maaliskuu 28, 2024, 10:22:21 ap

Uutiset:

Iloista kasvatuskautta !!


Kasvihuone

Aloittaja Tiina Parkkila, marraskuu 10, 2016, 23:37:11 ip

« edellinen - seuraava »

Tiina Parkkila

Suunnitelmissa uusi  iso kasvihuone. Olen miettinyt näiden  kahden mallin vahvuuksia ja heikkouksia. Pääpainon asetan tuulen ja myrskyn kestävyydelle, sekä lumikuorman alastulolle.

Vaihtoehdot:   pulpettikattoinen suoraseinäinen huone tai arkkityylinen ylöspäin kapeneva huone.

Suoraseinäinen malli antaa paremman kasvuleveyden kauttaaltaan, on ehkä kauniimpi katsella ja siten  sulautuu maisemaan ja pihapiiriin luontevammin.
Oletan kuitenkin, että tuuli tarttuu ärhäkämmin  pystysuoraan seinään, verrattuna arkin kaarevaan   ja ylöspäin kapenevaan, virtaviivaiseen muotoon. Mitä mieltä te muut olette asiasta?  :)

Lumikuorma tulee sujakasti alas jyrkältä arkin katolta, kun taas pulpettikattoa on vaikea saada riittävän jyrkäksi ilman, että huoneen korkeus nousee  ihan mahdottomaksi.

Huoneen oletettu leveys on 8 metriä ja pituus 25 metriä.  Arkkimallisena sen harjakorkeus on noin 4,5 metrin tienoilla. Pulpettikattoisena seinäkorkeudeksi ajattelin 3 metriä, jolloin korkeammalla puolella huonetta katon korkeus  todennäköisesti huitelisi  6 metrin tienoilla, mikä asettaa jo todellisia haasteita rakennusvaiheessa. 
 
Kuvassa veljeni arkki mallia oleva kasvihuoneen runko. Huoneen leveys 5 metriä ja pituus 8 metriä.   
https://photos.google.com/photo/AF1QipMqMf3g9Jx1XGzZRrQC7dMInrny6BFQcvPBiFYC

Trioniska

http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=10701.msg334892#msg334892

Teet tuommoiset kaaret mutta kohotat rakennelmaa metrin tai puolentoista suorilla seinillä (sokkeli tai kasvarikalvolla) niin leveys lisääntyy ja katto putsaa itsensä...
Aloitteleva kasvattelija jolla mopo "voi" lähteä käsistä
http://chilimuistio.blogspot.fi/
Kaudet vuodesta 2014

Ezmo

Kannattaa kysyä kunnasta, millaisen kasvihuoneen rakennuslupa antaa rakentaa. Noin isoa hallia ei varmaan nykypäivänä saa ihan oman pään mukaan rakennella.

Huru-ukko

Lainaus käyttäjältä: Ezmo - marraskuu 11, 2016, 10:02:49 ap
Kannattaa kysyä kunnasta, millaisen kasvihuoneen rakennuslupa antaa rakentaa. Noin isoa hallia ei varmaan nykypäivänä saa ihan oman pään mukaan rakennella.

Ei kannata. Rahaa palaa ja lupaviidakko. Ei niitten perään kukaan kysele ellei ole paskamaisia naapureita.

Ezmo

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - marraskuu 11, 2016, 10:08:55 ap
Lainaus käyttäjältä: Ezmo - marraskuu 11, 2016, 10:02:49 ap
Kannattaa kysyä kunnasta, millaisen kasvihuoneen rakennuslupa antaa rakentaa. Noin isoa hallia ei varmaan nykypäivänä saa ihan oman pään mukaan rakennella.

Ei kannata. Rahaa palaa ja lupaviidakko. Ei niitten perään kukaan kysele ellei ole paskamaisia naapureita.

Paitsi siinä vaiheessa, jos koko laitos romahtaa jonkun niskaan tai lämmitin syttyy palamaan ja tuhoaa koko kasvihuoneen. 200 neliön kasvihuone on jo melko iso, joten kustannuksia siihen tulee jo muutenkin aika paljon. Jossakin pienissä muutaman kymmenen neliön kasvihuoneissa on taas eri asia.

Tiina Parkkila

marraskuu 11, 2016, 16:21:24 ip #5 Viimeisin muokkaus: marraskuu 11, 2016, 18:57:26 ip käyttäjältä Tiina Parkkila
Lupa-asiat jne on tiedossa, olen jo  käynyt kunnantoimistossa juttusilla viime keväänä. Kokemäellä saa rakentaa haja-asutusalueella max 80 m2 huoneen pelkällä toimenpideluvalla.   

200m2 huone vaatii rakennusluvan, mutta sekään ei muodostu ongelmaksi, koska liimapuukaaren valmistajalta saa rakennuspiirustukset jne, eli se on vaan maksupoliittinen asia. Täällä maaseudulla on mukava tarkastaja, eikä  muutenkaan olla tiukkapipoisia  lupien kanssa.

Tonttinaapureita ei juurikaan täällä metsän ja peltojen keskellä ole.  Tonttini rajoittuu kolmelta  reunalta peltoon ja yhdeltä metsään. Naapurien kanssa on hyvät välit.

Lämmitystä ei ole tarkoitus huoneesen  laittaa, vaan 2x muovi saa toimia parempana lämmöneristäjänä, - verrattuna nykyseen 1x ratkaisuihin, joita kasvareissani on.

Eli mulla on tällähetkellä 4 kasvihuonetta, jotka keväällä ja alkukesällä rakensin: 45 m2 alumiinikaari tunnelihuone, n. 7 m2, 20 m2 ja  30 m2  kokoiset  puurunkoiset huoneet, joista yhdessä pulpettikatto.  Nyt kuitenkin haluan yhden kunnollisen huoneen, jossa on tilaa ja korkeutta riitävästi. 

Mikäli joskus tulevaisuudessa haluan lämmittää kasvihuonetta, sitä ennen pieni osa huoneesta eristetään omaksi osastokseen, jota lämmitetään.

Mutta se ei ole ajankohtaista nyt, eikä ne asiat vielä ole olennaisia,  ainakaan tässä vaiheessa.  ;D

009 nimimerkillä kirjoittava  henkilö on   näemmä ;) juurikin minun  veljeni, eli on sama  kasvihuoneen runko  kyseessä (josta kuvalinkin  laitoin kysymykseni mukaan). Tuo hänen huone on aiwan ihana (vaikka saisikin olla 15 m pidempi) ja kelpaisi kyllä minullekin kernaasti, mutta se on hänen huone, ei minun.

Nyt kun kerran omaa kasvihuonetta suunnittelen, haluan siitä just sellasen  mikä vaan pihalle mahtuu, ettei  taas tarvia kohta olla rakentamassa uutta.

Eli leveyttä ja korkeutta saa olla reilusti, koska kasvit siitä hyötyy.   Oma alumiinikaari tunnelihuone on 4,5 m leveä 2,65 m korkea ja se todella aivan  liian matala jo tomaateille. Melonit tarviaa vielä korkeamman, kuten varmasti hyötyvät isokasvustoiset chilitkin korkeammasta huoneesta. Leveyskin on aina vaan pelkkää plussaa, koska ilma vaihtuu paremmin kun ei ole niin ahdasta ja ylöskin jää tyhjää tilaa.

Nyt osa tomaateista   viiletti loppukesällä vaakatasossa  kiinni katossa,  koska   ei ollut alaslaskusysteemiä.   
Vesi-, hunaja ja  sokerimelonit, sekä sitruunakurkut piti ohjata kasvaan puoliksi vaakatasossa, koska  ne kasvoi hetkessä useita metrejä, eli katto tuli vastaan alta aikayksikön. 

Itse en osaa, enkä pysty liimapuukaaria tekemään, koska se vaatisi mm. asianmukaiset lämpimät verstastilat, joita ei ole.  Alkuun ajattelin rakentavani  liimapuukaaret olkkarissa. (En tuolloin osannut ajatella, miten haasteellisesta ja kenties suttusesta urakasta olisi kyse. Tuollaisia liimoja ei kuulemma voi alkaa ees asuinrakennuksessa sutikoimaan, jos siellä samaan aikaan asutaan).

Mulla ei ole alkeellisintakaan kokemusta liimapuukaarien teosta. Serkkuni mukaan (valmistanut veljeni huoneen)  liimapuukaaria on todella hankala   yksinään tehdä ja hän sentään on käsistään taitava ja voimakas raavas mies. Hän otti   puutavaran omasta metsästään ja ne itse  sahasi omalla sahallaan.
Hänen kantansa on, että minun kannattaa ostaa valmiskaaret, koska lähes sama raha menee tarvikkeisiin, mikäli ollaan ostopuun varassa.

Kyselin kyllä puutavaran hintoja monestakin  eri liikkeestä ja sahoilta. Tuollaiseen 200 m2 huoneen liimapuukaarien valmistukseen tarvittava  pelkkä höylätty vähäoksainen puutavara  maksaa jo 1500 euroa. Lisäksi isoja  puristimia tarvittaisiin 7 kpl ja ne ei voi olla mitään  rimpuloita, koska se puristimen väliin  jäävä puuaines on 150-160 mm paksua, eli liimattaisiin 9 tai 10   ripaa päällekkäin. Ripa siis  16 mm x 50 mm.

Sen jälkeen kun kaaret on tehty, ne pitäisi saada sutikoitua jollain lahonestoaineella vähintään kertaalleen, mielellään pariin otteeseen ja päälle valkoinen  kasvihuonemaali. Eli tarvitaan puristimien lisäksi myös liimaa, lahonestoainetta, maalia, suteja...ja ne kaikki maksaa.

Tarvikkeet tulis maksaan todnäk noin  2000e (kenties ylikin?) + navettasuulin lämmityksestä koituvat kulut + kaikki se  työ ja tuska kun kokemattomana yrittäisin nykertää  liimapuukaaria ja saisin todennäköisesti  osin sutta ja sekundaa aikaan.
Valmiit laadukkaat liimapuukaaret (11 kpl)  maksaa 8 x 25 m  huoneeseen 2250 euroa ja ne on siis painekyllästetty ja valkoiseksi maalattu valmiiksi.   :)

Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen, joka mieltäni askarruttaa: Onkohan kasvihuoneen muodolla  miten suuri vaikutus tuulen ja myrskyn kestävyyteen? (puutavaran paksuus, oikea  rakennustekniikka jne vaikuttaa tottakait), mutta....

miten suuri merkitys lienee sillä, onko kysesssä arkki mallia oleva kasvihuone, vaiko suoraseinäinen  pulpettikattoinen kasvihuone?  :)


Huru-ukko

Tuon kokoisena vaatii kunnollisen (valetun) anturan ympäriinsä. Sinulla lienee tarkoitus valaa laatta pohjaksi, joten perustus tulee siinä samalla.

Koska valmiskaaret, ne kestää Suomen myrskyt; ainoa heikko paikka tulee silloin kaarien kiinnittämisessä.

Itse valaisin laattaa kiertämään korotuksen 30-50 cm korkeana, jonka raudoittaisin 8-10mm harjateräksillä. Korotus samanlevyisenä kuin kaaren paksuus.
Korotukseen on helppo sen jälkeen molemminpuolisena sinkityillä levyillä kiinnittää veto/kiila ankkureilla betoniin, ja puuruuveilla kaariin.

Onneksi mulle riittää oma koppero  :D.




Tiina Parkkila

marraskuu 11, 2016, 23:29:12 ip #7 Viimeisin muokkaus: marraskuu 12, 2016, 00:02:29 ap käyttäjältä Tiina Parkkila
Ei tarvitse olla välttämättä valettua pohjaa....vaikka kyllähän se komia olisi , mutta turhan kallis, eikä minun käytössä välttämätön.  :) Esmes kevytharkkosokkelia vois harkita huoneen ympäri.


En  näe tarpeelliseksi tai ees järkeväksi (lue: surkiita on köyhän  elämä!  ;D ) valaa betonilattiaa harrastajahuoneeseen, koska se nostaa kustannuksia turhaan. Ei ole tarkoitus viljellä ympärivuotisesti, eikä saada elantoa viljelyksistä. Huoneeseen voi tehdä jonkun  pienen  oman osaston, jota mahollisesti lämmittää. Sen tilan voi  sitten SPU-   tai FINFOAM levyillä eristää maasta ja siten pidentää kasvukautta lämmityksen kera. 
Haluan  vaan ison ilmavan  kesäkausihuoneen 2x EVAkalvolla. Ykkösvaatimuksena on, ettei   heti tila lopu kesken, niin kuin nykyisistä neljästä pikkuhuoneestani. Sen tarvitse  olla mallia luxus, eikä voittaa maailman kaunein kasvihuone kilpailuakaan.     Kunhan on hinta-laatu suhde kohillaan  ja soveltuu tarkoitukseensa, niin se riittää vallan  mainiosti.   :P 

Ympärivuotisesti lämmitetyissä EVAkalvohuoneissa ei kauppapuutarhoillakaan  ole vältämättä aina  muualla betonia kuin sokkelissa, sekä esim. 100m pitkän ja 20 metriä leveän  huoneen puolessavälissä niin,  että se keskikäytävä jakaa huoneen "kahdeksi avoimeksi osastoksi"...   Tai huoneen päädyssä, mikäli pääsisäänkäynti on sieltä.
Aina ei edes ammattiviljelmillä ole betonilattiaa, vaan maapohja, eli hiekkapatja, jonka päälle esim. laitetaan joka vuosi uusi mustavalko  muovi; valoa heijastamaan ja pitämään käytävät siistinä. 
----
Kävin katsomassa erästä käytöstä poistettua  7 x 40 m (vai olikohan 8 x 40 m? muisti pätkii...) itsetehtyä kasvihuoneen liimapuurunkoa. Korkea ja arkin mallinen rakennelma. Ei ollut siinäkään betonilattiaa tai betonisokkelia. 

Kyseinen kasvihuone oli  pellolla pystytettynä hiekkapatjan päällä, missä tosin nyt jo kasvoi rikkakasviheinikkoa.     
Olivat poranneet jonkun metallisen ruuviankkurin maahan jokaisen kaaren alle ja kipanneet betonia siihen saman kuoppaan. Huoneen alapuu oli kiinnitetty siihen "ruuviankkuriin" ja kaaret oli kiinnitetty alapuuhun  kulmaraudoilla.  :D

Betonia  ei ollut maantasolla näkyvissä, mutta huonetta myyvä henkilö kertoi, että kaarien kohalla on  betonimöykyt maan alla, mikä ankkuroi rakennelman  maahan, ettei tuuli vie  huonetta mennessään.  Se huone oli vielä melko avoimella tuulisella paikalla.

Tulevan kasvihuoneeni paikka on pihan aurinkoisin ja suojaisin tuulen suhteen.  Pohjoisen puolella on 7-8 m korkea ja noin  25 m pitkä kuusiaita (ihan lähes kiinni kasvihuoneessa koko pituudeltaan), eli se suojaa täydellisesti pohjoisen puhurilta.
Etelän  puolella on sankka metsä, lännessä asuinrakennus   ja   vanhoja hedelmäpuita.  Idässä vanhoja koivuja 3 kipaletta ja niiden takana peltoaukea.  :P   

Synnyinkodissani  oli myös aikanaan suunnilleen 8 x 20 m (8 x 25?) kokoinen muovihuone  hiekkapatjan päällä. Ei ollut betoni lattiaa, eikä betonianturaa. Oli kuitenkin ankkuroitu  maahan käsittääkseni jonkunsortin paaluilla. 
Hyvin se  toimi vuosikaudet, kunnes lumi sitten teki tuhojaan kaarille. Tosin se huone ei ollut arkin muotoinen, vaan hiukkasen matalampi malliltaan. :)


 

Tiina Parkkila

Tuli vielä mieleen, että haluan myös kokeilla (osassa huonetta)   kasvattaa maapohjassa kasveja ja seurata,  miten se esim. vaikuttaa niiden kasvuun ja kehitykseen, mutta varsinkin kasvisten makuun. 

Sitten kun on iso huone, sinne voi istuttaa vaikkapa viinirypälettä, muutaman eksoottisen hedelmäpuun jne,  jotka ehdottomasti hyötyvät maapohjasta, ettenkö sanoisi, että suorastaan tarvitsevat maapohjan viihtyäkseen, jotta saavat työntää juurensa syvälle maahan.  Niiden alle sitten kiva pieni kaffettelupaikka. :P

Ezmo

Minä jättäisin betonilattiaan aukkoja, joissa on maapohja.

Tiina Parkkila

marraskuu 15, 2016, 23:11:56 ip #10 Viimeisin muokkaus: marraskuu 15, 2016, 23:25:03 ip käyttäjältä Tiina Parkkila
Betonisokkeli  varmaan olisi hyvä olla olemassa, mutta  en oikein omaan käyttööni välttämättä   halua  betonilattiaa. Tarkoituksena siis kasvattaa maapohjassa (ainakin kokeilumielessä, todennäköisesti pidempäänkin) myös tomaattia, chiliä, paprikaa, melonia ja kurkkuakin, ei pelkästään  trooppisia   hedelmäpuita ja viinirypälettä.

Betonilattia on myös joustamaton ja todella kova, eli ei ole hyvä selkävaivaisen henkilön työskentely alustaksi. Joustava pehmeä  maapohja on selkäystävällisempi vaihtoehto ja miellyttävä myös paljaan jalkapohjan  tepsutella.  :P
Maapohjaviljelyssä on helpompi pitää kasvualustan kosteusolot tasaisena kuin laari-, ruukku- tai laatikkoviljelyssä. 

Koska kasvualusta ei vaihdu (uuteen puhtaaseen) jokavuosi, on oltava käytössä viljelykierto, jotta taudit ja tuholaiset ei pääse liiaksi riehaantumaan. Viljelykierron järjestäminen maapohjassa on haasteellista, ellei jopa mahdotonta,  mikäli suurin osa lattiasta olisi betonilla. :)

Tässä voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto puurungoksi..jos tekisi vähän jyrkempänä toteutuksena.

https://www.youtube.com/watch?v=nOGV3ucTLsE

Trioniska

Tai sitten ajattelee homman toisinpäin https://youtu.be/30ghnDOFbNQ  8)

Aloitteleva kasvattelija jolla mopo "voi" lähteä käsistä
http://chilimuistio.blogspot.fi/
Kaudet vuodesta 2014

Maikeli

Ei varmaan tuu kosteusvaurioita taloon  ::) ilman kasvihuonettakin ihan seinän vieressä olevat kasvit helposti homehduttavat/lahottavat seinän

Tiina Parkkila

Joo, aikas makee tuo Ruotsin  malli. Eikä maksa paljon.. ;) Olen tota videota kattellu useamman kerran aikasemminkin.  :D