Aika vempulointia on tämä näiden kuvien avaaminen nyt Googlen palvelun kautta. Nyt sain ne kuitenkin semmoiseen uskoon, että perus IE:llä, mikä ei tiedä mitään Google-tunnuksistani ym. kuvat ilmestyivät näkyviin. Tosin hämmentävän kauan niiden haku kesti.

Aika räväkkää kasvatuspäiväkirjanpitoa on tämä, kauden avauksesta parilla viestillä liki kauden päätökseen.

Kirjaanpa nyt tiiviisti kesän tapahtumat chilirintamalla.

Pääkasvihuoneessa viime kesän kamppailu kirvojen kanssa toistui. Lopputulos oli sama - kirvat voittivat silkalla määrällisellä ylivoimallaan. Nyt tein kuitenkin ajoissa ns. taktisen vetäytymisen, ja karsin kasvit paljaiksi jättäen hedelmät kypsymään oksille.





Tomaatit ja yrtit ovat pääkasvihuoneessa saaneet ihme kyllä olla kirvoilta rauhassa, paprikakasvit saivat sen sijaan tuta niiden täyden vimman.

Kesäkasvihuone valmistui kesäkuun puolivälissä, ja se jakautui normaali- ja viidakko-osastoon.



Kaikki rocotot ovat tänä kautena olleet tässä uudessa kasvihuoneessa katetun kuistin sijasta. Liekö valinta hyvä vai huono, kuvat puhukoon puolestaan.











Kesäkasvihuoneessakin on kirvojen riivaamia kasveja (munakoisot, bataatti ja yllätyksekseni myös mansikkakoiso ja ananaskirsikka), mutta jokin noissa pubeissa tekee ne ilmeisesti kirvoille vastenmielisiksi, sillä niihin ne pikku riiviöt eivät ole iskeneet ahnaita hampaitaan.

Pääsääntöisesti ovat olleet mullassa ulkona. Tosin viime kesänä oli kokeeksi pari yksilöä kasvusäkissä kastelualtaan päällä. Siinä ravinteet voi laittaa allasveteen, kun kasvi on sinne osannut juurensa kasvattaa. Pari ananaskirsikkaa oli vanhassa pikkukasvarissa, mutta kesä loppui niiltä kesken ennen sadon kypsymistä. Ulkona olleista tomatilloista keräsin sadon pois siinä vaiheessa, kun sääennusteet enteilivät reippaampien yöpakkasten tuloa. Pelkkä halla ei täysikasvuisia tomatilloroikaleita hätkäyttänyt.

Perustomatillot jäävät ulkosalle tänäkin vuonna. Viime vuoden kuvissa näkyvät kasvupaikat ovat edelleen käytössä ja hyväksi havaitut. Mansikkakoison ja ananaskirsikan kanssa saatan kasvihuonekasvatusta taas yrittääkin, niistä kun olisi mukava saada välipala-/jälkiruokasyötävää kypsänä.

Pienestä se on aloitettava tomatillon ponnistelu koko puoli seinää peittäväksi roikaleeksi.



Kuvassa kahta lajia perustomatilloa (Dzehemovy, Konditer). Itämistä odotan vielä mansikkakoisolta, ananaskirsikalta ja toma verde tomatillolta.

Lainaus käyttäjältä: Rähinä-Reetta - huhtikuu 12, 2016, 15:19:25 ip
Tänä kesänä on pakko yrittää mahduttaa tomatillotkin kasvihuoneeseen. Talon aurinkoinen puoli on niille aivan liian tuulinen, viime kesänä sai seurata armotonta teurastusta kaikista tuentayrityksistä huolimatta.

Itse löysin viime kesänä toimivan tomatillojen tuentamallin betoni- ja aitaverkoista.



Aitan päädyssä on betoniverkkoa, joka ruosteisena maastoutui siihen niin hyvin, etten sitä satokauden jälkeen ottanut edes pois. Avoimen puukatoksen päädyssä oli sitten puolestaan vihreää aitaverkkoa, sitä ei juuri tuon kasvuston takaa edes erota. Noilla nuo pysyivät pakkasiin saakka kasassa.

Talon seinää vasten ei ehkä betoniverkkoa tee mieli laittaa, mutta toimisiko joku siisti muovitettu aitaverkko, jos semmoista raaskii seinään kiinnittää?

Farmille siirtyi viikonloppuna nippu annuumeja ja baccoja sekä taas pari rocotoa.

Nyt kasvihuoneessa on lopullisiin kasvuastioihinsa sijoitettuna kaikki annuumit ja baccatumit sekä vajaa puolet rocotoista. Jälkimmäiset odottavat ilmojen lämpeämistä päästäkseen ulkoruokintaan, tai sitten kesäkasvihuoneeseen. Tuosta kesäkasvihuoneprojektista tulee lisää infoa tulevaisuudessa.

Perhana.

Tarkistin mielestäni kuvan näkyvyyden maanantaina niin Googleen kirjautuneena kuin kirjautumattomanakin. Vaan nytpä se ei tosiaan enää näkynyt. Päivitin avausviestiä ja linkkasin kuvan vanhan Picasawebin kansiosta, se ainakin nyt tuntuu näkyvän.

Chilivaarille kiitos 'Näkyykö kuvani?' ketjun linkistä. 

Kauden 2016 kasvatuslista on tämän näköinen.

Annuum

• Jalapeno Chichimeca


• Jalapeno Mucho Nacho


• Kashmiri Mirch


• Pasilla Bajio

Baccatum

• Aji Amarillo


• C04321


• Lemon Drop

Chinense

• 7Pot Trinidad Douglah


• Black Naga


• Habanero Brown Large


• Moruga Yellow


• Naga Morich


• Pink Habanero

Pubescens

• Montufar, PI 585273


• Red Peruvian


• "Santa Natalia"


• Turbo Pube, PI 585267

Olisin ehkä voinut kasvivalikoimaa tiivistää vielä enemmänkin, mutta sain sentään puristettua kasvihuoneeseen menevien chilien määrän kolmeentoista, l. yksi kasvi per lajike. Pubeja on kylläkin 3 per lajike, mutta niille minulla on tarkoitus saada käyttöön ihan oma kasvutunneli. Toisen auton talvisuojana ollut pressutalli on tullut tiensä päähän, ja tarkoitukseni on pingottaa sen metallikaarien yli kasvihuonemuovi pressun sijaan. Siellä pitäisi olla riittämiin tilaa kahdelletoista roikkokasville.

Kasvualusta on kaikille sama, turvemultaseos. Uutena kokeiluna kasvihuoneessa kesällä on aurinkoenergialla toimiva Irrigatian Sol-C24 tippukastelusysteemi. Kun olen kesällä itse 3 päivää viikossa poissa farmilta työnantajan siirrettyä toimipisteemme Jyväskylästä Tampereelle, toivon tuon automaattikastelun vähentävän vaimon stressiä chileistä huolehtimisesta.

Runsaat kolme ja puoli kuukautta sitten päätin kauden 2015, avaan nyt kauden 2016.




Raportoimatta on jäänyt idätykset ja taimikasvatukset, mennään suoraan asiaan. Kasvihuonekausi vuodelle 2016 alkoi viikonloppuna. Tuolla ei vielä ole tosin kuin 5 rocotoa (2x Santa Natalia, 2x Montufar ja 1x Red Peruvian) sekä roikaleen mittaiseksi hujahtanut Aji Amarillo.

Tulevina viikonloppuina kasvimäärä kasvaa sitä mukaa, kun kasveja eteläisestä Jyväskylästä farmille kuskaan. Tarkoitus on pitää kesäksi kasvariin jäävien kasvien määrä kuitenkin maltillisena, sillä työnantaja järjesti vekkulin muutoksen työskentelypaikkaan, ja kesällä on rajoitetummin aikaa kasvien huolenpitoon.

Taimikasvattamossa on ylimääräisiä taimia. Laittanen niistä ilmoituksen kaupankäyntiosastolle lähiaikoina, kun ensin saan kirjattua jo tehdyt varaukset. Varmasti ylimääräisiä on tulisimmassa päässä (Naga Morich, Trinidad Douglah) mutta myös kevyemmin polttelevia lajikkeita tullee jakoon.

No niin. Nyt se on vihdoin ohi. Kausi 2015.

Kasvihuoneen alasajo tapahtui viimein tänään, ilmat näyttävät vihdoin kylmenevän siihen malliin, että luomukypsyttely sai loppua. Mutta kyllä se ehkä kannatti, kun katsoo, minkä verran kypsymistä oli vielä joulukuun puolella ollut.



Lämmityskustannukset menevät tietysti harrastuksen riemun piikkiin, sadon kilohintaa ei kannata laskeksia.

Koko loppusato on sitten tässä.



Kypsät ja kypsymisen aloittaneet lähtivät prosessoitaviksi Korpilahdella, täysin raa'at jäivät kypsymään viileään huoneenlämpöön farmille. Näyttää siltä, että saattaa olla chilinperkuuta tiedossa vielä joulunpyhille.

Uusi kausi on myös aluillaan. Kauden idea on tiivistäminen. Vähemmän lajikkeita, valikoiduista lajikkeista useampia kasveja. Tuo jälkimmäinen periaate pätee ainakin pubescens lajikkeisiin, jotka näyttävät palkitsevan kärsivällisen kasvattajan. Ylettömästä chinense ja baccatum lajikekirjosta on tarkoitukseni myös keskittyä vain olennaiseen.

Mutta kaudesta 2016 tulee sitten ihan oman tarinansa, 2015 oli tässä.

Edellinen kirjaus on kolmen kuukauden takaa, joten ehkä jonkun sorttisen kauden yhteenvedon edes teen.

Kasvihuoneen chilisato jäi paitsi pieneksi niin myös heikkolaatuiseksi. Syyn otan täysin omaan piikkiini. Reagoin kirvainvaasioon vasta siinä vaiheessa, kun torjuntatoimet olivat jo hyödyttömiä. Ellei nyt sitten liekinheittimellä olisi polttanut koko kasvustoa poroksi. Jossain vaiheessa syyskuun alussa kyllästyin katselemaan kirvojen saastuttamia kasvustoja ja leikkelin niitä lehdettömiksi, kannoin osan suoraan pihalle ja osan pistin suoraan kompostoriin satoineen päivineen.

Opetus: Kun sitä neem-öljyä kerran on ostettuna, niin sitä kannattaisi myös käyttää kirvainvaasion ennaltaehkäisyyn eikä jättää kaappiin lojumaan.

Sinällään en tuosta sadon pieneksi jäämisestä ollut vallan musertunut. Viime vuotista satoa on vieläkin pakastin puolillaan, jospa niitä nyt talven aikaan saisin käytettyä enemmälti pois.

Mutta vaikka kasvihuoneen chilisato jäi pieneksi, niin samaa ei voi sanoa pubesadosta. Elokuun lämpöjakso innoitti pubet tuottamaan satoa, ja kun sain kasvihuoneen edellisistä asukeista tyhjäksi, siirsin pubet talkoilla kasvariin ennen lokakuun puolivälin kipakoita yöpakkasia.



Kasvihuonekausi jatkuu siis pubejen osalta niin kauan, kuin kasvihuoneen lämpimänä pitäminen on edes jossain määrin järkevää. Jos reilun viikon päästä ulkolämpötilat tipahtavat pysyvästi pakkasen puolelle, on kausi varmaan sitten siinä.

Kasvihuone sai jo viikonloppuna talvipeiton päällensä.

Ditto!

Lainaus käyttäjältä: Memsie - elokuu 10, 2015, 17:21:59 ip
Mansikkakoiso näyttänee paljon ananaskirsikalta (eli karviaiskoisolta), koska se on lähestulkoon sama kasvi, kyseessä enemmänkin lajike- kuin lajiero.

Jep. Olisi pitänyt olla täsmällisempi sen suhteen, mistä päätelmäni tein.

Viime kesänä kasvanut mansikkakoiso (2 kpl tarkemmin sanoen) teki suunnilleen pienen karviaisen kokoisia, suht nopeasti kypsyviä, makeita keltaisia hedelmiä (marjoja). Kasvutavaltaan viime kesän mansikkakoisot olivat matalahkoja ja pensasmaisia. Nämä, mitkä nyt luulin idättäneeni mansikkakoisolajikkeena physaliksista, tekevät kaikki aivan erikokoista tuotosta ja kasvavat eri tyylillä. Sotkin ilmeisesti idätyslaput kevättalvella, ja se ainoa mansikkakoisolajikkeen edustaja meni ulkokasvatukseen ja mätäni hengiltä kesä-heinäkuun sadekauden aikana.

Eiköhän näistä jotakin kerättävää liikene, jos jaksavat vielä reilun kuukauden verran kasvaa.



Tomatillot Konditer ja Dzhehemovy





Olin nämä kasvattanut mansikkakoisoina, mutta vahvasti näyttävät ananaskirsikan omaisilta. Oikeassa laidassa kasvattaa molluskoitaan Poblano.





Aitanpäätypaikalla vielä toinen Dzhehemovy.

Josko nyt löytyisi paremmin aikaa päivityksille, kun jäin viikko sitten lomalle. Olin ensin suunnitellut olla lomalla jo heinäkuussa, mutta työkiireet pakottivat siirtämään loman elokuulle. Nytpä en ole ollenkaan pahoillani, kun kesäisiä päiviä on ollut jo viikossa enemmän kuin tässä osassa maata kahtena edellisenä kuukautena yhteensä.

Kasvihuoneessa on chiliseinustalla kyllä vehreä kasvusto, mutta sadon kypsyminen menee valon päivä päivältä vähetessä aika tarkalle.



Vastakkaisella seinustalla sen sijaan jo punertaa hyvinkin.



Ja se on tullut mieleen, että josko keskittyisin tulevina kausina yhä enemmän rocoto-kasvatukseen. Niistä kun tulee satoa tämmöisenäkin kesänä ihan ulko-oven vieressä.



Toinen kesän harvoista ilonaiheista on tässä.



Lehtikaalit ovat kasvaneet hyvin ja tuottaneet syötävää pitkin kesää.

Kas vain, kuukausi taas vierähti edellisestä päivityksestä.

Kypsymistä on ollut puberintamalla. Eilisiltana grillattiin, tai no, siis paistettiin uunissa, kypsiä Montufarin, Red Peruvianin ja Turbo Puben maistiaisia. Cheddarjuustolla täytettynä ja pekonisiivuun kääräistynä makupalat menivät kaupaksi että heilahti ruotsalaisille vieraille. Tänään annoin läksijäisiksi matkaan vielä kypsiä Red Squash chilejä. Mutta tuossapa toistaiseksi kypsien chilien valikoima on ollutkin.

Montufaria ja Turbo Pubea kypsyy vielä niin kauan, kun huhti-toukokuun tienoilla pölyttynyttä tuotosta riittää. Sitten tuleekin pitkä tauko, sillä ulossiirron jälkeen (toukokuun puoliväli tai jotain sinnepäin) kukinta ei heikentyneissä olosuhteissa enää johtanutkaan toivottuun tulokseen. Vasta heinäkuun puolella on alkanut uudestaan podeja jäämään taas pensaisiin kiinni.

Kasvihuoneessa alkaa nyt olla sen näköistä, mitä siellä oli vuosi sitten kesäkuun lopulla. Raakileita on kyllä koko valikoiman laajuudelta, auringonpaistetta pitää vaan saada. Ulkolämpötila ei nyt enää niin kauheasti merkitse, jos auringonpaistetta riittää. Oletan kuitenkin vielä optimistisesti, että riittävästi satoa tullee. Ainoa, mistä olen hiven huolissani on Kashmiri Mirch, jossa ei ole vielä yhtään podia näyttänyt tarttuvan kiinni.

Kuten aiempina vuosina höpinöitäni seuranneet tiennevät, grammatason punnituksia sadosta en harrasta. Jos käy niin, vaikka nyt ei siltä näytä, että satoa voi punnita noukkapuntarilla täysin muovikassein, niin sitten voi jokin varttikilon tarkkuudella oleva arvio ilmestyäkin.

Näkyy viileämmän puoleisen kevään ja kevätkesän vaikutus myös tomatillojen koossa.





Vaan jospa noista silti tarpeeksi satoa tulee syyskuun loppuun mennessä. Tänään lienee ensimmäinen yli +20C päivä tälle vuodelle farmin ylängöllä, tästä on hyvä jatkaa!

Tämä kesäkuuhan menee ihan spämmäämiseksi, nyt tulee jo toinen päivitys eikä kuukausi ole edes vielä lopussa! 

Ensimmäinen kypsyvä chili on tulossa ulkoruokinnassa olevien joukosta.



Liekö tämä sitten kuvaava enne kaudelle, että ensimmäisenä alkavat kypsyä pubet, nopeimpana Turbo Pube.







Seuraavaksi lienee vuorossa Montufar, jos tuo (vähäisen) auringonpaisteen aikaansaama tummanpuhuva väritys alkaisi enteillä pikkuhiljaa kypsymistä.


Kasvihuoneen kasvateista on pisimmällä lähinnä koristechiliksi valitsemani Red Squash.



Podien muoto ei kylläkään vielä tässä vaiheessa vastaa kovin hyvin lajityypitystä, mutta eivät nuo lie vielä ihan täydessä koossakaan, joten ehkä ne vielä muuttuvat litistyneempään muotoon.


Loppuun liitän foorumilaisille vielä hyvän juhannuksen toivotukset omenapuun kukin ja tulppaanein!

Palasimme eilisiltana vajaan viikon lomamatkalta välillä jopa paahtavan kuumasta Keski-Euroopasta (Krakova). Olin säätiloja netistä seurannut, joten säätilan muuttumattomuus Suomessa ei tullut yllätyksenä. Eikä tullut yllätyksenä sekään, että ruohoa lukuunottamatta ei juuri mikään muu ollut kasvanut. Ei kovin häävisti edes kasvihuoneessa.

Chilien kasvatusta en ole harrastanut proverbiaalisen miesmuistin ajan, joten en niiden kasvatusolosuhteiden poikkeuksellisuudesta sano sitä tahi tätä. Sitä pidän kyllä tämän kevätkesän isona poikkeamana, että omenapuut ovat nyt kesäkuun puolivälin jälkeen vielä täydessä kukassa. Normaalisti kukinta ajoittuu muutaman päivän tarkkuudella touko-kesäkuun vaihteeseen. Eli tänä vuonna on kyllä maailmankirjat isosti sekaisin, kun tilannetta arvioi näiden erinäisiä vuosikymmeniä seuraamieni merkkien perusteella.

Lainaus käyttäjältä: chipe - kesäkuu 03, 2015, 20:34:30 ip
Ongelma siinä kun ei ole niitä aurinkoisia lämpimiä päiviä oikein missään välissä. Viime vuonna esim. oli kunnon helteitä toukokuussa, vaikka kesäkuu sitten olikin mitä oli. Siinä ehti sentään jossain kohtaa peltokin lämpiämään kylvökuntoon ja sai chilit siellä itämään. Kyllähän nuo siellä ulkona pärjäisivät jollain lailla kurjemmillakin keleillä, kun nyt vaan ensin saisivat jonkunmoisen liikkeellelähdön.

Puuttumatta tähän chilinkylvökisaan sinänsä, olen kyllä samaa mieltä kasvukauden alun heikkoudesta. Minulla on osa kasvimaasta vielä muokkaamatta - mikä ei ole poikkeuksellista viime vuosien aikana tähän aikaan. Mutta se mikä on poikkeuksellista on se, että normaalisti tässä vaiheessa muokkaamaton osa kasvimaata on vihreänään rikkaruohoja. Nyt edes ne eivät ole suurimmalta osin nousseet pintaan. Maata kääntäessä löytyy kyllä sitten juurenpätkiä, joissa on ituja pyrkimässä ylöspäin. Kylvä siinä sitten hyötykasveja maahan. No, kyllä harson suojassa ne varmaan vähitellen sieltä sitten nousevat.