hienoa saada lisää keskustelua aiheesta
tosiaan mielenkiintoista on alkoholikäymisen ja maitohappokäymisen tiede, molemmathan on luonnollisia ja ilmaisia(niinkuin monet hyvät asiat) pitäisikin laittaa kirjoitus villiviinistä kunhan ehtii, eli ilmasta/hedelmästä hiiva ja hedelmästä+lisätty sokeri, esim. hunajaviinin, meadin sanotaan olleen ihmisen ensimmäinen valmistama alkoholijuoma, mutta palaan tähän..
ainakin mustaherukan lehdessä sanotaan olevan vahva maitohappobakteerikanta ja tätähän käytetään monissa venäläistyyppisissä hapankurkkujen resepteissä, eli tuoretta lehteä sekaan(vielä taitaa keretä pakastimeen noukkia talven kokeiluja varten)
juu tosiaan itse myös tässä kokeilen hapantaikinaa tehdä ja esim. tattari jauhoista saa erittäin maukkaan taikinan ja maku tosiaan vaihtelee aina vähän erässä, riippuen fermentointiajasta ym. bakteereista, muuttuu jännästi violetiksi se pinta jossain vaiheessa, johtuen ilmeisesti alkoholikäymisestä (hapantaikinan periaate on että maitohappobakteerit ovat jyvässä ja aktivoituvat nesteestä, ilmeisesti ilman villihiivat ovat jonkunlaisessa symbioosissa taikinassa myös)
pizzataikinaahan kannattaa myös hapattaa se 3-5 päivää,
http://slice.seriouseats.com/archives/2010/09/the-pizza-lab-how-long-should-i-let-my-dough-cold-ferment.html
huh tää on kyllä laaja aihe, Japanissahan fermentoidaan aspergillus oryzae hiivasienellä, joka löytyy riisistä, niin misotahnaa, soijakastiketta sekä esim. riisiviiniä josta tehdään sakea ja riisiviinietikkaa, jännä et luonnollinen prosessi on että alkoholi muuttuu etikaksi aerobisten bakteerien vaikutuksesta,
probioottinen omenaetikka, vaikka omista puista: http://talesofakitchen.com/raw/homemade-organic-raw-apple-cider-vinegar/
(amerikassa muuten apple cider tarkoittaa raakaa omenamehua, eli appleciderwinegar on raakaomenamehuetikka, hardcider sitten tarkoittaa siellä alkoholijuomaa)
myös limppari on alunperin luonnollinen kuohujuoma, maitohappobakterit&villihiivat tuottaa suljettuun astiaan hiilidioksidia joka sitoutuu veteen, probioottiset edut bonuksena ! http://nourishedkitchen.com/ginger-bug/
Mutta tosiaan luulen sillä kasvualustan bakteerikannalla olevan suuren vaikutuksen lopputuotteen mahdollisuuksiin onnistua hapatteena.
Luonnossahan bakteerit ja hiivat toimivat kasvien kanssa yhteistyössä, jolloin esim. ph arvolla ei ole enää niin suurta merkitystä
ravinteiden saannin kannalta. Ja on syytä epäillä että maaperän bakteeriköyhyys voisi aiheuttaa kasvissakin luonnollisen bakteerikannan kadon. Kaikkein luonnollisinhan kasvatustapa olisi käyttää kasvatettujen kasvien jätteitä kompostoituna humuksena eli kompostimultaa maaperänä tai lisätä kasvualustaan bakteerikantaa ja sientä niin saisi normaalin luonnollisen elävän kasvualustan myös sisätiloissa tai keinokasvualustoissa.
tosiaan mielenkiintoista on alkoholikäymisen ja maitohappokäymisen tiede, molemmathan on luonnollisia ja ilmaisia(niinkuin monet hyvät asiat) pitäisikin laittaa kirjoitus villiviinistä kunhan ehtii, eli ilmasta/hedelmästä hiiva ja hedelmästä+lisätty sokeri, esim. hunajaviinin, meadin sanotaan olleen ihmisen ensimmäinen valmistama alkoholijuoma, mutta palaan tähän..
ainakin mustaherukan lehdessä sanotaan olevan vahva maitohappobakteerikanta ja tätähän käytetään monissa venäläistyyppisissä hapankurkkujen resepteissä, eli tuoretta lehteä sekaan(vielä taitaa keretä pakastimeen noukkia talven kokeiluja varten)
juu tosiaan itse myös tässä kokeilen hapantaikinaa tehdä ja esim. tattari jauhoista saa erittäin maukkaan taikinan ja maku tosiaan vaihtelee aina vähän erässä, riippuen fermentointiajasta ym. bakteereista, muuttuu jännästi violetiksi se pinta jossain vaiheessa, johtuen ilmeisesti alkoholikäymisestä (hapantaikinan periaate on että maitohappobakteerit ovat jyvässä ja aktivoituvat nesteestä, ilmeisesti ilman villihiivat ovat jonkunlaisessa symbioosissa taikinassa myös)
pizzataikinaahan kannattaa myös hapattaa se 3-5 päivää,
http://slice.seriouseats.com/archives/2010/09/the-pizza-lab-how-long-should-i-let-my-dough-cold-ferment.html
huh tää on kyllä laaja aihe, Japanissahan fermentoidaan aspergillus oryzae hiivasienellä, joka löytyy riisistä, niin misotahnaa, soijakastiketta sekä esim. riisiviiniä josta tehdään sakea ja riisiviinietikkaa, jännä et luonnollinen prosessi on että alkoholi muuttuu etikaksi aerobisten bakteerien vaikutuksesta,
probioottinen omenaetikka, vaikka omista puista: http://talesofakitchen.com/raw/homemade-organic-raw-apple-cider-vinegar/
(amerikassa muuten apple cider tarkoittaa raakaa omenamehua, eli appleciderwinegar on raakaomenamehuetikka, hardcider sitten tarkoittaa siellä alkoholijuomaa)
myös limppari on alunperin luonnollinen kuohujuoma, maitohappobakterit&villihiivat tuottaa suljettuun astiaan hiilidioksidia joka sitoutuu veteen, probioottiset edut bonuksena ! http://nourishedkitchen.com/ginger-bug/
Mutta tosiaan luulen sillä kasvualustan bakteerikannalla olevan suuren vaikutuksen lopputuotteen mahdollisuuksiin onnistua hapatteena.
Luonnossahan bakteerit ja hiivat toimivat kasvien kanssa yhteistyössä, jolloin esim. ph arvolla ei ole enää niin suurta merkitystä
ravinteiden saannin kannalta. Ja on syytä epäillä että maaperän bakteeriköyhyys voisi aiheuttaa kasvissakin luonnollisen bakteerikannan kadon. Kaikkein luonnollisinhan kasvatustapa olisi käyttää kasvatettujen kasvien jätteitä kompostoituna humuksena eli kompostimultaa maaperänä tai lisätä kasvualustaan bakteerikantaa ja sientä niin saisi normaalin luonnollisen elävän kasvualustan myös sisätiloissa tai keinokasvualustoissa.