maaliskuu 29, 2024, 11:23:35 ap

Uutiset:

Iloista kasvatuskautta !!


Vihdoinkin hyvä syy lopettaa ruohonleikkuu

Aloittaja Will0w, lokakuu 03, 2016, 15:35:16 ip

« edellinen - seuraava »

Will0w

Olen tässä suunnitellut puutarhan laajentamista ja kaivellut kuoppia tuonne pihamaalle ja tutkiskellut maita ja mantuja. Seuraavassa reportaasissa kerron löydöksistä ja kerron omia teorioita mitä on päähän putkahtanut.

Paikka1: 2 sentin kerros pintamaata, jonka jälkeen jäykkää savea ainakin 50 senttiä, selvästi erottuvat kerrokset. Kovaa kuin tiiliskivi, ei meinaa saada rikki edes kovalla voimalla. Paikalla on kasvanut nurmikkoa joka on 10v leikattu kesäisin ja ruohosilppu on jätetty maatumaan. Vähänkään enemmän vettä sataessa, paikoittain kertyy vesilammikoita, jotka ei imeydy millään. Hyvä puoli on asiassa on, ettei tarvi ostella tiilejä jos joskus innostuu jotain rakentamaan, ostaa vaan laastit.


paikka2: samaa maata kuin ylempi, mutta niityn reunassa, rakenne pehmeä, kuohkea, ilmava, hajoaa pienemmiksi palasiksi jo lapiolla kaivaessa ja murenee helposti käsissä. paljon vaikeampi erottaa erillisiä kerroksia. Ollut samat 10v luonnontilassa, paikalla kasvanut kaikennäköisiä "rikkakasveja". läpäisee hyvin vettä.


Näin äkkiseltään voisi todeta, että ainakaan savimaalla tuollainen monokulttuuri nurmikko ei johda kovin terveeseen (viljavaan) maahan. Sitten vielä joutuu näkemään aika paljon aikaa ja vaivaa, sekä kuluttamaan polttoainetta siitä hyvästä että on tuollanen "nätti" nurmikko.

Tuossahan on käynyt niin, että ruoho on vetänyt ravinteita tuosta aika pinnasta, koska niiden heikot juuret ei kauhean syvälle pääse tunkeumaan maahan. leikattu ruoho on sitten taas maatunut pinnalle, jolloin on maahan seostunut tuollaisia kerroksia. vesi eikä ilma ei pääse imeytymään maahan muutamia senttejä syvemmälle. Paikalla2 on kasvanut paljon erilaisia kasveja, joilla on vahvemmat juuret, tunkeutuvat syvemmälle ottamaan ravinteita ja samalla maan rakenne (ja pieneliö toiminta) on pysynyt huomattavasti parempana.

Ainoa asia minkä olisi voinut vielä huonommin hoitaa on se, että olisi vienyt ne ruohonkarikkeet siitä nurmikolta pois, ettei siihen olisi jäänyt mitään ravinteita pinnalle jäljelle. Tämä ainakin omassa mielessäni muistuttaa meidän maanviljelyjärjestelmää jossa ryöstöviljellään monokulttuurissa tehotuotannossa. Toki siellä sentään vähän jotain lannoitetta heitetään mannuille aina välillä sentään. Ei ihmekkään että ainakin amerikan mannuilla eroosio on alkanut verottamaan viljelysmaita.

kilijano

Noinhan se menee.

Kotona asuessa jouduin leikkaamaan ja haravoimaan nurmikkoa. Varsinkin lehtien haravointi oli minusta aivotonta ja turhaa touhua. Lehdethän mätänevät nopeasti eliöstön ravinnoksi. Nurmikon hoidossa kerätään koko ajan ravinteet maasta ja kärrätään ne joko lähimetsään tai sitten autolla vieläkin kauemmaksi vietäväksi. Sitten ostetaan lannoitetta ruohon ruokkimiseksi ja kuljetetaan ne autolla omalle tontille. Koko touhu on älytöntä energian tuhlaamista ja tekemällä tehtyä toimintaa.

En asu omakotitalossa, joten en tiedä miten itse hoitaisin sen. Ainakin marjapensaita olisi enemmän kuin keskiarvoisesti. Nurmikon tilalla olisi varmaan jotain heinikkoa.

Härkäpapu oli muistaakseni hyvä savimaan muokkaamiseen kuohkeammaksi.

Olli Leppisaari

Kyllä. Kun verrataan nurmikkoa esim. metsään, niin onhan se surkea järjestelmä. Nurmikko vaatii ihmisen työtä (leikkuu ja lannoitus), kun taas metsä ylläpitää itse itseään ja parantaa maaperää ajan kuluessa. Lajien moninaisuutta ei ole edes järkevää vertailla. Toki nurmikollekkin on käyttöä vaikkapa pelipaikkana.

Tuossa Will0w:n tapauksessa on jo nurmikon pohjatyöt tehty väärin. Nurmikko vaatii vähintään 20 sentin multakerroksen ja savimaatakin olisi ollut syytä rikkoa ennen kuin multaa tuodaan paikalle. Oliko nurmikon tilalla sattumoisin ennen pelto?

Jos tavoitteena on perustaa nurmikon paikalle puutarha, niin itse vuokraisin puutarhajyrsimen päiväksi. Sillä saisi rikottua hyvin tuota kovaa savimaata ja näin parannettua nopeasti kasvuolosuhteita. Siihen päälle sitten toisin tarpeen mukaan multaa ja parantaisin maata ajan kuluessa jättämällä kasvinosia maatumaan ja lisäämällä kompostimultaa. Myös yksi vaihtoehto olisi tehdä kohopenkit suoraan nurmikon päälle siten, että ensin latoo muutaman kerroksen pahvia ja siihen päälle sitten rakentaa itse penkit. Tosin täytyy tähän lisätä, että omakohtaista kokemusta ei ole kummastakaan neuvosta :)

Jos kiinnostaa tehdä melko vähän työtä vaativa ja itse itseään mahdollisimman paljon ylläpitävä puutarha, niin suosittelen etsimään tietoa aiheesta hakusanoilla permakulttuuri ja metsäpuutarha. Suomeksi on olemassa melko vähän materiaalia ja jos englanti taittuu, niin hyviä sanoja on permaculture ja forest garden. Kuitenkin ainakin yksi hyvä yleisteos aiheesta löytyy suomeksi ja se on Riikka Kaihovaaran Riippumaton puutarha. Suosittelen.

Ja sitten vielä muutamia linkkejä:
Pohjoinen permakulttuuri
Martin Crawford´s FOREST GARDEN
Our Urban Homestead
Videoita hyötykasvien kasvattamisesta kaupungissa: kanavani Youtubessa

Huru-ukko

Minun nurmikon hoito on simppeliä, jätän suurimmaksi osaksi kaiken leikkuu jätteeen maatumaan, ahtaisiin paikkoihin 100%.

Hyöty puutarhaan tarvitaan nurmikonsilppua katteeksi, jonka saa keräimellä kätevästi sieltä missä on tilaa, sekin riittää.
Syksyllä sama juttu; lehtisilppu talteen mikä lähtee, ja jyrsimellä keväällä mullan sisään.

Nimimerkillä en haravoi  ;D.

Will0w

vanha peltohan siinä on ollut ennen nurmikkoa.
siihen on tosiaankin nyt tarkoituksena rakentaa metsäpuutarha tilalle, rakentelin jo syksyllä hugel kultur-penkkejä 150 metrin verran ja alku kesästä istuttelen pensaita ja puita.
tavoitteena on muutamien seuraavan vuoden aikana hankkiutua kokonaan nurmikosta eroon.
nuo linkitkin oli jo tullut selailtua läpi aiemmin.  :)

Olli Leppisaari

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - huhtikuu 10, 2017, 11:43:03 ap
Syksyllä sama juttu; lehtisilppu talteen mikä lähtee, ja jyrsimellä keväällä mullan sisään.

En tiedä Huru-ukko sinun kasvatuspaikoista mitään, mutta oletko miettinyt sitä vaihtoehtoa, ettet kääntäisikään multaa vaan levittäisit lehtisilpun yksinkertaisesti mullan päälle? Hyötynä olisi tietty se, että olisi yksi työvaihe vähemmän ja teoriassa myös rikkakasveja vähemmän (jos se nyt ylipäätään on mikään ongelma ollut aiemminkaan). Tietty onhan se jyrsiminen aika miehekästä puuhaa 8)

Lainaus käyttäjältä: Will0w - huhtikuu 11, 2017, 03:34:47 ap
tavoitteena on muutamien seuraavan vuoden aikana hankkiutua kokonaan nurmikosta eroon.

Itselläni olisi tässä muutama hieman vastaava projekti tulossa, joten olisi kiinnostavaa kuulla lisää. Oletko ajatellut kuvata ja kirjoittaa ylös miten homma etenee? Ehkäpä voitaisiin jatkaa tuolla yksityisviestien puolella :)

Ja vielä palatakseni alkuperäiseen aiheeseen nurmikosta, niin kyllähän sille paikkansa on. Omaan päähäni ei vaan mahdu miksi sitä täytyy tunkea aina joka paikkaan. Monissa kaupungeissakin on syrjäisiä alueita, joissa olisi nurmikon sijaan parempi olla vaikka "luonnontilainen" metsäalue. Mutta ei, mieluummin siellä hinkutetaan ruohonleikkurilla. Turhaa ajan ja luonnonvarojen haaskausta.
Videoita hyötykasvien kasvattamisesta kaupungissa: kanavani Youtubessa

Huru-ukko

huhtikuu 13, 2017, 12:17:17 ip #6 Viimeisin muokkaus: huhtikuu 13, 2017, 12:21:20 ip käyttäjältä Huru-ukko
Lainaus käyttäjältä: Kaupunkiviidakon Olli - huhtikuu 13, 2017, 11:25:32 ap
Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - huhtikuu 10, 2017, 11:43:03 ap
Syksyllä sama juttu; lehtisilppu talteen mikä lähtee, ja jyrsimellä keväällä mullan sisään.

En tiedä Huru-ukko sinun kasvatuspaikoista mitään, mutta oletko miettinyt sitä vaihtoehtoa, ettet kääntäisikään multaa vaan levittäisit lehtisilpun yksinkertaisesti mullan päälle? Hyötynä olisi tietty se, että olisi yksi työvaihe vähemmän ja teoriassa myös rikkakasveja vähemmän (jos se nyt ylipäätään on mikään ongelma ollut aiemminkaan). Tietty onhan se jyrsiminen aika miehekästä puuhaa 8)


Olisit voinut kopioida koko tekstin, etkä vain sitä osaa joka tuntuu sopivimmalta, siksi muistinvirkistykselksi:
Minun nurmikon hoito on simppeliä, jätän suurimmaksi osaksi kaiken leikkuu jätteeen maatumaan, ahtaisiin paikkoihin 100%.

Hyöty puutarhaan tarvitaan nurmikonsilppua katteeksi, jonka saa keräimellä kätevästi sieltä missä on tilaa, sekin riittää.
Syksyllä sama juttu; lehtisilppu talteen mikä lähtee, ja jyrsimellä keväällä mullan sisään.

Eli siitä selviää, että levitän nurmikonsilpun sinne kasvimaalle, = hyötypuutarha.

Rikkaruohoja lienee kaikilla, kuten minullakin. Riitävästi. Vesiheinää riittää salaatiksikin, ja bioponisiin bakteerin ruuaksi.



Olen kyllä tutustunut kateviljelyyn, mutta en itse sitä niin pitkälle vie ettenkö keväisin kääntäisi kasvimaata. Edellisvuoden naatit ja lehti/ruohojäte on pieni lisä ravinteena
ja kuohkeuttaa multaa. Pelkällä mustalla mullalla ei lieroja juurikaan ole, eikä edes sen katteen alla kovin paljoa, hiukan enemmän. Vaikka tätä kateviljelyn puolustajat liioiteltuna argumenttina käyttävätkin, ero ei ole kovin iso. Ehkä vuosien mittaan niitä tulisi enemmän, mutta syksyllä sadon noston aikaan ei niitä siellä paljoa ole yhden kesän seurannalla.

Sen verran olen eläissäni onki/pilkki matoja kaivellut, että tiedän niiden viihtyvän parhaiten siellä missä on nurmikkoa ja juuristoa. Ja sopiva kosteus.
Kastemadot noukitaan, ei kaiveta  ;).


   

Olli Leppisaari

huhtikuu 14, 2017, 16:31:56 ip #7 Viimeisin muokkaus: huhtikuu 14, 2017, 16:33:36 ip käyttäjältä Kaupunkiviidakon Olli
Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - huhtikuu 13, 2017, 12:17:17 ip
Lainaus käyttäjältä: Kaupunkiviidakon Olli - huhtikuu 13, 2017, 11:25:32 ap
Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - huhtikuu 10, 2017, 11:43:03 ap
Syksyllä sama juttu; lehtisilppu talteen mikä lähtee, ja jyrsimellä keväällä mullan sisään.

En tiedä Huru-ukko sinun kasvatuspaikoista mitään, mutta oletko miettinyt sitä vaihtoehtoa, ettet kääntäisikään multaa vaan levittäisit lehtisilpun yksinkertaisesti mullan päälle? Hyötynä olisi tietty se, että olisi yksi työvaihe vähemmän ja teoriassa myös rikkakasveja vähemmän (jos se nyt ylipäätään on mikään ongelma ollut aiemminkaan). Tietty onhan se jyrsiminen aika miehekästä puuhaa 8)


Olisit voinut kopioida koko tekstin, etkä vain sitä osaa joka tuntuu sopivimmalta, siksi muistinvirkistykselksi:
Minun nurmikon hoito on simppeliä, jätän suurimmaksi osaksi kaiken leikkuu jätteeen maatumaan, ahtaisiin paikkoihin 100%.

Hyöty puutarhaan tarvitaan nurmikonsilppua katteeksi, jonka saa keräimellä kätevästi sieltä missä on tilaa, sekin riittää.
Syksyllä sama juttu; lehtisilppu talteen mikä lähtee, ja jyrsimellä keväällä mullan sisään.

Eli siitä selviää, että levitän nurmikonsilpun sinne kasvimaalle, = hyötypuutarha.

Rikkaruohoja lienee kaikilla, kuten minullakin. Riitävästi. Vesiheinää riittää salaatiksikin, ja bioponisiin bakteerin ruuaksi.

Olen kyllä tutustunut kateviljelyyn, mutta en itse sitä niin pitkälle vie ettenkö keväisin kääntäisi kasvimaata. Edellisvuoden naatit ja lehti/ruohojäte on pieni lisä ravinteena
ja kuohkeuttaa multaa. Pelkällä mustalla mullalla ei lieroja juurikaan ole, eikä edes sen katteen alla kovin paljoa, hiukan enemmän. Vaikka tätä kateviljelyn puolustajat liioiteltuna argumenttina käyttävätkin, ero ei ole kovin iso. Ehkä vuosien mittaan niitä tulisi enemmän, mutta syksyllä sadon noston aikaan ei niitä siellä paljoa ole yhden kesän seurannalla.

Sen verran olen eläissäni onki/pilkki matoja kaivellut, että tiedän niiden viihtyvän parhaiten siellä missä on nurmikkoa ja juuristoa. Ja sopiva kosteus.
Kastemadot noukitaan, ei kaiveta  ;).

Ehkä en kirjoittanut tarpeeksi selkeästi. Puhuin maan kääntämisestä, sen takia en kopioinut koko tekstiä. Ymmärsin kyllä tapasi hoitaa nurmikkoa.

Eli menee nyt vähän ohi aiheen, mutta yritän selventää ajatusta silti. Joka kerta kun muokkaat maata, samalla muokkaat siellä maassa olevien pieneliöiden ympäristöä ja todennäköisesti huonompaan suuntaan. Koska nämä ovat ainakin osittain vastuussa kasviesi ravinteiden saannista, niin se ei välttämättä ole kaikista järkevin tapa hoitaa kasvimaata. Ja samalla kun käännät kasvimaan, muokkaat myös mullassa olevien rikkakasvien siemeniä ja palasia mahdollisesti syvemmältä kohti pintaa, jolloin ne lähtevät kasvamaan kun muokkaamattomassa maassa ne saattaisivat jäädä kasvamatta. Arvelisin, että kateviljelyn mahdolliset hyödyt tulisivat näkymään vasta pidemmän ajan kuluessa kun maata ei joka vuosi käännettäisi. Mutta jos multa on päässyt tiivistymään liikaa vaikkapa kasvimaalla liikkumisen seurauksena, niin ehkä se on aiheellista kääntää.

Tämä kaikki on toki pelkkää teoriaa. Minulla ei ole kasvimaata ja pitäisi tehdä käytännön kokeiluja, jotta tietäisi kannattaako maata muokata vai ei. Sama asia myös kateviljelyn suhteen. En edelleenkään tiedä tarpeeksi sinun tilanteestasi, joten tämä koko viesti on enemmänkin pohdintaa yleisellä tasolla, eikä juuri sinun tilanteeseesi liittyen. Jokainen tietenkin valitsee itse mitkä kasvatustavat parhaiten sopii omiin tilanteisiin :)
Videoita hyötykasvien kasvattamisesta kaupungissa: kanavani Youtubessa