Lainaus käyttäjältä: "Nike"Hyvä jätkät. Nyt syksyn lähestyessä olisi hyvä alkaa suunnittelemaan tuota "aji Perkele"-projektia ensi kesälle. Mulla on ainakin melkein puolitoista aaria avomaatilaa jossa kokeiluja tehdä. Pitäisi varmaan miettiä potentiaaliset ehdokkaat kasveista,ja sitten jotenkin jakaa niitä porukan kesken. Itse ainakin haluan kokeilla eri Pubescenseja,koska parvekkeella pitämäni Rocoto Rojo kesti keväällä mukavasti +5:n asteen yölämpötilat (ja alkoi tuolloin kukkia), ilmojen lämmettyä pudotti nuppunsa,ja nyt syksyn tullen se puhkesi uudestaan kukkaan. Pitäisi kanssa yrittää saada jostain Flexuosumeja toisista siemenistä kuin Tommin,jos kerran ne eivät suostu itseään onnistuneesti pölyttämään.

Ja kannattaisi ehkä myös harkita Venäjällä jalostettuja lajikkeita; esimerkiksi Suomessa viihtyvät ulkotomaattilajikkeet ja talvivalkosipulihan ovat sieltä kotoisin.

Ja näin. Olisi varmaan sopiva aika ruveta keskustelemaan tästäkin aiheesta vähän syvemmin ja käytännönläheisemmin.

Mm. kokeillaanko millä lajikkeilla kokeillaan, millä kasvualustalla ja eritoten, käytännön jalostusneuvoja.

Aloitetaan, toverit  :)

Ensimmäisenä muuttaisin nimeä. Tämänniminen projekti kun on jo ollut kokeneemmilla vireillä/meneillään jo pitkään, olisi ikävä astella muiden varpaille nimen suhteen.

Ehdottaisin isänmaallista nimeä Aji Finlandia :)

Lähtökodiksi voitaisiin tähdätä kohtalaista kokoa (yli metri korkeutta, kunnolla leveyttä, mallia puska), reipasta satoa, aikaisuutta ja ennenkaikkea hyvää makua.

Mitenkäs jakselee gurujen flexuosumit? Sieltä voitaisiin saada sitä kylmänkestävyyttä, kuten parista muustakin lajikkeesta.

Itse olen tykästynyt monen baccatumin makuun; Aji Cristal ja Lemon Drop ovat loistavia maultaan, eivätkä edes hitaimmasta päästä. Kun Cristal pääsee vauhtiin, tulee palkoa muutamassa viikossakin ihan mukavasti, etenkin hydrossa.

Jos saataisiin lainattua makumaailmaa tuolta baccatumien satumaailmasta, tuotua hieman kylmänkestävyyttä (hallankestävyys lienee ensimmäinen virstanpylväs, eli ei risu pistä pillejä pussiin heti ensimmäisen vilpoisan yön jäljiltä) ja kehiteltyä makua johonkin omaperäiseen suuntaan.



-Sale

Lainaus käyttäjältä: "SarkkaS"Ensimmäisenä muuttaisin nimeä. Tämänniminen projekti kun on jo ollut kokeneemmilla vireillä/meneillään jo pitkään, olisi ikävä astella muiden varpaille nimen suhteen.

Ehdottaisin isänmaallista nimeä Aji Finlandia :)

Aji Perkele olis vaan niin paljon siistimpi nimi ;( Se kiteyttää Sitä Jotain paljon paremmin kuin Aji Finlandia, joka minusta kuulostaa aika paljon heinältä, joka on herkkä kuin Mimosa, maistuu hennosti mintulta ja pitää korkeaa, viheltävää ääntä (älkää kysykö mistä tuo ääni tulee, en osaa vastata).

Mutta tottahan se on, että nimen näpistäminen voisi olla vähän varpaille tallomista...

Ottakaa tuosta Finlandiasta vielä Aji pois.. parempi niin.

Pelkkä Finlandia.


Mutta kyllä se Aji Perkele paras on. On se niin.. tunteenomainen. Kuten:  "Ai saatana ku sattuu".

Siis ideahan olisi saada siitä lajike joka selviäisi suomen luonnossa talven yli (siemeninä luonnonvaraisena tai monivuotisena). Siinä on niin paljon jo tekemistä että turha vielä miettä mitään maku tai kokovaihtoehtoja :D

Lainaus käyttäjältä: "Makee"Siis ideahan olisi saada siitä lajike joka selviäisi suomen luonnossa talven yli (siemeninä luonnonvaraisena tai monivuotisena). Siinä on niin paljon jo tekemistä että turha vielä miettä mitään maku tai kokovaihtoehtoja :D

Noh, tuon tavoitteen saavuttamiseen voi mennä kymmeniä vuosia. Sen sijaan hyvin hallaa kestävän kasvin voinemme saada aikaan jo viidessä-seitsemässä vuodessa?

Pistetään vielä lusikkaa nimisoppaan. 'Perkele' olisi kyllä aika jyrkkä nimi. Finlandiasta sen sijaan tulee mieleen (http://www.pjgh.pwp.blueyonder.co.uk/saab/specials/images/1979%20GLE%20Finlandia%20Edition%20%5BFinland%5D.jpg)  

:wink: Ehdotan siis, että nimi kuvastaisi pohjoista ulottuvuutta jollain muulla tavalla. Olisiko Aji Borealis liian vaikea?  :wink:

Jospa sille tehtäisiin pirullinen kaveri sille Perkeleelle. Ainakin omasta suusta tulee paaaaljon useammin tappotulisen chilin pureskelun lomassa

"Aji Saatana"

Viittaus infernoon (helvetin tuli), kipuun ja meikäläisiin.

Do we have a deal? ;)

EDIT: Hieman tarinaa vuodelta 2021.

Suomalaiset chiliharrastajat aloittivat jalostustyön vuonna 2006. Viisitoistavuotisen työn tuloksena syntyi muutamia kylmää suhteellisen hyvin sietäviä lajikkeita, tulisimpana ja tunnetuimpana "Aji Saatana", jonka tulisuutta voi verrata mm.  kuuluisaan Habaneroon, joka luetaan maailman tulisimpien joukkoon. Nimi tuleekin juuri siitä sanonnasta, joka useimpien syöjien suusta kuuluu kyseistä chiliä syödessä. Chiliyhdistyksen perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Pertti Viitanen luonnehtii chiliä näin: "Kyllähän tämä on ihan mukava mauste, mutta siitä saa vieläkin paremman valelemalla se ensin Blair'sin lisäaineilla, esimerkiksi 2 miljoonan Scoville-yksikön soosilla".


-Sale

Lainaus käyttäjältä: "SarkkaS"Jospa sille tehtäisiin pirullinen kaveri sille Perkeleelle. Ainakin omasta suusta tulee paaaaljon useammin tappotulisen chilin pureskelun lomassa

"Aji Saatana"

Viittaus infernoon (helvetin tuli), kipuun ja meikäläisiin.

Do we have a deal? ;)

EDIT: Hieman tarinaa vuodelta 2021.

Suomalaiset chiliharrastajat aloittivat jalostustyön vuonna 2006. Viisitoistavuotisen työn tuloksena syntyi muutamia kylmää suhteellisen hyvin sietäviä lajikkeita, tulisimpana ja tunnetuimpana "Aji Saatana", jonka tulisuutta voi verrata mm.  kuuluisaan Habaneroon, joka luetaan maailman tulisimpien joukkoon. Nimi tuleekin juuri siitä sanonnasta, joka useimpien syöjien suusta kuuluu kyseistä chiliä syödessä. Chiliyhdistyksen perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Pertti Viitanen luonnehtii chiliä näin: "Kyllähän tämä on ihan mukava mauste, mutta siitä saa vieläkin paremman valelemalla se ensin Blair'sin lisäaineilla, esimerkiksi 2 miljoonan Scoville-yksikön soosilla".


-Sale

hienoa tekstiä pojat, ja tytöt.
oma ehdotukseni olisi ircissä syntynyt aji percules. perusteltuna  tarkoittaa samalla perkelettä(perus suomalainen voimanimi), herculesta(suuri ja mahtava), sekä samalla tulikuonojen rentoa asennetta+huumorintajua..
mutta samapa tuolla nimellä on väliä...

Joo,eiköhän sitä nimeä ehdi vielä matkan varrella pohtia  :wink:

Itseäni kiinnostaisi tietotaito,jos sitä on; niin ainakin aikaisimmista Pubescens- lajikkeista. Ja sitten tuo Flexuosumin siementen saaminen; Tommi tai Jukka, lienette ainoita (?) jotka niitä voisitte jostain saada? Toisaalta olisi ehkä myös vaivanarvoista ottaa yhteyttä tuonne Hollannin CGN-siemenpankkiin yhdistyksen nimissä; sieltä minulla on ainakin positiivisia kokemuksia. Myös USDA:an voisi lähettää "virallisen" anomuksen sopivalla kapulakielellä höystettynä; toisaalta- USDA:n tietokanta on ISO,ja ei hirveän käyttäjäystävällinen, sitä pitäisi kahlata ajatuksella läpi ennen kuin ottaa yhteyttä.

Ja ikävä tosiasiahan taitaa olla,että kaikki tälläiset "villiytyneet" lajikkeet,jollaista jossain määrin tässäkin yritetään aikaansaada,eivät ole niin näyttäviä,makoisia tai satoisia kuin "kaupalliset" lajikkeet. Eli,kannattanee heti alkuun luopua ajatuksesta että mikään Aji Cristal kukkisi suomalaisen korven pimennossa.

Lainaus käyttäjältä: "SarkkaS"

"Aji Saatana"

Viittaus infernoon (helvetin tuli), kipuun ja meikäläisiin.

Do we have a deal? ;)

Yes, we do  :wink: Toi ois kyl loistava. Mikäs sen hauskempi, kuin lajike, jonka nimi pitää sensuroida koulukirjoista  :lol:

Ja eikun töihin!

Aji Perkeleen nimen kai jonkin sortin (muistelisin) "keksijänä" silloin ajanlaskumme alussa, luovutan omalta osaltani tuon nimen Chiliyhdistyksen vapaaseen käyttöön ilomielin! :)  

Sillä minustakin se kiteyttää jotain hyvin syvää suomalaisuudesta... ;)

Hienoa, kiitoksia Tommille :)

Voidaan sitten tarvittaessa säästellä näitä Perculeita ja Saatanoita toisille projekteille.


-Sale

Kyllä Aji Perkeleessä vain on sitä jotain tyyliä 8) . Maailmallahan tämä viittaa yhta vahvasti Suomeen kuin esim. Aji Finlandia, mutta sisältää suomalaisille mukavan tunnelatauksen. Mikäs sen paremmin kuvaisi sitä pientä takatalvessa hengestään taistelevaa ja ukkosmyrskyssä lehtensä menettänyttä chilin poikasta kuin nimistä jaloin, Aji Perkele.

Tässä vaan mietin, että onkohan tuo siemenen talvehtiminen sittenkään se ongelma jos kerran siemenet kestävät pakastamista. Suurin ongelma tuossa uuden lajikkeen luomisessa on saada se itämään tarpeeksi aikaisin, jotta se ehtisi jatkamaan sukuaan kesän mittaan.
Siemenen tarvitsisi itää heti lumien sulattua ja pienen taimen kestää hallaöitä. Siinä sitä haastetta vasta onkin.

Lainaus käyttäjältä: "Espelt"Siemenen tarvitsisi itää heti lumien sulattua ja pienen taimen kestää hallaöitä. Siinä sitä haastetta vasta onkin.

Siinäpä voisikin olla ensimmäiset tavoitteet: nopea ja luotettava itävyys sekä hallankestävyys pienestä pitäen.



-Sale

-Siemenet kestävät pakastamista KUIVINA; eivät mitenkään välttämättä märkinä. Missä Suomessa voisivat siemenet päästä pysymään kuivina maassa pakkasiin asti?
-Toinen lähestymistapa: perennamainen tai lehtensä pudottava, lepotilassa talvehtiva chili? Tepin-kokeiluni jo osoitti, että ainakin jotkin chilit pystyvät menemään syvään lepotilaan ja selviämään hengissä kuukausien ajan ilman vettä ja valoa matalassa lämpötilassa. Se, kuinka matalia lämpötiloja lepotilainen chili saattaa kestää, on vielä arvoitus. Ko. tepinissä on muuten jo marjoja, hyvässä lykyssä ehtivät vielä kypsymään ennen talven tuloa, tosin kasvarissa. Ensi talvena saatan hyvinkin kokeilla tepinin rajoja esim. heittämällä sen muutamaksi kuukaudeksi hankeen... kun se ensin on tiputtanut lehtensä ja mennyt syvään lepoon.

Mä olen kyllä hyvin skeptinen sen suhteen että aikuinen kasvi talvehtisi...
Siemenissäkään tuskin ongelma on se etteivät keväällä itäisi, ennemminkin Suomen pitkä kevät jossa yöpakkasia riittää usein juhannukseen asti tuo ongelmia hennoille taimille.

...vai pitäisikö kehittää vain alusta asti niin, että se kasvi kestää mahdollisimman hyvin talvea, kylmää jne.

Kyyyyyyllähän sitä on vaikka mitä kriteerejä asetettava, jos tosiaan haluaa sen kasviksen kunnolla talvehtivan. Mutta täytyy ensin saavuttaa nuo vähäisemmät etapit  :)

Minä peittelin viimesyksynä tuoreita kuivaamattomia chilinsiemeniä maahan tontin nurkille. Kuukausi sitten havaitsin siementen itäneen, mutta kasvit eivät ole paljoa kasvaneet, eli eivät varmaankaan ehdi edes kukkimaan ennen pakkasia. Paikka missä ne ovat on aika huonoa ja laihaa maata, mutta villit physalikset näyttävät viihtyvän niillä nurkilla.

Kukkapenkkiin on myös ilmaantunut pari pikkuista chilintainta ja yhdessä rääpäleessä on jo nuppujakin. Jätin penkissä olleet korstechilit talveksi paikoilleen ja niistä on tainnut pudota muutama marja tai siemen penkkiin.  Keväällä kokeilin kylvää talven ulkona olleitten chilien siemeniä purkkiin, mutta ne eivät itäneet, ehkä en sittenkään antanut niille riittävästi aikaa.

Siemenet siis saattaisivat selvitä itämiskykyisinä Suomenkin talvesta, mutta itäminen taitaa olla liian hidasta.

Eikö kannattaisi pyrkiä lajiin, mikä tarvitsee ihmisen apua idättelyssä, mutta kasvaa hyvin ja tuottaa nopeasti pihamaalla ilman kasvihuonetta.

Lainaus käyttäjältä: "svalli"Eikö kannattaisi pyrkiä lajiin, mikä tarvitsee ihmisen apua idättelyssä, mutta kasvaa hyvin ja tuottaa nopeasti pihamaalla ilman kasvihuonetta.

Vai lajikkeeseen...? Kasveilla on niin sekavaa, että mikä nyt ihan tarkalleen ottaen on laji ja mikä lajike, mutta pistäisin kyllä melkein pääni pantiksi siitä, että nyt kyseessä on lajike.

Kuitenkin näin kasvatuksen kannalta minustakin olisi oleellisempaa saada näin alkuun aikaan lajike, jonka kestää viileämpiäkin säitä niin keväästä kuin syksystä, ja jonka uskaltaa laittaa pihalla hyvissä ajoin ilman pelkoa siitä, että jos nyt lämpötila tippuu turhan alas, niin delaako kasvi vaiko eikö delaa... Ehkä talvehtiminen ja itäminen olisi sitten se seuraava etappi?

Olisiko fiksua niin, että valitaan lopullinen tavoite (vaikkapa heinä joka kestää kylmää niin yökylmillä kuin talvellakin ja osaa talvehtia ihan omia aikojaan ilman kummempia apuja) ja tälle suorastaan pelottavan kunnianhimoiselle tavoitteelle sitten valittaisiin sopivia välietappeja, kuten se kasvin kesänaikainen kylmänkestävyys, tietyt talvehtimisominaisuudet ym. ja sitten niitä välietappeja yksi kerrallaan hakemaan? Tai mistä minä tiedän vaikka tätä olisi jo suunniteltukin kun kerran jotenkin tutulta kuulostaa, mutta en kyllä muista...  :D

Juuri näin; eihän sitä Sputnikista seuraavalla viikolla vielä kuuhun menty. Käytettiin ensin sitä Gagarinia siellä ylhäällä, tuotiin alas ja alettiin sitten miettimään hommaa eteenpäin.

Välietappi 1: chili, joka kestää 0-asteiset kelit ilman mitään oireita
Välietappi 2: chili, joka kestää kevyttä hallaa hieman isommassa koossa
Välietappi 3: chili, joka kestää taimivaiheessa hallaa
.
.
.
Välietappi X: chili, joka talvehtii itsenäisesti ja onnistuneesti koko Suomen alueella, Hangosta Lappiin.

Tästä jatketaan.



-Sale

Sitten niitä keinoja tarvis keksiä ja käytännön toimiin ryhtyä

Tarvis varmaan risteyttää pari hyvin kylmää sietävää lajia ja tehdä kokeita isolla määrällä f0 ja f1 sukupolvia. Olosuhteet vaan pitäisi olla niin että vain pieni osa kasveista selviää.. Käytännössä joku kasvihuone jota pystyisi pienissä määrin lämmittämään ja pitämään lämpö vielä kohtuullisissa rajoissa. Näitä resursseja vaan ei kovin monella ole..

Lainaus käyttäjältä: "Makee"Tarvis varmaan risteyttää pari hyvin kylmää sietävää lajia ja tehdä kokeita isolla määrällä f0 ja f1 sukupolvia. Olosuhteet vaan pitäisi olla niin että vain pieni osa kasveista selviää.. Käytännössä joku kasvihuone jota pystyisi pienissä määrin lämmittämään ja pitämään lämpö vielä kohtuullisissa rajoissa. Näitä resursseja vaan ei kovin monella ole..

...tai sitten rääkätä näitä samoja kasveja esim. syksyllä, kun niistä on jo sato kerätty. Säilöä joka kasvista siemenet ja merkata, mikä mistäkin kasvista oli, ja sitten katsoa, mikä kasveista sietää kaikkein pisimpään kylmää ulkoilmassa, vaikkapa parvekkeella. Kun pudotuspelin voittaja on selvillä, pistää sen heinän siemenet itämään. Ja taas sama rumpa...

"Tarttis tehrä jotain.." ;)

Nyt pitäisi sitten miettiä sotasuunnitelmaa ja jakaa tehtäväkenttää hieman useammalle kasvattajalle, mahdollisuuksien mukaan.

Tepin taisi olla annuum-risu. Mitenkäs tämänhetkinen tepin-tilanne - onko kenelläkään kukkivaa tepiniä? Joku lajiketta kasvattanut voisi heittää hieman kokemuksia lajikkeesta.

Flexu on toinen jännä lajike, josta voi hyvinkin olla pohjaksi tälle projektille. Onko flexuosumeista tänä vuonna ylipäätään saatu jonkinlaista määrää itämiskelpoisia siemeniä? Minkälaisia itämisaikoja olette kokeneet? Oletteko käsitelleet siemeniä mitenkään? Ainakin joidenkin villichilien kohdalla voisi olla paikallaan ohentaa siementen kuorta liimaamalla tulitikkurasian sisäpintoihin hiomapaperia ja ravistelemalla siemeniä siellä. Tämä simuloi siis linnun vatsaa ja heikentää siemenen kuorta.



-Sale

Lainaus käyttäjältä: "tknummelin"
...tai sitten rääkätä näitä samoja kasveja esim. syksyllä, kun niistä on jo sato kerätty. Säilöä joka kasvista siemenet ja merkata, mikä mistäkin kasvista oli, ja sitten katsoa, mikä kasveista sietää kaikkein pisimpään kylmää ulkoilmassa, vaikkapa parvekkeella. Kun pudotuspelin voittaja on selvillä, pistää sen heinän siemenet itämään. Ja taas sama rumpa...

Mutta jos otat jonkun vakiintuneen lajikkeen niin ei sen sisällä hirveemmin erilaisia muotoja ilmene. Pitäis siis risteyttää lajikkeita jotta saadaan iso geenipooli josta sitten siedättämällä taimia kylmässä (isoa joukkoa!) saataisiin karsittua mahdollisesti sopivia geenejä jotka mahdollistavat kylmänkestävyyden

Lainaus käyttäjältä: "Makee"

Lainaus käyttäjältä: "tknummelin"
...tai sitten rääkätä näitä samoja kasveja esim. syksyllä, kun niistä on jo sato kerätty. Säilöä joka kasvista siemenet ja merkata, mikä mistäkin kasvista oli, ja sitten katsoa, mikä kasveista sietää kaikkein pisimpään kylmää ulkoilmassa, vaikkapa parvekkeella. Kun pudotuspelin voittaja on selvillä, pistää sen heinän siemenet itämään. Ja taas sama rumpa...

Mutta jos otat jonkun vakiintuneen lajikkeen niin ei sen sisällä hirveemmin erilaisia muotoja ilmene. Pitäis siis risteyttää lajikkeita jotta saadaan iso geenipooli josta sitten siedättämällä taimia kylmässä (isoa joukkoa!) saataisiin karsittua mahdollisesti sopivia geenejä jotka mahdollistavat kylmänkestävyyden

Äyh, olisi pitänyt sanoa selvemmin. Siis "samoja kasveja", eli samoja kasveja, joista puhuit. Eli niitä keskenänsä risteytettyjä!  :)

Iso joukko kasveja saadaan varmaan näppärimmin niin, että on aina muutama kasvi / kasvattaja. Ja AINA sitä samaa risteytettyä kasvia.

ok ok :) Sitten tarvittais tietoa ja sivistyneitä arvauksia kylmyyttä kestävistä lajikkeista joiden risteytykset vielä ovat mahdollisiakin

http://juuri.org/growing/index.php?option=com_content&task=view&id=35&Itemid=54

Tuon sivun alapäässä on risteytystaulukkoa, jonka mukaan voi hieman pelata, mutta mm. flexuosum puuttuu taulukosta tyystin.

Jos saataisiin aikaiseksi esim. tepinin ja flexun risteymää muutaman sadan siemenen verran, saataisiin kenties jo jonkinlaista vaihteluakin esille. Siitä sitten kasvattamaan uutta sukupolvea ja ihmettelemään tuloksia.

Jokainen lupaava kasvi pitää sitten merkata hyvin ja risteyttää sitten tämän genipoolin sisällä toisen sopivan risun kanssa, kunnes saadaan tämä uusi lajike stabiloitua edes välttävästi.

Edelleen kysyn: onko kenelläkään kukkivaa tepiniä? Entäs flexuja?


-Sale

Lainaus käyttäjältä: "SarkkaS"http://juuri.org/growing/index.php?option=com_content&task=view&id=35&Itemid=54

Tuon sivun alapäässä on risteytystaulukkoa, jonka mukaan voi hieman pelata, mutta mm. flexuosum puuttuu taulukosta tyystin.

Jos saataisiin aikaiseksi esim. tepinin ja flexun risteymää muutaman sadan siemenen verran, saataisiin kenties jo jonkinlaista vaihteluakin esille. Siitä sitten kasvattamaan uutta sukupolvea ja ihmettelemään tuloksia.

Jokainen lupaava kasvi pitää sitten merkata hyvin ja risteyttää sitten tämän genipoolin sisällä toisen sopivan risun kanssa, kunnes saadaan tämä uusi lajike stabiloitua edes välttävästi.

Edelleen kysyn: onko kenelläkään kukkivaa tepiniä? Entäs flexuja?


-Sale

Itseasiassa olisi parempi melkein olla vaikka kaksi eri risteytyshaaraa, joista sitten kummastakin haarasta otettaisiin eka kestävimmät ja sitten näistä täysin eri haaran lajikkeista risteytettäisiin. Saisi mahdollisimman paljon vaihtelua ja erilaisia geenejä jotka auttaisivat hommassa. Tosin aika ja vaiva taitaa loppua kesken :P

Tyyliä siis:  A ja B risteytetään -> jälkeläisistä valitaan kestävimmät (merkataan X)
                C ja D risteytetään -> jälkeläisistä valitaan kestävimmät  (merkataan Y)


X ja Y risteytetään ja siitä jatketaan

Lainaus käyttäjältä: "Makee"
Itseasiassa olisi parempi melkein olla vaikka kaksi eri risteytyshaaraa, joista sitten kummastakin haarasta otettaisiin eka kestävimmät ja sitten näistä täysin eri haaran lajikkeista risteytettäisiin. Saisi mahdollisimman paljon vaihtelua ja erilaisia geenejä jotka auttaisivat hommassa. Tosin aika ja vaiva taitaa loppua kesken :P

No älähän luule!

Kun saadaan tätä yhdistystä vähän enemmän pystyynpäin, niin voidaan sitä kautta organisoida tätä tarkasti. Kun jossain "ylhäällä" pidetään tarkkoja tietoja yllä ja ohjataan siemeniä sinne, minne pitää, niin tämähän saattaa vaikka onnistuakin joku päivä!

Juu, mutta painotan alun tärkeyttä tässä projektissa. Käytännössä tämmöisissä projekteissa (tässä mittakaavassa) mutaatioita ei tapahdu, joten ne voi jättää pois pelistä. Jäljelle jää jo olemassa olevien geenien yhdistäminen ja sitäkautta mahdollisesti saada jotain aikaan. Alkuun tarvisi saada siis mahdollisimman iso geenipooli, josta sitten pitäisi haroa mahdollisia kylmää kestäviä ominaisuuksia pariin eri lajikehaaraan ja niistä sitten lopuksi risteyttämällä ja taas karsimalla tehdä kestävä lajike.

Ajatellaan että lajikkeissa A, B, C ja D on jokaisessa muutama kylmänkestävyyttä eri tavalla lisäävä ominaisuus (peittyvänä tai dominoivana). Näistä pitäisi siis tuolla tavalla risteyttämällä useampaa haaraa saada mahdollisimman paljon kylmää kestäviä ominaisuuksia samaan pakettiin ja helpoiten se noin pitäisi onnistua

Lainaus käyttäjältä: "Espelt"Tässä vaan mietin, että onkohan tuo siemenen talvehtiminen sittenkään se ongelma jos kerran siemenet kestävät pakastamista. Suurin ongelma tuossa uuden lajikkeen luomisessa on saada se itämään tarpeeksi aikaisin, jotta se ehtisi jatkamaan sukuaan kesän mittaan.
Siemenen tarvitsisi itää heti lumien sulattua ja pienen taimen kestää hallaöitä. Siinä sitä haastetta vasta onkin.

Joo, aika kiintoisa kombinaatio. Liian aikainen itäjä se ei saa olla takatalviemme vuoksi. Mutta sitäkin nopeakasvuisempi. Sen olisi tuotettava ja kypsytettävä satonsa viimeistään joskus syyskuussa, ja levitettävä siemensä lintujen ja tuulen avulla tehokkaasti (siemeniä pitäisi syntyä aika runsaasti). On siinä tosiaan yhtälöä kerrakseen! ;)

Jokin chacoense voi lopulta osoittautua aika hyväksi aihioksi, sillä tuolla on nuo ominaisuudet. Tulisuutta toki voisi olla enemmänkin. ;) Myös Ulupica/Rocopica voisi hyvinkin toimia. Flexuosum taas kestää kylmää omassa luokassaan.

Oikeastaan suht' "varmahkoja" ei-sopivia ovat villi-annuum (aivan liian myöhäisiä), rhomboideum (ei tulisuutta) ja galapagoense (ei tuota satoa).

Lainaus käyttäjältä: "SarkkaS"Juuri näin; eihän sitä Sputnikista seuraavalla viikolla vielä kuuhun menty. Käytettiin ensin sitä Gagarinia siellä ylhäällä, tuotiin alas ja alettiin sitten miettimään hommaa eteenpäin.

Välietappi 1: chili, joka kestää 0-asteiset kelit ilman mitään oireita
Välietappi 2: chili, joka kestää kevyttä hallaa hieman isommassa koossa
Välietappi 3: chili, joka kestää taimivaiheessa hallaa
.
-Sale

Viime talven kokemusten perusteella näyttäisi siltä että etapit 1 ja 2 olemme jo selvittäneet. C.flexuosum kesti todistetusti ainakin -10 pakkasta useita päiviä, mahdollisesti selvästi kylmempääkin. Ei ollut millänsäkään (kumpikaan kasviyksilö). Kesti myös, lähes yhtä suurena ihmeenä, äkillisen tuonnin pakkasesta sisälämpöön ongelmitta. Se, miten flexu selviytyy taimena, on vielä täydellinen kysymysmerkki...

Tuon kasvin harmittavin (oikeastaan myös ainoa) ongelma on se, etten vielä ole keksinyt miten sen saisi muuttamaan mielettömän kukkimisensa (ympäri vuoden, jopa pakkasessa) myös kypsiksi marjoiksi. Äärettömän haluton hedelmäntuottaja. :( Saattaa vaatia kaksi kasviyksilöä ja hyönteisiä - niitä ei parvekkeelleni juuri tule... Joku voisi laskea flexulle miinukseksi myös heikon tulisuuden (ei mikään Aji Perkele...) - vaikka maku onkin loistava! Ehkä meidän pitääkin kehittää saman tien pari eri nimistä versiota...

Ehdotuksia nimeksi miedolle, makealle suomichilille? :)

Lainaus käyttäjältä: "SarkkaS"http://juuri.org/growing/index.php?option=com_content&task=view&id=35&Itemid=54

Tuon sivun alapäässä on risteytystaulukkoa, jonka mukaan voi hieman pelata, mutta mm. flexuosum puuttuu taulukosta tyystin.

Jos saataisiin aikaiseksi esim. tepinin ja flexun risteymää muutaman sadan siemenen verran, saataisiin kenties jo jonkinlaista vaihteluakin esille. Siitä sitten kasvattamaan uutta sukupolvea ja ihmettelemään tuloksia.

Jokainen lupaava kasvi pitää sitten merkata hyvin ja risteyttää sitten tämän genipoolin sisällä toisen sopivan risun kanssa, kunnes saadaan tämä uusi lajike stabiloitua edes välttävästi.

Edelleen kysyn: onko kenelläkään kukkivaa tepiniä? Entäs flexuja?


-Sale

2 flexua partsilla, molemmat vieläpä vähän erilaisia, eri osista Paraguayta ja fyysisestikin eroavia (toisen kukissa vihreät täplät, toisessa ruskeat). Kukkineet hurjasti, mutta siementuotanto näyttää olevan tänä vuonna pyöreä nolla. Siihen pitää keksiä jokin jekku...

Tepinejä kasvatan tänä vuonna vain yhtä, mutta sitäkin erikoisempaa. Nimittäin villiä frutescensia. Ollut pahasti kirvojen vaivaama, eikä voi hirveän hyvin. Muutama marja syntynyt.

Tepin on ylipäätään, erityisesti annuum-versiona samanaikaisesti helppo että ehkä projektillemme aika haastava tapaus. Se on helppo ja aika satoisakin kasvatti, kunhan sen saa itämään ja liikkelle. Itämisen hitaus voi olla joko haitta - tai etu (takatalviamme ajatellen). Mutta selvä haitta on Tepinien erittäin myöhäinen marjankypsyminen. Suorastaan harvinaisen myöhäisiä epeleitä, vain tietyt isot Baccatumit kilpailevat tuossa...

Chacoense puolestaan itää helpohkosti, kasvaa nopeasti ja on aikainen. Tovariissakin voisi periaatteessa olla ainesta - en vain ole uskaltanut ainokaistani jättää pakkasen armoille... Näyttää sopivissa oloissa olevan kohtalainen sadontekijä ja aikainenkin.

Villit baccatumit ja praetermissumit pitää testata paremmin. Äkillistä pakkasta ne eivät tunnu kestävän lainkaan, mutta niillä on omat avunsa.

Rocopica (c.eximium x c.pubescens) voi olla koko homman musta hevonen. Kasvin elinvoima on uskomaton. Ja siinä olisi kyllä Aji Perkele -nimelle arvoinen kantaja!  :twisted:

Lainaus käyttäjältä: "thietavu"
Ehdotuksia nimeksi miedolle, makealle suomichilille? :)

Eikös tuo voisi olla se "Aji Finlandia" sillä suomalainen ruokahan on maineeltaan aika mausteetonta.

Tuo äskeinen olin siis minä  :oops:

Lainaus käyttäjältä: "Anonymous"

Lainaus käyttäjältä: "thietavu"
Ehdotuksia nimeksi miedolle, makealle suomichilille? :)

Eikös tuo voisi olla se "Aji Finlandia" sillä suomalainen ruokahan on maineeltaan aika mausteetonta.

Niin, ja tuostahan makeasta suomichilistä saisi "oikean" Finlandian kera vallan mainion janojuoman! ;-)

Jos kerran ne flexut pukkaavat kukkaa, niin koetas hedelmöittää flexun pölyllä vaikka chacoense. Jos siitä syntyisi semmoinen alustava liitto, josta tämä Aji Finlandia voisi kehittyä ajan mittaan, runsaan risteyttämisen ja jalostamisen/stabilisoinnin avulla.

Onko ajatus mahdollinen/mahdoton?


-Sale

Lainaus käyttäjältä: "SarkkaS"Jos kerran ne flexut pukkaavat kukkaa, niin koetas hedelmöittää flexun pölyllä vaikka chacoense. Jos siitä syntyisi semmoinen alustava liitto, josta tämä Aji Finlandia voisi kehittyä ajan mittaan, runsaan risteyttämisen ja jalostamisen/stabilisoinnin avulla.

Onko ajatus mahdollinen/mahdoton?


-Sale

Epätodennäköinen, mutta mahdotonko? Kuka tietää. Flexun sukulaisuussuhteet ovat vielä täysi mysteeri. Viimeisimmän tiedon mukaan sillä on kaksi varmaa lähisukulaista (molemmat meidän ulottumattomissamme toistaiseksi) ja ilmeisesti jonkinlainen suhde baccatumiin (siten luult. myös praetermissumiin).

Chacoense kuuluu annuumien ryhmään, mihin Flexuosum ei kuulu. Sikäli niiden risteytyminen voi olla (?) mahdoton, vaikka samoilla alueilla esiintyvätkin. Asia pitänee vain kokeilla. Ikävä kyllä, kaikki chaconi kuolivat viime talven katastrofissa. Nyt on pieni taimi kasvamassa, mutta siitä ei ole iloa ennen ensi kesää.

Chaco sen sijaan voi hyvinkin risteytyä jonkin Tepinin kanssa, mikä voisi johtaa meille suotuisampaan ominaisuuksien yhdistelmään...

Mulla pitäisi tulla Rocopican siemeniä runsaasti,jos vaan ehtivät; nyt ovat vasta kukat auenneet. Chacoense C005641 on hyvinkin nopeakasvuinen,mutta hedelmiä näyttäisi tulevan vain pari. Praetermissum CGN22795 tekee myös joitakin hedelmiä.

Yksi asia jota olen ainakin itse meinannut kokeilla,on se että laitan monta saman lajikkeen yksilöä, ja otan siemenet vain parhaiten selvinneestä. Eikö näin pitäisi saada esille noita parhaita ominaisuuksia? Jonkinlaista Rocopica/Pubescens-risteymää olisi myös kiva kokeilla. Itse asiassa pitää huomenna tehdä muutama risteytyspölytys.

Mun nähdäkseni sillä näöllä ja maulla ei ole mitään merkitystä tässä vaiheessa; jos joskus sopiva kasvi löytyy,niin sitten sitä voi alkaa parannella. Jos vielä ajattelee että se joskus oikeasti villiintyisi,niin silloin nuo jalostetut ominaisuudet kuitenkin nopeasti katoavat.

Centre for Genetic Resources the Netherlands (CGN) ja USDA olisivat mielestäni vieläkin lähestymisen arvoisia yhdistyksen nimissä,tämän projektin kannalta ja muutenkin.

Ja AVRDC - Asian Vegetable Research and Development Center.

...ja huomasin että nyt USDA:ssa on saatavilla Flexuosumin siemeniä! http://www.ars-grin.gov/npgs/acc/acc_queries.html

Yksityishenkilölle ne eivät sitä anna, kokeiltu on  :oops: . Pitäisi jotenkin saada tehtyä hyvinkin virallinen hakemus sinne tehtyä, niitä on vissiin vedätetty joskus reilusti ( :oops:  :oops: )Tuossa oli muuten jonkin Flexuosumin alla kuvauksessa sanottu että suurin osa kasveista oli steriilejä; jos Tommi tämä selittäisi sinunkin ongelmaasi?

Lainaus käyttäjältä: "Nike"...ja huomasin että nyt USDA:ssa on saatavilla Flexuosumin siemeniä! http://www.ars-grin.gov/npgs/acc/acc_queries.html

Yksityishenkilölle ne eivät sitä anna, kokeiltu on  :oops: . Pitäisi jotenkin saada tehtyä hyvinkin virallinen hakemus sinne tehtyä, niitä on vissiin vedätetty joskus reilusti ( :oops:  :oops: )Tuossa oli muuten jonkin Flexuosumin alla kuvauksessa sanottu että suurin osa kasveista oli steriilejä; jos Tommi tämä selittäisi sinunkin ongelmaasi?

Kyllähän steriilit silti kasvattavat niitä marjoja, mutta sitten siemenet puuttuvat (eikö tommilla tämä ollut ongelmana?)

Lainaus käyttäjältä: "Makee"

Lainaus käyttäjältä: "Nike"...ja huomasin että nyt USDA:ssa on saatavilla Flexuosumin siemeniä! http://www.ars-grin.gov/npgs/acc/acc_queries.html

Yksityishenkilölle ne eivät sitä anna, kokeiltu on  :oops: . Pitäisi jotenkin saada tehtyä hyvinkin virallinen hakemus sinne tehtyä, niitä on vissiin vedätetty joskus reilusti ( :oops:  :oops: )Tuossa oli muuten jonkin Flexuosumin alla kuvauksessa sanottu että suurin osa kasveista oli steriilejä; jos Tommi tämä selittäisi sinunkin ongelmaasi?

Kyllähän steriilit silti kasvattavat niitä marjoja, mutta sitten siemenet puuttuvat (eikö tommilla tämä ollut ongelmana?)

Kyllähän USDAa on vedätetty... Harmi kyllä, ehkä jopa eniten meiltä täältä suomesta yhteen aikaan jolloin sana levisi että "sieltä saa ilmaiseksi..." ja äkkiä vähän me "kaikki" (tunnustan, minäkin) tilailimme sieltä valtavia lasteja. Sitä meininkiä kesti ehkä vuoden, sitten alkoi kaikille tulla niitä kieltäviä kirjeitä... Harmittaa jälkikäteen omakin tyhmyys - eihän tieteellistä tutkimuslaitosta sovi käyttää noin vaan omaksi ilokseen. :( Eli eivät välttämättä suhtaudu ihan hyvällä yhteydenottoihimme, vaikea sanoa. Arvelisin ettei pelkkä yhdistys riitä, vaan haluavat aidon tutkimusympäristön, esim. yliopiston tms.

Ehkä se hyvä puoli tuolla oli, että heti sen jälkeen alkoi Reimer Seedsillä näkyä noita USDA-lajikkeita (nyt niitä on jo valtavsti). Olivat varmaan laskeneet 1+1=1.67 ja päättäneet suosiolla laittaa myynnin käyntiin liittolaisen kanssa jotta itse saisivat olla rauhassa...

Joo, kiintoisa se kommentti Flexun steriiliydestä. Omista kasveistani vanhempi on tehnyt muutaman marjan (joissa 2 siementä / marja), nuorempi ei vielä ainoatakaan. Epäilisin ettei laji ole itsepölyttyvä - olisi vain mukava kokeilla asia kunnon olosuhteissa... No, kun vaan saadaan lisää pistokkaita tms noista, niin eiköhän asia selviä.

p.s - kiintoisa pikku kysymys on se, ovatko nuo USDAn (ja meidän) flexuosumit todella niitä, vaiko lähes saman näköistä c.schottianumia... Itselläni ainakin joka kerta kummastuttaa kun katselen kahden kasvini aika erilaista kasvutapaa ja kukkien erivärisiä täpliä... Asia kyllä selviää, en ole vain vielä "ehtinyt" tarkkaan tutkia. ;)

Olen harvinaisen tuore verso tällä palstalla ja huomasin juuri yhdistyksen perustamishankkeenne. Kuulostaa hienolta! Varmaan liityn aikanaan mukaan, koska chili-innostus on vakavampi virus kuin kuvittelinkaan ja ensimmäisten oireiden jälkeen olen jo hankkinut uusia lajikkeita viljeltäväksi. Mittään en vielä tiedä, mutta innokas olen oppimaan.

Huomasin myös nimikeskustelunne ja chiliviruksen suomalaisesta mutantista tuli mieleen vielä kansallisromanttinen nimiehdotus Aji Väinö tai toruvammin Aji Aji Väinö. En tiedä mistä sana Aji tulee, mutta sen voi muuttaa myös voiksi, eli Voi Väinö tai toruvammin Voi Voi Väinö.
No nyt ei ota ideageneraattori sammuakseen ja korvan takaa pukkaa vielä Chilin savolainen väännös eli Aji Sili tai ilman Ajita; Sil Vissiin.
No, kaikkea se lauantai-illan rommitoti teettää.
Varmaan suomalainen lajikekin löytää kyllä nimensä, kuten lapsikin syntymän jälkeen. Jokin vain sopii sen luonteelle ja sil hyvä.

Lainaus käyttäjältä: "Red Hot Chili Peppers"Varmaan liityn aikanaan mukaan, koska chili-innostus on vakavampi virus kuin kuvittelinkaan...

...Mittään en vielä tiedä, mutta innokas olen oppimaan.

Suurin osa meistä varmaan allekirjoittaa molemmat teesisi  :D Tervetuloa joukkoon punaiseen!

Lainaus käyttäjältä: "Red Hot Chili Peppers"En tiedä mistä sana Aji tulee, mutta sen voi muuttaa myös voiksi, eli Voi Väinö tai toruvammin Voi Voi Väinö...

Aji on espanjaa ja tarkoittaa yksinkertaisesti chiliä. Kannattaa myös huomata, että se lausutaan "ahi" (espanjankielessä j lausutaan h:ksi).

Muchos gracias Gekko! Sitten täytyy korjata nimiehdotus muotoon Voih, voih Väinö :D

Lainaus käyttäjältä: "Aji Inferno"
Ehdotuksia nimeksi miedolle, makealle suomichilille? :)

'Bjurström'

Lainaus käyttäjältä: "JartsaP"

Lainaus käyttäjältä: "Aji Inferno"
Ehdotuksia nimeksi miedolle, makealle suomichilille? :)

'Bjurström'

Eli "Bjurstroem" ;)

Kyllä muuten hajottaa olla viimeistä viikkoa töissä..toisaalta ihan jees palata opintojen ääreen, mutta tulot tippuu taas sinne liki nolliin.. :roll:

Aji Hajotus.


-Sale

Lainaus käyttäjältä: "JartsaP"

Lainaus käyttäjältä: "Aji Inferno"
Ehdotuksia nimeksi miedolle, makealle suomichilille? :)

'Bjurström'

Suomalaiskansallisesti: Aji Mämmi... Ainakin jos ruskea lajike. ;)

Aji Virtanen

Lainaus käyttäjältä: "cornell"Aji Virtanen

Kyllähän tämäkin on jonkin sortin rehu, pakko myöntää ;)

Happokäsittelyä tuskin tarvii, kun säilytyksen voi hoitaa pakastamalla ja/tai kuivaamalla.



-Sale

I don't understand your discussion entirely, but I think you're discussing the name for the finnish variety, so what about Ají Kossu? That one would be great with vodka! :lol:

But seriously, as a foreigner, I think Ají Perkele would be the best choice.  It's easy for foreigners to pronounce, it's not clear what the name means (which makes it more misterious), it is somehow already a common variety name (like Devil's Tongue etc.) and it probably represents pretty well what the first thing most finns will say when they give it a bite! :D

Lainaus käyttäjältä: "luca"I think Ají Perkele would be the best choice.  It's easy for foreigners to pronounce, it's not clear what the name means (which makes it more misterious), it is somehow already a common variety name (like Devil's Tongue etc.) and it probably represents pretty well what the first thing most finns will say when they give it a bite! :D

I think so too. There is NO substitute for 'Aji Perkele' :twisted:

Makeahko, miedohko suomichili: Aji Nokiako :idea:

Lainaus käyttäjältä: "Sauli Särkkä"

Lainaus käyttäjältä: "JartsaP"

Lainaus käyttäjältä: "Aji Inferno"
Ehdotuksia nimeksi miedolle, makealle suomichilille? :)

'Bjurström'

Eli "Bjurstroem" ;)

Lajikkeissa voi käyttää myös skandeja ;)

Aji Perkele on hyvä.

eiköhän se alkuperäinen aji perkele ole paras, turhaa lähteä hyvää muuttamaan.

Kunhan nyt joku sen ensin kehittäisi... kaipa se nimikin sitten sieltä tulee.

Suomalaisia chililajikkeita toki voi kehittää ihan vapaasti, ja antaa niille nimiä, ei luontoon sopeutuminen missään muuallakaan ole edellytys ollut lajikkeen vakauttamiselle, vrt. Unkari, Slovakia, Venäjä jne., eivät ne paprikat noissakaan maissa talvehdi, ja silti lajikkeita on kymmeniä ellei satoja.

Jos nyt eka saataisiin jostain niitä Flexun siemeniä...

Lainaus käyttäjältä: "JartsaP"Kunhan nyt joku sen ensin kehittäisi... kaipa se nimikin sitten sieltä tulee.

Suomalaisia chililajikkeita toki voi kehittää ihan vapaasti, ja antaa niille nimiä, ei luontoon sopeutuminen missään muuallakaan ole edellytys ollut lajikkeen vakauttamiselle, vrt. Unkari, Slovakia, Venäjä jne., eivät ne paprikat noissakaan maissa talvehdi, ja silti lajikkeita on kymmeniä ellei satoja.

Mutta suomalainen on talvisodan hengessä niin hullu että huutaa: "tulkoon villi Aji, Perkele - vaikka pitäisi suo myllätä!" - eli täytyyhän meillä vähän kovemmat tavoitteet olla kuin noilla ulkomaanelävillä? ;-)

Mutta tottahan tuo: molempia voi yrittää samaan aikaan...

Lainaus käyttäjältä: "Nike"Jos nyt eka saataisiin jostain niitä Flexun siemeniä...

Niitä tulee tuskallisen hitaasti (tämän vuoden saldo: 1 kokonainen marja kypsymässä 2 puskasta...), mutta pistokkaita voidaan ainakin yrittää tuottaa!

Joo,pistokkaat olisi hyvä idea. Jos otat,niin kokeile ottaa mahdollisimman alhaalta kasvia;niiden pitäisi juurtua paremmin. Olisi kyllä hyvä yrittää saada vielä uusiakin siemeniä vähän eri lähteestä,jos kerran noiden kanssa on hedelmällisyys- ongelmia.

Lainaus käyttäjältä: "Nike"Jos otat,niin kokeile ottaa mahdollisimman alhaalta kasvia;niiden pitäisi juurtua paremmin.

Off topiccia: Mihinköhän tämä muuten perustuu? Eikö juuri nuoren kasvun pitäisi elinvoimaisuudessaan (kasvuvaihe päällä -> solutuotanto tehokkaimmillaan) olla parasta pistokasmateriaalia? Itselläni ainakin nuorista latvoista napsitut pistokkaat tapaavat juurtua huomattavasti paremmin kuin alemmista/vanhemmista oksista napsitut.

Lainaus käyttäjältä: "Anonymous"

Lainaus käyttäjältä: "Nike"Jos otat,niin kokeile ottaa mahdollisimman alhaalta kasvia;niiden pitäisi juurtua paremmin.

Off topiccia: Mihinköhän tämä muuten perustuu? Eikö juuri nuoren kasvun pitäisi elinvoimaisuudessaan (kasvuvaihe päällä -> solutuotanto tehokkaimmillaan) olla parasta pistokasmateriaalia? Itselläni ainakin nuorista latvoista napsitut pistokkaat tapaavat juurtua huomattavasti paremmin kuin alemmista/vanhemmista oksista napsitut.

Meikäläisen aivoituksia tämä...

Lainaus käyttäjältä: "Anonymous"

Lainaus käyttäjältä: "Nike"Jos otat,niin kokeile ottaa mahdollisimman alhaalta kasvia;niiden pitäisi juurtua paremmin.

Off topiccia: Mihinköhän tämä muuten perustuu? Eikö juuri nuoren kasvun pitäisi elinvoimaisuudessaan (kasvuvaihe päällä -> solutuotanto tehokkaimmillaan) olla parasta pistokasmateriaalia? Itselläni ainakin nuorista latvoista napsitut pistokkaat tapaavat juurtua huomattavasti paremmin kuin alemmista/vanhemmista oksista napsitut.

Juurtumishormonien pitäisi olla suurimmissa pitoisuuksissa kasvin alaosassa,lähellä juuria. Tiedä sitten...

Lainaus käyttäjältä: "Nike"
Juurtumishormonien pitäisi olla suurimmissa pitoisuuksissa kasvin alaosassa,lähellä juuria. Tiedä sitten...

Monissa lähteissä on kuitenkin tutkimuksin osoitettu nuorten (juvenil cuttings) juurtuvan paremmin ja tarvitsevan myös vähemmän juurrutushormooneja juurtuakseen. Ehkä merkitys on suurempi silloin kun emokasvi on jo hieman vanhempi. Tässäpä olisikin testin paikka, mutta keskustellaan siitä sitten toisella osiolla.

Mitenkäs hanke etenee? Onko tehty jo risteytyksiä? Aloittelen pikkuhiljaa uuden kauden ja projektissa mukana olo kyllä kiinnostaisi.

Niin kiinnostaisi minuakin.

Risteytykset sun muut ovat tietääkseni vielä työn alla... Oma chilivuoteni on ollut erinäisistä syistä epätavallisen hankala. Mutta Aji Perkele -projektiin selkeästi kuuluva harvinainen villichili capsicum flexuosum on osoittanut suomalaisen sisun piirteitä... Ulkona, parvekkeella, minulla on nyt neljä kasvia. Kaksi flexuosum-villichiliä ja kaksi c.cardenasiin isomarjaista tyyppiä.

Toinen flexuistani näytti jo (toistamiseen) kuolleelta syksyllä. Mutta eipä ollut. Heräsi kuolleista ja kasvattaa nytkin uutta lehteä. Toinenkin flexu voi parvekkeella hyvin. Eiköhän vanha Cardenasiinikin pärjää. Nämä ovat todella sitkeitä sissejä chileiksi. ;)

Luontoon näitä pitäisi sitten todella laittaa... ja katsoa mitä tapahtuu.

Mutta mistäs näitä flexuja saataisiin enemmänkin jäsenistölle - pistokkaita tai siemeniä?

Tuollainen risteysten teko vaatii varmasti satoja, ellei tuhansia risteytyksiä ja niistä sitten sopivien lajien puhtaaksijalostusta.

Pitäisi varmaan pohtia myös, että minkä lajikkeen kanssa risteytys tehdään. Eli mitä halutaan. Ja sitten toivoa, että halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin.

Kiinostais minuakin hiukan päästä kokeilemaan tuota aji perkeleen jalostusta... Joten olisiko tosiaan aika saada pieni palaveri aikaan jotta asiassa pääsisi eteenpäin... Kiinostuneita olisi mutta tuo soveltuvien lajien saatavuus näköjään tökkii...

Eiköhän lyödä meidän suomalaisten hullut ja sisukkaat saat yhteen ja pistetä tämä projekti kunnolla käyntiin... Luulisi siittä jotain tulevan.
Monta kertaa on mullekin tullut vastaan tilanne jossa joku on sanonut että tuo ei tule omistumaan ja sitten sitä vahingossa tekee jotain oikein (tai väärin normien mukaan) ja onnistuu ja kun porukassa tyhmyys ja hulluus tiivistyy niin luulisi jollain niin käyvän tässäkin projektissa...

Luontohan on vienyt tätä projektia eteenpäin ihan itsestään; nykyisin talvetkin ovat näin leutoja. Edes täällä lähellä napapiiriä ei ole käynyt koko talvena alle -20ºC. Nyt vain tosiaan tarvittaisiin kokeiluja.

Uskon vakaasti, että pakkaset ovat vielä edessä päin. Yleensä ne alkavat tässä helmikuun alussa, mutta nyt näyttää menevän vähän myöhemmäksi.

Kasvien kannalta kuitenkin tällainen nykyisen kaltainen talvi on jopa vaativampi kuin "vanhanaikainen" pakkastalvi. Nimittäin monet kasvit kärsivät talvimärkyydestä ja lumisuojan puuttuminen lisää pakkasvaurioiden riskiä pienilläkin pakkasilla (juuristo on yleensä kasvin arin osa). Ja vielä leudot talvisäät saavat helposti etelänmaiset kasvit kuvittelemaan, että kevät tuli jo, jolloin ne alkavat purkaa lepotilaansa ja sitten kun se pakkanen tuleekin, paleltuvat silmut armotta. Tämä kaikki on tullut tutuksi erityisesti eri puuvartiskasvien ja muiden erikoisempien kasvien talvetuksia pohtiessa ja kokeillessa.

Suomessa ulkona selviävästä chilistä on käyty jos jonkinlaista keskustelua. Oma uskomukseni on, että jos se nyt ylipäätään on mahdollista kehittää, niin kahden tai useamman erittäin talvenkestävän lajin risteyttäminen olisi se todennäköisin tapa saada onnistunut projekti alulle. Kokemusperäisesti ehdottaisin edelleen yhdeksi sellaiseksi lajiksi tepiniä, joka näyttää olevan sitkeydessään ainutlaatuinen ja jolla selvästikin on kyky viettää talvi lepotilassa lehdettömänä, kylmässä ja pimeässä. Valitettavasti se vain ei taida suostua (luetun perusteella, ei kokemuksen) risteytymään ainakaan normaalein keinoin minkään muun villilajin kanssa. "Kesyjen" chililajikkeiden hyöty risteytyksessä on kyseenalainen, niitä voisi tietyt sekoittaa joukkoon hedelmien koon ja laadun parantamiseksi sitten joskus kun ensin se talvenkestävä perushybridi olisi saatu aikaan.

Valitettavasti on myös mahdollista, että tarvittavia geenejä ei vain yksinkertaisesti ole Capsicum-suvun geenipoolissa saatavilla. Silloin ei, ainakaan ilman jonkinlaista yllättävää mutaatiota tai geneettistä manipulaatiota, koko projektilla ole mitään onnistumismahdollisuuksia.

Chilvaarilta on tulossa noita intialaisia Kashmirin chillejä, jotka ovat kylmän talven olosuhteista. Niille teen testipenkin tuohon kasvimaan reunaan. Kokeilen suorakylvöllä ja myös esikasvatetuilla taimilla.

Kun noita flexuja vielä... Mitenköhän ne mahtavat risteytyä?

Lainaus käyttäjältä: "JartsaP"Valitettavasti se vain ei taida suostua (luetun perusteella, ei kokemuksen) risteytymään ainakaan normaalein keinoin minkään muun villilajin kanssa. "Kesyjen" chililajikkeiden hyöty risteytyksessä on kyseenalainen, niitä voisi tietyt sekoittaa joukkoon hedelmien koon ja laadun parantamiseksi sitten joskus kun ensin se talvenkestävä perushybridi olisi saatu aikaan.

Olisiko mitään järkeä siinä, että viljelylajikkeita käyttäisi heti alkuun helpottamaan risteytymistä? Jos villichilit eivät risteydy keskenään, mutta villichilin ja jonkin viljelychilin risteyttäminen onnistuu, pystyisikö näitä risteytyksiä paremmin risteyttämään jonkun toisen villichilin kanssa?

Lainaus käyttäjältä: "AirMan"
Olisiko mitään järkeä siinä, että viljelylajikkeita käyttäisi heti alkuun helpottamaan risteytymistä?

Mielestäni ei. Viljelylajikkeet kasvavat yleensä kontroloidussa ympäristössä, joko luontaisesti lämpimässä tai sitten kasvihuoneessa. Viljelylajikkeet ovat jalostettu nopeasti paljon satoa tuottaviksi ja mahdollisesti vielä taudinkestäviksikin.

Luonnossa kasvavilla chileillä taas on luonnollisesti evoluution kautta jalostautunut kyky pysytellä mahdollisimman elinvoimaisina vallitsevassa ympäristössä.

Pitäisi siis etsiä useampia kylmässä ilmanalassa viihtyviä chilejä ja risteyttää niitä keskenään.

Suomen kesä on lyhyt, joten pitäisi löytää lajikkeita, jotka kestävät kylmää, mutta myös tuottavat satoa nopeasti. Tämmöisiä risteyttämällä sitten muutama tuhat ja niistä parhaimmat valitsemalla voisi sopiva risteymä vaikka löytyäkin.

Kellään ei Suomesta löyty varoja moisen hankkeen toteuttamiseen yksin. Sen vuoksi projektia pitää jakaa.

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"
Pitäisi siis etsiä useampia kylmässä ilmanalassa viihtyviä chilejä ja risteyttää niitä keskenään.

Tarkoitin sellaisia tapauksia, joissa sopivat lajikkeet eivät suostu keskenään risteytymään. Tottakai on järkevintä risteyttää kaksi pakkasenkestävää lajiketta suoraan, mutta mikäli lajikkeet ovat geeneiltään liian erilaisia suoraan risteyttämiseen, onnistuuko operaatio, jos sekaan sotketaan jonkin kolmannen lajikkeen geenejä?

Lainaus käyttäjältä: "AirMan"

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"
Pitäisi siis etsiä useampia kylmässä ilmanalassa viihtyviä chilejä ja risteyttää niitä keskenään.

Tarkoitin sellaisia tapauksia, joissa sopivat lajikkeet eivät suostu keskenään risteytymään. Tottakai on järkevintä risteyttää kaksi pakkasenkestävää lajiketta suoraan, mutta mikäli lajikkeet ovat geeneiltään liian erilaisia suoraan risteyttämiseen, onnistuuko operaatio, jos sekaan sotketaan jonkin kolmannen lajikkeen geenejä?

Nyt olisi syytä konsultoida Aji Infernoa. Tampereen meetissä pikaisesti keskustelimme tästä, että mitä ylipäätään voi risteyttää keskenään. Käsittääkseni kromosomimäärä oli tässä päällimmäisenä rajoitteena.

Tuli mieleen sellainen asia, että eikö talvenkestävän chiliplantun aikaansaaminen olisi helpompaa varttamalla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Varttaminen) haluamansa chilitaimen johonkin talvenkestävään saman heimon (Koisokasvit, Solanaceae) kasviin? Okei, silloinhan ei tietenkään saada siemeniä jotka voisi suoraan kylvää ulos, vaan jokainen taimi täytyy varttaa. Mutta näinhän toimitaan esimerkiksi omenapuiden kohdalla; ei yritetä jalostaa hyvänmakuista ja kestävää omenalajiketta, vaan vartetaan hyvämakuinen omena kestävään runkoon.

Mutta onko koisokasvien joukossa ainuttakaan lajia joka selviytyisi Suomen talvesta? Jos ei, niin silloin talvenkestävän chilinkin jalostaminen on aika epätodennäköistä, koisokasveja kun on yli 2000 lajia...

Riittääkös siihen varttamiseen todellakin se, että kuuluu samaan heimoon?

Tiedän, että ainakin ruusuja on vartettu pihlajaankin.

Itsellä kävi tuo varttaminen kanssa mielessä - emokasvin tulisi kuitenkin olla puuvartinen.

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"Riittääkös siihen varttamiseen todellakin se, että kuuluu samaan heimoon?

En ole varma, ainakin tuolla (http://en.wikipedia.org/wiki/Grafting) lukee että tomaatteja on vartettu perunantaimeen. Eli onnistuu jopa vaikka runko ei ole puuvartinen.

Lainaus käyttäjältä: "Rince"

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"Riittääkös siihen varttamiseen todellakin se, että kuuluu samaan heimoon?

En ole varma, ainakin tuolla (http://en.wikipedia.org/wiki/Grafting) lukee että tomaatteja on vartettu perunantaimeen. Eli onnistuu jopa vaikka runko ei ole puuvartinen.

Juu, mutta jos talven yli pitäisi kestää, niin puuvartinen pitää olla, jotta ei runko mätäne...

Ei ole noin yksinkertaista, yhteensopivuus vaihtelee jopa saman lajin eri lajikkeiden välillä. Juuri vartoin aprikoosia luumulle, ja ei ole mitään tapaa ennustaa, onnistuuko vartokset, kun ainakin jotkin aprikoosit sopivat joidenkin luumujen kanssa yhteen ja joidenkin kanssa ilmeisesti eivät. Ja ko. lajit ovat kuitenkin niin läheistä sukua, että pystyvät risteytymäänkin keskenään (ainakin jotkin lajikkeet...)

Kuitenkin tuo ruusukasvien heimo taitaa olla ihan niitä tutkituimpia näissä suhteissa, koska siihen kuuluu runsas joukko kaikkein yleisimpiä ja viljelyssä iät ja ajat olleita hedelmäpuita, marjapensaita ja koristekasveja, joilla varttamista on harjoitettu ainakin tuhansia vuosia.

Koisokasvien kanssa varttamista tuskin on paljon kokeiltu, johtuen kasvien tyystin erilaisesta luonteesta. Nopeasti siemenestä satoon kasvavat, helposti itsepölyttyvät ja nopeasti avopölytteisiksi lajikkeiksi vakiintuvat lajit, jotka vieläpä lisääntyvät pistokkaista, taivukkaista, juurimukuloista jne. suvuttomasti hyvinkin helposti, eivät ole näistä syistä kaivanneet varttamisen kaltaisia toimia.

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"
Juu, mutta jos talven yli pitäisi kestää, niin puuvartinen pitää olla, jotta ei runko mätäne...

Totta, juu. Lisäksi tomaatti ja peruna taitavat olla samaa sukua kun taas tomaatti ja chili ovat vain samaa heimoa... mutta eihän toimivuudesta tiedä ennen kuin kokeilee  :)

Tossa pihalla kasvaa joku koiso :)

Sit olis tuommoinen luonnonvarainen:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Punakoiso

"koko kasvi myrkyllinen"... pitäsköhän tosta huolestua, jos chilin tommoiseen ymppäisi...

Lainaus käyttäjältä: "Rince"Tuli mieleen sellainen asia, että eikö talvenkestävän chiliplantun aikaansaaminen olisi helpompaa varttamalla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Varttaminen) haluamansa chilitaimen johonkin talvenkestävään saman heimon (Koisokasvit, Solanaceae) kasviin? Okei, silloinhan ei tietenkään saada siemeniä jotka voisi suoraan kylvää ulos, vaan jokainen taimi täytyy varttaa.

Luin jostain dokumentista (en muista nimeä tarkkaan, joku "biology of capsicum annuum complex" tjsp.) että varttaminen saa aikaan myös geneettisiä muutoksia. Eli jos vaikka kokeilis varttaa flexuosum-runkoon (tai vaikka siihen punakoisoon) jonkun baccatumin oksan ja ottaa sit siemenet jos niitä tulee.. ? Tosin en tiedä onko noilla varttamisen mahdollisesti aihettamilla geneettisillä muutoksilla mitään tekemistä periytymisen kanssa, vai onko se samanlaista geneettistä muuntelua kuin mitä tehdään säteilyttämisen ja joidenkin kemikaalien avulla..

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"

Lainaus käyttäjältä: "AirMan"

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"
Pitäisi siis etsiä useampia kylmässä ilmanalassa viihtyviä chilejä ja risteyttää niitä keskenään.

Tarkoitin sellaisia tapauksia, joissa sopivat lajikkeet eivät suostu keskenään risteytymään. Tottakai on järkevintä risteyttää kaksi pakkasenkestävää lajiketta suoraan, mutta mikäli lajikkeet ovat geeneiltään liian erilaisia suoraan risteyttämiseen, onnistuuko operaatio, jos sekaan sotketaan jonkin kolmannen lajikkeen geenejä?

Nyt olisi syytä konsultoida Aji Infernoa. Tampereen meetissä pikaisesti keskustelimme tästä, että mitä ylipäätään voi risteyttää keskenään. Käsittääkseni kromosomimäärä oli tässä päällimmäisenä rajoitteena.

Jeps, 24 ja 26 kromosomiset eivät risteydy keskenään. Aji Perkele projektille se ei liene iso ongelma, sillä ainoat käsissämme olevat 26:set, c.rhomboideum ja c.lanceolatum tuskin toisivat projektiin lisäarvoa (vaikka ainakin rhomboideum tuntuukin aika kylmäsietoiselta).

Noissa kaksnelosissa suunnilleen kaikki saataneen joissain oloissa ainakin satunnaisesti risteytymään keskenään, vaikka sitten tulos voikin usein olla elinkelvoton tai steriili. Isoin kysymysmerkki on varmasti c.flexuosum, sillä sen mahdollisesta risteytymiskyvystä ei kukaan taida tietää vielä mitään... Ja se, jos mikä, pitäisi kyllä saada tähän yhtälöön mukaan.

Lainaus käyttäjältä: "Rince"Tuli mieleen sellainen asia, että eikö talvenkestävän chiliplantun aikaansaaminen olisi helpompaa varttamalla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Varttaminen) haluamansa chilitaimen johonkin talvenkestävään saman heimon (Koisokasvit, Solanaceae) kasviin? Okei, silloinhan ei tietenkään saada siemeniä jotka voisi suoraan kylvää ulos, vaan jokainen taimi täytyy varttaa. Mutta näinhän toimitaan esimerkiksi omenapuiden kohdalla; ei yritetä jalostaa hyvänmakuista ja kestävää omenalajiketta, vaan vartetaan hyvämakuinen omena kestävään runkoon.

Mutta onko koisokasvien joukossa ainuttakaan lajia joka selviytyisi Suomen talvesta? Jos ei, niin silloin talvenkestävän chilinkin jalostaminen on aika epätodennäköistä, koisokasveja kun on yli 2000 lajia...

Onhan toki. Otetaan vaikka ihan tuttu lyhtykoiso, eli physalis alkekengi. Elää ja leviää suomessa iloisesti; kuuluu olevan siinä suhteessa paikoin jopa riesa. ;)   Physalis on suhteellisen läheistä sukua capsicumille.

Onkos tietoa miten on tuon myrkyllisyyden suhteen? Koisothan ovat yleisestiottaen enempi tai vähempi myrkyllisiä. Jos varttaminen vaikka onnistuisikin, niin kulkeutvatkohan alkaloidit myös chilin podiin?

En uskaltaisi syödä punakoisoon tai lyhtykoisoon vartettuja chilejä. Ihan varmuuden vuoksi... Tästähän muistan olleen juttua jossain kun oli pohdittu perunan ja tomaatin yhdistelmää, joka sinänsä kuulostaisi metkalta, yläpäästä tomaatteja ja alapäästä perunaa. Ovat niin läheistä sukua, että varttamisen pitäisi onnistua. Vähän samaan asiaan liittyen hedelmäpuuihmisillä on nytkin meneillään tutkimusta siitä, vaikuttaako perusrunko miten paljon hedelmän makuun, aiheena erityisesti kotipihlajan käyttäminen omenan tms. lähisukuisen hedelmäpuun perusrunkona. On väitetty, että pihlaja maistuisi läpi (mutta myös päinvastaisia kokemuksia on kuulunut).

Mutta mitä tulee tuohon Aji Perkeleen kehittämiseen, en usko että varttamistekniikasta olisi mitään hyötyä. Perusrunko voi kyllä parantaa jalo-osan talvenkestävyyttä tiettyyn rajaan asti, mutta ei sekään ihmeisiin pysty. Lisäksi ainakin lyhtykoison maanpäälliset osat kai kuolevat talveksi, eli se on "perenna" kukkaihmisten kielellä. Punakoiso on kirjallisuuden mukaan puolittain puutuva, mutta luulenpa että eivät senkään oksat kestä Suomen talvea vaan eiköhän sekin aloittane alhaalta asti keväällä?

Tämä nyt menee jo vähän toistoksi, mutta olen edelleen sitä mieltä, että ainoa mahdollinen tapa Suomen talven kestävän lajikkeen kehittämiseen on kylmänkestävimpien ja nopeimpien lajien hybridisaatio, massavalinta, parhaiden yksilöiden uudelleen- tai takaisinristeytys, päätyen lopulta siihen että saadaan uusi lajike tai lajikkeita, jo(i)lla on esivanhempiensa tarkoituksenmukaisimmat geenit kerättynä yhteen. Projektin läpivieminen vaatisi suuria resursseja, sillä yhdestä sukupolvesta pitäisi kasvattaa huomattava määrä taimia, joista valinta tehdään. Siksi tämä projekti olisi mielekästä toteuttaa suuren harrastajajoukon järjestelmällisesti ohjattuna ryhmätyönä ennemminkin kuin että jokainen puuhastelee jotain omiaan omissa nurkissaan. Tämän sanottuani, totean saman tien että itselläni ei tällä hetkellä ole intressiä eikä mahdollisuutta osallistua projektiin.

Vaihtoehdot ovat vähissä: lajikkeen pitäisi joko kestää talvi lepotilaisena ja kyetä keväällä heräämään oikeaan aikaan (liian aikaisin = hallavaurioita, liian myöhään = ei ehdi kypsyttää satoaan) tai sitten sen pitäisi pystyä talvehtimaan siemeninä ja kasvamaan yhden kesän aikana siemenestä satoon. Ensin mainitun vaihtoehdon levittäminen jäisi ihmisen harteille, jälkimmäinen pärjäisi itsekseen.

Lainaus käyttäjältä: "JartsaP"Punakoiso on kirjallisuuden mukaan puolittain puutuva, mutta luulenpa että eivät senkään oksat kestä Suomen talvea vaan eiköhän sekin aloittane alhaalta asti keväällä?

Ei muuten pidä paikkaansa.

Joko tästä rojektista on luovuttu?

Ei projektista luovuttu ole, on vain ns. "vaiheessa". ;)   Pitäisi saada tuotetuksi riittävän iso määrä koeyksilöitä eri villichileistä ja lyödä sopivaan paikkaan kasvamaan + toivon mukaan risteytymään keskenään. C.chacoense kasvaa nopeasti ja tuottaa paljon helposti putoavia, aikaisin kypsyviä marjoja. Se on sikäli aika hyvä ehdokas siemenistä joka vuosi lisääntyväksi, talvisin kuolevaksi Perkeleeksi. Villi annuum saattaisi puolestaan jossain oloissa selvitä talvestakin, kunhan maa ei jäädy kokonaan. Lämpöputkien päällä esim. voisi toimia... Ja sitten on tuo c.flexuosum, joka voisi etelä-suomen oloissa kestää pakkaset jopa vihreänä. Pitää kokeilla. :)

Jeps - flexun siemeniä on nyt mitä ilmeisimmin tuloillaaan. Kun siemeniä ja kasveja saadaan tarpeeksi, on aika miettiä missä niitä kasvatetaan ja miten jalostusta aletaan hoitaa. Hakuammuntaahan tuo on, mutta jotain järjestelmällisyyttä pitää olla. Taimia paljon ja niitä sitten jaetaan ulos kasvamaan jäsenille, joilla siihen on mahdollisuus.

Projekti on tosiaan vielä aivan lähtökuopissaan. Mielestäni pitäisi ensin selvittää mitä lajikkeita lähdetään risteyttämään ja missä toivossa - Aji Infernon ajatusta myötäillen esin. chacoense olisi lupaava - sen pitäisi olla maultaankin hyvä. Kaikki eivät kuitenkaan edes risteydy keskenään.

Totta; yksi ehdoton raja kulkee siinä, että 24- ja 26-kromosomiset chilit eivät voi risteytyä keskenään. Siten esim. c.rhomboideum ja c.lanceolatum eivät voi mitenkään risteytyä meille tutumpien chilien kanssa. Muutoin kannattaa antaa luonnolle valta, eli laittaa iso joukko mahdollisimman erilaisia lajeja kasvamaan luonnossa rinnakkain - ja katsoa, mitä tapahtuu. :)

Pistin juuri siemenketjukirjeeseen mongolialaisen annuumin siemeniä. Olisikohan niistä ollut apua vaikka ei villi-annuum olekaan. Ei ole oikein tietoa koko mongolian-chilistä. Kasvuvyöhyke menisi kuitenkin aika lähellä suomen kasvuvyöhykettä.

Itselläni on nyt n. 17kk ikäinen Flexuosum, kääpiökokoisena pysynyt pitkään vaikka kaikkea on melkein yritetty kasvuun lähdön avuksi.

Joulukuu-kesäkuu välillä kasviin ei tullut lainkaan uutta kasvua, pieniä lehtiä kylläkin varsin massoittain. Hassuinta koko kasvissa on se että kuukausi sitten se alkoi tuottamaan hedelmää n. puolen vuoden kukkimisen jälkeen (muutamia pieniä hedelmiä jotka eivät ainakaan vielä ole tippuneet pois).

Omituisuuden kruunaa se että kasvi alkoi viimeinkin myös kasvamaan suuremmaksi hedelmäntuoton myötä ja onkin tuplannut kokonsa kolmen viikon sisällä!

Pakkastakin tuo on jo hieman päässyt kokemaan keväällä, äärimmäisen jännä yksilö.

Lainaus käyttäjältä: "Herpiili"Itselläni on nyt n. 17kk ikäinen Flexuosum, kääpiökokoisena pysynyt pitkään vaikka kaikkea on melkein yritetty kasvuun lähdön avuksi.

Joulukuu-kesäkuu välillä kasviin ei tullut lainkaan uutta kasvua, pieniä lehtiä kylläkin varsin massoittain. Hassuinta koko kasvissa on se että kuukausi sitten se alkoi tuottamaan hedelmää n. puolen vuoden kukkimisen jälkeen (muutamia pieniä hedelmiä jotka eivät ainakaan vielä ole tippuneet pois).

Omituisuuden kruunaa se että kasvi alkoi viimeinkin myös kasvamaan suuremmaksi hedelmäntuoton myötä ja onkin tuplannut kokonsa kolmen viikon sisällä!

Pakkastakin tuo on jo hieman päässyt kokemaan keväällä, äärimmäisen jännä yksilö.

Kumpaakohan flexun kahdesta tuntemastamme tyypistä se edustaa: makeaa vaiko ei-makeaa? Ovatko kukat vihreä vai ruskeatäpläiset? Tuo on kyllä upea ja erikoinen kasvi, jota on vaikea saada tekemään hedelmiä ja etenkin siemeniä.

Nostetaan nyt tämä ketju taas, kun Fataliilta tilattu flexuosumin pistokas kasvaa hyvää vauhtia turpeessa ikkunalaudalla. Aion ottaa siitä pistokkaita, ja istuttaa niitä ensi kesänä erilaisiin paikkoihin Rymättylässä, Turun saaristossa. Jos onnistun niitä pistokkaita saamaan tarpeeksi, niin varmaan istuttelen niitä tänne Lahteenkin johonkin, ainakin parvekkeelle jätän yhden nököttämään.

Mulla villichileistä on olemassa Lanceolatum (liikaa kromosomeja), praetermissum (ihan villi versio) sekä CGN 19198 (isomarjaisempi versio). Tepinin siemeniäkin löytyy, mutta en ajatellut kylvää niitä ensi kaudeksi. Prae ainakin elelee samoilla seuduilla, mutta ei taida kestää äkillisiä kylmiä.

Minkä kanssa tuota flexua kannattaisi yrittää risteyttää? Mitä siemeniä pitäisi tätä projektia varten lähteä metsästämään seuraavaksi?

Sattuipa sopivasti. Juuri eilen mietin että mitäköhän tälle projektille kuuluu.

= Mitä tälle projektille suht lyhyesti kerrottuna kuuluu? Saa toki kirjoittaa enemmänkin.

Ihan pakko piruuttaan taas viilata pilkkua muuten: CGN-19198 ei ole praetermissum laisinkaan! ;) Tiedetään: se on virallisesti määritetty jossain siksi, mutta kyseessä on melko varmasti väärä määritys, eikä ensimmäinen laatuaan. Mikä se sitten oikein on, on yhä kysymys vailla kovin varmaa vastausta. Kasvin ulkoasun tietty taipumus vaihdella voisi viitata jonkinlaiseen risteytymään, eikä risteymä akselilla c.praetermissum x c.eximium varsinkaan ole ihan pois suljettu juttu. Vain geneettisesti aika yllättävä ja epätodennäköinen jos ylipäätään mahdollinen veto... Muutoin jäljet viittaavat vahvimmin c.eximiumin suuntaan, ja herkullinen spekulaatio johon on hieman aihettakin, puhuisi jonkinlaisesta suhteesta hyvin harvinaiseen c.eximium var. tomentosumiin...  Myös c.parvifoliumiksi tuota on vähän tuumailtu, lähinnä kukkien ulkonäön ja käyttäytymisen vuoksi. Mutta ei auta kuin ihmetellä lisää. :)

Lainaus käyttäjältä: "snu"
Minkä kanssa tuota flexua kannattaisi yrittää risteyttää? Mitä siemeniä pitäisi tätä projektia varten lähteä metsästämään seuraavaksi?

Flexu tunnetaan niin kertakaikkisen kehnosti, että sitä kannattaa koettaa risteyttää vähän kaikkien muiden 24-kromosomisten chiliepelien kanssa! ;)  Mahikset onnistumiseen lienevät aika heikot, koska flexu edustaa 24-kromosomisissa chileissä kaikkein nuorinta ja pisimmälle kehittynyttä muotoa, joka muistuttaa monin tavoin vieläkin nuorempia ja kehittyneempiä 26-kromosomisia lajeja (kuten lanceolatum, rhomboideum). Mutta mikään ei estä yrittämästä! Ei välttämättä olisi esim. ihan hullu idea koettaa flexua pubescensin kaveriksi, sillä esiintymisalueet ovat melkolailla lähekkäin, eikä pubescensin villejä kantamuotoja tunneta varmasti.

Yksi villi kortti flexuakin ajatellen on toki c.tovari, jonka geneettisestä taustasta ei tiedetä oikeastaan yhtään mitään.

Lainaus käyttäjältä: "snu"Mulla villichileistä on olemassa Lanceolatum (liikaa kromosomeja), praetermissum (ihan villi versio) sekä CGN 19198 (isomarjaisempi versio).

En kuvitellutkaan CGN 19198:n olevan prae. Kävin tarkistamassa praen koodin, ja se näytti olevan CGN22795.

Pitää kai sitten yrittää risteyttää noita molempia flexun kanssa, ja katsoa tuleeko niistä mitään satoa, ja saako sen sadon itämään. Sitten voi miettiä projektia eteenpäin.

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - heinäkuu 12, 2008, 03:06:13 ap
Totta; yksi ehdoton raja kulkee siinä, että 24- ja 26-kromosomiset chilit eivät voi risteytyä keskenään. Siten esim. c.rhomboideum ja c.lanceolatum eivät voi mitenkään risteytyä meille tutumpien chilien kanssa. Muutoin kannattaa antaa luonnolle valta, eli laittaa iso joukko mahdollisimman erilaisia lajeja kasvamaan luonnossa rinnakkain - ja katsoa, mitä tapahtuu. :)

Käsittääkseni ruis ja vehnä on risteytetty, vaikka niillä on eriävät kromosomilukumäärät. Siis, kohti 50 kromosomista chiliä! :D

Kuinkas projekti etenee? Joko suomessa kasvaa perkelettä villinä luonnossa  ;D?

Polyploidinen chili olis tosiaan jännä. Tulisi varmaan reilusti enemmän satoa tai niin polyploidiset kasvit ainakin yleensä tekee :D

E: Polyploidianhan saisi ehkä jopa aiheutettua uittamalla siemeniä kolkisiiniliuoksessa niinkuin esim. ruisvehnälle tehdään risteytysten saattamiseksi lisääntymiskykyisiksi. Jos tuota kolkisiinia sais jostain hankittua niin siinä olisi paikka mielenkiintoisille jalostuskokeiluille.

 Onko tietoa yrityksistä risteyttää C.eximium/ C.flexuosum tai C.eximium/C.pubescens tai C.flexuosum/C.pubescens?
Kromosomilukumäärät lienevät samat mutta se hedelmöitys? Ovatko risteymät kenties steriilejä? Ei oikein tahdo löytyä infoa aiheesta.
Kiinnostais kovasti treenata hommaa. Flexuosumia mulla ei ole, onko tietoa mistä ko.lajia vois yrittää vaikka kunnon hinnalla hankkia. Esim.pistokkaana jos on heikko tekemään siemeniä.

Hyvä että nostit taas aiheen pinnalle. Nythän on mielenkiintoisia lajikkeita monella, on mm. bulgarialaisia lajikkeita, venäläisiä... Niistä voi varmasti löytyä jokin vilpoista ilmastoa kestävä kasvi. Muutenkin villichilejä löytyy monenlaisia harvinaisuuksiakin muutamalta, on tovariita, eximiumeja erilaisiaki, chacoenseja jne.

Lueskelin ketjuja perkeleestä, seuraavia nimiä aina välillä nousi esiin: Tepin (annuum. var. glabriusculum), flexuosum tietenkin, villit baccatumit, chacoenset, exile (chacoense var. exile), pubescensit, rocopica/ulupica, ja muutkin villit oikeastaan...

Ilmeisesti Chacoenset ja Tepinit voisivat olla mahdollisia risteytettäviä? Baccatumit myös Tepinin kanssa? Baccat ja Chacot myös. Tovarii mahdollinen Baccatumien, ja eximiumien kanssa myös? Rocotot eximiumien kanssa.

Miten pitäisi sitten aloittaa? Idättää jokaista sopivaa lajiketta/lajia ainakin muutama siemen, ja kasvattaa niitä viileässä pienestä pitäen, ja valita kaikkein parhaiten selviytyvät?  Vai kasvattaa sopivia kasveja suuriksi, ja alkaa heti kokeilla ristetyksiä? Mahdollisista risteytymistä kasvattaa sitten paljon kasveja, ja niistä valita kylmänkestävimmät, joiden podeista ottaa siemenet, ja niistä syntyvistä kasveista valita kylmänkestävimmät, joita risteyttää keskenään.

 Hidasta hommaa kun ei hallitse geenimanipulaatiota näin kotioloissa.
Tarttis koota porukka joka jakaisi homman sopien keskenään hoidettavista taimimääristä. Koska resurssit ovat varsin erilaiset eri hilisteillä niin jollekin lankeaa luonnollisesti isompi pala kakusta kuin toiselle. Sitten on vielä sovittava minkälaisia olosuhteita kestävää lopputulosta havitellaan.
Tämä vain alustukseksi, voihan yrittää pienimuotoisesti yksin mutta sata vuotta on pitkä aika. Jos haluaa homman tehdä perinpohjaisesti niin perussatsi koeviljelmälle vois olla 300-500 tainta josta valitaan parhaat kymmenen. Nämä taas keskenään tai toisten kanssa sekaisin risteytys ja taas 300-500 tainta.
Koska on käytännössä vain yksi kasvukausi/kasvisukupolvi, saattaa osa porukasta kyllästyä kun ei vielä viidentenä vuonna tullut tulosta.
Ajatuksia vaan mutta ehdottomasti mielenkiintoinen haave. Trooppinen/subtrooppinen kasvi virkoaa metrisen hangen alta keväällä.

Mutaatiota saattaisi saaha aikhan ottamalla esim. monimetallilampun suojalasin pois ja syöttämällä taimille uv-säteilyä.  ;D

Ja tuo yksi kasvukausi/sukupolvi voi olla sekin utopiaa, villeistähän monet eivät edes suostu ensimmäisenä kesänään tuottamaan yhtään satoa, saati että saataisiin kunnolla kukkia joihin risteytyksiä tehtyä.

Ensimmäinen este on heti se että tarvittavia villichilikasveja ei ole juuri kenelläkään nyt, ja siemeniäkin rajallinen määrä. Solukkoviljely voisi olla mielenkiintoinen kokeilu, tässä (http://www.metla.fi/metinfo/jalostus/kuvasarja/jalostus-dia-45.htm) vähän infoa. Jotkut hurjat tuota ovat ihan kotioloissakin harrastaneet...
http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=13814
http://lihansyojakasvi.phpbb.fi/viewtopic.php?f=12&t=641
http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=3765&vnro=&alaala=1&vms=

Solukkoviljelyn kotioloissa voi mielestäni kyllä unohtaa. Saisihan sitä helposti steriilejä kasvualustoja petrimaljojen/agaragarin ja painekattilan avulla (yleisen mikrobiologian laitoksella olivat painekattilat opiskelijoiden autoklaaveina biologian opiskeluaikanani 70-luvun lopulla) mutta probleema on kasvimateriaalin käsittely infektioita välttäen,  kallukset kasvaa hetken päästä jotain ihan muuta kuin chilin solukkoa.
Pistokaslisäys käyttäen mahdollisimman pieniä kasvinpaloja voisi onnistua. Voihan sitä kokeilla jollain mitä muutenkin haluaa lisätä ja kun hallitsee tekniikan, pilkkoo sitten vasta arvoharvinaisuuden oksia paloiksi.
Onko Kimppu sulla kokemusta juurrutushormonien käytöstä pistokaslisäyksessä? Itse vasta eilen tökkäsin Ulupican latvan turpeeseen käyttäen Neudofin juurrutetta. Vois kokeilla tuon mun ebbissä olevan Congon latvomisen jälkeen juurruttaako todella. Jos näin tekee, kokeilee aina vaan pienempää varrenpätkää.
Periaatteessa lehdenpalakin pitäis riittää.

Hankalaltahan se kuulostaa, mutta mikä estää kokeilemasta esim. saintpaulioitten ja anopinkielen kanssa näin aluksi, jos viitsii.

Mulla on tuota Chilicutterilta saatua "oikeaa" juurrutushormonia, jota ei Suomesta saakkaan. Neudofixi jota täälläki vielä myyhään on ilmeisesti jotakin luonnontuotetta, toisin kuin tuo Cutterin. Olen kokkeilu sitä vasta kahdelle villi-rhombolle, kumpikaan ei alkanut kasvamaan. En tiedä, mikä siinä sitten meni vikaan. Pistokkaat olivat kuitenkin ihan kunnon oksia, kymmensenttisiä.

Pitääkin kokeilla uudelleen, cuttingboardissa...

Menee kaksinpuheluksi.  ::)

Kokosin kylmänkestoltaan kohtalaisen hyviksi mainittuja lajikkeita/lajeja listaksi... Sehän se tietenkin on yksi tärkein lähtökohta kun mahdollisia risteytettäviä valitaan, mutta kuten itse Aji Infernokin on maininnut niin nopeasti kasvavia ja kehittyviä ei pidä myöskään unohtaa...

C. rhomboideum (kesti itellä n. -5:n viileää monta päivää ennen kuin toin sisälle, lisäksi kasvaa nopeasti auringon näyttäytyessä)
Tabasco (C. frutescens), Chilicutterilla selvisi lähes kymmenen asteen pakkasesta? (mutatoitunut kasvi?  :D)
C. exile (chacoense), muistaakseni Fataliikin tätä kehui kylmänkestostaan
C. eximium (viileässä selvisi hyvin pitkään, nopea kasvu)
C. chacoense (viileänkesto hyvä, ja kasvaa nopeasti)
Villit chinenset (mahdollisesti hyvin kestävät kylmää)
C. flexuosum (paras kylmänkesto)
Tepin (C. annuum var. g.)
CAP 1491

Kysymyksiä(kö)?: tovarii, lanceolatum...

Mustana hevosena Perkelekisaan voisi olla kyllä mielestäni nämä eurooppalaiset, varsinkin venäläisten jalostamat lajikkeet. Itellä kasvaa nyt paria kolmea venäläistä, kylmänkestävyydestä ei mitään tietoa vielä mutta ovat erittäin nopeita kasvamaan.

Mulla ei oo näistä kuin Tabasco (just kylvetty), Tepin, chacoense ja CAP 1491 (joka on ilmeisesti C.eximium). Muutama puolivilli myös.
Pitäis koettaa saada flexuosumin ja eximiumin risteymään rocotomaiset podit niin hyvä.

Itse yritin viime kesänä risteytellä flexuosumia ulupica largen kanssa, marjoihin tuli siemenet ja kaikki mutta kun en tiennyt milloin ne ovat oikeasti kypsiä niin poimin marjat raakana ja siihen kaatui se risteytyshanke. Sain ircistä aluksi väärää informaatiota niin innoissani riensin poimimaan ne raakileet  >:(

Mutta tätä kannattaisi mielestäni lähteä tekemään niin, että kylvää useita kasveja samaa lajiketta, ja pitää niille vain selviytymiskilvan. Jättää ne oman onnensa nojaan kesälaitumelle täysin samoihin olosuhteisiin ja katsoo mikä selviää pisimpään, voittajan siemenistä sitten kylvetään seuraava sukupolvi ja jatketaan koetta. Jossain vaiheessa näitä eri lajikkeiden "voittajia" voisi risteytellä geenipoolin parantamiseksi ja jatkaa koetta taas muutaman sukupolven ajan. Nopea projektihan tämä ei tule olemaan, mutta mitä pikemmin sen aloittaa sitä nopeammin saattaa saada tuloksia. Liikkeelle olisi ehkä kyllä syytä lähteä mahdollisimman vähän jalostetuista lajikkeista.

Eikös tää engalnninkielen puolella vaikuttanut venäläinen sälli kehunu että sillä on joku "villi"chili mikä kestää hyvin viileetä?

Mulla on siitä siemeniäkin jossain tallessa muutama.

Iteltä löytyy eximiumeja muutamia erilaisia, samoin chacoenseja. Lisäksi Rhombo jota pistokkaista nyt taas yritän lisätä, sekä c. exile. Eräs villi chinensekin saattaa olla, siittä en ole aivan varma.

Onkos Gynzillä vielä flexu hengissä? Kannattaisi varhman jos vain mahollista niin saaha kasvi tuottamaan aluksi ihan flexuosumin siemeniä, sillä ovat kyllä kiven alla.

Biologiasta en (riittävästi) tiedä, mutta minusta esim. selviytymiskisan voittajan siemenistä kylvetty kasvi ei omaa välttämättä(?) samoja toivottavia ominaisuuksia kuin aikaisempi kasvi ? Vai perityvätkö selviytyjän tarvitsemat hyvät ominaisuudet "jälkeläiselle"?

riittäiskö alkuun tommonen varjoinen ja viileä paikka kasvatukselle? etupiha on viileä ja niin ku huonosti ojitettu neva kun pikkusenkin sataa. ajattelin kumminkin pistää jonkun tsilin sinnekkin kun kesä tulee.
mutta oonko mä jo myöhässä jos nyt pistän jyvät tilaukseen ja viikon parin sisään itään? nyt alkaa varmaan oleen jo korkea aika laittaa loppujakin multiin kumminkin.

Lainaus käyttäjältä: CyberDog - helmikuu 22, 2010, 21:05:39 ip
Eikös tää engalnninkielen puolella vaikuttanut venäläinen sälli kehunu että sillä on joku "villi"chili mikä kestää hyvin viileetä?

Mulla on siitä siemeniäkin jossain tallessa muutama.

Pikaisella etsinnällä, tarkoittanet tätä (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=5744.0)? Näyttää näin kuvien perusteella aika mielenkiintoselta, varsinkin kun lehdet ovat samantapaiset kuin flexuosumilla, joten miksei vois olla vaikka hyvinkin kylmänkestävä?

[
riittäiskö alkuun tommonen varjoinen ja viileä paikka kasvatukselle? etupiha on viileä ja niin ku huonosti ojitettu neva kun pikkusenkin sataa. ajattelin kumminkin pistää jonkun tsilin sinnekkin kun kesä tulee.
mutta oonko mä jo myöhässä jos nyt pistän jyvät tilaukseen ja viikon parin sisään itään? nyt alkaa varmaan oleen jo korkea aika la]quote author=TunturiTiger link=topic=2386.msg86550#msg86550 date=1266865972]
riittäiskö alkuun tommonen varjoinen ja viileä paikka kasvatukselle? etupiha on viileä ja niin ku huonosti ojitettu neva kun pikkusenkin sataa. ajattelin kumminkin pistää jonkun tsilin sinnekkin kun kesä tulee.
mutta oonko mä jo myöhässä jos nyt pistän jyvät tilaukseen ja viikon parin sisään itään? nyt alkaa varmaan oleen jo korkea aika la (http://quote author=TunturiTiger link=topic=2386.msg86550#msg86550 date=1266865972)ittaa loppujakin multiin kumminkin.
[/quote]

Ihan ulos varjoon meinasin itekkin laittaa näitä ns. kylmänkestäjiä.

Mieleen tuli muuten tuo chimayo lajike, eikös se ollu se joka tuottaa satoa jopa reilussa kuukaudessa? Kylmänkestävyyttä tuskin yhtään, mutta perkeleen pitää olla myös nopeasti satoa tuottava Suomen lyhyessä kesässä.

Eikös tuo Chimayo ole annuum? Sitten voi olla vaikeuksia jos yrittää risteytystä eximiumin/flexuosumin/pubescensien kanssa joissa löytyy kylmänsietoa vaan kypsyvät hitaasti. Samoin tämä venäläisen kaverin Tepin.

Lainaus käyttäjältä: Kimppu - helmikuu 22, 2010, 21:09:34 ip
Iteltä löytyy eximiumeja muutamia erilaisia, samoin chacoenseja. Lisäksi Rhombo jota pistokkaista nyt taas yritän lisätä, sekä c. exile. Eräs villi chinensekin saattaa olla, siittä en ole aivan varma.

Onkos Gynzillä vielä flexu hengissä? Kannattaisi varhman jos vain mahollista niin saaha kasvi tuottamaan aluksi ihan flexuosumin siemeniä, sillä ovat kyllä kiven alla.

Biologiasta en (riittävästi) tiedä, mutta minusta esim. selviytymiskisan voittajan siemenistä kylvetty kasvi ei omaa välttämättä(?) samoja toivottavia ominaisuuksia kuin aikaisempi kasvi ? Vai perityvätkö selviytyjän tarvitsemat hyvät ominaisuudet "jälkeläiselle"?

Flexu on joo hengissä ja voi hyvin, tosin yhtään marjaa ei ole nyt kolmessa vuodessa aikonutkaan pukata, joten sen voisi mielestäni unohtaa tässä projektissa.

Selviytymiskisan voittajan siemenistä kylvetty kasvi suurella todennäköisyydellä omaa samoja toivottavia ominaisuuksia kuin emokasvi, en tosin tiedä miten tämä menee vakiintuneiden lajikkeiden kanssa, siksipä ehkä alkuun kannattaisikin vetää yksi vuosi selviytymiskisaa muutamilla lajikkeilla, kahden pisimpään selvinneen kasvin siemenistä kasvattaa seuraavaksi kaudeksi kasvit jotka risteyttää keskenään, ja näillä risteytyksillä lähdetään varsinaista monta sukupolvea kestävää selviytymiskisaa käymään. Tässäkin toki tulee vastaan se että parhaiten selviävä kasvi ei välttämättä ole parhaan makuinen.

Lainaus käyttäjältä: bluesman - helmikuu 23, 2010, 06:21:25 ap
Eikös tuo Chimayo ole annuum? Sitten voi olla vaikeuksia jos yrittää risteytystä eximiumin/flexuosumin/pubescensien kanssa joissa löytyy kylmänsietoa vaan kypsyvät hitaasti. Samoin tämä venäläisen kaverin Tepin.

Annuumeissa, varsinkin jalapeñoissa olen huomannut, että ne tuottavat satoa hyvinkin nopeasti, joten siinä mielessä ikävä kyllä annuumissa saattaa piillä avain onneen. Myöskin tällä hetkellä ebbisäni asustava jalapeño x lemon drop osoittaa samankaltaista käytöstä. Kuka tietää, ehkä lähden tuosta risteymästä yrittämään omaa kylmänkestävää lajikettani. Emokasvi jalapeño joka nuo siemenet tuotti oli vielä hengissä ja voi erittäin hyvin kun se oli ollut kolme viikkoa -7 asteisessa kasvihuoneessa täysin oman onnensa nojassa, siinäkin mielessä tuo osoittaa poikkeuksellista sitkeyttä  ???

Tällaisia yksilöitä pitää ehdottomasti lisätä (ja jakaa siemeniä halukkaille).

Lainaus käyttäjältä: bluesman - helmikuu 23, 2010, 11:52:16 ap
Tällaisia yksilöitä pitää ehdottomasti lisätä (ja jakaa siemeniä halukkaille).

Tulee jakoon kunhan saan siemeniä kerättyä ensimmäisestä sadosta.

Lainaus käyttäjältä: bluesman - helmikuu 23, 2010, 06:21:25 ap
Eikös tuo Chimayo ole annuum? Sitten voi olla vaikeuksia jos yrittää risteytystä eximiumin/flexuosumin/pubescensien kanssa joissa löytyy kylmänsietoa vaan kypsyvät hitaasti. Samoin tämä venäläisen kaverin Tepin.

Onhan se.

Mie jättäisin näistä lajikepohdiskeluista pubescensit heti pois. Ainoa hyvä puoli on niitten hedelmät. Tykkäävät kyllä kasvaa verrattain viileässä, mutta kuten on todettu, niin on niitä ensimmäisiä lajeja jotka alkavat kärsiä kun lämpötila lähenee nollaa, vaikka olisivatkin tottuneet kasvuun viileässä.

Veikkaan että hankalaa on risteyttää flexua muutenkaan minkään kanssa, mutta ei se ainakaan täysin mahdotonta ole edes sen Tepinin kanssa (annuum. var. gl.). Sama määrä kromosomeja kummallakin. Lanceolatum ja rhomboideum tosiaan ovatkin siis tuon perusteella ulkona pelistä.

Mutta tässä vaiheessa ei oikein voi muuta tehrä kuin oottaa että villit kasvaisivat ja kukkisivat... Sanosin että tärkeimmät lajit perkeleen työstöön olisivat flexu, chacoense var. exile, jokin eximium ja jokin Tepin. Tovarii villinä korttina. Fataliin risteytystaulukon mukaan annuum ja eximium risteytys saa aikaan itämiskyvyttömiä siemeniä. Chacoense/annuum jopa mahdollinen. Chacoense/eximium itämiskyvyttömiä siemeniä. Tovarii / eximium mahdollinen.

E: Niin, ja se mahdollinen eximium voisi olla se Cap 1491. Eikös sulla bluesman ole sitä kasvamassa nyt? Fataliilta oli loppunu, eikö löydy iteltä.

Joo, mulla on 2 pikkutainta. Toivotaan että selviävät. Itävyys 2/5.

Gynzin viesti meni ohi ja siinä olikin mielestäni hyvää juttua.

Lainausehkä alkuun kannattaisikin vetää yksi vuosi selviytymiskisaa muutamilla lajikkeilla, kahden pisimpään selvinneen kasvin siemenistä kasvattaa seuraavaksi kaudeksi kasvit jotka risteyttää keskenään, ja näillä risteytyksillä lähdetään varsinaista monta sukupolvea kestävää selviytymiskisaa käymään.

Tuosta se varmasti pitäisi lähteä liikkeelle. Eli kasvattaa esim. paria eximiumia, paria tepiniä ja paria chacoensea kukintavaiheeseen ja niistä parhaiten kylmyyttä sietäviä risteyttää keskenään, jolloin toivottavasti saadaan itäviä siemeniä, joista syntyisi kasveja jotka eivät ole niin "vakiintuneita lajikkeita", jolloin niitä kannattaisi pitää heti taimina viileässä. Näistä kasveista parhaat valitaan seuraavalle kaudelle ja kokoajan kasveja pidetään mahdollisimman "kylmässä".

Ja muistetaan nyt kuiten missä olhaan näissä "potentiaalisissa lajikkeissa" menossa, tässä pari:
Jokin eximium (http://img199.imageshack.us/img199/327/eximium.jpg)
Ns. Fizani sladki Venäjältä (annuum) (http://img714.imageshack.us/img714/9476/fizani.jpg)
Mahdollisesti villi chinense (http://img442.imageshack.us/img442/3272/chinensecgn24333.jpg)
Venäläinen annuum (http://img695.imageshack.us/img695/855/mestnyj.jpg)

Lainaus käyttäjältä: Kimppu - helmikuu 22, 2010, 22:50:34 ip

Lainaus käyttäjältä: CyberDog - helmikuu 22, 2010, 21:05:39 ip
Eikös tää engalnninkielen puolella vaikuttanut venäläinen sälli kehunu että sillä on joku "villi"chili mikä kestää hyvin viileetä?

Mulla on siitä siemeniäkin jossain tallessa muutama.

Pikaisella etsinnällä, tarkoittanet tätä (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=5744.0)? Näyttää näin kuvien perusteella aika mielenkiintoselta, varsinkin kun lehdet ovat samantapaiset kuin flexuosumilla, joten miksei vois olla vaikka hyvinkin kylmänkestävä?

Juurikin sitä.

 No, mitenkä paljon on kylmänkestävyystavoite? Talven yli avomaalla napapiirillä? Talvetettuna maakellarissa? -10 pakkasta 2 kk?
Mietin vaan että jos aloittaa sillä että vie kaikki taimet pakkaseen ja toteaa että ei kestä niin koehan päättyi siihen. Ilmeisesti kestävyyttä on vahingossa tullut testailtua jättämällä chilit parvekkeelle tms.kun käy kova pakkanen. Miten testijärjestelyn voi objektiivisesti suorittaa? Harrastajat asuu kukin eri ilmastovyöhykkeillä ja se mikä pärjää Varsinais-Suomessa ei välttämättä pärjää Pellossa.
Pitäiskö olla vanha pakastin johon mättäisi 10 kasvia kerrallaan säätäen asteita tyyliin "jos kestät tämän niin kestät tämänkin" jne.
Vai miten chilinkasvatustoimintaa paljon pidempään harrastaneet ja asiaa pohtineet ovat mieltä? Gynzi on musta melko lähellä oikeaa suuntaa mutta testimenetelmää olis kiva selvittää tarkemmin. Aikaahan on ja kellosta saa lisää. Mutta jos on yhteiset testipelisäännöt niin tulokset olisivat enemmän vertailukelpoisia. Mielenkiintoinen aihe ilman muuta. Aji P.

Enpä usko, että ne taimena kestävät läheskään niin paljoa kuin puutuneella ja vahvalla varrella, sekä juuristolla, pitää sekin sitten ottaa huomioon.. Tosin jos joku taimi kestäisi pakkasta, niin varmasti sitten täysikasvuisena kestäisi hyvin. :)

Eikös se lopullinen, alkuperäinen tavoite ollu että kasvi talvehtisi joka puolella Suomea ulkona, esim. lehdet tiputtaen, ja heräisi keväällä eloon, tuottaen satoa syksyllä. Eikai met siitä lähetä tinkihmän?  ;)

Maakellarissa talvehtiminen voisi varmaankin onnistua ainakin flexulla jo nykysellään...Tosin omakohtasta kokemusta ei ole...

Eihän siinä ole tieten järkeä että risteytettyjen kasvien siemenet idätetään ja sitten laitethan -20 pakkaseen. "Siinä kasvat tai et". Mie ajattelin niin, että jos nyt saadaan risteytettyä esim. eximium/tepin, niin sen siemenet idätetään(kin) viileässä, ja taimia pidetään viileissä oloissa melko pienessä valaistuksessa esim. +10:ssä kokoajan. Kesällä viedään ulos varjoon, ja syksyllä mahdollisuuksien mukaan pidetään vähässä valossa jossaki +5:ssä asteessa. Näistä saaduista sadoista kerätään siemenet, joita kasvatetaan taas viileämmässä kuin edellistä sukupolvea. Tiän kyllä että harvalla on mahdollisuuksia toteuttaa tuollaisia tiloja, mutta nuin mie olen asiaa pohtinut.

 Mulla riittää peltoa tällaisiin kokeiluihin mutta kun pitää sitten ehtiä kasvattaa ruokachilitkin. Viime kesänä en jostain syystä kerinnyt kalaan kertaakaan, kuluva kausi näyttää lievästi hurjemmalta jo nyt. Mutta puoli aaria koeviljelmää olis mahdollista hoitaa.

Mä voin tulla avuksi ;D No joo, voin tulla sillon kun en oo töissä :D

Lainaus käyttäjältä: Kimppu - helmikuu 24, 2010, 22:22:58 ip... siemenet idätetään(kin) viileässä, ja taimia pidetään viileissä oloissa melko pienessä valaistuksessa esim. +10:ssä kokoajan. Kesällä viedään ulos varjoon, ja syksyllä mahdollisuuksien mukaan pidetään vähässä valossa jossaki +5:ssä asteessa.

Tuo ei taida olla hyvä idea. Ei nimittäin tule satoa.
Kyllä niillä pitää jonkinmoinen kesä sentään olla välissä. Se helpottaa talvehtimistakin, jos kasvi pääsee kasvamaan lämpimässä, tekemään satoa ja pudottelee sitten lehdet syksyllä.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - helmikuu 24, 2010, 22:45:09 ip

Lainaus käyttäjältä: Kimppu - helmikuu 24, 2010, 22:22:58 ip... siemenet idätetään(kin) viileässä, ja taimia pidetään viileissä oloissa melko pienessä valaistuksessa esim. +10:ssä kokoajan. Kesällä viedään ulos varjoon, ja syksyllä mahdollisuuksien mukaan pidetään vähässä valossa jossaki +5:ssä asteessa.

Tuo ei taida olla hyvä idea. Ei nimittäin tule satoa.
Kyllä niillä pitää jonkinmoinen kesä sentään olla välissä. Se helpottaa talvehtimistakin, jos kasvi pääsee kasvamaan lämpimässä, tekemään satoa ja pudottelee sitten lehdet syksyllä.

Kesällä tietenkin ulos aurinkoon, mutta sitä tarkoitin ettei kasvihuoneeseen kuumaan porotukseen tai avomaalle aukealle aivan auringon alle.

Tässä tein keskustelua lukiessa iski sellanen ajatus kupla päähän että "Turisti kävelee lapissa ja kattelee ympäriltä ja yhtäkkiä kauhea hölinä ja menee kysymään että mitä tuolla oikein on kun lumesta paistaa punaista. Turisti opas vain vastaa tyynesti :Paikkalliset Aji Perkeleet siellä vain kasvaa
ai että pian onkin taas sadonkorjuu aika" ..... tuskin tohon ihan heti päästään ... mutta aina sitä voi toivetta elätellä  ::)

Lainaus käyttäjältä: Yakuza - helmikuu 24, 2010, 23:18:54 ip
Tässä tein keskustelua lukiessa iski sellanen ajatus kupla päähän että "Turisti kävelee lapissa ja kattelee ympäriltä ja yhtäkkiä kauhea hölinä ja menee kysymään että mitä tuolla oikein on kun lumesta paistaa punaista. Turisti opas vain vastaa tyynesti :Paikkalliset Aji Perkeleet siellä vain kasvaa
ai että pian onkin taas sadonkorjuu aika" ..... tuskin tohon ihan heti päästään ... mutta aina sitä voi toivetta elätellä  ::)

Tai pian tulee kaikenmaailman virolaiset ja italialaiset "marjanpoimijat" hyvän tulonlähteen perässä, keskellä talvea Suomeen keräämään Perkeleitä...  ;D

Lainaus käyttäjältä: Minbaari - helmikuu 24, 2010, 23:23:42 ip

Lainaus käyttäjältä: Yakuza - helmikuu 24, 2010, 23:18:54 ip
Tässä tein keskustelua lukiessa iski sellanen ajatus kupla päähän että "Turisti kävelee lapissa ja kattelee ympäriltä ja yhtäkkiä kauhea hölinä ja menee kysymään että mitä tuolla oikein on kun lumesta paistaa punaista. Turisti opas vain vastaa tyynesti :Paikkalliset Aji Perkeleet siellä vain kasvaa
ai että pian onkin taas sadonkorjuu aika" ..... tuskin tohon ihan heti päästään ... mutta aina sitä voi toivetta elätellä  ::)

Tai pian tulee kaikenmaailman virolaiset ja italialaiset "marjanpoimijat" hyvän tulonlähteen perässä, keskellä talvea Suomeen keräämään Perkeleitä...  ;D

Niin...Hillat ja mustikathan ne venäläiset ja thaimaalaiset jo viepi...

Tämä on noussut nyt jonkinasteiseksi ikuisuusprojektiksi, joten pitäisikö meidän alkaa tekemään jotain konkreettista vihdoin? Jos päätetään lajikkeet joita idätetään selviytymiskisan ykköskierrosta varten. Kriteereinä olisi mielestäni ainakin

• Nopea kasvu


• Aikainen kukinta


• Runsas satoisuus


• Nopea kypsyminen


• Hyvä itävyys

Näiden lisäksi kasvin tulisi ehkä olla melko pienikasvuinen, että se kestää paremmin pohjolan hyvinkin vaihtelevat sääolosuhteet, eikä valontarvekaan olisi niin suurta. Pelkkiä villejä on aivan turha ajatellakaan niiden huonon itävyyden takia. Nuo kun tuppaavat vielä lämpöäkin vaatimaan itääkseen. Pubescensit taitavat olla automaattisesti suljettuja kisasta myöskin niiden vaatiman pitkän kauden takia. Itse heittäisin yhdeksi ehdotukseksi niinkin tylsän ja pahanmakuisen risteytettävän kuin joku pieni annuum. Tautien ja ötököidensietoahan noilla ei pahemmin ole, mutta sitä saataisiin ehkä jostain muualta. Tai annuumin tilalle lähisukulainen frutescens?

Kuka haluaa ottaa tämän projektin organisoitavakseen?

Voin ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Kasvien suhteen olen pihalla kuin lumikinos. Mulla nopein on ollut Early jalapeno. Lähes yhtä nopea on koristechili Riot. Kunhan keksitään muutama sopiva lajike ehdokkaaksi niin eikun valtionapua hakemaan. Tai EU-tukea. Sais edes siemenet ilmaiseksi.
Tälle ketjulle voi ilmoittautua koekasvattelijaksi niin listaan ylös ja sitten voidaan yv:llä sopia menetelmistä. Tai vaikka edelleen avoimesti.

Lainaus käyttäjältä: bluesman - helmikuu 25, 2010, 11:23:05 ap
Voin ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Kasvien suhteen olen pihalla kuin lumikinos. Mulla nopein on ollut Early jalapeno. Lähes yhtä nopea on koristechili Riot. Kunhan keksitään muutama sopiva lajike ehdokkaaksi niin eikun valtionapua hakemaan. Tai EU-tukea. Sais edes siemenet ilmaiseksi.
Tälle ketjulle voi ilmoittautua koekasvattelijaksi niin listaan ylös ja sitten voidaan yv:llä sopia menetelmistä. Tai vaikka edelleen avoimesti.

Mä en tosta Riotista sen tarkemmin tiedä, mutta se ei ainakaan ole kovin arka viileän ilman suhteen. Ostin kasvin torilta viime kesänä ja kun yhden podin maistetuani päätin että ko. kasvi saa tehdä tilaa paremmille lajeille, lykkäsin kasvin ulos odottamaan kompostiin viemistä. Siinä se oli vaikka kuinka kauan ihan hyvinvoivan näkösenä, vaikka yölämpötilat oli miinuksen puolella. Eikä sille ollut vettäkään tarjolla, muuta kun sateen muodossa. :D

Pidetääs homma avoimena niin saattaa lisätä kiinnostusta.

Minkäslaisia kasvieriä kannattaisi laittaa kilpailemaan keskenään? 5-10 kasvia? Tilaahan nuo eivät kasvimaalla hirveästi vie.

Itse voisin osallistua viidellä jalapeño x lemon drop risteytyksellä. Katsoo vähän miten nuo täällä menestyvät.

Ilmeisesti olosuhteet tulisi myös olla melko samanlaiset kaikilla, puolivarjoisa paikka ulkosalla?

Lainaus käyttäjältä: bluesman - helmikuu 25, 2010, 11:23:05 ap
Sais edes siemenet ilmaiseksi.

Eikös tällaista tutkimusta varten chiliyhdistys voisi hieman ojentaa kättään jäsenten suuntaan? ;)

 Onhan mulla paljon eri lajkikkeiden siemeniä vaan vasta yhden kauden kokemus hommasta. En pitänyt kylmässä oikeastaan yhtään chiliä niin ehdottakaa ne jotka arvelevat minkäkin lajin/lajikkeen passaavan alkukokeiluihin.
Mulla löytyy melkein joka lähtöön aurinkoisesta varjoon kasvimaata ja lisää voin jyrsiä. Jos joku haluaa kohtuullisen palstan Nurmijärveltä (vain Aji Perkeleen kehitystyötä varten) niin voidaan sekin sopia. Esim 5 tai 10 metriä kasvimaata? Tietenkin sellaiselle jolla ulkokasvatusmahdollisuutta ei ole. 10 chilipäätä tekis 50 metriä chilejä, metrille 2-3 kasvia=150 kasvinplanttua. Ja tietenkin lisäksi suuri enemmistö jolla jo on oma ulkoviljelymahdollisuus. Varmaan 10 lisää =300 chiliä.
Olen toivorikas ja uskon uskaliaita ennakkoluulottomia harrastajia kyllä löytyvän. Kun tässä ei viedä edes keneltäkään leipää suusta niin voimme vain voittaa.
Ehkä vasta usean vuoden kuluttua mutta kannattaa kokeilla.

Lainaus käyttäjältä: bluesman - helmikuu 25, 2010, 15:51:30 ip
Onhan mulla paljon eri lajkikkeiden siemeniä vaan vasta yhden kauden kokemus hommasta. En pitänyt kylmässä oikeastaan yhtään chiliä niin ehdottakaa ne jotka arvelevat minkäkin lajin/lajikkeen passaavan alkukokeiluihin.
Mulla löytyy melkein joka lähtöön aurinkoisesta varjoon kasvimaata ja lisää voin jyrsiä. Jos joku haluaa kohtuullisen palstan Nurmijärveltä (vain Aji Perkeleen kehitystyötä varten) niin voidaan sekin sopia. Esim 5 tai 10 metriä kasvimaata? Tietenkin sellaiselle jolla ulkokasvatusmahdollisuutta ei ole. 10 chilipäätä tekis 50 metriä chilejä, metrille 2-3 kasvia=150 kasvinplanttua. Ja tietenkin lisäksi suuri enemmistö jolla jo on oma ulkoviljelymahdollisuus. Varmaan 10 lisää =300 chiliä.
Olen toivorikas ja uskon uskaliaita ennakkoluulottomia harrastajia kyllä löytyvän. Kun tässä ei viedä edes keneltäkään leipää suusta niin voimme vain voittaa.
Ehkä vasta usean vuoden kuluttua mutta kannattaa kokeilla.

Ehdottomasti jos siellä vain noin reilusti tilaa riittää, niin kunnon kasvukilpa pystyyn vain! Jokainen kasvi pitää sitten merkitä omalla koodillaan, tilastoida kasvukehitys ja sen siementen lähde merkitä, niin että vain menestyjien siemenistä idätetään seuraavaa kautta. Helppoahan se ei ole, tai no, chilit kun numeroi 0-300 ja jokaisesta chilistä kerää muutaman kymmentä siementä niin ei tuo nyt niin mahdottomalta urakalta vaikutakaan.

Mulla olis kans kiinnostusta tähän, tosin kerrostalokämpässä (parvekkeella) ai kovin isoa kasvilaumaa saa pidettyä. Harkitsin tosin vihannespalstan vuokraamista tuosta muutaman sadan metrin päästä, joten kyllä sinne ainakin saisi sitten kesällä vietyä jonkin verran. Vaihtoehtoisesti vien vanhempieni luo maalle johonkin metsänreunaan, jossa saisivat pärjätä omillaan sen minkä pärjäävät. Siemeniä mulla ei suuria määriä ole oikein mistään lajikkeista, joten niitä pitäisi saada.

Mun mielestä pitäis kasvupaikan olla avomaalla, parvekkeet tms.kylmät verannat ei käy. Mutta mikä kasvupohja? Mulla on savimaa jossa ei esim. peruna viihdy. Raakaturpeella oon parantanut, aluksi tuli 90 kuutiota ruoppausturvetta kivineen ja kantoineen, nyt kasvaa omenapuut ja kasvimaat on ok. Mutta chileille esim rivin päälle säkki turvetta/3 kasvia niin olis samantapaiset maaperät, ainakin lähempänä toista kasvupaikkaa. ??

Lainaus käyttäjältä: bluesman - helmikuu 25, 2010, 17:09:11 ip
Mun mielestä pitäis kasvupaikan olla avomaalla, parvekkeet tms.kylmät verannat ei käy. Mutta mikä kasvupohja? Mulla on savimaa jossa ei esim. peruna viihdy. Raakaturpeella oon parantanut, aluksi tuli 90 kuutiota ruoppausturvetta kivineen ja kantoineen, nyt kasvaa omenapuut ja kasvimaat on ok. Mutta chileille esim rivin päälle säkki turvetta/3 kasvia niin olis samantapaiset maaperät, ainakin lähempänä toista kasvupaikkaa. ??

Jos ny lähtis liikkeelle siitä kylmän kestosta. Sama vaikka kasvais hydrossa, kunhan tuottaa satoa ja kasvaa kylmässä. Tuon jälkeen on varmasti helpompi jalostaa lajike, joka kasvaa savisessa maassa.

Ottakaa nyt huomioon, että se vesi jäätyy pakkasilla ja jos sitä lämmitetään, niin ei se vastaa oikeita sääolosuhteita.. Multaan / Turpeeseen siis samantein tunkaisee kasvit, jotta juuristo oppii siihen kohmaan ja maan, sekä nesteiden jäätymiseen ja sulamiseen kun halla syksyllä alkaa.

baby steps.. Ei sudestakaan yhdellä poikueella mopsia jalostettu.

Lainaus käyttäjältä: jeQQ - helmikuu 25, 2010, 18:28:36 ip
Ottakaa nyt huomioon, että se vesi jäätyy pakkasilla ja jos sitä lämmitetään, niin ei se vastaa oikeita sääolosuhteita.. Multaan / Turpeeseen siis samantein tunkaisee kasvit, jotta juuristo oppii siihen kohmaan ja maan, sekä nesteiden jäätymiseen ja sulamiseen kun halla syksyllä alkaa.

Juuri näin, eli mahdollisimman omillaan tulisi tulla toimeen. Toki taimivaihe pitää sisällä käydä läpi ensimmäisten sukupolvien aikana. Kyllä evoluutio karsii heikot pois ja vahvat jää jäljelle, tämä on kuitenkin siitä kiitollinen projekti että homman mahdottomuuden kyllä huomaa jo ensimmäisen kauden aikana, jos kaikki kasvit kuolevat pois ennenkuin ehtivät pukkaamaan ensimmäistäkään podia.
Toinen huomio joka on pakko nostaa ilmoille, on se että idätyksen tulisi tapahtua vasta niihin aikoihin, kun se ulkonakin olisi mahdollista. Ei ehkä ensimmäisten sukupolvien aikana, mutta kasvin tulisi kuitenkin saada kypsät podit ja näinollen myös siemenet aikaiseksi siinä ajassa, minkä luonnossa kestää ns. kesäkautta eli pakkaskausien välissä.

[/quote]
Toinen huomio joka on pakko nostaa ilmoille, on se että idätyksen tulisi tapahtua vasta niihin aikoihin, kun se ulkonakin olisi mahdollista. Ei ehkä ensimmäisten sukupolvien aikana, mutta kasvin tulisi kuitenkin saada kypsät podit ja näinollen myös siemenet aikaiseksi siinä ajassa, minkä luonnossa kestää ns. kesäkautta eli pakkaskausien välissä.
[/quote]

Eli ei hirveän montaa näin nopsaa lajiketta ole. Early jalapeno oli mulla kylvöstä punaiseksi podiksi tasan 4kk. Jos vappuna kylvää niin syyskuussa satoa. Mulla oli tosin hydrossa. Lämpimässä. Siis kuukausi  lisää ulkokasvatuksessa = 5kk, mennään jo kasvukauden rajoja hipoen.
Sallittaisiinko minkäänlaista esikasvatusta? Perunaakin idätetään. Idea oli tietysti kasvattaa talven yli kestävä lajike, eihän sen ekana vuonna edes tarvitse tuottaa mitään jos täysikasvuisena virkoaa keväällä niin satoa tulisi jo paljon aiemmin.

Toki jos talvehtivan lajikkeen onnistuu saamaan aikaiseksi, silloin ehkä valttia olisi nopea kasvu eli kunnon juuristo. Todennäköisempi skenaario olisi kuitenkin ehkä se että kasvi on yksivuotinen, se itää lumien alta ja kuolee syksyllä. Toki tämäkin on täyttä arvailua, lopullisen tuloksen saa selville vain kokeilemalla.

 Eli etsimme Suomen kesässä ulkona satoa tuottamaan ehtivää lajiketta. Silloinhan kylmänkestävyyttä tarvitaankin kesät muistaen kun 9.6 satoi Nurmijärvellä lunta. Nyt tuli asiaa eikä haaveita. Tällainen voi vaikka jopa onnistuakin.

Laitanpas tähän ehdolle, http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=6862.0 (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=6862.0)
Triton super dwarf paprikan, joka olisi ainakin riittävän nopea suomen kesään, mutta mutta..mitenhän tuo menisi mahdollisuuksien rajoissa risteyttää tällainen "tavallinen" annuum esim. villien kanssa?

Perkele onkin muuttunut Aji Hitoksi (aji hitto). Aivan ei käynyt selväksi uusi ajatus, että siementen kylvö suoraan ulos ja pitäisi vielä satoakin saada samana kesänä? Hankalampi homma ko aluksi luulisi...Toukokuussa kylvö avomaalle parhaimmillaan ja sato pitäis kerätä elokuun lopulla ennen syyskuun yöpakkasia.

Mutta mie taian kuitekki ite jatkaa itse aidon ja oikean Perkeleen jalostamisen tiellä, olkoot kuinka mahdotonta tahansa. Jos Välimereltä kotosin oleva viiniköynnös talvehtii nykyään Suomen Lapissaki, niin kyllä tsilikin.  :D

Lainaus käyttäjältä: MaXXer - helmikuu 25, 2010, 22:30:00 ip
Laitanpas tähän ehdolle, http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=6862.0 (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=6862.0)
Triton super dwarf paprikan, joka olisi ainakin riittävän nopea suomen kesään, mutta mutta..mitenhän tuo menisi mahdollisuuksien rajoissa risteyttää tällainen "tavallinen" annuum esim. villien kanssa?

Toimittavatkohan USAn tai Kanadan ulkopuolelle? Tilauslomakkeessa ei euroopan maita ole. Mielenkiintoinen lajike silti.

Hmmm...

Mikäs se lajike olikaan jonka luvattiin tekevän satoa itämisestä 30 päivässä? Valitettavasti en nyt muista, mutta joku foorumilainen oli sitä myös kasvatellut ja raportoi saaneensa satoa 2kk:ssa. Eli tuosta nopea aihio josta saataisiin satoa kesän aikana.

No se on juuri tuo yllä oleva triton super dwarf mikälie.

Muistakaas harkita chinensejäkin, Fataliin Dutch Habanero(ann x chin) on kuitenkin aloitettu kylmänkestoprojektina! Varmasti isolla herralla on ollut tähän syynsä. Ja oma dutch habanero on ainakin nopea tekemään kypsän hedelmän kukasta.

Lainaus käyttäjältä: bluesman - helmikuu 25, 2010, 23:34:55 ip
Toimittavatkohan USAn tai Kanadan ulkopuolelle? Tilauslomakkeessa ei euroopan maita ole. Mielenkiintoinen lajike silti.

Kyselin tätä samaa asiaa josko saisi tänne asti tuota, mutta eivätpä ole vastannut sähköpostitiedusteluihin.

Lainaus käyttäjältä: jeQQ - helmikuu 26, 2010, 00:56:03 ap
Muistakaas harkita chinensejäkin, Fataliin Dutch Habanero(ann x chin) on kuitenkin aloitettu kylmänkestoprojektina!

Luultavammin jostain chinensen suunnalta se ratkaisu saattaisi löytyäkin, ennen kuin risteyttää willien kanssa. Heitin vaan esimerkiksi tuon tritonin koska se olisi lajike joka kerkeäisi tekemään satoa ulkokasvatuksessa jopa suomen oloissa, ja jos sitä käyttäisi risteytyksessä jonkun chinensen kanssa niin kuka tietää, yksi mahdollisuus olisi Dutch Habaneron tyyppinen minikokoinen kasvi joka on vielä riittävän nopea selviytymään täälläkin ulkosalla ja kestää jopa riittämiin kylmää että saisi lumen alla talvehtimaan. Tämä tietenkin olettaen että lajikkeesta saataisiin jalostettua riittämiin kylmän kestävä ja että lumi tulisi riittävän aikaisin maahan eikä routa pääsisi tekemään tuhojaan. Talvehtiminen ehkä olisi enemmänkin myöhemmässä vaiheessa haettava ominaisuus, mielestäni alkuun voisi keskittyä enemmän siihen että saataisiin ulkona alusta loppuun kasvava kasvi, joka syksyllä mahdollisesti puottaisi hedelmät maahan ja kevään tullen niistä itäisi uusi sukupolvi.

Lainaus käyttäjältä: jeQQ - helmikuu 26, 2010, 00:56:03 ap
No se on juuri tuo yllä oleva triton super dwarf mikälie.

Muistakaas harkita chinensejäkin, Fataliin Dutch Habanero(ann x chin) on kuitenkin aloitettu kylmänkestoprojektina! Varmasti isolla herralla on ollut tähän syynsä. Ja oma dutch habanero on ainakin nopea tekemään kypsän hedelmän kukasta.

Juu, mutta ei ollut se mitä minä hain. Se olikin tämä "Chimayo chile". Tuolla jotain juttua tästä... http://www.saveur.com/article/Kitchen/Chimayos-Chile-Culture (http://www.saveur.com/article/Kitchen/Chimayos-Chile-Culture) ja http://www.nativeseeds.org/catalog/product_info.php?products_id=116 (http://www.nativeseeds.org/catalog/product_info.php?products_id=116)

Naah turha postaus... Tästähän oli juttua pari sivua sitten.  :-[ My mistake!

Lainaus käyttäjältä: Kimppu - helmikuu 22, 2010, 17:40:14 ip
Menee kaksinpuheluksi.  ::)

Kokosin kylmänkestoltaan kohtalaisen hyviksi mainittuja lajikkeita/lajeja listaksi... Sehän se tietenkin on yksi tärkein lähtökohta kun mahdollisia risteytettäviä valitaan, mutta kuten itse Aji Infernokin on maininnut niin nopeasti kasvavia ja kehittyviä ei pidä myöskään unohtaa...

C. rhomboideum (kesti itellä n. -5:n viileää monta päivää ennen kuin toin sisälle, lisäksi kasvaa nopeasti auringon näyttäytyessä)
Tabasco (C. frutescens), Chilicutterilla selvisi lähes kymmenen asteen pakkasesta? (mutatoitunut kasvi?  :D)
C. exile (chacoense), muistaakseni Fataliikin tätä kehui kylmänkestostaan
C. eximium (viileässä selvisi hyvin pitkään, nopea kasvu)
C. chacoense (viileänkesto hyvä, ja kasvaa nopeasti)
Villit chinenset (mahdollisesti hyvin kestävät kylmää)
C. flexuosum (paras kylmänkesto)
Tepin (C. annuum var. g.)
CAP 1491

Kysymyksiä(kö)?: tovarii, lanceolatum...

Mustana hevosena Perkelekisaan voisi olla kyllä mielestäni nämä eurooppalaiset, varsinkin venäläisten jalostamat lajikkeet. Itellä kasvaa nyt paria kolmea venäläistä, kylmänkestävyydestä ei mitään tietoa vielä mutta ovat erittäin nopeita kasvamaan.

Liitytään nyt sitten hyvään kaksinpuheluun! :)  Niin, Aji Perkeleeseen on ainakin kaksi tietä. Voimme tavoitella joko perennaa (tällöin ainoana toivonamme tässä hetkessä enintään c.flexuosum, ja sekin enintään aivan eteläisimmän suomen erityisissä paikoissa), tai sitten kasvia, joka kuolee talveksi mutta ehtii tehdä sopivia siemeniä tarpeeksi tuottaakseen seuraavana vuotena taas jälkikasvua. Tämän haasteena on maamme mitä mielenkiintoisin ilmasto, jossa ei oikein koskaan tiedä milloin pakastaa, milloin ei. Teoriassa olisi mahdollinen myös näiden välimuoto, joka toimisi physalisten (chilien lähisukulaiskasveja) tavoin, ja eläisi + lisääntyisi juurten kautta, vaikka kasvin maanpäälliset osat kuolisivatkin talveksi. Ainakin villi-annuumista on raportoitu tuollaista käytöstä.

Varsinaisesti kylmänkestäviä chilejä ei tietääkseni ole kuin yksi, eli c.flexuosum. Toki muitakin voi olla, meille tuntemattomissa huippuharvinaisuuksissa. Karvalehtiset chilit kestävät kylmää huonosti; tämä koskee siis ainakin c.galapagoensea, c.pubescensia ja c.praetermissumia. Huonosti näyttävät kestävän myös c.eximium/cardenasii. Isolehtiset c.chinense ja c.baccatum ovat myös kylmänarkoja, vaikka chinense on yllättävän sitkeä ja kykenevä heräämään "kuolleista". 

C.chacoënse on näistä ehdokkaistamme mielenkiintoisimpia siinä, että se on sekä nopeasti itävä/kasvava, että aikainen marjojen tuottaja = sopiva lyhyeen kasvukauteemme? Sen ja flexuosumin risteytymä olisi kiintoisa. Haluaisin myös nähdä flexun ja isomarjaisen c.cardenasiin eli Ulupican risteytymän. Varsinainen lottovoitto olisi tästä vain vähän matkan päässä oleva c.pubescensin ja flexuosumin yhdistelmä! :)

Flexuosumia on meidänkin piirissämme kolmea sorttia, eri alkuperää. Niissä on sen verran suuria eroja, että kattava testi saattaisi vaatia ainakin kahden eri flexun käyttöä.

Mikähän mahtaisi olla pohjoisimmassa kasvava physalis? Varttamisesta koisokasveihin täällä on ennenkin ollut puhetta. Niin ja olen kyllä yleensä saanut chileistäni siemeniä seuraavaa vuotta ajatellen. ;)
On ollut hieman puhetta erään foorumilaisen kanssa kasvien muistista eli emokasvin tieto seuraa siemenessä seuraavaa kasvia. Pitäiskö sitten opettaa kasvi pikkuhiljaa vuosi vuodelta kylmempään ilmastoon? - Olis aika pitkä projekti.

Lainaus käyttäjältä: MasaT - helmikuu 27, 2010, 21:21:46 ip
Mikähän mahtaisi olla pohjoisimmassa kasvava physalis? Varttamisesta koisokasveihin täällä on ennenkin ollut puhetta. Niin ja olen kyllä yleensä saanut chileistäni siemeniä seuraavaa vuotta ajatellen. ;)
On ollut hieman puhetta erään foorumilaisen kanssa kasvien muistista eli emokasvin tieto seuraa siemenessä seuraavaa kasvia. Pitäiskö sitten opettaa kasvi pikkuhiljaa vuosi vuodelta kylmempään ilmastoon? - Olis aika pitkä projekti.

Lyhtykoiso ainakin viihtyy suomessa physalis-puolelta erittäin iloisesti. :)

 Huomioitavaa on etteivät hankinnaisominaisuudet periydy. Pitää tulla geenejä pooliin tai mutaatioita.

Lainaus käyttäjältä: bluesman - helmikuu 27, 2010, 21:30:29 ip
Huomioitavaa on etteivät hankinnaisominaisuudet periydy. Pitää tulla geenejä pooliin tai mutaatioita.

Pitäis kai ottaa oppia veli venäläiseltä, hehän ovat jalostaneet aika paljon kylmänkestäviä lajikkeita yhdestä sun toisesta lajista.

Onneksi kehitys kehittyy meistä riippumattomastikin.

30 vuotta sitten kun äiteen kanssa ekoja kertoja istutettiin paprikaa ulos Suomen suveen, Tampereen korkeudella, esikasvatettuja taimia, alkuvaiheessa muovilla suojattuun korkeaan penkkiin, niin joka vuosi sama ongelma, suurin osa sadosta kerättiin vihreänä pakkasten uhatessa. Siitä huolimatta, että "hyvissä ajoin" poistettiin liian myöhään yrittävät kukat ja pikkuraakileet. Siemenet puutarhaliikkeestä, milloin mikäkin "Suomeen sopiva lajike".

Ja mitenkäs nyt, Hangossa... Viedään pihalle esikasvatettuja suippopaprikoita, kerätään punaista satoa ilmojen armoilta. Parvekelaatikoissa ulkona sateessa ja tuulessa päästään koristechileissä kaikkiin kypsymisväreihin kohtuullisella esikasvatuksella. Ilmeisesti tuhansista olemassa olevista lajikkeista monetkin sopivat jo valmiiksi kohtuullisesti Suomen kesän ihastuttaviin oloihin, vaatimuksena nykyään lähinnä esikasvatus, josta olisi tietenkin kiva päästä eroon...

Mutta Suomi on pitkä maa. Kun asuimme Siilinkärvellä, krassit oli syytä kylvää sisällä ja istuttaa taimina, jotta sai uudet siemenet puskista kohtuullisen varmasti. ( Tai huonona vuonna edes kukkia...) Täällä eteläkärjessä siemeniä voi toki idätellä sisälläkin, mutta näyttää niitä tuolta penkistä pukkaavan ihan omia aikojaankin, viime vuonna en jaksanut laittaa taimia kasvamaan, kun oli hiukan mahtumisongelmaa chilien takia, ja silti krassit peittivät syksyyn mennessä seinänkohtansa niinkuin ennenkin... Eli jos löytyy chililaji, joka Hangossa kylväytyy itsekseen ja talvehtii siemeninä, ja ehtii keväällä nousta tukehtumatta rikkaruohoihin, ja kukkii ja satoaa ennen pakkasia, niin millä todennäköisyydellä se tekisi saman vaikkapa Kimpun seinustalla siellä pohjoisemmassa?

Mutta kaiken tämän pälätyksen pointtiin:

Mulla tulee olemaan jatkossa käytettävissä "runsaasti" "mökkitason" peltoa. Sijainti Hangosta sisämaahan päin hiukkasen, Salosta etelään. Tilaa on huomattavasti enemmän kuin mihin mahdun kotona kasvattelemaan taimia itse. Joten jos joku haluaa isolla yksilömäärällä testailla jonkun lajikkeensa soveltuvuutta ankarille oloille ja huonolle hoidolle avomaalla, niin voin ottaa uudisraivaajakasveja tiluksillemme.

Omia tulen tuonne laittamaan periaatteella, että kahdesta samanlajikkeisesta kasvista toinen Hankoon muovin alle, toinen/monta seinustalle tai avomaalle mökillä. Näkee sitten aika äkkiä kannattaako taimia kasvatella luonnon armoille, tuleeko satoa yhtään jne. Ja lajikkeina siis suunnilleen ne, mitä päiväkirjassa on tälle vuodelle mainittu.

Filago, joka on iloinen, että malttoi olla idättämättä jouluna kaikkia ;), ehkä jotain toivoa saada taimet mahtumaan jonnekin

Lupaatko Filago jyrsiä sen maan ihan itse? :) Pistit itsellesi aikamoisen projektin rikkaruohojen kitkemisineen. ym. Himmaa vähän!

Lainaus käyttäjältä: MasaT - helmikuu 27, 2010, 22:15:33 ip
Lupaatko Filago jyrsiä sen maan ihan itse? :) Pistit itsellesi aikamoisen projektin rikkaruohojen kitkemisineen. ym. Himmaa vähän!

Kun se on plantaasi niin tokihan siellä on orjatyövoimaakin... Eiku ai niin sehän on kiellettyä Suomessa. Joten kitkemisen voitte unohtaa.. Taimet pitää olla sitä kokoa, että kasvavat karkuun horsmilta, kiitos ;). Kyse siis "minimivaivalla edes jotain satoa/kasvi" -tyyppisestä kokeilusta, ei puutarhanhoidosta.

Ja tällä hetkellä maa on nk. niittyä/entistä peltoa, joten naapurinsedän traktoria tullaan keväällä näkemään paikalla jo perunamaankin takia.

Ja itse ei voi tulla paikan päälle hoitelemaan uudisraivaajiaan, vasta syksyllä katselmus sitten ;). ( Mökkeilyrauha...)

Tuliko tarpeeksi huonot ehdot, että kukaan ei lapsosiaan uhraa avomaakokeiluun?

Filago

Lainaus käyttäjältä: Kimppu - helmikuu 21, 2010, 21:03:10 ip
Mutaatiota saattaisi saaha aikhan ottamalla esim. monimetallilampun suojalasin pois ja syöttämällä taimille uv-säteilyä.  ;D

Ja tuo yksi kasvukausi/sukupolvi voi olla sekin utopiaa, villeistähän monet eivät edes suostu ensimmäisenä kesänään tuottamaan yhtään satoa, saati että saataisiin kunnolla kukkia joihin risteytyksiä tehtyä.

Ensimmäinen este on heti se että tarvittavia villichilikasveja ei ole juuri kenelläkään nyt, ja siemeniäkin rajallinen määrä. Solukkoviljely voisi olla mielenkiintoinen kokeilu, tässä (http://www.metla.fi/metinfo/jalostus/kuvasarja/jalostus-dia-45.htm) vähän infoa. Jotkut hurjat tuota ovat ihan kotioloissakin harrastaneet...
http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=13814
http://lihansyojakasvi.phpbb.fi/viewtopic.php?f=12&t=641
http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=3765&vnro=&alaala=1&vms=

Ihan mielenkiinnosta tuli kysästyä apteekissa olisiko agaria saatavana... Tilaavat 100 ramman pakettia, hintaa 30 euroa. Painekattilaaki katellu josko tulis vastaan muttei ole näkyny...

Oma käsitykseni tällä hetkellä on se, että "Aji Saatana" tai "Perkele" tai mikähyvänsä syntyy luultavimmin c.flexuosumista, jonka aikuinen kasvi tai muutamia istutetaan jonkin lämpöputken päälle paikkaan, missä maaperä ei jäädy kokonaan. Kasvi on äärimmäisen sitkeähenkinen ja vaikka menettäisikin lehtensä esim. kovassa pakkasessa, sillä on hyvä kyky pukata uutta heti kun vain tilanne sallii.

Eli pitää löytää jostain sopiva "ikisula" paikka ja yhdestä kolmeen aikuista, kylmään totutettua kasvia. Mieluiten vielä molemmista meillä kasvavista lajikkeista (ovat sen verran erilaisia). Haasteena on tietysti noiden aikuisten "koekaniinien" löytyminen...

"Metsächiliksi" sitten taas saattaisi soveltua jokin c.chacoënsen jalostelma tai risteytys johonkin. Risteytys villiannuumiin olisi tässä yhteydessä hyvin kiintoisa, sillä se voisi omata oikeat ominaisuudet.

Hesarin "Kysy Kirstiltä/Torsti tietää"-palstalla joku kysyi/ehdotti (vuosia sitten) ajatusta, että kasvin juurakko olisi lämpimässä sisätilassa ja jonkinlaisen aukon kautta kasvaisi ulos. Eli lehdet tippuisivat ja varret/runko pääsisi jäätymään. En nyt muista mistä rehusta oli kyse, mutta idea torpattiin juurikin sen takia, että kyseisen kasvin varsi ei kestäisi pakkasta ja näin ollen kuolisi täysin. Kevään tullen kasvu ei jatkuisi mistään.

Lainaus käyttäjältä: Räyhäkäs - maaliskuu 22, 2010, 21:32:37 ip
Hesarin "Kysy Kirstiltä/Torsti tietää"-palstalla joku kysyi/ehdotti (vuosia sitten) ajatusta, että kasvin juurakko olisi lämpimässä sisätilassa ja jonkinlaisen aukon kautta kasvaisi ulos. Eli lehdet tippuisivat ja varret/runko pääsisi jäätymään. En nyt muista mistä rehusta oli kyse, mutta idea torpattiin juurikin sen takia, että kyseisen kasvin varsi ei kestäisi pakkasta ja näin ollen kuolisi täysin. Kevään tullen kasvu ei jatkuisi mistään.

Niinpä... Villillä annuumilla eli Tepinillä kuuluu olevan taipumus herätä jäätyneistä kuolleista, mutta nämä jutut pitää vaan kokeilla.

Harmi että Talas hävisi foorumeilta.
Oli mukana muistaakseni ihan yliopistopohjaisessa kokeessa.
Jossa raahasivat flexut jokin englannin pohjoisimpaan kolkkaan.
Tekivät jonkin sortin kylmän kestävyys kokeita.

Chacot kestää aika hyvin kylmää siitä kokemuksia.

Itseä kyllä kiinostaisi osallistua projektiin, mutta ei ole mitään pihakasvatuksen mahdollisuuksia muita kuin, että veisi mökille tai vanhempien pihoille kasvamaan. Itsellä ei ole parveketta eikä edes minkään laisia valoja eli täysin auringonvalolla kasvattelen tälläkin hetkellä vain neljää puskaa. Olisi tietenkin ihan lähellä metsää. mutta tuskin sinne kannattaa jalostamattomampaa lajiketta viedä.(?)(tai mökille)

Lainaus käyttäjältä: bluesman - helmikuu 21, 2010, 22:23:40 ip
Solukkoviljelyn kotioloissa voi mielestäni kyllä unohtaa. Saisihan sitä helposti steriilejä kasvualustoja petrimaljojen/agaragarin ja painekattilan avulla (yleisen mikrobiologian laitoksella olivat painekattilat opiskelijoiden autoklaaveina biologian opiskeluaikanani 70-luvun lopulla) mutta probleema on kasvimateriaalin käsittely infektioita välttäen,  kallukset kasvaa hetken päästä jotain ihan muuta kuin chilin solukkoa.
Pistokaslisäys käyttäen mahdollisimman pieniä kasvinpaloja voisi onnistua. Voihan sitä kokeilla jollain mitä muutenkin haluaa lisätä ja kun hallitsee tekniikan, pilkkoo sitten vasta arvoharvinaisuuden oksia paloiksi.
Onko Kimppu sulla kokemusta juurrutushormonien käytöstä pistokaslisäyksessä? Itse vasta eilen tökkäsin Ulupican latvan turpeeseen käyttäen Neudofin juurrutetta. Vois kokeilla tuon mun ebbissä olevan Congon latvomisen jälkeen juurruttaako todella. Jos näin tekee, kokeilee aina vaan pienempää varrenpätkää.
Periaatteessa lehdenpalakin pitäis riittää.

Kovastipa tuota lihisharrastajat näyttävät tukevan kotioloissakin, joten miksikäs ei sitten chiliharrastajien keskuudessakin. Muutama henkilö onkin jo aikeissa aloittaa kokeiluja ;) http://www.flytrapcare.com/phpBB3/tissue-culture.html (http://www.flytrapcare.com/phpBB3/tissue-culture.html)

Nyt on käsissä muutamia mielenkiintoisa risteytyksiä perkeleeksi... Chacoense var. exile X Tepin "Tarahumara" (F2 hybridi), Tepin (Peru) X Tepin "Tarahumara" (F2), Tepin (Peru) X Villi chinense (F1 hybridi), Tepin "Pima bajo" X pubescens.

F1 ja F2 hybridi ovat varmaankin vielä sellaisia, jotka eivät ole vielä vakiintuneita lajikkeita, kuten esim. Apache F1. Näitä meinasin alkaa kasvattamaan viileissä olosuhteissa alusta asti, kuten oli aikomus. Mielenkiintoista.  ;)

Erittäin. Raporttia sitten vaan kun on lehdet taas mustana. Vaan ei 1.4.

Jes

Niin, ja net "venäläiset" Tepinit on hyvässä kasvussa, jos syksyllä sitten kukkisivat jo.

Noniin :) Toivotaan että kasvavat vauhdilla. Millanen itämisprosentti oli?

Kaksi iti, oliko niitä nyt kolme vai neljä, en muistakhaan ennää.

Neljä tais olla. Eli puolet iti. Onko ne edelleen itämässä? Voi olla että tulee myöhäisheränneitä. Mulla kävi silleen turbo puben kanssa tänä vuonna kun ei tullu heitettyy astiaa veks niin iti sitten kuukauden myöhemmin yksi kun aikasemmat.

Ovat kyllä itämässä vieläki. Net kaks iti kyllä aika äkkiä, olisko ollu vajaa pari viikkoa.

Hyvin kasvavat Pin Tepinit edelleen. Kasvihuoneeseen en ole uskaltanut siirtää vielä, jos vaikka ovat hirmuisen herkkiä auringolle ja kuumuudelle.

Nuo risteytyssiemenet olisi tarkotus kylvää tässä piakkoin, ja viä itämään tuone (maanalaiseen) kasvariin. Sielä onki hyvä F1-hybridejä piettää melko viileissä olosuhteissa vaikka joulukuule uskoisin.

Tein inventaarion mitä löytyykään kätköistä ja kuinka paljon perkeleen kantaisien siemenöisiä...

1)Tepin (Peru) X Villi chinense (brasilia) ~20 kpl
2)Annuum var. pequin (?), veikkaan joksikin villimmäksi linnunsilmähiliksi, ainaki 30kpl
3)Tepin ("Pima bajo") ~20kpl
4)Chacoense var. exile X Tepin (F2) ~40kpl
5)Tepin (Peru) X Tepin ("Tarahumara") (F2) ~20kpl

Niin, Pin Tepineitä ei ole itänyt enää, ehkä vielä kuiten...  ;)

Pitäisi sitten laittaa multiin idätykseen kasvihuoneen viileälle puolelle, sielä huitelee lämmöt yön reilun kymmenen ja päivän vajaan 20:n välilä. Eivätköhän ne siellä idä, mikäli edes itävät. :) Jos vaikka Ykkösestä saisi kasvamaan kymmenenkin kasvia, kakkosesta tusinan, kolmosesta kymmenen, nelosesta parikytä, ja vitosesta kymmenen, niin kasveja tuloo reilu 60. Siittä sitte vaikka puolet jokaisesta ottaisi talteen parhaimman kasvun perusteella sielä viileässä. Toiset tippuu ulos rojektista, mutta turha niitäkään tappaa on...ainakaan ennen tilanpuutetta.  ;D

Näistä jäljelläolevista vielä osan karsii poies, ja loppuja alkaa kokeilla sadottaa, ja mahdollisista siemenistä kasvatethan uusi sukupolvi, jotka sitte viehään vielä kylmempään. Kun on saatu mahd. hyvät kasviyksilöt kasvatettua, viehään ainaki osa kasveista kukkimaan ulos varjoon sekametsään, jossa yritetään maksimoida hyönteisten pääsy kukkiin, ja mahdollisesti risteyttämään kestävimpiä kasveja. Ja tadaa, meilä on ainakin mielenkiintoinen kasvi edessämme!  ;D ;D

Eikun rokkenrollia kokeiluun!! :)

Lainaus käyttäjältä: Abloy - joulukuu 22, 2009, 16:43:39 ip
Polyploidinen chili olis tosiaan jännä. Tulisi varmaan reilusti enemmän satoa tai niin polyploidiset kasvit ainakin yleensä tekee :D

E: Polyploidianhan saisi ehkä jopa aiheutettua uittamalla siemeniä kolkisiiniliuoksessa niinkuin esim. ruisvehnälle tehdään risteytysten saattamiseksi lisääntymiskykyisiksi. Jos tuota kolkisiinia sais jostain hankittua niin siinä olisi paikka mielenkiintoisille jalostuskokeiluille.

Pakko kaivaa tämä Abloyn viesti ylös... Piti lukea tuosta polyploidiasta, ja tässä ny lainaus mikä oli mielenkiintosta:

LainausPolyploidit yksilöt ovat usein kookkaampia ja rehevämpiä kui vastaavat diploidit yksilöt. Keinollisia polyploideja voidaan tehdä esim. käsittelemällä itävää siementä kolkisiinilla ja sitten pesemällä kolkisiini pois. Kolkisiini purkaa tumasukkulan ja käsittely kaksinkertaistaa kromosomiluvun. Kolkisiinin vaikutus on palautuva, eli kun kolkisiini poistetaan, tumasukkula pääsee taas muodostumaan. Kromosomiluvun kaksinkertaistumisen jälkeen yksilönkehitys voi jatkua.

Ja

LainausJoillain kasvilajeilla polyploidia on hyvin yleistä. Polyploidiset kasvit ovat useimmiten kookkaita ja ne kestävät äärioloja hyvin.

Samalla tuli opittua että kolkisiinia saapi syysmyrkkyliljasta... Aikani googleteltuani tulin siihen lopputulokseen että ei sitä kolkisiiniliuosta mistään kaupallisesti saa, vai olenko väärässä? Puutarha.netin puolella tosin oli viesti muutaman vuoden takaa eräässä risteytys-threadissa, että sitä jostaki saapi, ja maksaa "parisataa per millilitra". Kallista litkua.  ;D Tosin lukemani perusteella on myös sen luokan myrkkyä että hyvä vain että ei ihan joka iikan saatavilla ole.

Jostaki tuli luettua myäs että kolkisiini uutetaan syysmyrkkililjasta, joten miksei sitä voisi ittekki uuttaa? Wikipediasta selvisi että aine liukenee veteen suhteella 45 grammaa per litra. Eli kasvin lehtiä ja kukintoja liottelisi lämpöisessä vedessä pari viikkoa ulkona, ja siinä on valmista laimeaa kolkisiiniliuosta siementen uittoon. Tosin tiä sitte kuinka suuria pitoisuuksia kasvin eri osista löytyy...

Syysmyrkkyliljasta:

LainausKuolemaan johtava myrkytys aiheutuu esim. lapsilla kolmen kukan syönnillä. Kuolettava annos kolkisiinia lapsilla on 3 mg, aikuisilla annos on n. 20mg.

Tämä viittaisi siihen että 1 kukka sisältäisi yhden milligramman kolkisiinia.

Nojoo, mutta mielenkiintoistahan tämä on...  ::)

Oispa jotakin muuten kehittää eka myrkyllinen chili...  :o

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - heinäkuu 23, 2010, 01:17:45 ap
Oispa jotakin muuten kehittää eka myrkyllinen chili...  :o

Mutta eikös chileissä ole sitä myrkyllistä kapsaisiinia?  ;)

Cyberdogin Pin Tepini tehny muutaman marjan, yksi on jo vaihtanut väriäänkin. Aika nopea on, tarkastin päiväkirjastani että oli huhtikuun puolessavälissä tehny ensimmäisen oikean lehtiparin. Vajaa neljä kuukautta siemenestä podiin.

Marja on aluksi täysin valkoinen, ja yksi väriään muuttamassa oleva on nyt osaksi violetti. Punainenhan sen pitäisi kypsänä olla.

Lainaus käyttäjältä: Räyhäkäs - heinäkuu 23, 2010, 11:20:41 ap

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - heinäkuu 23, 2010, 01:17:45 ap
Oispa jotakin muuten kehittää eka myrkyllinen chili...  :o

Mutta eikös chileissä ole sitä myrkyllistä kapsaisiinia?  ;)

No, jos ajattelen oman, chiliä vuosikymmeniä nähneen elimistöni reaktiota kiinalaiskaverini yllättävään nagarisottoon, niin kyllä se myrkyksi on laskettava! Vatsani koki siitä sapuskasta sanoinkuvaamattomia elämyksiä, jotka pakottivat mm. Stockmannilla paikalliseen saastaiseen vessaan laavalle...  Ja nyt, päivien päästä kokemuksesta, on vielä päällä Reaktori - eli todellinen pelko käydä tarpeillaan! Eli enpä tiedä... Vaikka yhä tavallaan rakastankin chilin tiettyä hullua puolta, tuumaan myös, että jokin Naga on jo liioittelua muille kuin masokisteille ja ennätystehtailijoille.

Ei se ole elintarvike kaupan hyllylle, vaan kallis erikoismauste, jota voi laittaa jauheena ripauksen kokkauksiinsa. Ja se ripauskin on yleensä liikaa. ;)  Eli veikkaan, että tuore Naga poistuu kaupoistamme vuoden, parin sisällä. Harmi sinänsä, jos niin käy!

Mutta itse aiheesta, eli Aji Perkeleestä:

Onkohan joku tehnyt kelvollisia kokeiluja aiheesta? Itse tekisin, jos siihen olisi sopivat olosuhteet, mutta niitä ei näinä aikoina ole. Chilivihamielisessä kerrostalossa mallia parveke kohti metsän pimentämää pohjoista, ei chiliä kasvateta. M.O.T.

Haluaisin erityisesti tietää, pystyisikö esim. Tepin tai flexuosum pärjäämään jonkin kaukolämpöputken päällä paikassa missä maa ei jäädy talvella. Ja sitten on se äärettömän mielenkiintoinen kysymys: voisiko pakkasenkestävä flexuosum risteytyä jonkin toisen, kiintoisan tai hyödyllisen chilipaprikan kanssa..? :)

Tepiniä voisi kokeilla ensi kesänä,siten,että jättäisin yhden ihan maahan ja näkisin mitä kevään tullessa tapahtuu (kuolema kasville todennäköisesti.Tosin,jos juuret eivät jää roudan kouriin,niin periaatteessa voisi olla edellytykset,että kasvi lähtisi uuteen kasvuun.Kasvi käsittääkseni kestää pakkasia autiomaa-kotopaikassaan,mutta autiomailla tuskin tulee kovin syvää routaa maahan niin kuin täällä.

Jahas. Pitänee pistää niitä kyseisiä tulemaan ens vuonna itsekin :)

Travis Countyssä voi talvella olla yöpakkasia, toisinaan. Jäämyrskyn jälkeisenä aamuna oli mielenkiintoista katsella, kun parvekkeen kaiteita peitti sentin-parin jääkerros, rupesi pikkusen mietityttämään, onko tienpinnat jo sulaneet... Ovat jäiset betonitiet suvigummeilla aikas överi liukkaat.

Lunta sillä ei ole edes joka vuosi, mutta joskus sitäkin kummaa kuulemma on joku päivä pari ollut.

Mutta jotenkin ne chilit vaan sinnittelee.

Edit:Aikas tylsät säät siellä nyt, melkein tulee Joensuu mieleen (http://www.wunderground.com/US/TX/Austin.html) Joskus siellä joutuvat sietämään kuivuutta, toisinaan vettä taas tulee tolkuttomasti. Suomalaiset hellefakiirit siellä voisivat viihtyä ilman ilmastointia, mutta näinä aikoina sähkölaskuissa kyllä huomasi että aikas tehokkaita olivat noi ilmastointihärvelit.

Routa lienee olennainen tekijä, sitä ei tuolla kyllä pääse muodostumaan.

Niin juuriston säilyminen on varmaankin se suurin ongelma.Jostakin muistan kuulleeni,että kasvin aivot ovat juurissa :D eiväthän kaikki kotoperäisetkään lajikket selviä talvista.Tosin periaatteessa,jos saa yhdenkin kasvin selviämään talven yli siten,että se tuottaisi satoa ja saisi siemeniä,niin seuraavalle polvelle pitäisi olla tallentunut,jonkinlaista geneettistä tietoa talvesta (ainakin näin olen antanut itseni ymmärtää).Tosin sitten pitäisi vielä seuraavan polvenkin saada kestämään läpi talven ja satoa keväällä.Ongelmana on,että pitäisi saada ensikki risteytettyä laji,jolla voisi ollaa edes pienet edellytykset selvitä talvesta.Tepin on hyvä ehdokas samoin flexuosum,jonka tiedetään kestäneen pakkasia,mutta taas tulee suuri kysymysmerkki jäätyivätkö juuret?Tuliko ruukkun tai missä se ikinä kasvoikaan routaa?Suomessa voi kovina routa talvina tulla hyvinkin syvä routa.Pitäisi ensiksi selvittää jalostukseen otettavien kasvien juuriston kylmän kestävyys ja samalla pitäisi pystyä selvittämään kuinka paljon juuristoa saa kuolla ennenkuin kasvi menettää toiminta kykynsä ja kuolee itse?

Tässä olhaan nyt vähän jämähytty paikoilheen ko ilman flexua ei Perkelettä ole...

Kyllähän niitä varmasti on kunhan aktiivisesti aina raportoitaisiin että mitkä lajikkeet on altistunut pakkaselle ja kuinka pitkäksi aikaa mikä lämpötila,heräsivätkö henkiin?Joistakin rocotoistakin voisi löytyä avainta pakasen kestoon (käsittääkseni jotkin lajit kasvavat korkeassa ilman alassa,mutta taitaa olla sanomattakin selvää,että esim chinenset voi jättää surutta pois laskuista?Itse ainakin jo nyt on ollut havaittavissa trinidad scorpionissa nuupahdusta ja lämmityksen ansiosta ei lämpötila ole päässyt alle +15 asteen kasvarissa.

Onhan nuita mahollisia kohtalaisen hyviä kylmänkestäjiä listattu useampaankin kertaan tähänkin viestiketjuun. Mutta kun flexu on aivan omassa sarjassaan siinä... Tämä Cap 1491 ilmeisesti myös hyvä, sitä onki nyt pistokkaasta kasvamassa. (kiitosta bluesmani)

Rocotot ilmeisesti kasvaa viileämmissä oloissa, mutta mie en ole havainnu niissä todellista viileänkestoa yhtään. Rocoto Peru oli itellä ensimmäinen joka kärsi jo +10 yölämmössä. Nyt on viimeöinä oltu seittemän plusasteen hujakoilla, ei minkäänlaisia vaurioita missään chilissä, edustettuina pubescens, frute, chinense, annuum, bacca, galapagoense, eximium, tepin jne... Äkillistä kylmäähän harva varmaankaan kestää mutta tuolla kasvihuoneessa on pikkuhiljaa menty alemmas ja alemmas yölämmöissä.

Lainaus käyttäjältä: papereeka88 - elokuu 24, 2010, 22:18:47 ip
Kyllähän niitä varmasti on kunhan aktiivisesti aina raportoitaisiin että mitkä lajikkeet on altistunut pakkaselle ja kuinka pitkäksi aikaa mikä lämpötila,heräsivätkö henkiin?Joistakin rocotoistakin voisi löytyä avainta pakasen kestoon (käsittääkseni jotkin lajit kasvavat korkeassa ilman alassa,mutta taitaa olla sanomattakin selvää,että esim chinenset voi jättää surutta pois laskuista?Itse ainakin jo nyt on ollut havaittavissa trinidad scorpionissa nuupahdusta ja lämmityksen ansiosta ei lämpötila ole päässyt alle +15 asteen kasvarissa.

Niin, tällä hetkellä lupaavimmat risteytysehdokkaat ovat Tepin ja flexuosum. Edellinen sitkeytensä ja autiomaataustansa vuoksi (tottunut hyytäviin oloihin, joissa vain juuret kenties selviytyvät) ja jälkimmäinen huikean (ehkä väliaikaisen) pakkasensietokykynsä vuoksi. Olisikohan ollut festareiden chilitietoiskussa (wanhan muisti pätkii) flexusta pientä vikainformaatiota, sillä siellä sanottiin chilien todistetusti selvinneen ainakin -10C lämpötilasta. Totuus on se, että nuo kaksi (eri paikoista Paraguayta) peräisin olleet flexuani, jotka tuon "kylmyyden maailmanennätyksen" tekivät, selvisivät viikon ajan vähintään -25C pakkasesta. Kukkien iloisesti kun tulin liikematkalta kotiin (kaikki muu olikin surullisen kuollutta parvekkeella...). Ne voivat loistavasti, eivätkä tykänneet kyttyrää edes (pelästykseni aiheuttamasta) äkkisiirrosta sisätilojen lämpöön. Aivan uskomaton juttu kaikkiaan...

Flexua on vain niin pirun vaikea lisäännyttää. Omatkaan kasvini eivät ole tehneet tänä vuonna marjan marjaa. Eli tee siinä sitten perkeleellisiä aji-testejä... :(

Tämä saattaa kiinnostaa tähänkin aiheeseen liittyen.

http://wildchilli.eu/index.php/an-odd-little-qmystery-wild-chileq-and-its-hybrids

Lainaus käyttäjältä: Noseless - elokuu 25, 2010, 00:27:49 ap
Tämä saattaa kiinnostaa tähänkin aiheeseen liittyen.

http://wildchilli.eu/index.php/an-odd-little-qmystery-wild-chileq-and-its-hybrids

Perulainen annuum... Kiintoisaa kyllä. Sillä annuumien (kuten Tepin) levinnäisyyden eteläraja kulkee Perun maisemissa... Eli ei se ihan välttämättä ollut mikään annuum, tai edes lähisukulainen. Tietäisipä lisää!

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - elokuu 25, 2010, 01:49:03 ap

Lainaus käyttäjältä: Noseless - elokuu 25, 2010, 00:27:49 ap
Tämä saattaa kiinnostaa tähänkin aiheeseen liittyen.

http://wildchilli.eu/index.php/an-odd-little-qmystery-wild-chileq-and-its-hybrids

Perulainen annuum... Kiintoisaa kyllä. Sillä annuumien (kuten Tepin) levinnäisyyden eteläraja kulkee Perun maisemissa... Eli ei se ihan välttämättä ollut mikään annuum, tai edes lähisukulainen. Tietäisipä lisää!

Eikös tuo itse kerro, että epäilee olevan risteymä! Tuo annuumien levinnäisyysalue on taas sellainen, mihin en ole kiinnittänyt niin huomiota. Purple peruvian annuum lienee siis aika harvinainen kasvatti? Purple peruvian tepiniäkin olen jossain nähnyt.

Mulla on tällainen nimeltään Peruvian purple.

(http://lh3.ggpht.com/_L2NRhEx13OI/TGk0BULc17I/AAAAAAAABnE/yCmJsSAs6DI/Peruvian%20purple%20multaversio2.jpg)

Lainaus käyttäjältä: bluesman - elokuu 25, 2010, 07:53:50 ap
Mulla on tällainen nimeltään Peruvian purple.

(http://lh3.ggpht.com/_L2NRhEx13OI/TGk0BULc17I/AAAAAAAABnE/yCmJsSAs6DI/Peruvian%20purple%20multaversio2.jpg)

Nätti kasvi! Marjojen muodosta voi päätellä sen, ettei kyseessä ole täysin villi chili - tuo lienee jalostettu tarkoituksella. Mutta nätti se on silti! :)

Lainaus käyttäjältä: Noseless - elokuu 25, 2010, 00:27:49 ap
Tämä saattaa kiinnostaa tähänkin aiheeseen liittyen.

http://wildchilli.eu/index.php/an-odd-little-qmystery-wild-chileq-and-its-hybrids

Mjoo, samaisen kaverin kanssa tehtiin siemenvaihtokauppoja tuossa kesällä. En ole kylvänyt vielä, kun eräitä F1-risteytyksiä oli tarkotus kasvattaa heti itämisestä lähtien viileässä ympäristössä Perkeleen kehittämiseksi... Ei vain ole sopivan viileää paikkaa löytyny jossa lämpötila pysyis suht tasasesti jossaki viiessätoista.

Ilmeisesti tämä projekti on edennyt hieman alku kuopistaan? Vai miten tämän suomi chilin jalostaminen on edennyt? Ilmeisesti se on pysähtynyt flexuosumin puuttumiseen.. Onko kukaan yrittänyt hankkia sitä ulkomailta? Tämä on enemmän kuin kiinnostava projekti, johon itsekkin voisin osallistua. :)

no en ole minä ainakaan :(
täytyis kyllä, koska oma Flexuni voi oikein mainiosti, se kaveri vain puutuu jotta saatais siemeniä.
Voisin kyllä ottaa omastani pistokkaita jos joku kaipaa, on sen varran tuuhea nyt kesän jäljeltä :)
kukkii kyllä mutta minulla ei ole tehnyt hedelmää, on ollut ulkokasvattina, koske ei kasvarissa viihtyny.

Lainaus käyttäjältä: hessi - syyskuu 06, 2010, 14:32:52 ip
no en ole minä ainakaan :(
täytyis kyllä, koska oma Flexuni voi oikein mainiosti, se kaveri vain puutuu jotta saatais siemeniä.
Voisin kyllä ottaa omastani pistokkaita jos joku kaipaa, on sen varran tuuhea nyt kesän jäljeltä :)
kukkii kyllä mutta minulla ei ole tehnyt hedelmää, on ollut ulkokasvattina, koske ei kasvarissa viihtyny.

Juu. Ilmeisesti vaatii kahta eri kasvia tuottaakseen siemeniä. Tietenki tämä saataisiin selville, jos saataisiin uusia eri siemenistä kasvatettuja flexuja hedelmöittämään. Onko tuota flexua kukaan yrittänyt tosissaan risteyttää minkään lähisukulaisensa kanssa?

Mua voisi kiinnostaa pistokkaan saanti. Vai onko tuota vaikea saada pistokkaasta tekemään juuria?

Foorumi on ilmeisesti futuristivapaa vyöhyke nykyään, joten ehkä uskallan palata ilman että tarttee kokoajan lukea sitä kinaa...

Miten on chilipäilä kauden 2011 Perkele-lajikkeita? Ikuisuusrojektiksi muodostunut joten tarttis vissiin tehrä jotaki... Flexuosumia ei monella ole, kuten ei itsellänikään, mutta ehkä pitäisi lähteä jalostamaan toista linjaa, joka lopulta yritettäisiin saada risteytymään flexun kanssa. Tällä kaudella tuli tehtyä mielenkiintoisia havaintoja muutamista lajikkeista ja lajeista...

C. annuum var. annuum: Kasvatin ilmeisesti villiä Cgn 19192:sta. Kasvoi puolitoistametriseksi tukevaksi pensaaksi, joka ei tehnyt kukan kukkaa. Siemeniä on onneksi tallessa. Viihtyi loppusyksystä melkeinpä parhaiten viileissä oloissa, lämmöt oli parin viikon ajan -3...+3. Erittäin hyvinvoivan näköinen monien pakkasöiden jälkeen, mutta lopetti kasvun jo n. +5:ssä. Alle -5:stä ei tykännyt, kuoli pois eikä vironnut vaikka toin sisälle ja kastelin lämpöisellä vedellä, toisin kuin monet muut lajikkeet.

C. baccatum var. baccatum: Samanlaisissa oloissa kuin ylempi. Ei vaurioita, mutta pakkasella alkoi pudottaa lehtiä. Kesti -5:n pakkasen hyvin, mutta pari astetta kylmempää ei kestänyt. Ei toipunut vaikka toin sisälle. Juttua löytyy tuolta villichilipuolelta. Satoisa ja melko nopeasti marjansa kypsyttävä lajike.

C. chinense: Kasvatin villiä chinenseä. Ei tykännyt alle +5:n lämmöstä. Ei jatkoon.

C. chacoense: Cgn 22084: Ei kovin kaunis kasvi, oksat kasvoivat pitkin maata. Puskasta revityt oksat juurtuivat erittäin helposti multaan. Pikkupakkasista selviytyi, mutta ei niin paljosta kuin bacca var. bacca. Toisaalta, kun toin sisälle, toipui ja on nyt hyvässä kasvussa.

C. eximium: En uskaltanut jättää edes pikkupakkaseen koska siemeniä oli vain pari. 0...+5 ei kuitenkaan mitään ongelmia...

C. galapagoense: Tiputti lehtensä alle +5:ssä, mutta toipui nopeasti kun toin lämpimään. Tuskin jatkoon...

Pubescensit: Rocoto Peru ensimmäinen joka osoitti mieltään jo n. +7:ssä. Rocoto Grande taasen selviytyi hyvin reilussa nollassa.

Frutescens: Villi frutescens(?) ei tykännyt alle +5:stä, ensimmäisten joukossa sai vaurioita...
----

Jos nyt otetaan pelkät 24-kromosomiset mukaan niin nämä unohtaisin kyllä heti alkuunsa:
Chinenset, frutescensit, galapagoense, pubescensit pienin varauksin kuitenkin

Vastausta pitänee etsiä jostakin täältä:
Villit annuumit ja Tepinit (annuum var. glabriusculum); kohtalainen kylmänkesto ja Tepinit selviytyjiä, muistaakseni Aji Inferno mainitsi että kotiseudullaan selviää mahdollisesti juuristonsa avulla...
Flexuosum: Hyvä kylmänkestäjä
CAP 1491: Ilmeisesti eximium, hyvä kylmänkestäjä
Chacoenset: Omien, suppeiden kokemusteni mukaan ei erikoisen kylmänkestävä, mutta sillä on omat avunsa...

Mustat hevoset ja kysymysmerkit ainakin itselleni:
Villit baccat ja baccatum var. baccatum: Oma kokemus oli positiivinen yllätys kylmänkestoltaan.
Pubescensien ryhmästä joku tuntemattomampi, mahdollisesti jalostamattomampi?
Tovarii, ilmeisesti kysymysmerkki kaikille. Filagon kokemuksia kaivataan.
Eximium, nopea kasvaja, eikä mielestäni kaikkein huonoin kylmänkestäjäkään
---

Toivotaan että keskustelua herää jälleen...

Kimpulle tervetuloa pitkästä aikaa takaisin hommeleihin mukaan. Mielipiteitä ja muuta kommenttia on tosiaan kaipailtukin pikkuhiljaa.

Kylmäkestäyyttä löytyy kyllä ihan perinteisistäkin lajikkeista, mistä esim. Lemon Drop, C.baccatum antoi näytteitä. Monta päivää kylmänpuolella ja hengissä pysyi on melkoinen osoitus siitä.  :)

Kyllähän nuita kokemuksia jalostettujen lajikkeiden selviytymisestä pakkasistakin on, aina välillä niitä on ollut luettavissa. Ainakin tabasco (frutescens) on mainittu. Uskon kuitenkin, että moni villi on laajemmassa mittakaavassa kestävämpiä. [MUTU] Mutta mielestäni nuo yllättävät pakkasista selviytymiset (jalostetut) ovat osoitus siitä, että Capsicum -suvusta löytyy "kylmänkesto-geeni" joka välillä putkahtaa sattumalta esiin. Flexuosumissa ominaisuus vain on voimakkaasti esillä. [/MUTU]

 Mulla unohtui ulos n.-2-3 pakkaseen Jindungo (C.annuum) sekä Early Jalapeno rinnakkain. EJ oli jo viikon ollut musta kun Jindungo oli vielä timmissä kunnossa. -10C tappoi senkin.

Mulla on idätyksessä sitä paljon kaivattua flexua. Kunhan saan kummastakin lajikkeesta kaksi yksilöä suvunjatkoa varten kasvatettua, laitan loput siemenet jakoon hyvään tarkoitukseen, kun itselläni ei liiemmin tuota kasvatustilaa ole. Eiköhän Aji Perkele ole varsin hyvä kohde?

Tässä voisi miettiä tuon kylmäkeston lisäksi sitä, että kuinka siemenet kestävät pakkasissa ulkona. Villit lajikkeethan ovat nopeakasvuisia ja tuottavat paljon marjoja. Jos siis siemenet ovat itäviä talvenjäljiltä, niin nehän tuottaisivat joka vuosi uuden kasvin. Tietenkin tämäkin vaatisi sitä paljon puhuttua kylmänkestoa kasvilta. Tunnetusti suomessahan lämmöt laskevat hitaasti, niin muutamankin asteen pakkasen kestävyys voisi riittää tarpeeksi pitkään kauteen.

Mitäs mieltä olette näistä ajatuksista? Niiden jotka omistavat kylmäkestoa omaavia kasveja ja niiden siemeniä pitäisi kokeilla siementen pakkasenkestävyyttä.

Aji Infernohan on ainaki muutahmaan otteeseen maininnut että toinen vaihtoehto täysin talvenkestävän kasvin ohella Perkeleeksi on "metsächili", joka tuottaa pieniä marjoja jotka irtoavat kypsinä helposti kasvista maahan. Chacoense ainakin ollut esillä tämmösenä...

Lainaus käyttäjältä: Kimppu - joulukuu 08, 2010, 22:29:58 ip
Aji Infernohan on ainaki muutahmaan otteeseen maininnut että toinen vaihtoehto täysin talvenkestävän kasvin ohella Perkeleeksi on "metsächili", joka tuottaa pieniä marjoja jotka irtoavat kypsinä helposti kasvista maahan. Chacoense ainakin ollut esillä tämmösenä...

Näinpä. Tämänhetken tiedoilla ja mahdollisuuksilla voipi olla helpompi lähteä juuri tähän suuntaan. Kylmäkestävät lajit tuntuvat olevan tiukassa..

Vaatii se aika roimaa kylmänkestoa tuommonen siemenistäkin lisääntyvä. Sirkkalehtivaihe on kriittinen, kun itää keväällä, voi kipakka pakkanen yllättää vielä kuitenkin... Tai voi jäähä jo itänyt siemen vaikka vielä lumenki alle...

Mitenkähän tuohon asiaan ne linnut vaikuttaisi.. Söisivät chilit ja sontaisivat ja siemenet heti jäähän. :(

Eikö se riittäisi että edes kasvi selviää talvesta? Lisää saisi istuttamalla esikasvatettuja taimia.

Lainaus käyttäjältä: Chili-Hixu - joulukuu 11, 2010, 10:53:08 ap
Eikö se riittäisi että edes kasvi selviää talvesta? Lisää saisi istuttamalla esikasvatettuja taimia.

Kyllä mäkin tän näkisin parhaaksi lähestymistavaksi. Joku ötiäinen kuitenkin söisi ne marjat..

Lainaus käyttäjältä: jeQQ - joulukuu 12, 2010, 01:05:57 ap
Joku ötiäinen kuitenkin söisi ne marjat..

Öitäinen, eli kasvattaja? =)

anteeksi nollapostaus

Eipä tässä ole juuri muuta sitten tehtävissä kuin flexuosumin odottelu... CAP 1491 on tietysti se toinen kylmänkestävä lajike, sitä löytyy (kiitos bluesmanin) tällä hetkellä itäneenä siemenenä, mennee kohtsillään purkkiin. Tepineitä on kahta lajiketta, sekä sitä venäläisen kaverin "Pin Tepiniä". Chacoenseja on muutamaa erilaista, niistä tärkein taitaa olla se var. exile. Risteytyksien siemenistä mielenkiintoset ovat ainaki Exile X Tepin ja Tepin (Peru) X Tepin "tarahumara". Tästä jatketaan...

http://www.fataliiphoto.net/search/cap+1491?g2_itemId=24740

CAP 1491 on varmasti hyvä ehdokas. 8)

Lainaus käyttäjältä: jeQQ - joulukuu 13, 2010, 22:27:23 ip
http://www.fataliiphoto.net/search/cap+1491?g2_itemId=24740

CAP 1491 on varmasti hyvä ehdokas. 8)

Tuohan näyttää olevan kovaa kamaa myös :D Eli todellakin yksi potentiaalisista vaihtoehdoista.

Tuosta siementen syönnistä sen verran, että niinhän tapahtuu aina. Eläimet syö niitä. Jos kasvi tuottaa niitä paljon, niin keväällä kasvaisi uusi tilalle.

Jeps, ulkomaillahan nuo chilit leviävät juurikin lintujen kautta. :)

Lainaus käyttäjältä: Aji InfernoCAP 1491 on ilmeisesti c.eximium, tai hyvin lähellä sitä. Flexuosum se ei ole. Flexuosumin eräs tunnuspiirre on paksu, lämpimän tummahkon punaruskea, puumainen runko, jollaista en ole nähnyt millään muulla lajilla. Sävy- ja tummuusero on sitä luokkaa, että sen näkee heti.

Vajaa vuosi sitten Inferno tämmöstä 1491:stä sanonut. Tuolta Wildchilli.eu:n puolelta kävin lukemassa, eximiumiksi sano sielläki joku lontoonkielinen. Olettakaamme siis että kyseessä on C. eximium 'CAP 1491' .

Millainen on flexuosumin tausta? Pikaisella haulla ja Infernon sivujen selauksella en löytänyt tietoa. Ei ilmeisesti kuulu esimerkiksi annuumien "perheeseen" chinensen ja frutescensin ohella, mutta onko lajilla tiedossa jotakin läheistä Capsicum lajin sukulaista?

[spekulaatio]
Eximiumiin palatakseni, Fataliin risteytystaulukko kertoo sen olevan mahdollisesti kykenevä risteytymään chacoensen kanssa. Tepin (annuum var. glabriusculum) myös, molempien. Yhtälöstä puuttuu vielä flexuosum mutta eiköhän se selviä tulevaisuudessa.
[/spekulaatio]

Lainaus käyttäjältä: Kimppu - joulukuu 17, 2010, 22:57:20 ip

Lainaus käyttäjältä: Aji InfernoCAP 1491 on ilmeisesti c.eximium, tai hyvin lähellä sitä. Flexuosum se ei ole. Flexuosumin eräs tunnuspiirre on paksu, lämpimän tummahkon punaruskea, puumainen runko, jollaista en ole nähnyt millään muulla lajilla. Sävy- ja tummuusero on sitä luokkaa, että sen näkee heti.

Millainen on flexuosumin tausta? Pikaisella haulla ja Infernon sivujen selauksella en löytänyt tietoa. Ei ilmeisesti kuulu esimerkiksi annuumien "perheeseen" chinensen ja frutescensin ohella, mutta onko lajilla tiedossa jotakin läheistä Capsicum lajin sukulaista?

[spekulaatio]
Eximiumiin palatakseni, Fataliin risteytystaulukko kertoo sen olevan mahdollisesti kykenevä risteytymään chacoensen kanssa. Tepin (annuum var. glabriusculum) myös, molempien. Yhtälöstä puuttuu vielä flexuosum mutta eiköhän se selviä tulevaisuudessa.
[/spekulaatio]

Flexuosumilla ei tiettävästi ole (tunnettuja) läheisiä sukulaisia. Se myös tunnetaan hyvin huonosti, eikä ole ollut mukana monissakaan kokeissa. Sen erikoisuus liittyy samaan kuin c.parvifoliumilla, eli molemmat kasvit ovat ns. siltalajeja 24- ja 26-kromosomisten capsicumien välillä. Ne edustavat siten evoluutiossa tavallaan "äärimmäistä" 24-kromosomisten kehitysaskelta, josta sitten kehittyivät nuoremmat 26-kromosomiset lajit. Geneettisesti se onkin ilmeisesti aika kaukana annuum-, baccatum- ja eximium-komplekseista.

Nuo risteytymistaulukot tuntuvat antavan vähän ristiriitaisiakin tietoja, koska tutkimuksia on tehty vähän, ja monet niistä ovat vanhoja. Suhteellisen selvältä näyttää kuitenkin se, että annuum- ja baccatum-kompleksit ovat keskenään läheistä sukua, eximium-kompleksi jo selvästi kaukaisempaa, ja kaikki muut ovat sitten saaria kaukaisemmilla tai tuntemattomilla merillä. Tässä tehdäänkin nyt tietynlaista perustutkimusta. Kannattaa muuten olla tarkkana eximiumin ja cardenasiin kanssa, sillä näissä esiintyy vanhan nimihässäkän takia runsaasti vääriä nimeämisiä. Hunziker taas piti cardenaasiita vain eximiumin alalajina... A fine mess. ;)

CAP 1491 on kasvattanu jo muutaman oikean lehtiparin, toiseen eximiumiin verrattaessa se on kyllä mielestäni selvä eximium myös, tosin oliko siit(t)ä edes epäilystä.

Flexuosumin -nimellä varustettuja siemeniä tuli Wildchilli.eu:n kautta yheltä kasvattajalta mualimmalta, toivotaan että kyseessä todella on flexu. Siemenet olivat mustia, suhteellisen pieniä... 1. idätyserä on meneillään, koitan ainaki 3 saada kasvuun, ja laitan siemeniä sitte eteenpäin, tosin en aivan sokeasti...

Tepineitä on kahta lajia, molemmista taitaa olla jo taimia joilla on jo useampi lehtipari. Chacoenseja on vissiin kymmentä eri lajiketta jo kasvulehtivaiheessa.

Siinä vissiin tärkeimmät, jatkakaa.

Lainaus käyttäjältä: Kimppu - tammikuu 07, 2011, 00:32:54 ap
CAP 1491 on kasvattanu jo muutaman oikean lehtiparin, toiseen eximiumiin verrattaessa se on kyllä mielestäni selvä eximium myös, tosin oliko siittä edes epäilystä.

Flexuosumin -nimellä varustettuja siemeniä tuli Wildchilli.eu:n kautta yheltä kasvattajalta mualimmalta, toivotaan että kyseessä todella on flexu. Siemenet olivat mustia, suhteellisen pieniä... 1. idätyserä on meneillään, koitan ainaki 3 saada kasvuun, ja laitan siemeniä sitte eteenpäin, tosin en aivan sokeasti...

Tepineitä on kahta lajia, molemmista taitaa olla jo taimia joilla on jo useampi lehtipari. Chacoenseja on vissiin kymmentä eri lajiketta jo kasvulehtivaiheessa.

Siinä vissiin tärkeimmät, jatkakaa.

Hienoa! Lisää flexuja suomeen. Miten meinaat näitten kanssa sitten menetellä? Lähteekö perkeleen jalostus käyntiin jo tänä vuonna, vai odotatko ensin siementen lisäystä?

Wildchilli.eu:n foorumilla oli flexun kylmäkestävyydestä kunnollinen koek(k)in. Ilmeisesti kesti hyvin siihen asti kun ei saanut enää jäätyneen ruukkunsa kautta ravinteita. Eli pakkasta se kestää, mutta ei routaa.. Mitenhän tämä sitten suomen luonnossa selviäisi? Periaatteessa jos juuret ovat syvällä, niin maakin on sulana.

Varmaankin ensiksi kannattaa lähteä liikenteeseen siemenkannan runsaasta laajentamisesta, ja samalla ohella tehdä kokeita ja ehkä jalostusta. Sitten kun on siemeniä, niin voikin aloittaa kokeilut maahan kasvattamisen kanssa, tai esim. suuressa tynnyrissä? Ruukuthan näillä pakkasilla routii aika nopeasti, tosin 1491 oli kestänyt pienessä ruukussa pakkasia koko talven, tosin se vuosi ei ollut niin kylmä kuin kaksi viimeistä(tämä tapaus oli Fataliilla).

 Tökin parikymmentä oksanpätkää CAP1491 kasvista kun tein yhdestä bonchin. Kaksi näyttäis juurtuneen ja pukkaa lehteä. Pistokkailahan saa nopeasti aikuisia kasveja mutta tämä 1491 on osoittautunut huonohkoksi juurtujaksi. Eli n.10% pistokasehdokkaista.

Siemenien tuottaminen tottakai ensimmäinen tavoite. Mikäli kasveja siunaantuu kasvuun oikein useampi (kahden-kolmen siementuotantoyksilön lisäksi) niin yhden voisi laittaa testikasviksi risteytyksille. Flexu X Cap 1491, Flexu X Tepin, Flexu X Exile ? Pitää vain kesän aikana ensiksi kokeilla tuota risteyttelyä helpommilla lajeilla...

Onhan tässä vielä aikaa, toimintasuunnitelmien laatimiseen... Pitäisi ensin saada flexuosum itämään.

http://wildchilli.eu/forum/viewtopic.php?f=90&t=521

Siitä muillekin tiedoksi!

Lainaus käyttäjältä: jeQQ - tammikuu 09, 2011, 19:50:06 ip
http://wildchilli.eu/forum/viewtopic.php?f=90&t=521

Siitä muillekin tiedoksi!

Kiitos tiedosta! Pitänee varmaan alkaa noteerata noita mailiin kolahtelevia tiedotteita.. ;)

1. erän flexuissa ei vielä(kään) itämisen merkkejä. Odottavan aika tuntuu vieläkin pitemmältä kun laji on mikä on... Märän talouspaperin väliin laittelin itämään noin pari viikkoa sitten. Eihän se nyt vielä ole aika eikä mikään...

Turpeeseen en uskaltanut siemeniä itämään lykätä, harsosääskien toukkia on taas näkynyt muissa taimissa...

Ensimmäinen siemen näyttää itäneen. Toisetkin siemenet näyttävät vielä hyviltä, joten ehkä lisääkin on tulossa...

Tuohon wildchilli.eu:n risteytysprojektiin näköhjään ilmottautu suomalaisiaki ko vasta kattelin. Itte jätin suosiolla väliin, eipä ollut yllätys ketkä tuohon sieltä valittiin... (http://wildchilli.eu/forum/viewtopic.php?f=90&t=521&start=20#p5579) Ihmettelen vain vaikuttiko edes laittaa mithään "avointa hakua".

Omista flexuosumeista itäneitä nyt 2/7, pahoin pelkään että lisääkin vielä saattaa tulla tuosta erästä.  :D Hyviltä näyttävät siemenet edelleen. Mikäli tuosta erästä nyt kolme saisin ainaki kasvuun niin hyvä olis.

Muuten taimirintamalta on huolestuttavia uutisia... Vihannespunkit ovat löytäneet tiensä kasveihin jostaki. Chacoenset, praetermissumit ja kaikki villit ovat ainakin tällä hetkellä vielä punkkivapaita kasveja, kaikki näyttävät olevan parissa ei-villissä baccatumissa... Laittelin ilmankostuttimen nostamaan huoneen kosteutta, aloitin suihkuttelut neemillä ja paniikissa suihkautin myös Raidia. Toivotaan.

Mulla ei ole vihannespunkki-invaasioon auttanu kun systeemiset myrkyt :/

Lainaus käyttäjältä: Kimppu - tammikuu 19, 2011, 19:01:48 ip
Tuohon wildchilli.eu:n risteytysprojektiin näköhjään ilmottautu suomalaisiaki ko vasta kattelin. Itte jätin suosiolla väliin, eipä ollut yllätys ketkä tuohon sieltä valittiin... (http://wildchilli.eu/forum/viewtopic.php?f=90&t=521&start=20#p5579) Ihmettelen vain vaikuttiko edes laittaa mithään "avointa hakua".

Omista flexuosumeista itäneitä nyt 2/7, pahoin pelkään että lisääkin vielä saattaa tulla tuosta erästä.  :D Hyviltä näyttävät siemenet edelleen. Mikäli tuosta erästä nyt kolme saisin ainaki kasvuun niin hyvä olis.

Juu, aika tökerösti Hollannin pojat hoitivat homman. Suuren mainostuksen jälkeen projektin osallistujat löytyivätkin ihan siitä kaveripiiristä... Aika moni varmaan pettyi. Toisaalta projektin onnistumisen kannalta pieni, tuttu ja projektiin sitoutunut porukka on varmasti hyvä juttu.

Hyvä, että sulla useampi flexu itää, aika monella Suomessakin taitaa olla vain se yksi kasvi, joka ei siemeniä itseksensä pysty tekemään.

Raidia tehokkaampi myrkky on Puutarha. Haiseekin vähemmän, mutta ei löydy ihan joka marketista.

Lainaus käyttäjältä: M;kko - tammikuu 20, 2011, 18:17:23 ip

Lainaus käyttäjältä: Kimppu - tammikuu 19, 2011, 19:01:48 ip
Tuohon wildchilli.eu:n risteytysprojektiin näköhjään ilmottautu suomalaisiaki ko vasta kattelin. Itte jätin suosiolla väliin, eipä ollut yllätys ketkä tuohon sieltä valittiin... (http://wildchilli.eu/forum/viewtopic.php?f=90&t=521&start=20#p5579) Ihmettelen vain vaikuttiko edes laittaa mithään "avointa hakua".

Omista flexuosumeista itäneitä nyt 2/7, pahoin pelkään että lisääkin vielä saattaa tulla tuosta erästä.  :D Hyviltä näyttävät siemenet edelleen. Mikäli tuosta erästä nyt kolme saisin ainaki kasvuun niin hyvä olis.

Juu, aika tökerösti Hollannin pojat hoitivat homman. Suuren mainostuksen jälkeen projektin osallistujat löytyivätkin ihan siitä kaveripiiristä... Aika moni varmaan pettyi. Toisaalta projektin onnistumisen kannalta pieni, tuttu ja projektiin sitoutunut porukka on varmasti hyvä juttu.

Hyvä, että sulla useampi flexu itää, aika monella Suomessakin taitaa olla vain se yksi kasvi, joka ei siemeniä itseksensä pysty tekemään.

Raidia tehokkaampi myrkky on Puutarha. Haiseekin vähemmän, mutta ei löydy ihan joka marketista.

Onhan se kuitekki aika ymmärrettävää että valithaan tuttuja kasvattajia, kuin että otethaan homhaan joku jostaki...mikäsenytoli, Soomi?  ???

Mikä se tuommonen Puutarha on? Googlellaki oli aika hankala ettiä pelkällä tuotenimellä...  ;)

Lainaus käyttäjältä: Kimppu - tammikuu 20, 2011, 19:42:05 ip
Mikä se tuommonen Puutarha on? Googlellaki oli aika hankala ettiä pelkällä tuotenimellä...  ;)

Sen uskon! ;D  Tuolta löytyy tietoa:

http://kotiinjapuutarhaan.fi/index.php?page=puutarha-aerosoli

 Mulla oli farmilla kirvoja muutamassa kasvissa, CAP1144 oli aivan kärsinyt, ebbissä olevassa Congossakin oli. Laitoin Calypsoa sekä aluslautaselle että sumutin kasvit päältä. Ei oo enää kirvoja. Toimii sekä sumutteena että systeemisesti.
http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/ammattituotteet/tuholaisten-torjunta/calypso-sc-480/ (http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/ammattituotteet/tuholaisten-torjunta/calypso-sc-480/)

Olisitte huikanneet mulle tuosta tuloksesta, en kauheasti kerennyt katselemaan. Löytyy kuitenkin x määrä jerkkua kyseiseltä foorumilta.. ;)

E: Pistelin jo vähän kuittia asian tiimoilta..

Jerkkua?

Lainaus käyttäjältä: M;kko - tammikuu 21, 2011, 17:52:43 ip
Jerkkua?

Voimaa. Toisinsanoen moderaattorin oikeudet. :)

Neljä flexuosumin siementä saanu iätettyä, 2 ensimmäistä kasvattivat vain pienen idun ja siihen jäivät, mutta 2 jälkimmäistä näyttää lähteneen turpeessa kasvuun...

Lainaus käyttäjältä: Kimppu - helmikuu 25, 2011, 19:28:03 ip
Neljä flexuosumin siementä saanu iätettyä, 2 ensimmäistä kasvattivat vain pienen idun ja siihen jäivät, mutta 2 jälkimmäistä näyttää lähteneen turpeessa kasvuun...

Ottivat sitten risteytysprojektiin mukaan, ilmeisesti säälistä. Lee lähetti taimen ja osasi katsoa säätiedotuksenkin jotta saa taimen varmasti hengiltä.
Lupasi siemeniäkin lähetellä muttei oo kuulunut mitään vähään aikaan.
Ei oo flexu itänyt eikä montaa Herpiilin pistokasehdokasta ole enää hengissä, epäilen vahvasti juurtuvatko lainkaan.
Kiva olla projektissa mukana kun ei oo mitä risteyttelisi.

Perhanan Hollantilaiset.

Täällä olisi myös kiinnostusta osallistua kehittelyyn, on myös länttiä käytössä ns riittävästi isompaankin kasvatusmäärään, aluksi vaikka vain kannan lisäämiseen. Jos jollain on mahdollisuutta toimittaa pistokkaita/taimia/siemeniä alkuun pääsemiseksi, privaan postia.

Uusia havaintoja Perkelettä silmälläpitäen:

Eräät Chacoenset(!) eivät pidä n. +10 yölämmöistäkään. Lehdet "veltostuvat", mutta lämmön lisääntyessä päivällä kasvi kyllä virkistyy. Yllätys oli itelle, viime syksynä olivat kestävimpiä kylmää vastaan. Tosin silloin chacoilla oli takana kesä kasvihuoneessa. Toisaalta kaksi muuta chacoense-lajiketta eivät välitä yhtään viileydestä. Eroja on siis lajin sisälläkin.
Villit annuumit (annuum v. annuum) eivät näytä välittävän vastaavasta viileydestä yhtään. Paremminkin ovat vain piristyneet. Sama havainto kirjattiin viime syksynä.
Tepin (Peru, annuum var. glabriusculum) taasen otti nokkiinsa pahasti samoissa lämmöissä. Tosin Tepineitten kestävyys taitaa kummuta vahvasta juuristosta, jota testitepineilläni ei ole.
Rhomboideumin kasvu hidastunut verrattuna sisälämpötilaan, ei muita ongelmia. Samoin oli viime syksynä.

Onkos mitään uutta tämän "kokeilun" rintamalla kenelläkään?

Eipä tässä ihmeempiä, flexuosumia kun ei ole kasvamassa edelleenkään. Nyt on kasvihuoneessa kymmenisen lajiketta chacoenseja, muutama Tepin (+tepinhybridejä), pari risteytystä, joiden kylmänkestävyyttä pitää kokeilla, sekä villiannuumeja ja tovarii. Siinäpä net tärkeimmät lajit, joku saattoi jäädä pois...

Nyt ilmojen viiletessä ja sadon kypsyttyä pitää kokeilemalla katsella, mitkä esim. chacot ovat kylmänkestävimpiä, mitkä satoisimpia, kestävimpiä, helpoimpia lisättäviä esim. Sitten rajata chacolistaa lyhyemmäksi, ja valita muistakin lajikkeista potentiaalisimmat. Tämän kauden päätyttyä saadaan vähän lisää kokemusta siitä, mitä lajikkeita/lajeja pitää lähteä flexun kanssa naittahmaan...

Täällä oli 2 omnicoloria amppelissa mullatkin jäässä, heräsivät todella hitaasti keväällä ja nyt vasta 1 podi on kypsynyt. 2 tunnistamatontakin selvisi, mutta niissä ei ole edes kukkia

 Oon flexuja yrittänyt risteytellä siinä kuitenkaan onnistumatta. Kävi luteiden vuoksi lajikekato eikä esim. baccoja mulla montaa lajiketta ole hengissä.
Risteytyksien sivutuotteena viidessä flexussa on varmaan yhteensä yli 200 podia, pari pientä on jo kypsynyt ja siemeniäkin oli. Heitin kompostiin.

Lainaus käyttäjältä: bluesman - elokuu 26, 2011, 22:23:14 ip
Risteytyksien sivutuotteena viidessä flexussa on varmaan yhteensä yli 200 podia, pari pientä on jo kypsynyt ja siemeniäkin oli. Heitin kompostiin.

Hyvä!! Sieltä ne vahvimmät nostavat päänsä vielä tänä syksynä ja niistä kestävimmät ovat vielä keväällä elossa ja Aji Perkele on nähnyt päivänvalon!

Chiliyhteisön kannalta on tietysti erittäin mukavaa, kun kotimaisetkin kasvattajat saavat flexut satoamaan. Jos joku vaikka vahingossa pistäis siemeniä talteen...

Lainaus käyttäjältä: M;kko - elokuu 27, 2011, 15:46:55 ip

Lainaus käyttäjältä: bluesman - elokuu 26, 2011, 22:23:14 ip
Risteytyksien sivutuotteena viidessä flexussa on varmaan yhteensä yli 200 podia, pari pientä on jo kypsynyt ja siemeniäkin oli. Heitin kompostiin.

Hyvä!! Sieltä ne vahvimmät nostavat päänsä vielä tänä syksynä ja niistä kestävimmät ovat vielä keväällä elossa ja Aji Perkele on nähnyt päivänvalon!

Chiliyhteisön kannalta on tietysti erittäin mukavaa, kun kotimaisetkin kasvattajat saavat flexut satoamaan. Jos joku vaikka vahingossa pistäis siemeniä talteen...

Mulla tuo flexu tekee kaiken aikaa satoa, mutta en ole vielä saanut uuden sadon siemenistä itämään yhtäkään. Nyt on menossa jo ~kolmas kierros ja sekä happokylvetettyä että rikottua kuorta kokeiltu. Ovat kuitenkin kahden eri flexu yksilön tuotoksia, niin luulisi että pitäisi syntyä elinkelpoisia siemeniä..

Onkos kellään tietoa tuosta Leen ja muiden aloittamasta flexun risteytysprojektista. Eli lähinnä onko jotain tuloksia olemassa, ja kuinka niitä tuloksia kerätään ja miten niitä pääsee näkemään? Tuleeko siitä joku yhteenveto johonkin kun kausi on ohi? Bluesman oli ainakin mukana projektissa ja pari postausta takasin kehu risteytysrintamalla olleen nada onnistumista. Mites muut? Oliko siellä muita suomalaisia mukana? Äkkiseltään voisi veikata ettei helpolla risteydy ainakaan normi jalostettujen lajien kanssa, paitsi että flexun ja baccan kukat muistuttaa kyllä paljon toisiaa. Eli sillä rintamalla voisi olla pientä toivon kipinää.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - syyskuu 27, 2011, 22:38:14 ip
Onkos kellään tietoa tuosta Leen ja muiden aloittamasta flexun risteytysprojektista. Eli lähinnä onko jotain tuloksia olemassa, ja kuinka niitä tuloksia kerätään ja miten niitä pääsee näkemään? Tuleeko siitä joku yhteenveto johonkin kun kausi on ohi? Bluesman oli ainakin mukana projektissa ja pari postausta takasin kehu risteytysrintamalla olleen nada onnistumista. Mites muut? Oliko siellä muita suomalaisia mukana? Äkkiseltään voisi veikata ettei helpolla risteydy ainakaan normi jalostettujen lajien kanssa, paitsi että flexun ja baccan kukat muistuttaa kyllä paljon toisiaa. Eli sillä rintamalla voisi olla pientä toivon kipinää.

Oon ainoa suomalainen proggiksessa enkä tosiaan saanut risteytyksiä onnistumaan. Flexut kukkivat koko ajan mutta aika loppuu kesken kun en luteiden pelossa ota yhtään kasvia talvetettavaksi. Podit eivät ehdi kypsyä.
Yksi kaveri on ilmoittanut saaneensa muutaman hybridipodin aikaiseksi. Baccojen kanssa. Saa nähdä ovatko aitoja. En oo muista kuullut.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - syyskuu 27, 2011, 22:38:14 ip
Onkos kellään tietoa tuosta Leen ja muiden aloittamasta flexun risteytysprojektista. Eli lähinnä onko jotain tuloksia olemassa, ja kuinka niitä tuloksia kerätään ja miten niitä pääsee näkemään? Tuleeko siitä joku yhteenveto johonkin kun kausi on ohi? Bluesman oli ainakin mukana projektissa ja pari postausta takasin kehu risteytysrintamalla olleen nada onnistumista. Mites muut? Oliko siellä muita suomalaisia mukana? Äkkiseltään voisi veikata ettei helpolla risteydy ainakaan normi jalostettujen lajien kanssa, paitsi että flexun ja baccan kukat muistuttaa kyllä paljon toisiaa. Eli sillä rintamalla voisi olla pientä toivon kipinää.

En nää järkeä C. fleksuosumin risteytykseen. Sen verran harvinainen villi-chili kuitenkin. Siemenet on aika arvokkaita.
Leen ja sen pitämässä foorumissa en ole vähään aikaan ollut mukana, mutta arvostan kyllä Leen tekemää työtä. Ainakin enemmän, kuin vaikka tälle foorumille tulleisiin heittoihin.

Masa T: Hienoo työtähän se Lee tekee. Risteyttämiset on tietty aina hiukka arveluttavia jos se jotenkin vähentää alkuperäisen puhtaan muodon saantia, mutta en usko näiden kahden asian syövän toisiaa ainakaan kovinkaan paljon. Ja tieteen nimissähän tätä tehdään. Hankitaan tietoa siitä että mikä on läheistä sukua c.flexuasumille. Tietty varmaan heilläkin taka-ajatuksena luoda joku keskieuroopan ilmastossa talvehtiva luonnonvarainen chili.

Bluesman: Mistä tuon tiedon olit saanut? Olen itsekin heidän sivustonsa jäsen enkä ole nähnyt mitään viitteitä tuloksiin.

Itse uskon, että näillä talkoilla saadaan pidettyä Suomessakin flexun kantaa yllä, vaikka sitä käytettäisiin myös jalostuksessa. Minulla esimerkiksi on kaksi yksilöä, joita pölytän vain keskenään, koska ymmärrän puhtaan kannan arvon.

Hyväähän tuo Leen setti on tehnyt jo nyt suomalaiselle shillin kasvatukselle. Flexun siemeniä kun liikkuu taas sitten USDA tilausten aikojen? No ei nyt ehkä ihan näin yksiselitteistä, mutta ainakin parina viimevuotena ovat olleet hiukka kiven alla.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - syyskuu 27, 2011, 23:14:19 ip

Bluesman: Mistä tuon tiedon olit saanut? Olen itsekin heidän sivustonsa jäsen enkä ole nähnyt mitään viitteitä tuloksiin.

http://www.wildchilli.eu/forum/viewtopic.php?f=90&t=535&start=100#p7678 (http://www.wildchilli.eu/forum/viewtopic.php?f=90&t=535&start=100#p7678)

Aloittelin kamiinalämmitteisessä kasvihuoneessa pienen testin, jolla toivottavasti saadaan esille varsinkin C. chacoense-lajikkeiden kylmänkestävyyttä. Chacoillahan on muuten hyviä ominaisuuksia: pistokkaat, kukkii/marjat kypsyvät viileässäkin (verrattuna esim. praetermissum), kypsät marjat tippuvat kohtuullisen herkästi. Mielenkiintoinen ominaisuus myös se, että varsinkin ulos istutettuna moni chacolajike kasvaisi mahdollisesti aikalailla maata myötäillen. (Jäisi talveksi lumien alle suojaan?) Toisaalta eräät toiset lajikkeet ovat selvästi tukevampia varreltaan.

Annuum var. annuumeissa on samanlaisia ominaisuuksia kuin chacoissa, sadon kypsyttely viileässäkin, marjat tippuvat jopa herkemmin maahan. Pistokaslisäys ei ole yhtä helppoa. Kasvutapa on aivan erilainen, paksurunkoinen, matala puska pienine lehtineen. Alustavan tuntemuksen perusteella kestävät myös kylmää paremmin kuin chacot. Tosin sen sijaan että
chacoja olen saanut piristymään "kovemmankin pakkasen" jäljiltä, ovat villi-annuumit yleensä kerrasta kuolleita.

Väitetty on, että ainakin villiannuumeilla olisi kykyä talvehtia juurtensa avulla samoin kuin esim. Lyhtykoisoilla. Tiedä häntä sitten pitääkö paikkansa.

Sellaisen muistikuvan olen tämän foorumin syövereistä saanut, että juurien avulla mahdollisesti talvehtisivat Tepinit, joten saattaahan se olla villiannuumienkin ominaisuus. Taitaa olla turhaa enää viedä ulos maahan ruukuista annuumeita testiin, koko kesän maassa kasvaneilla olisivat juuret varmasti laajemmalle/syvemmälle levinneitä.

Kesän ainoa tabasco oli keväällä niin kitukasvusen olonen, että heitin sen kasvitason alahyllylle ja jätin kesäksi varjoon heitteille. Äsken bongasin sen sieltä ja kannoin sisälle. Kokoa kasvilla on ruhtinaalliset ~15 cm, mutta yllättävän sitkeästi on ulkona selvinnyt. Lämpömittarin mukaan ollut kylmimmillään - 1,8 C eikä kasvi oo saanu vettä pariin kuukauteen, ravinteista puhumattakaan. Saapa nähdä tuleeko liika iso shokki parinkymmenen asteen lämpötilamuutoksesta vai selviääkö ens kevääseen.

Koko päivän pitäny melkein kahenkympin pakkasta, kasvihuoneessa käyny -9:ssä. Saa nähä oliko liikaa kaikile testikasveile.

Mitenkä testikasvit selvisivät pakkasista?? Mielenkiinnolla seuraan projektin etenemistä.

-Mandrake

Löyhästi aiheen vierestä, reilu viikko sitten paljastui hangesta oman onnensa nojassa koko viimekesän pihalla maassa kasvanut birds eye baby, otin siitä muutaman oksalle kuivahtaneen marjan ja osa siemenistä iti hienosti.

Lainaus käyttäjältä: Mandrake - maaliskuu 29, 2012, 17:12:06 ip
Mitenkä testikasvit selvisivät pakkasista?? Mielenkiinnolla seuraan projektin etenemistä.

-Mandrake

Samaa mietitään, mielenkiinnolla seurataan.

Jos Aji Perkeleen pitää kestää Suomen ilmastoa niin saisikohan siitä myös Sauna kestävän? Saattaisi helpottaa tuholaisten torjunnassa jos rehun voisi ottaa mukaan Saunaan  ;D.

Lainaus käyttäjältä: tiikeri1 - huhtikuu 07, 2012, 17:32:13 ip
Löyhästi aiheen vierestä, reilu viikko sitten paljastui hangesta oman onnensa nojassa koko viimekesän pihalla maassa kasvanut birds eye baby, otin siitä muutaman oksalle kuivahtaneen marjan ja osa siemenistä iti hienosti.

Tämä on ihan hyvä tieto, että talven pihalla olleet siemenet pystyvät itämään. Kuinka suuri osa siemenistä iti, mitä otit pihalta? Kuinkahan suuri osa birds eye baby:n siemenistä yleensä itää?

Lainaus käyttäjältä: yan - huhtikuu 08, 2012, 12:39:39 ip
Kuinkahan suuri osa birds eye baby:n siemenistä yleensä itää?

Bird's eye babyn itävyys on normaalisti hyvä, lähestulkoon jokainen siemen itää.

Lainaus käyttäjältä: yan - huhtikuu 08, 2012, 12:39:39 ip

Lainaus käyttäjältä: tiikeri1 - huhtikuu 07, 2012, 17:32:13 ip
Löyhästi aiheen vierestä, reilu viikko sitten paljastui hangesta oman onnensa nojassa koko viimekesän pihalla maassa kasvanut birds eye baby, otin siitä muutaman oksalle kuivahtaneen marjan ja osa siemenistä iti hienosti.

Tämä on ihan hyvä tieto, että talven pihalla olleet siemenet pystyvät itämään. Kuinka suuri osa siemenistä iti, mitä otit pihalta? Kuinkahan suuri osa birds eye baby:n siemenistä yleensä itää?

Vajaa parikymmentä siementä laitoin yhteensä idätykseen kahdesta eri marjasta, neljä on itänyt tähän mennessessä, saattaa sieltä joku vielä noustakin. Marjojen kypsyysasteesta ei sitten oikein tiedäkään, punertavia rusinoita olivat, voisi kypsiksi olettaa.

Tossa lienee keskeisenä asiana tietysti siementen kuivuminen ennen pakkasia. Kuivuneet siemenethän kestää rasitusta aika tavalla. Vähän nollapostin maku mutta ei kukaan tainnut mainita vielä...

Siemenpankki huippuvuorilla (http://www.norden.org/fi/ajankohtaista/uutiset/huippuvuorten-maailmanlopunholvi-taeyttaeae-vuoden)

Viitaten tuohon siementen pakkasenkestävyyteen.

Lainaus käyttäjältä: ingeniero - huhtikuu 13, 2012, 16:38:11 ip
Siemenpankki huippuvuorilla (http://www.norden.org/fi/ajankohtaista/uutiset/huippuvuorten-maailmanlopunholvi-taeyttaeae-vuoden)

Viitaten tuohon siementen pakkasenkestävyyteen.

Toki kuivat siemenet kuivassa pakkasessa säilyy. Mutta ainakin mulle oli uutta tuo chilin kasvaminen vailla hoitoa, satoaminen ja siemenenä talvehtiminen suomessa luonnon armoilla.

Pointtina onkin juuri se, että siemenet ovat todennäköisesti ehtineet kuivua ennen pakkasia.

Äkkiäkö tuosta kokeen tekee, laittaa tuoreita siemeniä pakkaseen ja vaikka viikon päästä itämään..

Moros!

Itse säilönyt yleensä siemenet ihan jääkaapissa (itävyysprosentti huimasti parempi kuin huoneenlämmössä säilötyillä; pakkasta en ole kokeillutkaan)...

Mutt jooh, täss viim. 4 vuoden aikana nyt 20+ lajiketta testannut (annuum, bacca, chinense, pube ja frutescens).. Eri kasvualustoille lyönyt syksyllä useita yksilöitä  (sammal, turve, multa & useampi maastotyyppi); ei yksikään selvinnyt talven yli... Nyt muutama hyvin kylmässä pärjänneiden yksilöiden risteytysten taimet menossa testiin ensi talveksi; keväällä saan informoitua paremmin (elikkäs perinteiseen tyyliin: kuollut, kuollut, kuollut, kuollut, kuollut...)  >:(

Eri vipstaakeja tullut tässä testattua talven ajaksi, ei mitään tilastollisesti merkittävää, pari piikkiä istutusmetodissa ja -mediassa havaittavissa, saas nähdä saanko toistettua vielä tänä talvena niin saisi mahdollisesti todistettua metodin jolla _ehkä_ saadaan paremmin kylmääkestäviä lajikkeita kasvatettua risteytykseen asti...

Olen kuullut että olisi olemassa 1-2 todella kylmänkestävää villichililajiketta en vain muista että mitkä lajikeet olivat kyseessä mutta jostakin vuoristoalueelta ne olivat alunperin kotoisin mitkä lajikkeet olet havainnut parhaiten kylmän kestäviksi ja onko chili lajikkeita jotka kestävät edes pientä pakkasta tai muutaman asteen hallan kuolematta.

Lainaus käyttäjältä: rami12 - syyskuu 19, 2012, 21:32:12 ip
Olen kuullut että olisi olemassa 1-2 todella kylmänkestävää villichililajiketta en vain muista että mitkä lajikeet olivat kyseessä mutta jostakin vuoristoalueelta ne olivat alunperin kotoisin mitkä lajikkeet olet havainnut parhaiten kylmän kestäviksi ja onko chili lajikkeita jotka kestävät edes pientä pakkasta tai muutaman asteen hallan kuolematta.

Ainoa todistetusti todella pakkasenkestävä (ehkei koko talveksi, mutta ainakin viikon ajan -25 astetta testattu) on c.flexuosum Paraguaysta. Muille kaikille jo pieni pakkanen voi olla loppu. Jotkin sissit voivat pärjätä miinus viidessäkin joitakin päiviä. Tepin esim on aika sitkeä. Heikoimmin kylmää sietävät karvalehtiset.

Starfish on mulla selvinnyt kolmesta peräkkäisestä yöpakkasesta hengissä. Pakkasta tosin vain 1-2 astetta siinä ruukun vieressä, joten tuskin ehti multa jäätymään. Lehdet meni mutta alkoi versoamaan heti uutta.

Tunari oletko kokeellut tuota c fexusumia ottaa mukaan jalostustyöhösi tai risteytys kasviksi jos se kerta kestää pitemmän aikaa kohtalaisen koviakin pakkasia.

Flexuosumia on yritetty risteyttää, mutta on ilmeisen hankalaa.. En ole vielä kuullut, että kukaan olisi onnistunut yrityksissään!

Lainaus käyttäjältä: Mandrake - lokakuu 12, 2012, 11:31:07 ap
Flexuosumia on yritetty risteyttää, mutta on ilmeisen hankalaa.. En ole vielä kuullut, että kukaan olisi onnistunut yrityksissään!

Flexun kohdalla tiedämme vielä kovin vähän. Varmaa on vain se, ettei se risteydy 26-kromosomin ihmeisiin, kuten lanceen tai rhomboon.

Onko tämän asian suhteen jollakulla tapahtunut edistystä?

Asiaan tavallaan liittyen: 1-2 vuotta vanhasta kompostimullasta ilmaantui vanhempien pihalla alkukesästä pari capsicumin tainta. Kasvit ovat olleet täysin ilman hoitoa ja nyt muutama puskee podia. Oletin kaikkien olleen normipaprikoita, mutta nyt siellä törröttelee myös jonkin baccan, todennäköisesti Aji Cristalin, podeja.
Chilin siemenet siis kestävät kompostoinnin ja mullan mukana jäätymisen.

Lainaus käyttäjältä: Hubert - syyskuu 08, 2013, 19:50:52 ip
Onko tämän asian suhteen jollakulla tapahtunut edistystä?
Chilin siemenet siis kestävät kompostoinnin ja mullan mukana jäätymisen.

Kompostoinnista en mitään osaa sanoa, mutta kuivatut chilin siemenet kestävät pakkasta yllättävänkin hyvin.

Tuoreena podien sisällä heikommin. Tein näistä monta vuotta sitten idätyskokeita ja muistaakseni tänne foorumille kirjoittelin juttuja.

AC on minulla penkissä koepallona taas ensi talven varalle. Tarvii peitellä kunnolla loppusyksystä ja toivoa parasta.

Nyt voisi olla oiva hetki käynnistää Aji Perkeleen ja ylipäätään suomalaisen villichilitutkimuksen todellinen supervuosi 2014!

Ehdottaisin, että kaikki halukkaat ja kykenevät tekisivät nyt ainakin jotain seuraavista asioista:

- Ylimääräisten (onko sellaisia? ;) ) aikuisten villichilikasvien istuttaminen talveksi johonkin periaatteessa mahdolliseen talvehtimispaikkaan: roudattomat paikat (esim. sopivien maalämpöputkien päällä), mahd. lämpimät etelärinteet tai talon seinustat, joilla itäminen siemenistä olisi keväällä itse kasvin kuolemisenkin jälkeen kenties mahdollista, yms.

- Mahdollisimman monien erilaisten lajien idättäminen jo nyt syksyllä ensi vuonna suoritettavia risteytys- yms. kasvatuskokeita varten.

- Edelliseen mahd. mukaan useita kasviyksilöitä per laji

Rupatellaan yksityiskohdista tällä kanavalla! Olisi mainiota saada joitakin jo vuosia suunniteltuja juttuja tässä nyt tehdyksi, jotta ainakin tiedämme mikä ei toimi!

On villilajeja, joiden onnistumistodennäköisyys on hyvin alhainen ennakolta, mutta kaikkea kannattanee nyt kokeilla. Kukapa olisi arvannut esim. sen, että lähes päiväntasaajalla matalalla kasvava c.flexuosum olisi ainakin tietyssä määrin pakkasenkestävä!  8)

No niin! Nyt ruvetaankin sit tekemään tiedettä. Itse päädyin kokeilemaan biojäteroskiksen soveltuvuutta talvettamiseen. Ainakin jotkut Chinenset ja Annuumit (lajikkeita en muista) kestävät lieviä yöpakkasia biojäteastiassa. Astia on ihan tavallinen, sellainen ptäisi löytyä vähintään jokaisesta taloyhtiöstä. Astiassa tapahtuva hajoamisreaktio pitää chilit lämpiminä tiettyyn pidteeseen asti. Pitäisi vielä lajikekohtaisesti testata se jäätymispiste, jos säilyttää biojäteastiassa. Rajan voi varmaankin vetää -30 asteeseen, jossa roskiksen sisältö jäätyy täysin. Koe keskeytyy varsin pian jos en evakuoi chilejä astian tyhjennyksen ajaksi :P

Kiintoisa risteytys chacoense X tepin tätä projektia ajatellen.  :)

Samalla ku idättelen omia chilejä ni voisin tähänkin projektiin osallistua.

Ainoa miinus on harvinaisempien siementen huonompi saatavuus.
Kasvutilaa on tarpeentullen koko yläkerta sekä n. 500 neliöö pihalla tyhjää tilaa...

Pitääkin alkaa kyselemään siemeniä ellei kukaan uskalla tulokkaalle tarjotella. :D
tämän projektin hyvä puoli on se ettei ainakaan huonompaan suuntaan voi mennä

todella mielenkiintoista.

Chacoense x tepin on mainio lähtökohta. Noiden siemeniäkin pyörii täällä jengillä aika hyvin. :)

Viime yönä kävi taas -5 asteessa täällä Ylöjärvellä. Kaikki muut kuolivat, paitsi Flexut. Kummatkin voivat hyvin ja marjat tuntuvat edelleen olevan kiinteitä. Mikä selittää tämän Flexuosumin kokonaisvaltaisen kylmänkestävyyden? Viime öiden lämpötila, aivan noiden puskien yläpuolelta keittiön ikkunalta mitattuna -5, -1 ja -5. On noi käsittämättömiä rehuja!

Tänään kuitenkin nostin Flexut sisälle kypsyttämään marjansa.

(https://lh6.googleusercontent.com/-aiAvm0Fo3N4/Ukxx_fqE2kI/AAAAAAAAIjk/ivKi0Ee4-d8/s720/2013_loka02%2520029.JPG)
(https://lh3.googleusercontent.com/-S9-C633u80o/UkxyAYtJ7mI/AAAAAAAAIjs/xrd1Visoc6M/s512/2013_loka02%2520030.JPG)
(https://lh5.googleusercontent.com/-VSgcJYlDYaM/UkxyBQLHNKI/AAAAAAAAIj0/kejLcfJW7tA/s512/2013_loka02%2520043.JPG)
(https://lh3.googleusercontent.com/-pH5wxS772QU/UkxyCdOhEyI/AAAAAAAAIj8/CI0uirVmj8E/s720/2013_loka02%2520044.JPG)
Capsicum Flexuosum

Ainaki yleisesti ottaen jos kasvin lehdet on vahapintaiset
niin ne kestää paremmin ainakin pikkupakkasia kuin ohuempi lehtiset.
Onks muita chililajikkeita kuin flexuosum mis olis vahamaiset lehdet?
Niidenkin vois olettaa kestävän paremmin kylmää..

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/28466/Pro%20Gradu.%20Juha%20Luhtanen.pdf?sequence=1 (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/28466/Pro%20Gradu.%20Juha%20Luhtanen.pdf?sequence=1)

Vaikka tuo gradu käsitteleekin heinäkasveja, ni siin on mielenkiintosia kohtia yleisesti kasvien reagoimisesta kylmään jne.
Siinä painotetaan mm. kunnollisen karaistumisen tärkeyttä ja pituutta.
Jos et jaksa lukee koko juttuu ni selaa sivulle 14 Kasvien suojamekanismit kylmyyttä vastaan :)

Lainaus käyttäjältä: Cheini - lokakuu 03, 2013, 12:41:20 ip
Ainaki yleisesti ottaen jos kasvin lehdet on vahapintaiset
niin ne kestää paremmin ainakin pikkupakkasia kuin ohuempi lehtiset.
Onks muita chililajikkeita kuin flexuosum mis olis vahamaiset lehdet?
Niidenkin vois olettaa kestävän paremmin kylmää..

Voi hyvinkin olla, mutta ei meillä harrastajien saatavilla vielä. :)

Lainaus käyttäjältä: Cheini - lokakuu 03, 2013, 13:24:10 ip
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/28466/Pro%20Gradu.%20Juha%20Luhtanen.pdf?sequence=1 (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/28466/Pro%20Gradu.%20Juha%20Luhtanen.pdf?sequence=1)

Vaikka tuo gradu käsitteleekin heinäkasveja, ni siin on mielenkiintosia kohtia yleisesti kasvien reagoimisesta kylmään jne.
Siinä painotetaan mm. kunnollisen karaistumisen tärkeyttä ja pituutta.
Jos et jaksa lukee koko juttuu ni selaa sivulle 14 Kasvien suojamekanismit kylmyyttä vastaan :)

Kiintoisa juttu, kiitoksia! :)

Lainaus käyttäjältä: Cheini - lokakuu 03, 2013, 13:24:10 ip
Siinä painotetaan mm. kunnollisen karaistumisen tärkeyttä ja pituutta.

Tämähän on jo tullut täällä esille, Chilipark, jos en väärin muista, sai jalostetun annuuminkin säilymään talven yli karaisemalla jääkaapissa ja kasaamalla katetta talveksi. Hankitut ominaisuudet eivät valitettavasti periydy, mutta voihan tuota yksilötasolla soveltaa.

Lainaus käyttäjältä: -V- - lokakuu 06, 2013, 04:04:51 ap

Lainaus käyttäjältä: Cheini - lokakuu 03, 2013, 13:24:10 ip
Siinä painotetaan mm. kunnollisen karaistumisen tärkeyttä ja pituutta.

Tämähän on jo tullut täällä esille, Chilipark, jos en väärin muista, sai jalostetun annuuminkin säilymään talven yli karaisemalla jääkaapissa ja kasaamalla katetta talveksi. Hankitut ominaisuudet eivät valitettavasti periydy, mutta voihan tuota yksilötasolla soveltaa.

Ei periydy, mutta jos aikaa ja tilaa löytyy paljon, niin jalostamallahan voi asiaa kehittää.
Kasvattaa siemenestä asti samaa lajiketta vaikkapa 100 yksilö. Samaan aikaan itämään, ja samat olosuhteet yms. "pakkaskäsittelee" kaikkia samalla tavalla, ja sitten valitsee vaikkapa 20 parasta yksilöä. Pölyttää niitä keskenään ja sama homma, taas. Vähitellen aina siis pölyttää aina kovimmat lumiukot keskenään, ja sitä rataa. Yksilöiden määrät nyt vetästy yhtään ajattelematta hatusta, mutta idea varmasti tuli esille :)

näinpä juuri ajattelin unenkuva^
Joku sanoi, en tiedä oliko vitsillä, suunnilleen että
"isketään chilit talvella hankeen ja katsotaan mitkä kestää parhaiten"

Varmasti oli vitsillä. Johan moisesta shokista kanervatkin kuolee :D (vitsi)

Lainaus käyttäjältä: Cheini - lokakuu 06, 2013, 11:55:50 ap
näinpä juuri ajattelin unenkuva^

Jos meinaat projektin toteuttaa, niin kerro ihmeessä tuloksista :)

Keväällä aloitan itävyys testeillä ja kunhan saisi sopivia siemeniä -> sopivia kasveja.. :)
Eiköhän tämän syksyn taimista puolet pääse jonkinlaiseen testiin aikanaan.
Vaikka heillä ei mitään erityisiä edellytyksiä olekaan selviytyä kylmästä..

edit. ja chilitkin on jo näköjään omia persooniaan :D^

Kyllä tuota kylmänkestävyyttä varmasti saa periytymään, onhan paprikatki saatu sopeutumaan ravinteikkaaseen kukkamultaan aavikon hiekan sijaan (näin karkeasti, kun vertaa peruspaprikoita Tepiniin tms)...
Eri asia vain kuinka monen kymmenen (sadan?) vuoden jalostustyön se vaatii.

Kiinnostavana havaintona vois mainita starfishin yllättävän hyvän kestävyyden.. Pakkasöistä ei ole pihalla kasvaneena moksiskaan ja lehtien pudottelukin alkoi vasta kun mentiin pakkaselle pysyvästi. Tiedä sitten kestääkö kasvi koko talvea ulkona jos sen maahan kaivaa. Luulen ettei..

Samoja huomioita löytyi minultakin jokin aika sitten.

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - syyskuu 19, 2012, 22:06:42 ip
Starfish on mulla selvinnyt kolmesta peräkkäisestä yöpakkasesta hengissä. Pakkasta tosin vain 1-2 astetta siinä ruukun vieressä, joten tuskin ehti multa jäätymään. Lehdet meni mutta alkoi versoamaan heti uutta.

Jos joku vakavasti alkaisi projektia vetämään, pitäisi potentiaalisia kasviyksilöitä (Vaikkapa tuo Chacoense x tepin, tai flexuosum) olla satoja, mielellään vaikkapa tuhansia. Ilman tarpeeksi suurta jalostuskantaa, ei niitä muutamaa yksilöä, jotka kestäisivät edes jotenkuten pakkasia löydy. Muutamalla kasviyksilöllä ei saa muuta kun minimaalisen pienen viitteen lajikkeen kylmänkestävyydestä.

Pari sataa/tuhatta yksilöä kasvamaan, antaa kasvaa niin pitkään kun mahdollista, parhaiten pakkasia kestävistä yksilöistä kaikki siemenet talteen ja seuraavana vuonna homma uusiksi. Pikkuhiljaa voisi suurien kylvöjen ja pitkällisen vallinnan jälkeen jalostua pakkasia kestävä lajike.

Lainaus käyttäjältä: Mandrake - lokakuu 23, 2013, 18:55:17 ip
Jos joku vakavasti alkaisi projektia vetämään, pitäisi potentiaalisia kasviyksilöitä (Vaikkapa tuo Chacoense x tepin, tai flexuosum) olla satoja, mielellään vaikkapa tuhansia. Ilman tarpeeksi suurta jalostuskantaa, ei niitä muutamaa yksilöä, jotka kestäisivät edes jotenkuten pakkasia löydy. Muutamalla kasviyksilöllä ei saa muuta kun minimaalisen pienen viitteen lajikkeen kylmänkestävyydestä.

Pari sataa/tuhatta yksilöä kasvamaan, antaa kasvaa niin pitkään kun mahdollista, parhaiten pakkasia kestävistä yksilöistä kaikki siemenet talteen ja seuraavana vuonna homma uusiksi. Pikkuhiljaa voisi suurien kylvöjen ja pitkällisen vallinnan jälkeen jalostua pakkasia kestävä lajike.

Sanoisin itse, että 100 yksilö samaa lajiketta riittää kyllä. Niistä jos vaikka 20 pakkaskestävintä, joita pölyttää ristiin "kaikki kaikkien kanssa" eli jokainen on pölytetty jokaisen kanssa, näin saat niistä 100 alkuperäisestä, joista valittu 20 kovinta veijaria, 20x20=400 yksilöä, joissa pitäisi olla kahden "vähän paremmin" pakkaskestävän geenit. Niistä taas valitsee vaikka pelkästään 10 vielä kovempaa veijaria ja taas kaikki kaikkien kanssa. Nyt sitten on 100 jo kolmatta kertaa valikoituja yksilöitä.

Lukaisin koko ketjun läpi ja nyt on "sammakko tehosekoittimessa" fiilis  ;D Pirun mielenkiintoinen juttu, maatakin löytyis kokeiluille (moreenia ja/tai kosteaa/kuivaa kangasmetsää pohjana muokattavaksi).

Voisikohan silikaatilla (lienee enemmän höpöheinälle tarkoitettu) vahvistaa kasvin kylmänkestävyyttä entisestään? Käsittääkseni, jos mainospuheisiin uskominen, aine tekisi vahapinnan kasville, joka taas voisi vahvistaa kylmänkestävyyttä.
Voisi olla aihetta kokeilla. ;)
Jos nyt oikein ymmärsin, niin lucasformula nimellä myydän ainakin jotakin tuotetta.
http://www.puutarhurinverstas.com/product/492/
Liquid silicon kuulostaa epäilyttävältä, mutta lienee samaa tavaraa.

Saattaahan tuo toimia jonkinlaisena eristeenä, mutta en jaksa uskoa että se mitenkään oleellisesti parantaisi kestävyyttä. Talvi täällä on kuitenkin pitkä ja kylmä. Juurien selviäminen talven yli hengissä on yksi oleellisista asioista, jotta seuraavana vuonna kasvu jatkuu eikä tuo taida siihen ongelmaan auttaa?

Yanin kanssa samoilla linjoilla. Aji Perkeleen tulisi mielestäni selvitä ilman auttavaa ihmiskättä, joten silikaatilla sumuttelu ei sinällään projektia edistä. Toki mielenkiinnosta sitä voisi joku reipas nuorukainen testata ihan vain saadakseen kasvatuskaudelle muutaman lisäpäivän!

Samoilla linjoilla edellisten kanssa. Oleellisinta olisi löytää laji, joka tekee juuriversoja (=talvehtii juurillaan) ja jonka juurakko selviää Suomen talvesta. Tai sitten pitäisi vain löytää joku karpaasipaprika, jonka maanpäälliset silmut kestäisivät talven.

Toisaalta, tarviiko kasviyksilön itsensä selvitä talvesta? Monista kasveistahan talven yli selviävät vain siemenet, jotka itävät keväällä ja tuottavat syksyksi uuden siemensukupolven. Eli pitäisi löytää nopeasti lyhyessä, viileässä & hämärässä kasvukaudessa kasvava ja kypsää satoa tuottava laji.

Tällaiset ominaisuudet taitavat olla aika harvassa...

Mitkä lajit tekee uutta kasvustoa juuresta?

Minkä lajin/lajikkeen kanssa voisi lähteä yrittämään flexun risteyttämistä? Vissiin Tepin ainakin? Oon nyt lukenut tän ketjun muutamiakin kertoja läpi mut ei sisäistä ei. Kiinnostusta ois kuitenki yrittää jotain perkeleellistä  ;D

Lainaus käyttäjältä: Miikos - tammikuu 09, 2014, 18:16:55 ip
Mitkä lajit tekee uutta kasvustoa juuresta?

Minkä lajin/lajikkeen kanssa voisi lähteä yrittämään flexun risteyttämistä? Vissiin Tepin ainakin? Oon nyt lukenut tän ketjun muutamiakin kertoja läpi mut ei sisäistä ei. Kiinnostusta ois kuitenki yrittää jotain perkeleellistä  ;D

Flexu tuskin risteytyy Tepinin kanssa. Ja capsicum flexuosum ainakin tekee juurista uutta kasvua, mutta suomen olosuhteissa juuristo todennäköisesti jäätyy ilman pientä kikkailua.

Ok, kiitos tiedoista  :D Ajattelin lähinnä saada jotain sellasta aikaan, joka selviytyisi esim. paskakaivon vierellä talven yli joko kasvina taikka siemenistä itse kylväytyen  ;D

Toinen yritys vois olla vaikka hiekkamaassa kuivemmassa paikassa talven yli suojattuna. Esim. hiekkaa juurelle keoksi ja havupeite maanpäällisille osille. Käyttäisin niitä samoja keinoja mitä noille puutarhailuun liittyville rehuille käytetään talvenkestävyyttä parantamaan. Hiekkamaa on routimatonta ja vettä läpäisevää niin siinäkin on omat etunsa.

Lainaus käyttäjältä: Miikos - tammikuu 09, 2014, 18:16:55 ip
Mitkä lajit tekee uutta kasvustoa juuresta?

Mulla c. rhomboideum on tuota tehnyt. Sen kylmänkestävyys ei tosin ole mainittava ja 26-kromosomisena risteytyminenkin on kovin suppeaa.

Lainaus käyttäjältä: wille - tammikuu 10, 2014, 09:19:08 ap

Lainaus käyttäjältä: Miikos - tammikuu 09, 2014, 18:16:55 ip
Mitkä lajit tekee uutta kasvustoa juuresta?

Mulla c. rhomboideum on tuota tehnyt. Sen kylmänkestävyys ei tosin ole mainittava ja 26-kromosomisena risteytyminenkin on kovin suppeaa.

Toinen Capsicum rhomboideumia viljelevä vahvistaa kyseisen väitteen.

Lainaus käyttäjältä: Aku - tammikuu 10, 2014, 18:44:19 ip

Lainaus käyttäjältä: wille - tammikuu 10, 2014, 09:19:08 ap

Lainaus käyttäjältä: Miikos - tammikuu 09, 2014, 18:16:55 ip
Mitkä lajit tekee uutta kasvustoa juuresta?

Mulla c. rhomboideum on tuota tehnyt. Sen kylmänkestävyys ei tosin ole mainittava ja 26-kromosomisena risteytyminenkin on kovin suppeaa.

Toinen Capsicum rhomboideumia viljelevä vahvistaa kyseisen väitteen.

Eli tälle ei kannata ajatusta uhrata tän ketjun puitteissa  :) On se taidettu jollain sivulla jo todetakin  :-[

Vääntäkää pliis rautalangasta tms. mitä voisin tehdä tän asian hyväksi  :P Flexut lähtee nyt itämään, mitä lajia/lajiketta mun kannattaa kasvatella, josko haluan koittaa risteyttämistä flexun kanssa?

Mitkä 2 ois kaikista optimaallisemmat risteyttää tän projektin puitteissa? Itse ku oon kasvuvyöhykkeeltä III niin siinäkin on omat haasteensa  ;)

Lainaus käyttäjältä: Miikos - tammikuu 11, 2014, 20:04:23 ip
Vääntäkää pliis rautalangasta tms. mitä voisin tehdä tän asian hyväksi  :P Flexut lähtee nyt itämään, mitä lajia/lajiketta mun kannattaa kasvatella, josko haluan koittaa risteyttämistä flexun kanssa?

Mitkä 2 ois kaikista optimaallisemmat risteyttää tän projektin puitteissa? Itse ku oon kasvuvyöhykkeeltä III niin siinäkin on omat haasteensa  ;)

Flexuosum ei risteydy minkään toisen tunnetun chilin kanssa, tämän hetkisen tietämyksen mukaan. Flexuosum voi olla kuitenkin se todennäköisin talvesta selviävä. Harmi ettei tullut täksi talveksi laitettua flexua routimattomaan maahan talvi suojauksien kanssa. Näin lämmintä alkutalvea kun ei ole ennen koettu. Juuret on flexulla paksut kuin porkkanalla, ja porkkana on kaksivuotinen kasvi. Flexu myös omaa parhaan pakkaskestävyyden mitä chileistä tunnetaan. Ja viimeksi, se tekee juurivesoja.  Aika hyvä pyhä kominaisuus, sanon minä. Flexussa on myös vaihtelevaisuutta, mikä tuntuu tulevan esiin ainakin itsepölyttyneissä versioissa.  Ja jos haluat oppia talvettamaan chilin pihalla niin suosittelen ottamaan yhteyttä Chiliparkkiin, joka asian on tehnyt. Ja joka muuten kirjoitti (poistamissaan päiväkirjateksteissä) että voisi tavankin jakaa jos chili selviää toisesta talvesta myös ( se oli edellisestä). Homma liittyi chilin juurien kylmänkestävyyteen siedättämiseen jääkaapissa ja pakkasessa.

Ok, kiits Tiemuh tiedoista! Selkeni homma huomattavasti  ;)

Itse hautasin yhden flexun kompostin vieressä hajoamistilassa olevaan lämpimään lehtikasaan ja peittelin "kahvaa" myöten luiskaan päätyneiden chilien turpeella, kuivilla lehdillä ja havuilla. Pitkälle pakkasten tuloon saakka siellä oli kärjessä muutama eloisa lehti kiinni.

He's dead Jim!

Tai no katsotaan sitten keväällä. Olisihan se aika huikeaa jos siitä elonmerkkejä esiin saisi :)

Tässä tuli viime viikolla käytyä eräällä puutarhalla, niin jostain syystä tuli omistajan kanssa puheeksi pensaiden yms. talvenkeston parantaminen. Metsänhoidossa on jo kauan tiedostettu mykorritsan hyödyt puiden yleisen hyvinvoinnin edistäjänä. Nyt on kuulemma sienijuuriston vaikutuksia alettu kokeilumielessä testailemaan hedelmäpuiden ja marjapensaiden kanssa. Yllätys yllätys, on huomattu että sopivilla sienillä on huomattava vaikutus myös hedelmäpuiden ja pensaiden kasvunopeuteen, sekä talvenkestoon. Joten arvoisat chiliharrastajat, tarkoittaako tämä sitä että aji perkeleen syntymistä ainankin edesauttaisi oikeanlaisen sienen löytäminen joka suostuisi alkaa elämään symbioosissa capsicum-kasvien kanssa. Kuka on se hullu joka alkaa kanttarelleja kasvattamaan flexunsa juurella?

Tuli luettua tuota "Projekti: Hainan Yellow Lantern" ja kävi mielessä että miksipä tätä ei viedä eteenpäin samalla tyylillä?
Joku kerkesi jo ehdottaa jotain tällaista:

Vuosi yksi:
1)   Valitaan lajikkeet (nopeasti kasvavia) ja risteytetään nämä keskenään. Tuotetaan mahdollisimman paljon siemeniä.
2)   Heitetään siemenet pellolle
3)   Mennään syksyllä ennen pakkasia, kerätään parhaimmat chili yksilöt maasta ja viedään nämä superkasvattajalle joka laittaa nämä talvenaikana tekemään podeja.

Vuosi kaksi:
4)   Keväällä heitetään taas siemenet pellolle....

Riittää että chilit selviävät suomen kesästä. Ja ne jotka selviävät siitä parhaiten pääsee viemään sukupuuta eteenpäin. Luulisin että jo seuraavana syksynä huomaisi eron ja muutamassa vuodessa saattaa jopa kasvaa yhtä hyvin kun peruna.

Lainaus käyttäjältä: Ossian - maaliskuu 31, 2015, 22:40:37 ip
Tuli luettua tuota "Projekti: Hainan Yellow Lantern" ja kävi mielessä että miksipä tätä ei viedä eteenpäin samalla tyylillä?
Joku kerkesi jo ehdottaa jotain tällaista:

Vuosi yksi:
1)   Valitaan lajikkeet (nopeasti kasvavia) ja risteytetään nämä keskenään. Tuotetaan mahdollisimman paljon siemeniä.
2)   Heitetään siemenet pellolle
3)   Mennään syksyllä ennen pakkasia, kerätään parhaimmat chili yksilöt maasta ja viedään nämä superkasvattajalle joka laittaa nämä talvenaikana tekemään podeja.

Vuosi kaksi:
4)   Keväällä heitetään taas siemenet pellolle....

Riittää että chilit selviävät suomen kesästä. Ja ne jotka selviävät siitä parhaiten pääsee viemään sukupuuta eteenpäin. Luulisin että jo seuraavana syksynä huomaisi eron ja muutamassa vuodessa saattaa jopa kasvaa yhtä hyvin kun peruna.

Ovelaa! Lopputulemana parhaassa tapauksessa saadaan täysin luonnonvarainen chili. EIkä noita superkasvattajiakaan ole niin vaikea löytää kuin luulisi.

Allekirjoittanut ainakin aiemmin pohdiskeli jonkunmoista Aji semi-Perkele projektia eli suomen kesästä selviävää chiliä.

Näkee nyt miten aika yms. tänä vuonna riittää mutta ajatuksissa on heittää peltoon muutamien nopeiden annuum-lajikkeiden siemeniä ja minimaallisesti esikasvatettuja taimia ja katsoa josko joku ehtisi saamaan podin aikaiseksi ennenkuin käy kylmät. Tavoitteena olisi jotensakin vastaava kasvi kuin porkkana, eli kunhan se tuottaisi yhden podin ja keskittäisi kaiken energiansa siihen, niin ties vaikka joku ehtisikin. Lupaavimpia voi sitten koittaa valikoida ja risteytellä. Parhaassa tapauksessa tulos voisi siis olla vuosittain porkkanan tavoin siemenestä kylvettävä kasvi. Tuon eteenpäin kehittäminen monivuotiseksi talvenkestäväksi kasviksi olisikin sitten jo lievästi sanoen haastavampi projekti... Tuo kesästä selviäminen riittäisi jo meikäläiselle :).

Tänä vuonna kokeilen varmaan jonkun kymmenkunta itua per lajike, johtuen ihan jo siitä että moni on yhden podin siementen varassa ja osaan vielä odotan siemenpodin kypsymistä. Omalla kokeilulistalla on seuraavat nopeiksi todetut/väitetyt/epäillyt annuumit:  fireflame, orange flame, starflame, sunflame, cayenne long slim, hungarian hot wax, leek, alma, jalapeno early (jos siemenpodi ehtii ajoissa)
Lisäksi mustina hevosina sitkeät baccat (joiden kasvukausi saattaisi kestää vähän pidempään): lemon drop, starfish, aji cristal

Viime vuonna heitin siemeninä peltoon muutaman sata fireflamen ja orange flamen siementä ja niistä ensimmäiset saivat vasta ensimmäisen podinalun sentin mittaiseksi kun kuolo jo korjasi. Mutta olosuhteet oli noilla vähemmän ideaalit: kylvö myöhässä, kylmä kausi heti kylvön jälkeen, karu savimaa, yöpakkaset iski ikävän aikaisin. Tuohon asti kyllä pysyivät hienosti hengissä aika olemattomalla hoidolla.

Hyvä jos löytyisi joku joka olisi jo aloittanut ja olisi näitä nopeitten lajikkeiden risteytyksiä. 
Jos kaivat ylös ne parhaiten selviytyvät chilit loppukesästä niin ottaisin mielellään jonkun niistä podikasvatukseen ensitalveksi. Hydroa en jaksa pyörittää, eli perus multakasvatuksella.
Niitä siemeniähän tarvitaan reilusti jotta suomen luonnolla on varaa valita minkä chilin se haluaa omakseen. Lajikkeen puhtaudesta ei tarvitse miettiä kun lajiketta ei vielä ole. Risteyttämällä monta kertaa saadaan alkuperä häviämään, ja uusi alkuperä olisi suomi.

Kuis olis jonkunmoinen kasvatuskisa aiheesta? Ehkä sillä tavalla useammalla olisi intoa lähteä mukaan. Ja sitähän tässä nimenomaan tarvittaisiin että kokeiltaisiin mahdollisimman montaa lajiketta ja yhdistelmää mahdollisimman monen taimen voimalla. Mitä enempi sitä suurempi mahdollisuus löytää se yksi superkasvi.

Sääntöinä vaan tarkoitusta palvelevat käyttökelpoiset rajat miten paljon taimia saa doupata esikasvatuksella tai olosuhteita optimoimalla. Kasvatusolosuhteet tietysti vaihtelevat sijaintipaikan jne. mukaan mutta tärkeintähän olisi joka tapauksessa kokonaisuutena asian edistäminen yksittäisten voittajien sijaan. Parhaat tulokset saaneet voisivat sitten levitellä taimia ja/tai siemeniä muille seuraavan vuoden kierrosta varten. Tehdään vaikka oma ketjukirje noita siemeniä varten :).

Jos porukalla löytyy intoa tuollaiseen niin hommaa olisi syytä viritellä tässä aika pikapuoliin jotta saadaan tuleva kesäkausi hyödynnettyä maksimaalisesti.

Lainaus käyttäjältä: chipe - huhtikuu 03, 2015, 21:03:49 ip
Kuis olis jonkunmoinen kasvatuskisa aiheesta? Ehkä sillä tavalla useammalla olisi intoa lähteä mukaan. Ja sitähän tässä nimenomaan tarvittaisiin että kokeiltaisiin mahdollisimman montaa lajiketta ja yhdistelmää mahdollisimman monen taimen voimalla. Mitä enempi sitä suurempi mahdollisuus löytää se yksi superkasvi.

Sääntöinä vaan tarkoitusta palvelevat käyttökelpoiset rajat miten paljon taimia saa doupata esikasvatuksella tai olosuhteita optimoimalla. Kasvatusolosuhteet tietysti vaihtelevat sijaintipaikan jne. mukaan mutta tärkeintähän olisi joka tapauksessa kokonaisuutena asian edistäminen yksittäisten voittajien sijaan. Parhaat tulokset saaneet voisivat sitten levitellä taimia ja/tai siemeniä muille seuraavan vuoden kierrosta varten. Tehdään vaikka oma ketjukirje noita siemeniä varten :).

Jos porukalla löytyy intoa tuollaiseen niin hommaa olisi syytä viritellä tässä aika pikapuoliin jotta saadaan tuleva kesäkausi hyödynnettyä maksimaalisesti.

Olet oikeassa, kasvatuskilpailu voisi olla paras vaihtoehto viedä tätä eteenpäin. Riittää että seuraavan vuoden kilpailijoille toimitetaan siemenet edellisestä kilpailusta niin projekti etenee. Jokainen voi osallistua ja yrittää saada omien chilien geenit mukaan seuraavaan kilpailuun. Sehän on paras palkinto 
Tämä ei myöskään lukitsisi tihettyihin lajeihin, voidaan kokeilla uusia lajeja edellisen vuoden voittajien kanssa.   

Koska tällä on kiire jos haluaa tälle kesälle ja jos jotain haluaa tehdä niin se on tehtävä: Kilpailu on täällä
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=16190.0

Lainaus käyttäjältä: Miikos - tammikuu 11, 2014, 20:04:23 ip
Vääntäkää pliis rautalangasta tms. mitä voisin tehdä tän asian hyväksi

Minkäs verran täältä oikeasti löytyy projektista muodossa tai toisessa kiinnostunutta porukkaa, jonka voimin voisimme saada hyviä vastauksia ylläolevaan erittäin hyvään kysymykseen?

Katselin tässä juuri että tämäkin ketju täyttää jo tänä vuonna 9 vuotta ja keskustelijatkin ovat enimmäkseen sinä aikana vaihtuneet, mutta aika vähän on edelleenkään tietoa konkreettisista askelista miten hommaa voisi edistää. Monella aloittelevalla kasvattajallakin voisi olla halua kokeilla erilaisia asioita homman edistämiseksi, jos vain olisi selvät ohjeet ja suunnitelmat mitä kannattaisi tehdä.

Tavoitteenahan oli nyt siis chili joka ensinnäkin ehtisi tuottamaan kesällä ulkona satoa (eli sillä olisi käyttöarvoa) ja toisekseen että se selviäisi tavalla tai toisella talven yli niin että jatkaisi elämäänsä taas seuraavana vuonna (mahdollisimman pitkälti ilman ulkopuolista apua). Käsittääkseni jälkimmäisen saavuttamisessa vaihtoehdot ovat:

1) Niin kylmänkestävä kasvi että se oikeasti pitää jotkut maanpäälliset osat itsestään hengissä talven yli.
2) Kasvi joka talvehtii juuristonsa osalta niin että pystyy tuuppaamaan uuden varren keväällä pystyyn kun säät sallii.
3) Kasvi joka ei itse selviä mutta onnistuu tuottamaan elinkelpoiset siemenet jotka säilyvät seuraavaan vuoteen ja onnistuvat tuottamaan uuden kasvin.

Ensimmäisen vaihtoehdon ykkösehdokas on selvästikin flexu ja sille parhaat teoreettiset mahdollisuudet olisi ilmeisesti elämä jonkunmoisena metsächilinä niin että se voisi saada jonkunmoista talvisuojaa muista pusikoista tms.? Tuon vaihtoehdon edistäminen vaatisi suurehkoa määrää flexunsiemeniä jotta aloittelijatkin pääsisivät kokeilemaan onneaan. Onko sellaisia nyt tarjolla jos joku haluaa asiaa edistää?

Entä kakkosvaihtoehto? Rhombo siis tekee uutta kasvustoa juuresta mutta onko muita tiedossa olevia mahdollisuuksia tuon suunnan edistämiseen?

Kolmosvaihtoehto on sitten tuo nopeat annuumit suunta, johon juuri viriteltiin jonkunmoista kisaa porukkaa innostamaan (ei kovin hyvällä menestyksellä toistaiseksi). Siinä nyt on ainakin konkreettiset mahdollisuudet itse kullakin kokeilla miten mikäkin lajike tai risteymä pärjää. Jos tuossa päästään kesän osalta maaliin niin siinä toinen puoli projektia olisi löytää keinot pitää siemenet hengissä talven yli ja saada ne tuottamaan oikea-aikaisesti uudet kasvit. Tuohonkin voisi suunnitella kaikkien kokeiltavissa olevia keinoja niin ehkä jotakuta onnistaa.

Joten mitenkä on, löytyykö intoa projektin kiihdyttämiseen niin että saataisiin aikaan jonkunmoiset askelmerkit uusiakin kiinnostuneita varten?

Lähden mielelläni mukaan tähän projektiin, joko nopeiden annuumien tai superkestävien kasvien kuten flexusen kasvattamisella.

Itse uskon edelleen että paras tapa saada hommaan vauhtia olisi muodostaa mahdollisesti projektia edistävistä vaihtoehdoista ja osasista enemmän tai vähemmän leikkimieliset kisat tuonne kasvatuskilpailujen puolelle. Noista kisoista kun ainakin näkee kuka on yrittämässä mitäkin, millä keinoin, ja mitkä ovat tulokset. Samalla tuloksista saisi helposti jonkunmoista mittatikkua miten pitkälle on päästy ja ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Nyt kun esim. lueskelee tämän ketjun historiaa, niin täällä on monenmoista viestiä miten eri ihmiset suunnittelevat kokeilevansa jotakin, mutta etenemisestä ei sitten löydykään oikein mitään.

Mahdollisia osakilpailuja voisi olla esim:

- Lähimmäs satoa päässyt ulos idätetty chili (jo perustettu kisa ja tavoite hyvin hyödyllinen ilman talvenkestoakin)
- Pisimmälle talveen ulkona hengissä pysynyt chili (flexunkasvattajien osastoa)
- Syksyllä kuivana/tuoreena ulos kylvetyistä siemenistä pisimmälle seuraavana vuonna päässyt chili (Ainakin svalli kertoo onnistuneensa (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=2386.msg20516#msg20516) tuossa tempussa)
- Ihan vaikka sisätiloissa nopeiten idätyksestä kypsään ehtinyt chili/risteytys (tämä tosin ei saisi mennä välineurheiluksi joka ei ole tässä pointtina)

Tavoittelen tässä samalla sitä että hommaan olisi mahdollista osallistua vaikkei sattuisikaan omistamaan sopivaa viljelymaata tai taitoa ja kärsivällisyyttä puuhastella harvinaisten villichilien kanssa tms. Kenties avain onneen onkin jonkun aloittelijan löytämä risteytys kaupan chilin ja koristechilin välillä tai sopivan sienirihmaston kohdalle metsänreunaan kylvetty siemenkokeilu? Mitä useampi kokeilija, sen paremmat mahdollisuudet löytää joku onnekas sattumakin.

Tämä projekti on ilmeisesti vaipunut jälleen unholaan, ja mennyt kesäkään tuskin kummoisiin kokeiluihin kannusti. Mutta mainittakoon nyt kokemukset omien viljelysten kohtaloista ja pohdinnoista.

Pakkaset päättivät omat lämmittämättömän kasvarin ja ulkotilojen viljelykset jo viikkoja sitten ja aika tylysti. Mutta jos siitä nyt jotain hyvää haluaa etsiä, niin ainakin lajikirjoa oli mukavasti ja lämmöt käväisi ensin juuri hitusen pakkasen puolella, niin että tuosta sai aika hyvää kuvaa miten eri lajikkeet selviytyvät kun ollaan ihan siinä rajoilla. Tuloksena oli aika selvästi että noiden tavallisten lajien (Chinense, Annuum, Bacca, Pube) ja lajikkeiden välillä ei ole käytännössä mitään eroa. Siellä missä kuolo kävi se kävi samalla lailla kaikille, ja paremmin selviytyneet pysyivät hengissä selvästikin pienistä olosuhdeoloista riippuen, kuten sattuiko vieressä olemaan hiukka lämmittävä vesitynnyri tms. Hiukka lisää pakkasta ja voittajia ei ollut.

Erityisesti tässä ketjussa aiemmin pariin kertaan sivuttu myytti Starfishin tavallista paremmasta kylmänkestosta tuli murrettua täysin. Noita kasvoi useammassa paikassa erilaisten kaverien ympäröiminä ja ne eivät pärjänneet yhtään sen paremmin. Esim. joku annuum siinä vieressä saattoi olla vielä hengissä kun oli hitusen paremmassa asemassa pituutensa tai sijaintinsa puolesta tms.

Jos nyt asiaa yhtään oikein ymmärrän niin loppuviimeksi kysymys on siitä koska kasvissa oleva vesi jäätyy ja mitä silloin tapahtuu. Jotkut kasvit ilmeisestikin osaavat joko tuottaa jonkunmoista jäätymisenestoa tai sitten kestävät paremmin seuraukset kun se jäätymispiste saavutetaan. Luulenpa että noilla normilajeilla ei yksinkertaisesti ole geeneissään tarvittavia taitoja pakkasta vastaan, ja siksi en oikein jaksa enää uskoa että noista mitään muita kylmänkestävämpiä yksilöitä löytyisi. Tietysti toivon että joku osoittaa ajatukseni vääriksi :). Kunnes niin tapahtuu, luulen että tapaukset joissa jokin chiliyksilö on osoittautunut muita kestävämmäksi ovat paremminkin tapauksia joissa paikalliset olosuhteet vain sattuivat estämään jäätymisen.

Flexu nyt selvästikin on poikkeus, ja kenties jollain muullakin eksoottisemmalla voi vastaavia taitoja löytyä. Onko kellään mitään käsitystä miten tuo flexu temppunsa tekisi, tai onko kukaan missään yrittänyt asiaa tutkia?

Näistä jutuista on ehkä tullut vähän kaupunkilegendoja jengin yksittäisten kokemusten perusteella. Esim. Starfishin kylmänkestävyys tuntuisi mulle aika käsittämättömältä, sillä kaveri on Brasiliasta ja suurilehtiset baccat nyt ovat oman kokemukseni mukaan paremminkin kylmänarimpien puolella. Chinenseillä sitävastoin tuntuu olevan keskimääräistä parempi kyky palata henkiin lyhytaikaisen kylmän jälkeen. En tosin tuostakaan ole liian varma, edes kaikkien kasvatusvuosien jälkeen!

Siitä kai voi aika hyvin lähteä, että jalostetut chilit ovat aika perkeleellisen kehnoja alustoja Aji Perkeleelle. Ovat tottuneet liian tietynlaisiin oloihin. Siksi villien puolella tilanne on paljon parempi. Flexuosum, trooppisena lajikkeena, omaa yhden piirteen, joka suojaa sitä väliaikaiselta isoltakin pakkaselta: vahapintaiset lehdet. Muutoin se on yhtä kuolevainen kuin muutkin. Tepin taas on esimerkki karaistuneesta aavikkochilistä, joka lienee oppinut kaikenlaisia selviytymiskikkoja. Noiden kahden risteytys olisi kyllä aika rock nähdä...

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 02, 2015, 23:33:45 ip
Siitä kai voi aika hyvin lähteä, että jalostetut chilit ovat aika perkeleellisen kehnoja alustoja Aji Perkeleelle. Ovat tottuneet liian tietynlaisiin oloihin.

Niin kaiketi kasville voisi olettaa kehittyneen keinot kylmänkestoon vain jos se on saanut elellä pitkät ajat olosuhteissa joissa ollaan ihan niillä rajoilla mutta niitä ei selvästi ylitetä. Silloinhan sinne voi valikoitua niitä jotka ovat juuri sen hitusen toisia parempia, ja se riittää niin pitkälle että kasvi pysyy hengissä ja tuottaa jälkeläisiä.

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 02, 2015, 23:33:45 ip
Siksi villien puolella tilanne on paljon parempi. Flexuosum, trooppisena lajikkeena, omaa yhden piirteen, joka suojaa sitä väliaikaiselta isoltakin pakkaselta: vahapintaiset lehdet. Muutoin se on yhtä kuolevainen kuin muutkin. Tepin taas on esimerkki karaistuneesta aavikkochilistä, joka lienee oppinut kaikenlaisia selviytymiskikkoja. Noiden kahden risteytys olisi kyllä aika rock nähdä...

Olen tässä yrittänyt selailla muutamaa pikagoogletuksella vastaan tullutta dokkaria siitä miten kasvit kylmältä suojautuvat ja mitä niissä jäätyessä tapahtuu. Yhtenä esim. tämä:

http://www.fao.org/docrep/008/y7223e/y7223e0a.htm

Tuolla mainitaan taulukossa annuumien ja frutejen suurimmaksi jäätymislämmöksi -0.7C, vaikka muutoin tuossa ei nyt chilejä sen enemmän käsitellä.

Vahapintaiset lehdet kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta ominaisuudelta mutta kuvittelisin että jäätymisen kannalta se kriittinen osa on varret eikä lehdet. Kyllähän chilillä on kait varaa menettää lähes kaikki lehtensä ja ei se jäätyminen varmaan niistä sinänsä varteen päin etene. Mutulla olettaisin kuitenkin että ne solurakenteet ja muut temput mitä kasvi osaa ovat yhteisiä sekä varrelle että lehdille eli ehkä tuo vahapintaisuus toimii samalla indikaattorina sille miten muukin osa kasvia toimii.

Mutta eikös tuon Flexun pitäisi sietää melkoista kylmää vähän pidempäänkin?

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 02, 2015, 23:33:45 ip
Näistä jutuista on ehkä tullut vähän kaupunkilegendoja jengin yksittäisten kokemusten perusteella. Esim. Starfishin kylmänkestävyys tuntuisi mulle aika käsittämättömältä, sillä kaveri on Brasiliasta ja suurilehtiset baccat nyt ovat oman kokemukseni mukaan paremminkin kylmänarimpien puolella. Chinenseillä sitävastoin tuntuu olevan keskimääräistä parempi kyky palata henkiin lyhytaikaisen kylmän jälkeen. En tosin tuostakaan ole liian varma, edes kaikkien kasvatusvuosien jälkeen!

Lyhytaikaisesta kylmäkestosta en osaa omalla kokemuksella sanoa oikein mitään mutta jos noissa sellaista eroa on niin voisikohan tuokin johtua siitä että Chinenseillä tuppaa olemaan muita tukevammat ja vahvemmat varret? Josko niillä menisi hitusen pidempään ennenkuin kriittiset osat tuhoutuvat.

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Koelypsy/22003/Sopeudu%20tai%20kuole (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Koelypsy/22003/Sopeudu%20tai%20kuole)
Rukiin näkökulmasta mutta lyhyesti ja ymmärrettävästi selitetty pakkasenkestoon liittyvistä asioista:
"Kasvin soluissa on alkusyksyllä runsaasti vettä. Jos rukiin lehti jäisi sellaisessa tilassa pakkasen kouriin, vesi jäätyisi, solukalvot repeäisivät ja kasvi kuolisi. Mutta solujen sisälle kertyy karaistumisen aikana lisää sokereita, proteiineja, aminohappoja ja muita tuotteita, jotka toimivat kuin pakkasneste.

Etenkin solukalvo on arka paikka. Jos soluneste pääsee jäätymään, solukalvo vaurioituu ja muuttuu täysin läpäiseväksi. Vettä ja muita aineita virtaa molempiin suuntiin: solun sisälle ja sieltä ulos. Siitä seuraa nestetasapainon täydellinen romahdus. Solun sisäinen järjestys sortuu, aineenvaihdunta lakkaa eikä kasvi pysty enää pitämään nestejännitystä yllä. Solu kuolee.

Siksi vesi poistuu solujen sisältä niiden väliseen tilaan ja jäätyy siinä. Solun sisus pysyy sulana. Näin rukiin jäätyminen sujuu hallitusti."

jotkut syyslannoitteet ilmeisesti auttavat väkevöittämään kasvin soluja, onko kukaan kokeillut chileillä?
Toisaalta kun miettii ala-asteen biologian hämäriä muistikuvia niin yleensä lauhastakin talvesta selviävät kasvit osaavat ottaa ravinteet talteen ja ruskistuvat. tekeekö mikään chili laji tätä`?
aika pitkä ja vaikea projekti voi olla tiedossa kun chilin luonnollinen levinneisyys kuitenkin vain alueilla joissa ei läheskään suomen kaltaista talvea jos talvea ollenkaan.

Lainaus käyttäjältä: tp.teppet - marraskuu 03, 2015, 00:20:48 ap
jotkut syyslannoitteet ilmeisesti auttavat väkevöittämään kasvin soluja, onko kukaan kokeillut chileillä?

Vaatiikohan tuokin kuitenkin sitä että kasvi osaa hyödyntää sitä lannoitetta ja tekee oikeita asioita, joita chili ei ehkä osaa? Eli että nuo lannoitteet vain tarjoaisivat sopivia aineita kasvin luonnostaan tekemälle prosessille.

Lainaus käyttäjältä: tp.teppet - marraskuu 03, 2015, 00:20:48 ap
Toisaalta kun miettii ala-asteen biologian hämäriä muistikuvia niin yleensä lauhastakin talvesta selviävät kasvit osaavat ottaa ravinteet talteen ja ruskistuvat. tekeekö mikään chili laji tätä`?
aika pitkä ja vaikea projekti voi olla tiedossa kun chilin luonnollinen levinneisyys kuitenkin vain alueilla joissa ei läheskään suomen kaltaista talvea jos talvea ollenkaan.

Talvesta selviytyminen lienee aika utopistinen tavoite mutta se olisi jo paljon jos kasvi sietäisi satunnaiset pakkasyöt. Tänäkin vuonna olisi saanut pidennettyä kasvukautta aika reilusti jos vain kasvit olisi selviytyneet niistä satunnaisista pahemmista pakkasöistä lämpimämpien jaksojen välissä.

Oma kokemukseni oli se, että flexut kestivät vähintään -25C pakkasta viikon parvekkeellani siinä, missä kaikki muut kuolivat. Yhdellä poikkeuksella. Yksi chinense (!) heräsi vielä henkiin, vaikka oli menettänyt kaikki lehtensä. Eli flexusta voi sanoa varmuudella tuon verran kahdesta yksilöstä (vieläpä eri kantaa molemmat). Ei enempää. Muilla on sitten ollut toisenlaisia kokemuksia.

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 03, 2015, 00:38:57 ap
Oma kokemukseni oli se, että flexut kestivät vähintään -25C pakkasta viikon parvekkeellani siinä, missä kaikki muut kuolivat.

Oliko tuo siis koko viikko yhteen menoon pakkasella?

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 03, 2015, 00:38:57 ap
Yhdellä poikkeuksella. Yksi chinense (!) heräsi vielä henkiin, vaikka oli menettänyt kaikki lehtensä. Eli flexusta voi sanoa varmuudella tuon verran kahdesta yksilöstä (vieläpä eri kantaa molemmat). Ei enempää. Muilla on sitten ollut toisenlaisia kokemuksia.

Siis chinensekö (mikä lajike?) oli -25C:ssä ja pakkasissa viikon ja heräsi henkiin!?!? Otitko tuon sisälle toipumaan vai missä heräsi?

Koko viikko pakkasessa, joo. Kukoistivat ja jopa kukkivat. Muista otin muutaman muun, kuolleen näköisen rangan sisälle ihan lähinnä... "jos vaikka". Otti kohtuupaljon pattiin, kun koko iso, vanha chilikokoelma oli menetetty piittaamattomien huoltomiesten takia. En muista mikä chinense oli kyseessä. Heräsi kuitenkin ainoana kaikista muista lopulta henkiin.

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 03, 2015, 01:45:00 ap
Koko viikko pakkasessa, joo. Kukoistivat ja jopa kukkivat. Muista otin muutaman muun, kuolleen näköisen rangan sisälle ihan lähinnä... "jos vaikka". Otti kohtuupaljon pattiin, kun koko iso, vanha chilikokoelma oli menetetty piittaamattomien huoltomiesten takia. En muista mikä chinense oli kyseessä. Heräsi kuitenkin ainoana kaikista muista lopulta henkiin.

Tuo on kyllä todella mielenkiintoinen tapaus. Muistatko miten suuri osa siitä heräsi henkiin eli tuliko uusia lehtiä valtaosaan kasvia vai jäikö rungosta vain joku pieni osa henkiin? Ja elikö tuo pitkäänkin tapauksen jälkeen vai oliko kuitenkin tullut vauriota niin että jäi kitumaan? Kun puhutaan vanhasta chilikokoelmasta niin tarkoittaako että tuokin oli joku varsin tukevarunkoinen ja puumainen kasvi?

Lainaus käyttäjältä: chipe - marraskuu 03, 2015, 11:58:24 ap

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 03, 2015, 01:45:00 ap
Koko viikko pakkasessa, joo. Kukoistivat ja jopa kukkivat. Muista otin muutaman muun, kuolleen näköisen rangan sisälle ihan lähinnä... "jos vaikka". Otti kohtuupaljon pattiin, kun koko iso, vanha chilikokoelma oli menetetty piittaamattomien huoltomiesten takia. En muista mikä chinense oli kyseessä. Heräsi kuitenkin ainoana kaikista muista lopulta henkiin.

Tuo on kyllä todella mielenkiintoinen tapaus. Muistatko miten suuri osa siitä heräsi henkiin eli tuliko uusia lehtiä valtaosaan kasvia vai jäikö rungosta vain joku pieni osa henkiin? Ja elikö tuo pitkäänkin tapauksen jälkeen vai oliko kuitenkin tullut vauriota niin että jäi kitumaan? Kun puhutaan vanhasta chilikokoelmasta niin tarkoittaako että tuokin oli joku varsin tukevarunkoinen ja puumainen kasvi?

Siitä on jo aikaa, eli en muista kovin tarkasti. Vain se, että kuolleen näköisestä rangasta sitten tuli ehkä parin viikon päästä uutta kasvua. Mikä sen kohtalo oli, en enää muista. Tuohon episodiin, eli remonttimiesten suorittamaan massamurhaan aika pitkälti loppui chilinkasvatukseni isommassa mittakaavassa. Naapurien valitukset/uhkailut ja silloisen kämpän epäedullinen sijainti pohjoiseen metsään viimeistelivät lopulta asian. Lähes kaikki parvekkeella olleet kasvini olivat jo "aikuisia", eli ainakin 2-7 vuotiaita. Niin oli tuo chinensekin.

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 03, 2015, 18:56:38 ip
Siitä on jo aikaa, eli en muista kovin tarkasti. Vain se, että kuolleen näköisestä rangasta sitten tuli ehkä parin viikon päästä uutta kasvua. Mikä sen kohtalo oli, en enää muista. Tuohon episodiin, eli remonttimiesten suorittamaan massamurhaan aika pitkälti loppui chilinkasvatukseni isommassa mittakaavassa. Naapurien valitukset/uhkailut ja silloisen kämpän epäedullinen sijainti pohjoiseen metsään viimeistelivät lopulta asian. Lähes kaikki parvekkeella olleet kasvini olivat jo "aikuisia", eli ainakin 2-7 vuotiaita. Niin oli tuo chinensekin.

Kun pakkasta oli noin paljon ja ne kestivät niin pitkään niin voitaneen olettaa että tuossa ei missään osassa pysynyt lämpö nollan yläpuolella, tuskin juurillakaan?

Tuon selviytyminen edellytti siis kaiketi joko sitä että kasvi osasi tuottaa sopivaa jäätymisenestoa tai se kesti sen että vesi sisällä jäätyi. Jäätymisenestoon en oikein jaksa uskoa noilla lukemilla ja kun laji muutoin ei ole sellaisia taitoja osoittanut. Voisikohan olla niin että tuollaisella vanhemmalla ja oletettavasti varsin puurunkoisella kasvilla on se runkorakenne kestävämpi, esim. että se on so sopivasti kuivempi, tai että ne elintärkeät ravinnekanavat ei tuhoudu yhtä herkästi? Toisaalta tietty tuossa ei muut vastaavat selviytyneet. Voikohan kasvi olla tuurilla niin kuiva että jäätyminen vahingoittaisi vähemmän?

Vai kestävätkö chilien juuret&varret sittenkin pakkasia yleisemmin jonkun verran? Onko muilla kokemuksia yrityksistä pelastaa pakkasvaurioisia chilejä jotka ovat jo menettäneet lehtensä?

Aika harvoin nuo kylmään tai kuivuuteen tms. kuolleet chilit enää ihmeheräämisiä tekevät, mutta ei se nyt superharvinaistakaan ole. Se vaatii kai sen, että jonkin verran juuria ja kasvin sisäisiä osia on säilynyt toimintakuntoisina. Väitetään, että esim. villeillä Tepineillä olisi kykyä tuollaiseen. Annuumeilla ei tunnu olevan, eikä baccatumeilla sen paremmin.

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 04, 2015, 21:19:36 ip
Aika harvoin nuo kylmään tai kuivuuteen tms. kuolleet chilit enää ihmeheräämisiä tekevät, mutta ei se nyt superharvinaistakaan ole. Se vaatii kai sen, että jonkin verran juuria ja kasvin sisäisiä osia on säilynyt toimintakuntoisina. Väitetään, että esim. villeillä Tepineillä olisi kykyä tuollaiseen. Annuumeilla ei tunnu olevan, eikä baccatumeilla sen paremmin.

Pitäiskö toinen PI 199506 koodinen uhrata näille kokeiluille  ::)
Eikun.. oliko se jo kokeiltu huonolla menestyksellä? Inferno?

Lainaus käyttäjältä: akselsson1 - marraskuu 05, 2015, 22:29:44 ip

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 04, 2015, 21:19:36 ip
Aika harvoin nuo kylmään tai kuivuuteen tms. kuolleet chilit enää ihmeheräämisiä tekevät, mutta ei se nyt superharvinaistakaan ole. Se vaatii kai sen, että jonkin verran juuria ja kasvin sisäisiä osia on säilynyt toimintakuntoisina. Väitetään, että esim. villeillä Tepineillä olisi kykyä tuollaiseen. Annuumeilla ei tunnu olevan, eikä baccatumeilla sen paremmin.

Pitäiskö toinen PI 199506 koodinen uhrata näille kokeiluille  ::)
Eikun.. oliko se jo kokeiltu huonolla menestyksellä? Inferno?

En ehkä lähtisi 199:llä tuota kokeilemaan... On Guyanasta, eli ehdottomasti trooppisimpia Tepinejä (jos Tepin edes on, en menisi vannomaan). Tuskin kestää kylmää.

Mites muuten ne Flexun marjat, kestääkö nekin tavallista enemmän kylmää vai ovatko muiden lailla käytännössä pilalla kun mennään nollan alapuolelle?

Lainaus käyttäjältä: chipe - marraskuu 06, 2015, 00:31:52 ap
Mites muuten ne Flexun marjat, kestääkö nekin tavallista enemmän kylmää vai ovatko muiden lailla käytännössä pilalla kun mennään nollan alapuolelle?

Ei kokemuksia...

Minulla oli kylmällä parvekkeella iso flexuosun jokusensadan marjan kanssa. Parin päivän pakkasten jälkeen otin lämpimään ja marjat muuttuivat mustiksi.

Hiljainen on ollut ketju tämän vuoden puolella. Onko kellään mitään suunnitelmia tälle kaudella projektin suhteen? Heitin itse uteliaisuuttani kolme noin 20 cm rocoton taimea pihalle maahan kasvamaan. Kiinnostaa nähdä pärjäävätkö miten(kään) noissa olosuhteissa. Mökille olisi periaatteessa mahdollista laittaa joku penkki johon tulisi niitä nopeita annuumeja itämään. Tämä on vielä harkinnassa, koska jos kuiva kausi yllättää, voipi olla etten ole paikalla kastelemassa kasveja.

Mulla on tämän kauden tavoite saada flexu risteytymään jonkin toisen lajikkeen kanssa.

Jos jokin tällä alueella kiinnostaisi minua, niin olisi chinense, jossa olisi maku tallessa, mutta pystyisi tuottamaan kunnon kokoisia hedelmiä vähän kylmemmässäkin Suomalaisessa kesässä. Eli vaikkapa "Havumetsän Habanero"

tämä operaatio ilmeisesti jäänyt porukalta kun ei enään ole aikoihin tullut juttua

Ehkäpä pitää kiirettä projektien kanssa ;D.