Miten taitava kasvattaja olet?

[Aji Inferno]

Koko chiliharrastus on suomen oloissa jotenkin niin uskomattoman absurdi juttu, etten itse osaa suhtautua siihen ylivakavasti. Joku voi tietenkin (ja saakin!) ajatella, että oma 12 vuotinen harrastukseni, jonka tuloksena yhä tunnen itseni vasta-alkajaksi ja täydelliseksi toopeksi, tekee minusta superluuserin asiassa.   Jos tämä olisi jokin kilpailu ja suoriutumistesti, se olisikin varmasti totta. Mutta itselleni chili on ollut nuo hienot 12 vuotta (ja toivottavasti vielä paljon lisää!) suuri ilon ja ihmetyksen aihe. Se, olenko saanut satoa enemmän, vähemmän, tai joskus lainkaan, ei ole merkinnyt niin paljon.

Parvekkeellani jo sukupuuttoon kuolleeksi julistettu villichili capsicum lanceolatum on ehtinyt kypsyttää kaksi satokauden ensi marjaansa. Toisen annoin tänään chilimielelle, joka kävi kylässä. Toisen... niin, kenties hyvinkin annan jollekulle toiselle. Koska kasvini on suora jälkeläinen ainoastaan kolmesta planeetallamme tunnetusta kasviyksilöstä Guatemalan vuorilta. Lähempänä jonkin eliön sukupuuttoa ei juuri voi olla. Siksi jokainen noista pikku kaunokaisista on todellinen aarre!

Vähän matkan päässä ainoastaan parilla Galapagos-saarella kasvava, äärimmäisen uhanalainen capsicum galapagoense alkaa yrittää kukkia. Ensi kertaa koskaan (minulla)! Mikä aarre karvaisine, tuoksuvine, hopeanhohtoisine lehtineen!

Ja sitten kaksi ultraharvinaista capsicum flexuosumiani Paraguayn viidakoista... Nuo sankarit tekivät mahdottoman: ne selvisivät viikosta -25..30 asteen pakkasessa ilman mitään ongelmia. Kaikki muut parvekkeellani tuolloin olleet kymmenet chilit kuolivat, kuten odottaa saattaa. Vanhempi yksilöni on näytellyt kuollutta jo kahdesti - sillä on tosiaan jo ikää. Mutta se ei luovuta! Ei kerta kaikkiaan. Taas se kasvattaa uutta kaunista lehteä ja haluaa kokea uuden kesän. Nuorempi kollegansa on kasvanut komeaksi ja on nyt täynnä kukannuppuja! Mikä on hienoa ja merkillistä noissa kahdessa, on se, että toisen marja on supermakea ja täysin tuleton, toisen ei-makea ja tulinen. Ja molempien kukissa on eriväriset täplät...  Sama laji? Vaiko eri laji? Arvannette, että teen kaikkeni pitääkseni molemmat nuo veijarit elossa mahdollisimman kauan!

Ja niin edelleen.

Chilissä on taikaa. Tai ehkä oikeammin on sanoa: kasvatuksessa on taikaa! Surkea parvekkeeni on tällä hetkellä pala Etelä-Amerikkaa ja sen ihmeitä. Joka päivä näen siellä jotain, mitä en ehkä enää koskaan tule eläessäni näkemään, jos päästän sen kuolemaan. Onko siitä kaikesta hyötyä minulle? Toisinaan on. Mutta on tai ei, onko sillä väliä? Elämä tarvitsee pikku taikaa!

[Rankkapanda]

Tässä vielä opettelun vaiheilla ja virheistään oppii. Olen niin monta kertaa kämmännyt, etten edes voi uskoa, kun olen kumminkin ohjeita lukenut vinopinon. Esimerkkinä reilu vuosi sitten yritin kasvattaa mustassa mullassa, sitten eräs sukulainen nakkasi chilini ulos keskellä kesää (olleet sisällä siis ilman tottumista aurinkoon), kuivuivat, ylikastelin ja ihme kuin ihme niistä 73 taimesta on vielä 12 hengissä (passiivihydroissa ja osa ämpärihydroissa) ja yksi kasvattaa ensimmäistä hedelmää. Osa on metrisiä, osa vieläkin 10 senttisiä, osa taas kasvaa hirveää vauhtia (ämpärihydrot kunniaan).

Tänä vuonna ostettuani pari cuttingboardia, tajusin kuinka halvalla olisi itse voinut rakentaa vastaavat halvalla. No eipä siinä, laitoin chilit sinne ja meinasi mennä päin ryteikköä taas, kun luulin, että biobizz oli vesiviljelyyn ja juuret meinasi mädäntyä alta aikayksikön, kun vesi meni pilalle parissa päivässä. Ihmeellä ovat vielä hengissä. Mutta nyt suunta on ylöspäin, kun natikka on tulossa saksasta, lannoitteet kunnossa ja muutenkin on jo vähän opittu virheistä.

Vielä viimeisenä kiitokset Aji Infernolle siitä marjasta ja oli ihan kiva jutella livenä jollekkin, joka ei pidä hulluna. Pitää ennen töitä kaivaa siemenet siitä talteen. Luulisi olevan helpompaa, kuin teikäläisen löytäminen .

[Aji Inferno]

Vielä viimeisenä kiitokset Aji Infernolle siitä marjasta ja oli ihan kiva jutella livenä jollekkin, joka ei pidä hulluna. Pitää ennen töitä kaivaa siemenet siitä talteen. Luulisi olevan helpompaa, kuin teikäläisen löytäminen .

Ei kestä - ilo oli minun puolellani!   Sitäpaitsi, mitä sillä väliä, mitä ihmiset meistä ajattelevat? Lanceolatumin kasvatuksessa on paljon enemmän tolkkua kuin vaikka seiska-lehden tilauksessa tai monessa ns. tavallisessa ihmisten tekemisessä.

[hessi]

vielä opettelemassa... sitähän tämä on elämän tappiin...
Mitä sitten tarkoitetaan taitavalla kasvattajalla?
Sitäkö että saa siemenet itämään? ( kaikki ei vaan idä )
vai sitä että saa mahti sadon? ( jokainen vuosi on erilainen)
tai että onnistuu talvettamaan chilejänsä vuodesta toiseen?
vai....?
Ekspertti ei ole varmaan kukaan, kasvun ihme riippuu niin monesta asiasta,
mutta ekspertti on jokainen joka on tyytyväinen omaan suoritukseen ja ihailee
omaa saavutustaan ja osaa ottaa sen epäonnistumisenkin positiivisesti, tästä opin
taas jotain uutta !
mukavaa ja antoisaa kasvattelua !

[MikaK]

Tavallaan toinen kausi, koska ensimmäinen oli muutama vuosi sitten tapahtunut herääminen. Kaupan chilistä siemenet multaan keväällä ja sitten 6 taimea yhdessä liian pienessä ruukussa. Kasvoivat hyvin kunnes unohdin kastella loman aikana ja tapoin kasvit

Tänä vuonna uusi yritys jopa etuajassa idätystä ja muutaman mutkan sekä ongelman kautta vajaa kymmenen kasvia elossa sekä satoa kypsymässä.

Ensi kaudeksikin on jo suunnitelmat olemassa ja taas on helppo parantaa tämän kauden tekemisistä. Samalla olen työkaverin saanut innostumaan chileistä ja hänellä kasvarissa Aji Cristallia kypsymässä.

[Tinke-80]

Täysin aloittelija mutta sitäkin innokkaampi!

- Tinke-80

[Kiksi]

Ensimmäinen satokausimenossa ja opettelemassa ollaan.

[Vihtakauppias]

Ensimmäistä kautta mennään, opettelemalla 

[Ryhis]

Täysi aloittelija. Mutta aion kehittää taitojani hitaasti, mutta varmasti.

[supi]

...ensiaskeleita täälläkin otetaaan. Ostin siemenet ihan päähänpistona ja kaikki taisivat peräti lähteä kasvamaan. Siitä innostuneena löysin nää sivutkin ja on ihan kiva lukea kaikkea mahdollista asiaan liityvää ja sen vierestä ja miettiä, mitä noille omille yksilöille tarttis tehdä. Rodusta ei mitään tietoo... Mukavaa syksyä kaikille.

[miikkaj]

Ensimmäiset chilini pistin pari viikkoa sitten itämään... tietysti vähänkään fiksumpi olisi malttanut odottaa vuodenvaihteeseen mutta kun on enemmän intoa kuin järkeä niin minkäs teet  Itämässä on Fataliilta muutamaa lajiketta ja Penan chileistä Lemon droppia ja paria muuta. Mukavasti on lähtenyt liikkeelle, paljon on täältä opittu - kasvatushyllykin tuli tehtyä täältä luettujen valaistusvinkkien perusteella. Kuviakin olen yrittänyt räpsiä muutaman päivän välein, omasta mielestä on ihan mukava katsella sitten myöhemmin millä vauhdilla nuo ovatkaan kasvaneet. Kasvuvauhti on kyllä järkkyä, saa nähdä mihin joudun talven mittaan noiden reilun 20 puskan kanssa, emäntä varmaan heittää pihalle 

[Xbow]

Ekspertti ... no ei vaisiskaan :p Nimeni ei koskaan ole ollut Pertti.

Aikas harjoitteluvaiheessa chilien kasvattelu täällä. Jatkuvaa opiskeluahan tuo on. Otan sen touhun täysin harrstuspohjalta, ei ole mitään tavotteita muodostua minkäänmoiseksi asiantuntijaksi. Vielä on paaaljon opeteltavaa, etenkin se, miten satoa saa hyvin. Idätystouhussakin on vielä haettava se oikea tuntuma, jos sitä edes onkaan... Joskus onnistuu idästys hyvin, rok rok rok, toisinaan taas mikään vähänkään vaikeampi ei suostu itämään, ei sit kirveelläkään. No, antaa chilien kasvaa ja tarjota maistiaisia, se on pääasia

Eli ruksi menee kohtaan "(x) kanada -  Vielä opettelemassa... ". Jotain toivoa on, kuten myös joitain chilejä, mutta täys amatööri olen ja tulen olemaan. Niinjuu ja pari vuotta 'kokemusta'.

[ridges]

5 chilivuotta takana ja hulluus kasvaa. Harrastus alkoi jokseenkin viattomasti nakkaamalla huonekasvien ruukkuun erinnäisiä siemeniä kaupan hedelmistä.Yllätyksenä kasvit lähtivät kasvamaan, saivat omat ruukut ja sitten oltiinkin jo matkalla. Väkevän ruoan ystävänä seuraavana vuorossa olivat chilit. Nyt olen jo ylittänyt rajan jolta ei ole enää paluuta. Chilit ovat vallanneet huonekasvien paikat ja lisää on tulossa. Poliisitkin ovat olleet kiinnostuneita kasvatuksistani ja ledien loiste varmasti ihmetyttää naapureita. Tulevaisuuden haaveena on jalostaa pakkasenkestävä suomichili.

[biblo]

Ensimmäiset kylvetty reilu viikko sitten joten melko aloittelija.

Fataliilta tilasin kun olin viikon verran tutkinut ensin mitkä lajikkeet kiinnostaa.Penaltakin innostuin tilaamaan parin kilon setin.

[bluesman]

 Aloittelija mutta olo on vähän niinkuin ekaa kertaa kalassa ja ekalla heitolla sais viistoistakiloisen lohen.
Eli kiitos chiliyhdistyksen ja foorumilla tietotaitoaan auliisti jakavien harrastajien. Tältä foorumilta sain herätyksen; kasveja voi kuulemma kasvattaa vedessä! Täytyy kyllä myöntää että 40 vuoden puutarhaharrastuksella on onnistumiseeni aikalailla vaikutusta. Samoin sillä että kasvukausi oli harvinaisen pitkä eivätkä tuholaiset juurikaan vaivanneet. Sain monta kottikärryllistä satoa. Samoin sattumoisin minulla oli vapaa-aikaa keväällä enemmän kuin koskaan aikaisemmin sitten työelämään siirtymisen.
En silti ole koskaan onnistunut esim.japaninretikan kasvatuksessa. Nostelin taas ylös sadon; kukkavarsia puolessa ja matojen reikiä toisessa puolessa. Sama toistuu vuodesta toiseen, 20 vuotta olen sitkeästi yrittänyt. Retikkaa tarvitaan kun tehdään japanilaista ruokaa. Taidan siirtyä meksikolaiseen sapuskaan.

[Marcelo]

Aivan aloittelija. Keväästä palstaa seuranneena innostuin kaupan haban siemenet pistin multaan. Kokeillaan niillä enste, sitte myöhemmin fataliilta tilatut siemenet kasvaan kevättä ja valoisempia kelejä vartoomaan.

[Untenmaa]

Normaali varmaankin.
Taitaa aika paljon riippua, mihin vertaa ja mitkä on tavoitteet. Oon kaks kautta kasvattanu vakavammin ja sitä enne pari kautta ihan parilla kasvilla.  Tavoite on ollut lähinnä saada maustetta ruokaan, ja sitä on kertynyt kuivattuna ja jauheena varmaan enemmän kun saan syötyä. Eli sen suhteen kaikki on sujunut erinomaisesti. Toisaalta en oo myöskään mitenkään sössinyt hommia mitenkään suuremmin, mitä nyt istutuksen ja sadonkorjuun välillä joitakin kasveja on hävinny. Ja sekin menee melkeinpä oman laiskuuden, saamattomuuden ja muiden kiireiden piikkiin. Eli intternetsin ohjeiden avulla en oo kokenu kasvatusta mitenkään vaikeaksi. Voisi siis sanoa, että olen melkein expertti. Mutta toisaalta en ole juurikaan kikkaillut minkään vesiviljelyn ja valojen kanssa, kasvatan helppoja peruspuskia enkä ole herättäny mitään lajia sukupuutosta tms. joten siinä mielessä olen aloittelija.

[Inca]

Taitaa olla neljäs vuosi menossa, viime kesä oli silti kerrassaan surkea Laitoin osan taimista liian myöhään, osa oli liian pitkään kasvarissa ja paleltui ja homehtui, habanerot eivät selvinneet edes taimivaiheesta  . Mutta kyllä sitä satoa on silti tullut ja tulee jatkossakin. Mukavaa näpertelyähän tämä on, vaikka aina ei ihan nappiin menekään.

[Jarza]

Vielä opettelemassa (ja näin todennäköisesti vielä mooonta vuotta). Ensin piti vastata, että kerrassaan toivoton, mutta keväällä istuttamani ensimmäiset chilini onnistuivat yli odotusten. Suurin osa pysyi melko pitkään hengissä (osa on vieläkin) ja satoakin sai just sen verran, että kunnolla tämän touhun makuun pääsi.

Nyt syyskuussa laitoin toisen satsin multiin ja näiden kasvien ennuste näyttää jo huomattavasti paremmalta edeltäjiinsä verrattuna, vaikka istuttamisen ajankohta ei mikään paras mahdollinen ollutkaan. Eli kai tässä on jotain jo opittukin, vaikka tulee edelleen tehtyä aika hurjia kämmejä.

[chi_prman]

Vielä opettelemassa...

No, tässä ensimmäisen sadon sain korjattua, 10-12 tainta istutin ja hiukan myöhään, että vasta kesällä sain sen kukkimaan, kun muilla näytti olevan jo "maistiaisia" -mitä seurasin täällä kirjoituksia. Oikeastaan tehnyt sen kummemmin, kuin kastelin ja katsoin. Kukinto oli mieletön (varmaankin satoja kukkia jokavarressa). Nyt kun en ole varmakaan "mitä lajia" nämä siemenet olivat (enkä ole nähnyt kuviakaan vastaavanlaisista -tai sitten "mielestäni" kaikki muistuttavat näitä kasvattamiani). Tulisuus, mitä olen tässä kaupasta hakenut, niin habaneron luokkaa, ehkä hivenen miedompia. Kooltaan paljonkin pienempiä -pitkulaisia kurttusia/poimusia. Tyytyväinen kuitenkin "aikaansaannokseeni" ... ensimmäinen kerta kun itse jotain duunasin, jota sitten söinkin -kasvattamalla. Näitä tuli reilut 2x 1½ litran maitopurkillista. Kuivasin osan ja noin puolet säilösin "etikka-mausteliemeen kera sipulin, pippurin ja öljyn."
Aiemmin touhunut noiden valkkareiden kanssa (vuosia). Nyt innostunut myös chileistä, vaikka niitäkin on tullut popsittua jo 80-90 luvun vaihteesta, silloin ne oli "huhuhuh auts" -juttuja.
Eka kerta oli muistaakseni stadissa "long way" nimisessä kiinalaisessa, kun söin valkosipulikanaa, johon lisäsin "pihkamaista" ruskeaa "tököttiä" ja sen maistamisen jälkeen haukoin henkeäni 10-15 min. ennen kuin sain sanottua mitään. Hätäpäissäni tilasin juotavaakin "koffia" kun siinä pöydällä oli KOFF`in olutmainos. Tarjoilija kuitenkin talutti tulikuuman kahvin ... tilasin "one  Koffi thanks" suomalaisittain.

Tästä alkoi kiinnostukseni jalapenoihin, peperoneihin ym ym ja nyt sitten jonkin videon myötä näihin "extrahotteihin", sekoituksiin-sörsseleihin ja tuoreisiin.

Ja se miksi itseni rekisteröin tänne, oli oikeastaan vain vaille kiitoksia ja kehuja chilifooruminväelle. Olen lueskellut täällä jonkin aikaa "tarinoitanne" ... vuodenpäivät -ainakin.
Lisäksi, kun löysin tuon "tupangi" aiheen, joka senkin on lähellä mielitekojani (ollut jo yli 40 vuotta) niin sekin sai tämän "chi_prman`in" tulemaan tänne joukkoonne. Lähinnähän mä olen "oppipoika" kasvatusasioissa, mutta sitäkin kiinnostuneempi/innostunut ja jatkoakin kasvattamisiin, kokeiluihin ym ym juttuihin meinaan pitää kohteenani.

että tässäpä tuli sitten pienoinen "esitelmäkin" itsestäni -ehkei sopivin paikka, mutta tuoreena-vihreenä kait tämä menee läpi näin?

Mitä tulee sitten kasvin "tappamiseen" ... leikkasin ruukussa olevat varret poikki ja vein biojätteiden mukana pönttöön. Ruukku jäin odottamaan multien tyhjentämistä tuonne pesuhuoneeseen, kostea ja valoinen paikka, niin johan siitä tyngästä lähti kasvamaan vihreetä. Nyt en raasikaan heittä tuota multineen pois. Eikä mulla ollut tarkoitustakaan että kasvattaisin tuosta enään mitään uutta, -vai kasvaisiko siitä, jos laittaisin joknunlaisen kasvilampun uusisato?

Ajatuksena on ollut, että laitan siemeniä itämään vuodenvaihteen tietämillä ja kun on aika, niin laitan ne parvekkeelleni kasvamaan, joka on katettu kuin kasvihuone.