astia jääkaappiin jäähtymään.
4. Rasian jäähdyttyä kunnolla, inokuloi hanskalaatikon sisässä agar-viljellyllä rihmastolla tai nesteviljelmällä.
5. Ravista rasiaa ja anna kolonisoitua rauhassa.
6. Jatka toissijaiseen kasvualustaan.

Itiöistä kasvattaminen ei ole kannattavaa. Kyseessä on varsinainen geneettinen lotto, jossa haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi vaaditaan kannan eristäminen agarilla ja sen testaaminen jatkokasvatuksessa.

[Aku]

Millaista kiinnostusta löytyy foorumilaisilta tähän harrastukseen?

Mulla on nyt useampaa lajia / kantaa ruokasieniä kasvamassa. Lakkakääpää, siitaketta ja osterivinokasta. Pistin petrimaljoja tilaukseen ja voisin myydä sitten sienirihmastoa puhdasviljelminä muutaman euron hintaan maljaa kohden, mikäli jotakuta kiinnostaisi.

[Miquel]

Ilmoittaudun!!
Mutta kuten hyvin tiedät, joudut käytännössä kasvattamaan sieneni netin välityksellä sillä olen asian suhteen täysin vasta-alkaja. 

[Aku]

Ilmoittaudun!!
Mutta kuten hyvin tiedät, joudut käytännössä kasvattamaan sieneni netin välityksellä sillä olen asian suhteen täysin vasta-alkaja. 

Ei haittaa pätkääkään, kunhan saan tämän taudin harrastuksen muihinkin tartutettua... Kjeh kjeh.

Ensimmäiset siirrokset tehty osterivinokkaan ja siitakkeen osalta. Hyviä kantoja kumpainenkin.  Kaksikymmentä kappaletta 90 mm maljoja täytin hyväksi todetun reseptin mukaan valmistetulla agarilla ja inokuloin agar-siirroksilla.  Muutamien päivien päästä toivottavasti ovat nämä maljat valmiita.

Osterivinokas:


Siitake, todellinen tappajakanta. Kasvu on erittäin voimakasta. Tästä siirrostin maljoille:


Kiinnostuneet voi lätkiä YV:ä tulemaan.

[MiM]

Kiinnostava homma.

Itse olen saanut hyviä satoja "shiitakepölkyistä", jota olen jostain toreilta ostanut vuonna yksi ja kaksi, mutta viime keväänä kokeilemani exotic gardenin shiitake ja herkkusieniviljelmät menivät täysin mönkään. Shiitakessa oli jo muovin alla reippaasti nuppuja kun tuli kotiin, mutta mitään muuta kuin vihreätä hometta ei sen jälkeen siihen syntynyt. Herkkusieni taas ei koskaan työntänyt mitään kunnollista kompostikerroksen läpi.

Jos haluat levittää noita agar-alustoja, niin miten olisi jos ihan aluksi pistäisit tänne kunnolliset ohjeet, siitä miten niistä pääsee eteenpäin?

[Jalien]

Millaista kiinnostusta löytyy foorumilaisilta tähän harrastukseen?

Mulla on nyt useampaa lajia / kantaa ruokasieniä kasvamassa. Lakkakääpää, siitaketta ja osterivinokasta. Pistin petrimaljoja tilaukseen ja voisin myydä sitten sienirihmastoa puhdasviljelminä muutaman euron hintaan maljaa kohden, mikäli jotakuta kiinnostaisi.

Sienten kasvatus onkin kiinnostanut jo jonkin aikaa, eli täältä löytyy kiinnostusta.
Shotgun-terran tekoon löytyikin ohjeita googlaamalla. Pari sopivaa laatikkoa, valoja ja tullettimia lojuaa kaapeissa rakentelua odottamassa.

[Miquel]

Olisiko itsenikin hylättävä tuo kokonaisen maakellarin käyttö ja viriteltävä käyttöön joku helpommin desinfioitava kaappityyppinen ratkaisu?
Meneekö homma herkästi reisille tuon homeen kanssa? Jostain lueskelin että sienen rihmastot ovat hitaampia kuin homeet, mutta kun sieni kolonisoituu(?) alustaan niin onko homeesta jatkossa sitten huolta?

Tarvitseeko sieni muuten lainkaan valoa kasvuunsa?

[Aku]

Kiinnostava homma.

Itse olen saanut hyviä satoja "shiitakepölkyistä", jota olen jostain toreilta ostanut vuonna yksi ja kaksi, mutta viime keväänä kokeilemani exotic gardenin shiitake ja herkkusieniviljelmät menivät täysin mönkään. Shiitakessa oli jo muovin alla reippaasti nuppuja kun tuli kotiin, mutta mitään muuta kuin vihreätä hometta ei sen jälkeen siihen syntynyt. Herkkusieni taas ei koskaan työntänyt mitään kunnollista kompostikerroksen läpi.

Jos haluat levittää noita agar-alustoja, niin miten olisi jos ihan aluksi pistäisit tänne kunnolliset ohjeet, siitä miten niistä pääsee eteenpäin?

Kyseinen siitakepölkkysi pilannut home oli todennäköisimmin Trichodermaa. Yksi yleisimmistä sieniharrastajien vitsauksista. Ohjeita sieniviljelmien aloittamiseen agar-siirroksella löytyy runsaasti googlettamalla, etenkin englanniksi. Hakua voi kokeilla vaikkapa sanoilla "How to inoculate grain with agar wedge". Jos englannin kieli tuntuu vaikealta tässä yhteydessä, voinen kirjoittaa ehtiessäni suomenkielisen ohjeistuksen. Ensin kannattaa aloittaa hanskalaatikon rakentamisella.

Hanskalaatikon valmistaminen

Agar-vijelmällä inokulointi.

Sienten kasvatus onkin kiinnostanut jo jonkin aikaa, eli täältä löytyy kiinnostusta.
Shotgun-terran tekoon löytyikin ohjeita googlaamalla. Pari sopivaa laatikkoa, valoja ja tullettimia lojuaa kaapeissa rakentelua odottamassa.

Hienoa! Pistähän kuvaa toki tännekin, jos vain viitsit. Yksityisviestiä vaan tulemaan.

Olisiko itsenikin hylättävä tuo kokonaisen maakellarin käyttö ja viriteltävä käyttöön joku helpommin desinfioitava kaappityyppinen ratkaisu?
Meneekö homma herkästi reisille tuon homeen kanssa? Jostain lueskelin että sienen rihmastot ovat hitaampia kuin homeet, mutta kun sieni kolonisoituu(?) alustaan niin onko homeesta jatkossa sitten huolta?

Tarvitseeko sieni muuten lainkaan valoa kasvuunsa?

Maakellari sopisi lähinnä itiöemien tuotantoon. Kaikki muut vaiheet, suurin osa sienten kasvatuksesta, olisi hyvä suorittaa puhtaammassa ja helpommin puhdistettavassa tilassa.

Homeet pilaa homman todella helposti, mikäli ei ole tarkkana suorittamiensa toimenpiteiden kuten steriloinnin ja siirrosten tekemisen kanssa. Homeet kasvavat nopeammin kuin rihmasto ja usein homeen ilmestyminen kasvualustaan on käytännössä kasvatuksen lopullinen epäonnistuminen. Mitään rakettitiedettä homeita vastaan kamppailu ei kuitenkaan ole, vaan aiemmin linkittämäni hanskalaatikko ja painekeitin helpottavat harrastusta huomattavasti.

Sienet tarvitsevat jonkin verran valoa kasvuunsa. Ne eivät kuitenkaan kasvien tavoin käytä sitä yhteyttämiseen, joten vähempikin valo riittää. Valon saanti varmistaa lakkien kunnollisen kehittymisen ja antaa sienille vinkkiä suunnasta, johon kasvattaa itiöemänsä. Jotkin lajit vaativat enemmän valoa, kuin toiset. Osterivinokas kuuluu niihin lajeihin, jotka hyötyvät huomattavasti epäsuorasta auringonvalosta tai pienestä lisävalaistuksesta (6500 K).

[Miquel]

Juurikin se itiöemien tuotanto oli tarkoitus maakellarissa suorittaa. Harrastuksen alkuvaiheilla ajatukseni oli hiukan oikoa ja tilailla suoraan valmista tavaraa, jotta onnistuminen on varminta ja into touhuun pysyy korkeana. 

http://www.exoticgarden.fi/webshop.php?menu_showcat=7&showshopcat=37

Sitten kun hulluus kasvaa aletaan tekemään asioita enemmän ja enemmän itse.
Exotic Garden lupaa noilta ihan siltään melko kovia lukuja; "3-5 satoa, kukin 0,5-2 kg -Noin 6 kk:n aikana voidaan saada 5-8 satoa."
Mutta silti Aku mietityttää millainen tuollaista valmista kariketta olisi lisätä itse steriloituun vastaavaan, jotta viljelmästä tulisi heti alkuun suurempi kuten 50cmx1m tai miksei vaikka parimetrinen. Tilaa löytyy.
Toki tuollaisten kasvualustamäärien painekeittäminen alkaa olla jo melkoinen urakka. 

[MiM]

Kiitos AKU linkeistä. Englanti ei tuota minkäänlaista tuskaa, mutta tuo puuha on kyllä liian vaivalloista minulle.

Onnea teille, jotka tuota aiotte kokeilla. 

[Miquel]

En usko että on mitenkään erityisen vaivalloista kunhan alkuun varmasti hankalatkin hankinnat on hoidettu. Touhuun on hiukan paneuduttava ja uskon että juuri opetteluun sitoutuminen on itselleni tänäkeväänä hiukan hankala luvata, kaiken muun härdellin keskellä. 

[bluesman]

 Akulla on todella mainio ote hommaan. Kyseinen agar-agar/muovipetrimalja/painekeitinkombinaatio oli käytössä Yleisen Mikrobiologian laitoksella Hgissä opiskellessani 70-luvulla biologiaa. Taisi koko laitoksella olla vain yksi oikea autoklaavi käytössä, opiskelijoille oli tarjolla painekattiloita.
Oletko kenties jo alan opiskelija? Jos et niin voin suositella koska tiedät jo varmaan kaikki mikrobien ja sientenkasvatuksen perusasiat niin opiskelu on sinulle vain tietojesi täydentämistä.
Olen joskus kauan sitten hommannut pari siitakepölkkyä mutten mitään noin fiksua kuin Aku on saanut aikaan.
Mielenkiintoisennäköinen harjoituskurssilla oli erään naispuolisen opiskelijan agarmaljalla kasvattamansa omasta jalastaan eristämä jalkasieni. Hurjat värit eikä ikinä uskoisi varpaassa voivan moinen viihtyä.

[Aku]

Akulla on todella mainio ote hommaan. Kyseinen agar-agar/muovipetrimalja/painekeitinkombinaatio oli käytössä Yleisen Mikrobiologian laitoksella Hgissä opiskellessani 70-luvulla biologiaa. Taisi koko laitoksella olla vain yksi oikea autoklaavi käytössä, opiskelijoille oli tarjolla painekattiloita.
Oletko kenties jo alan opiskelija? Jos et niin voin suositella koska tiedät jo varmaan kaikki mikrobien ja sientenkasvatuksen perusasiat niin opiskelu on sinulle vain tietojesi täydentämistä.
Olen joskus kauan sitten hommannut pari siitakepölkkyä mutten mitään noin fiksua kuin Aku on saanut aikaan.
Mielenkiintoisennäköinen harjoituskurssilla oli erään naispuolisen opiskelijan agarmaljalla kasvattamansa omasta jalastaan eristämä jalkasieni. Hurjat värit eikä ikinä uskoisi varpaassa voivan moinen viihtyä.

En opiskele alaa vielä, lukion ensimmäinen luokka vasta meneillään. Haaveina olisi biologiaa tai mikrobiologiaa opiskella tulevaisuudessa. Jatkuvastihan tässä harrastuksessa oppii uutta ja varmasti siitä on hyötyä jatko-opiskeluissakin.  Tämän sienten kasvattelun ainoana haittapuolena lienee kustannukset. Tekee tiukkaa koulukirjojen ostossa, mutta rahaa saa onneksi töitä tekemällä.

Juurikin se itiöemien tuotanto oli tarkoitus maakellarissa suorittaa. Harrastuksen alkuvaiheilla ajatukseni oli hiukan oikoa ja tilailla suoraan valmista tavaraa, jotta onnistuminen on varminta ja into touhuun pysyy korkeana. 

http://www.exoticgarden.fi/webshop.php?menu_showcat=7&showshopcat=37

Sitten kun hulluus kasvaa aletaan tekemään asioita enemmän ja enemmän itse.
Exotic Garden lupaa noilta ihan siltään melko kovia lukuja; "3-5 satoa, kukin 0,5-2 kg -Noin 6 kk:n aikana voidaan saada 5-8 satoa."
Mutta silti Aku mietityttää millainen tuollaista valmista kariketta olisi lisätä itse steriloituun vastaavaan, jotta viljelmästä tulisi heti alkuun suurempi kuten 50cmx1m tai miksei vaikka parimetrinen. Tilaa löytyy.
Toki tuollaisten kasvualustamäärien painekeittäminen alkaa olla jo melkoinen urakka. 

Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta. Toinen harkitsemisen arvoinen pulju valmiiden kasvualustojen hankkimiseen on Polar Shiitake, joka on reilusti halvempi kuin EG.
http://www.polarshiitake.com/fi/kasvualusta
'
Nuo pölkyt ovat jo valmiiksi ympättyjä toissijaisia kasvualustoja, eikä niitä kannata jatkaa itse lisää. Riski kontaminaatioihin on melko suuri.


Laitetaan nyt kevennykseksi kuva harrastuksen kevyemmästä puolesta. Osterivinokkaan rihmasto kasvaa pastöroidun sanomalehden päällä. Ympätty nesteviljelmällä inokuloiduilla rihmastoituneilla maissinjyvillä.

[Miquel]

Nuo pölkyt ovat jo valmiiksi ympättyjä toissijaisia kasvualustoja, eikä niitä kannata jatkaa itse lisää. Riski kontaminaatioihin on melko suuri.

Siis jos saan rasiassa 7,5l puruymppiä ja sekoitan sen 50litraan omaa ryöpättyä purua tulee koko kasa varmuudella homehtumaan, jollei käytössäni ole niin isoa hanskalaatikkoa että saan touhun siellä tehdyksi?

Rahallinen menetys ei olisi kovin suuri lähteä rohkeasti kokeilemaan moista...