Kirjoittaja Aihe: Hapanchili eli chilin säilöminen hapattamalla  (Luettu 26120 kertaa)

Poissa PP

  • Moderator
  • Carolina Reaper
  • *****
  • Viestejä: 6701
    • Profiili
Vs: Hapanchili eli chilin säilöminen hapattamalla
« Vastaus #40 : Lokakuu 22, 2016, 23:09:11 ip »
Ei kai siitä mitään haittaa ole vaikka laittaisi varmuuden vuoksi käynnistettä.

Poissa Juso

  • Tepin
  • ****
  • Viestejä: 796
    • Profiili
Vs: Hapanchili eli chilin säilöminen hapattamalla
« Vastaus #41 : Lokakuu 23, 2016, 21:15:58 ip »
Ei kai siitä mitään haittaa ole vaikka laittaisi varmuuden vuoksi käynnistettä.
Eipä tietenkään... Itse olen käyttänyt tarvittaessa vanhoja satseja, muutama ruokalusikka per litra.

Poissa Maikeli

  • Pepperoni
  • **
  • Viestejä: 39
    • Profiili
Vs: Hapanchili eli chilin säilöminen hapattamalla
« Vastaus #42 : Marraskuu 12, 2016, 12:48:22 ip »
Aijaijaijai. Ei kuulosta kovin lupaavalta. No, pitää pari viikkoa vielä katsoa ja sitten haistella.
Viimein uskaltauduin maistamaan ja tämä "haju" johtui selkeästi sipulista ja valkosipulista. Todella hyvää on ja hengissäkin olen edelleen. Tätä teen kyllä ensi kaudella reilusti enemmän; menee leivän päällä, pitsan päällä, ruoan lisukkeena/ainesosana...herkkua on

Poissa PP

  • Moderator
  • Carolina Reaper
  • *****
  • Viestejä: 6701
    • Profiili
Vs: Hapanchili eli chilin säilöminen hapattamalla
« Vastaus #43 : Elokuu 07, 2017, 17:55:02 ip »
Tämä on nyt trendikästä. Chilillä saa paitsi hapattamisen myös chilin terveyshyödyt! :)

http://www.hs.fi/ruoka/art-2000005317426.html

Poissa homefarmer

  • Zibula
  • Viestejä: 7
    • Profiili
Vs: Hapanchili eli chilin säilöminen hapattamalla
« Vastaus #44 : Syyskuu 07, 2017, 10:29:17 ap »
nyt löyty kyllä tämänhetken lemppariaihe  :right: fermentointi  :right:

mielenkiintoista että chili on muuten yksi niistä vihanneksista(vai hedelmä  :question:) jonka kannassa sanotaan olevan luontaisesti runsaasti maitohappokantaa, todennäköisesti koko chilissä myös, mutta käyttävät kuulemma esim. intiassa ja e-amerikassa tuota chilin kantaa hapattamaan jogurttia, eli heittävät vaan maitoon niitä kantoja ja lämpötilasta riippuen tulee jogurttia ! JA on esim. tabasco ja sri-racha kastikkeet fermentoitu(mutta todennäköisesti sterilisoivat tuotteen ennen myyntiä)

mutta tämä on itselle vähän epäselvää, et ilmeisesti ? se maitohappobakteeri tulee siihen kasviin maaperästä, eli naturellina/luonnossa ulkona viljellyssä kasvissa sitä on, mutta tuotetun kasvin maaperässähän esim. vesileikit ei sitä bakteeria ole(ellei sitä sinne laita esim. em(effective micro-organism)valmisteita), lisäksi kemiallisesti lannoitettu(esim. luomu kasvikset saa suomessa lannoittaa samoilla lannotteilla kuin ei luomut) maaperä ei mielestäni tue hyödyllisten mikrobien eloa.

Kokeilu on menossa et laitoin espanjalaisia valkosipuleita suolaliuokseen ja purkkiin, olettaen että niissäkin on maitohappokantaa, ja jotain siellä lähti kasvamaan(valkoista rihmastoa), mutta maku ei ollut hapan vaan semi-kuvottava, kuitenkin en saanut siitä vatsaoireita, mutta pitääpä kokeilla laittaa sinne hapankaalimehua kunhan valmistuu ja katsoa tulokset.

Maitohappokäyminenhän tuottaa hiilidioksidia ja vaatii an-aerobiset olosuhteen, eli kannellinen purkki toimii ilman painoa, koska vapautuva hiilidioksidi luo nestepinnanpäälle hapettoman tilan, mutta painetta pitää poistaa räjähdysvaaran vuoksi päivittäin.

Muuten kestomakkarahan on myös alunperin maitohappokäymisellä säilöttävä, eli suolessa on ne bakteerit ja suolalla estetään pahojen bakteerien kasvu .

Poissa Vuorikaskas

  • Thai
  • ***
  • Viestejä: 471
    • Profiili
Vs: Hapanchili eli chilin säilöminen hapattamalla
« Vastaus #45 : Syyskuu 07, 2017, 14:58:09 ip »
Erilaiset olosuhteet suosivat (kasvattavat) erilaisia maitohappobakteereja.  Seuraavassa selostuksessa puhutaan hapattimesta, jota itse tapaisin kutsua ympiksi.  Siinä kuvataan myös kuinka bakteereja myös kuolee omiin tuotoksiinsa (kuten happamuuteen) eli yhtäläisyyksiä on hiivaan ja alkoholikäymiseen.  Lopputuote ei siis välttämättä aina ole paras ymppi, hyvä jos toimiikaan.  (Itse olen käyttänyt kyllä tuota Rasilaisen hapankaalia joka ei ole kovin pitkälle ja loppuun käynyt, ja toisella kertaa turkkilaisen jugurtin heraa.  Viittiskö ilman ymppiä hapanchiliä kokeilla...tiedä häntä?)



Tässä on kirjoitus jota en ole löytänyt aiemmin mistään keskustelusta linkkinä.  Siinä tulee paljon tarkempaa tietoa prosessista  kuin yleensä.    http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/porkkanatiedosto/porkkana/jalostus/jalostus_91.htm

Teksti vaikuttaa sellaiselta erikoistiedolta että kannattaa tallentaa muutenkin kuin linkkinä.   :fire:


(Tässä lisäksi vielä enemmän epäilevä näkökulma maitohappobakteereihin ja hapankaalin terveysvaikutuksiin.  Vähän turhankin epäilevä, mutta ihan mielenkiintoinen lukea sekin.
http://www.katiska.info/ruokinta/raaka-aineet/hapankaali/ )
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 07, 2017, 15:16:38 ip kirjoittanut Vuorikaskas »

Poissa PP

  • Moderator
  • Carolina Reaper
  • *****
  • Viestejä: 6701
    • Profiili
Vs: Hapanchili eli chilin säilöminen hapattamalla
« Vastaus #46 : Syyskuu 07, 2017, 18:27:13 ip »
Viittiskö ilman ymppiä hapanchiliä kokeilla...tiedä

Ainakin bluesman on tehnyt (kaiken?) ilman ymppiä ja hyvää on tullut. Itse teen varmuuden vuoksi Rasilaisen tai onnistuneen hapanchilin ympillä.

Poissa homefarmer

  • Zibula
  • Viestejä: 7
    • Profiili
Vs: Hapanchili eli chilin säilöminen hapattamalla
« Vastaus #47 : Syyskuu 08, 2017, 11:23:48 ap »
hienoa saada lisää keskustelua aiheesta  :right:

tosiaan mielenkiintoista on alkoholikäymisen ja maitohappokäymisen tiede, molemmathan on luonnollisia ja ilmaisia(niinkuin monet hyvät asiat) pitäisikin laittaa kirjoitus villiviinistä kunhan ehtii, eli ilmasta/hedelmästä hiiva ja hedelmästä+lisätty sokeri, esim. hunajaviinin, meadin sanotaan olleen ihmisen ensimmäinen valmistama alkoholijuoma, mutta palaan tähän..

ainakin mustaherukan lehdessä sanotaan olevan vahva maitohappobakteerikanta ja tätähän käytetään monissa venäläistyyppisissä hapankurkkujen resepteissä, eli tuoretta lehteä sekaan(vielä taitaa keretä pakastimeen noukkia talven kokeiluja varten)

juu tosiaan itse myös tässä kokeilen hapantaikinaa tehdä ja esim. tattari jauhoista saa erittäin maukkaan taikinan ja maku tosiaan vaihtelee aina vähän erässä, riippuen fermentointiajasta ym. bakteereista, muuttuu jännästi violetiksi se pinta jossain vaiheessa, johtuen ilmeisesti alkoholikäymisestä (hapantaikinan periaate on että maitohappobakteerit ovat jyvässä ja aktivoituvat nesteestä, ilmeisesti ilman villihiivat ovat jonkunlaisessa symbioosissa taikinassa myös)

pizzataikinaahan kannattaa myös hapattaa se 3-5 päivää,
http://slice.seriouseats.com/archives/2010/09/the-pizza-lab-how-long-should-i-let-my-dough-cold-ferment.html

huh tää on kyllä laaja aihe, Japanissahan fermentoidaan aspergillus oryzae hiivasienellä, joka löytyy riisistä, niin misotahnaa, soijakastiketta sekä esim. riisiviiniä josta tehdään sakea ja riisiviinietikkaa, jännä et luonnollinen prosessi on että alkoholi muuttuu etikaksi aerobisten bakteerien vaikutuksesta,

probioottinen omenaetikka, vaikka omista puista: http://talesofakitchen.com/raw/homemade-organic-raw-apple-cider-vinegar/
(amerikassa muuten apple cider tarkoittaa raakaa omenamehua, eli appleciderwinegar on raakaomenamehuetikka, hardcider sitten tarkoittaa siellä alkoholijuomaa)

myös limppari on alunperin luonnollinen kuohujuoma, maitohappobakterit&villihiivat tuottaa suljettuun astiaan hiilidioksidia joka sitoutuu veteen, probioottiset edut bonuksena ! http://nourishedkitchen.com/ginger-bug/

Mutta tosiaan luulen sillä kasvualustan bakteerikannalla olevan suuren vaikutuksen lopputuotteen mahdollisuuksiin onnistua hapatteena.

Luonnossahan bakteerit ja hiivat toimivat kasvien kanssa yhteistyössä, jolloin esim. ph arvolla ei ole enää niin suurta merkitystä
ravinteiden saannin kannalta. Ja on syytä epäillä että maaperän bakteeriköyhyys voisi aiheuttaa kasvissakin luonnollisen bakteerikannan kadon. Kaikkein luonnollisinhan kasvatustapa olisi käyttää kasvatettujen kasvien jätteitä kompostoituna humuksena eli kompostimultaa maaperänä tai lisätä kasvualustaan bakteerikantaa ja sientä niin saisi normaalin luonnollisen elävän kasvualustan myös sisätiloissa tai keinokasvualustoissa.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 08, 2017, 13:46:31 ip kirjoittanut homefarmer »