Taidan lopettaa siemenien jakamisen siihen sakkaa, kunnes viitsin panostaa risteymien syntymisen ehkäisyyn...

Lainaus käyttäjältä: SK - heinäkuu 26, 2014, 14:02:20 ip
Taidan lopettaa siemenien jakamisen siihen sakkaa, kunnes viitsin panostaa risteymien syntymisen ehkäisyyn...

Älä hyvä mies puhu tuollaisia. Eihän tässä ole ensimmäistäkään vahinkoa tapahtunut. Hyviksi ovat sinulta saamani siemenet aina osoittautuneet ja  risteytyminen voi olla tapahtunut jo aikaa sitten. Nämäkin molemmat kasvit ovat mahdottoman elinvoimaisia, noin 2 metriä korkeita, ja pukkaavat runsaasti hienon makuisia podeja, joista olen juuri menossa vääntämään kesän ensimmäiset soseet.

Mielenkiintoisen näköinen podi tuossa punaisessa rocotossa ja mitään tuon muotoista pubea en ole kasvattanut. En ole myöskään saanut risteytymisiä aikaiseksi vaikka kasvit ovat sikin sokin kasvihuoneessa eikä minuakaan haittaa vaikka jotkut risteytyisikin keskenään, rocoto lajikkeitahan ei muutenkaan ole yhtään liikaa.

Voisin jopa jossain vaiheessa kinuta siemeniäkin tuosta Rocoto de SK:sta.

Minulla tulee mieleen Rocoto Peru, eli kyllä tuokin muoto rocotojen perimään kuuluu.
http://chilivaari.blogspot.fi/2012/11/huonolla-hoidolla-ennatyssatoon.html

Lainaus käyttäjältä: Juso - heinäkuu 26, 2014, 15:00:19 ip

Lainaus käyttäjältä: SK - heinäkuu 26, 2014, 14:02:20 ip
Taidan lopettaa siemenien jakamisen siihen sakkaa, kunnes viitsin panostaa risteymien syntymisen ehkäisyyn...

Älä hyvä mies puhu tuollaisia. Eihän tässä ole ensimmäistäkään vahinkoa tapahtunut. Hyviksi ovat sinulta saamani siemenet aina osoittautuneet ja  risteytyminen voi olla tapahtunut jo aikaa sitten. Nämäkin molemmat kasvit ovat mahdottoman elinvoimaisia, noin 2 metriä korkeita, ja pukkaavat runsaasti hienon makuisia podeja, joista olen juuri menossa vääntämään kesän ensimmäiset soseet.

Harrastuksen yhteydessä tulee aina pakostikin vahinkoristeymiä, eikä se kyllä haittaa vaan tekee harrastuksesta monin verroin mielenkiintoisempaa. Omiin suosikkeihini on päätynyt muutamakin risteymä ja niillä tuntuu lähes poikkeuksetta olevan usein vahvemmat geenit satoamisen suhteen ja kasvuvauhtikin on melko usein paljon huimempaa. Kaupallisten siemenkauppiaiden siemenetkään eivät kovin usein chilipiireissä aina täysin puhtaita ole ja niissäkin aina tulee vähän väliä eteen jotain ihan muuta mitä piti.

Hyväksi osoittautuneille risteymille on aina paikkansa

Aiemmin laittelin lannoitesuosituksia jotka tuntuivat ebbeillä toimivan pomminvarmasti. Nyt on ollut pakko laittaa typpi lähes kokonaan pois, jotta NFT/helle-kombolla saataisiin chinensejen osalta mitään aikaiseksi. Eli Yaran Hydrolla pelkästään mennään. Skorppari on alkanut ottaa mutta Tobago Sweet on edelleenkin podituksen alkuvaiheessa.



Puskilla on kyllä kokoa ja näköä (tuuheat yli 1.5 metriset puskat) kuvattuna goprolla, koska millään muulla ei nimittäin pääse lähelle. Faria oikeassa laidassa jurosi kuukausitolkulla mutta nyt on ok-oloinen pöheikkö suht täynnä hyvän kokoisia podeja kypsymässä.


Kasvari on nimittäin täysi. Ensi vuonna kuuluisat 4 kasvia. Tai ei yhtään, hieman nimittäin kyllästyttää. Osasyy varmasti helteillä jotka tekevät hommasta hankalampaa.


Tämä viherseinä paitsi kasvaa myös podittaa. Nyt on jännittävää nähtä ehtivätkö rocotot kypsiksi ennen pakkasia. Katossa aletaan olla, eli 2 metrin paremmalla (?) puolella. Voi olla että tämä on tulevaisuuden suunta, joku viritelmä rocotoita ulos putkiin tuettuna kehikolla. Huru-ukolla vissiin joku sen tapainen onkin.

Tällaisena kesänä NFT ei ole etäkasvattajalle helppo ratkaisu. Kasvit haihduttavat ja varmasti systeemistäkin haihtuu ebbejä enemmän vettä siihen malliin, että katastrofin tuntua on ilmassa. Tuo 550 litraa mikä täytettynä systeemiin menee ei riitä 11 päiväksi. Pakko järjestää joku aputäyttö ja riski kasvaa. Muutama pumppu alkoi tukkeutua myös ja täytyy tehdä täyshuolto ennen lähtöä. Sellainen olo on että tullessa voi vastassa olla iso kasa raatoja.

Kesä on poikkeuksellinen. Ensin kylmä kesäkuu ja sitten todella kuuma heinäkuu. Varsinkin muutama chinense ei tahdo/tahtonut alkaa podittamaan millään. Kuihtuneita kukkia tulee matoksi asti parissa viikossa kanavien alle, kun entiset siivoaa pois. Tuntuisi tämän perusteella siltä että typpihana täytyy laittaa säppeen paljon tiukemmin ja aiemmin kuin ebbeissä, jotta kasvuvaiheen saa loppumaan.  Se että pölytys estyy näissä lämmöissä, ei liene vältettävissä? Osasyy voi olla siinä että NFT:ssä on kasvanut todella tuuheita kasveja, joskaan en ole lukenut mistään että pölytys onnistuakseen vaatisi mitään valoa. Ja toisaalta jos jättää latvomatta on katto vastassa nopeasti.

Autopottiosasto toimii hyvin, joskaan 210 litraa ei riitä sielläkään, ja 300 litrainen vaihtui tilalle sekä muutama surkein kasvi kompostiin kulutuksen vähentämiseksi. Yhdessä autopottikasvissa oli tuholaisvaurio, jonka aiheuttajaksi epäilen ludetta. Muutamasta oksasta kaikki kasvupisteet syöty/tuhottu, lehdet ja varsi muuttumassa ruskehtavan sävyisiksi ja yhden vihreän otuksen löysinkin lattialta. Toivon mukaan näitä ei ole enempää koska Neem noihin suurempiin tuholaisiin tuskin ehtii vaikuttaa.

Viimeiseen 4 tai 5 viikkoon taitaa olla satanut 5mm kun pieni ukkoskuuro sattui viikolla kohdalle (20 km päässä kuulemma oli vedenpaisumus).Pitäisi vaihtaa otsikoksi "Lopun ajan tuntua...", sellaiset fiilikset on nyt.

Mulla kauden ensimmäinen rocoto valmistui SK:n chile de sedasta. Punainen, todella hieno kasvi ja aikaisin tosiaan. Ja mulla on 15 eri rocotoa. Makua en ole vielä testannut.

Koska satokausi lähenee palautetaan mieliin monelle tuntematon hapattaminen. Tässä simppeli systeemi hapattaa pienempiäkin (min n. 500g) eriä. Yksinkertaisemmaksi ei voi mennä. Eli litran säilöntäpurkki, kanteen porataan reikä, tungetaan muovinen halpa (1 euro) vesilukko, ja tiivistetään päältä silkkarilla tai jollain.

500 grammaa rocotoa siemenet poistettuna (muihin kannattaa jättää), laitetaan esim sauvasekoittimeen liitettävään leikkuriosaan tai tehosekoittimeen ja pyöräytetään karkeahkoksi. Liian hienoksi ei pidä tehdä.Voi ne siivuttaakin esim vihannesleikkurilla.  Mukaan max 2% eli 10g (meri)suolaa. Laitetaan purkkiin, lusikalla reunoilta alas ja kansi/vesilukko päälle ja vettä vesilukkoon.
Tässä oiva nopeuttaja on jos on entistä hapanchiliä jäljellä tai jotain muuta sopivaa käynnistäjää, esim heraa. Itse laitoin viimevuotista chilihapatetta joukkoon pari ruokalusikkaa. Itsekseenkin käynnistyy. Huoneenlämmössä saa putputella parikin viikkoa sitten voi laittaa johonkin viileämpään. Jos tekee paljon voi osan pakastaa. Tämä on jenkkityylinen systeemi ja netistä löytyy monia sovelluksia sanoilla tyyliin "chili pepper fermentation" tms. Astiaa ei pidä täyttää yli 2/3 sen koosta koska käyminen on varsin voimakasta jossain vaiheessa. Syöntivalmista tämä on noin neljässä viikossa. Näin prosessoituna itse chilistä tulee riittävästi nestettä eikä mitään tarvitse lisätä.



Itse en sekoita mitään tässä vaiheessa joukkoon. Kun tämä base on valmis, on se järjettömän herkullista sellaisenaan, mutta sitä voi käyttää jatkojalostukseen. Prosessoi samaan tyyliin vaikka valkosipulia, sipulia tai mitä mieleen juolahtaa, sekoittaa sen tähän ja hapattelee edelleen. Jos tekee enemmän, valmiina sitä voi pakastaa pienemmissä seteissä, jotka sulattelee käyttöön aina tarpeen mukaan. Systeemi herää sulaessa henkiin ja maitohappobakteerit ovat yhtä käyttökelpoisia kuin ennen pakastusta.
Monet näkyvät hapattavat suurempina kappaleina, mutten näe siinä mitään etua. Kun materiaalin saa heti pienemmäksi kasvaa bakteeritoiminnan pinta-ala ja prosessi lähtee heti käyntiin voimalla. Näin myös säästyy kaikelta jälkikäsittelyltä.Miedommista (esim baccoista) saa vihannesleikkurilla viipaloituna herkullista salaattia.

Otin tuossa keväällä puolen kilon purkin chinensehapatetta sulamaan jääkaappiin ja unohdin sinne. Kolmen kuukauden muhimisen jälkeen maku on nyt taivaallinen. Uskon jenkkien väitteet että habanero mash paranee vaan vanhetessaan ja säilyy useitakin vuosia. Mitään merkkejä homeesta tms ei ole.Tämä on kertakaikkisen hyvä systeemi ja edellyttää oikeastaan että saa kerralla puolisen kiloa korjattua satoa. Ilman vesilukkoakin tai hapatusruukkua toimii, mutta miksi tuossa säästämään kun tuo köyhän miehen hapatuspurkki on verraton, halpa ja helppo väsätä. Se pitää huolen että alkuvaiheessa, jolloin riski lähteä väärille raiteille on suurin, ei happea pääse prosessiin ja syntyvät kaasut poistuvat. Voi jossain patenttilukollisessakin systeemissä hapattaa, kunhan paineita pihauttelee välillä pois.

Viime vuonna taisin tehdä 6 satsia ja ainoastaan yksi meni alussa pieleen avoimessa astiassa. Tänä vuonna meillä tehdään ehkä kerran perinteisä salsoja, kuivataan hieman  ja loppu HAPATETETAAN!

 Mainionyksinkertainen systeemi. Jos esim haluaa jostain tietystä lajikkeesta hapanchiliä ilman lisukkeita niin tämä menetelmä antaa siihen helpon mahdollisuuden.
Olen muutaman kerran unohtanut hapankaalin hapatusruukkuun maakellariin ja vasta syys- lokakuussa ruvennut pyttyä putsaamaan. No, eihän hapankaalissa mitään vikaa ollut kun sitä maistoin. Kun käymisprosessi on vienyt pH:n tarpeeksi alas (4,1 tai alempi) on mädättäjäbakteerien erittäin hankala toimia.
Kokeilkaa ihmeessä hapattamista, vatsakin tykkää kun ei ole etikkaa.

Oikein simppeli ja asiallinen ohje. Miten tämänkin ohjeen löytää myöhemmin jos joskus pääsee kokeilemaan nyt kun ei chiliä ihmeemmin ole eikä taida koko kautena olla. Tai pakasteessa olisi viime vuotisia kilo kaupalla miten on voiko niillä kokeilla ?

Taidan apinoida tämän systeemin ja toteuttaa vähän isommassa purkissa sitten kun rocotoja alkaa kypsyä massoittain. Voisi tosin kokeilla jo nyt pelkällä Montufarilla, josta saattaisi syntyä täydellistä herkkua. Kaupan hapankaali (esim. Rasilaisen) sisältänee sopivan bakteerikannan aloitusta varten?

Lainaus käyttäjältä: PP - elokuu 09, 2014, 20:03:36 ip
Taidan apinoida tämän systeemin ja toteuttaa vähän isommassa purkissa sitten kun rocotoja alkaa kypsyä massoittain. Voisi tosin kokeilla jo nyt pelkällä Montufarilla, josta saattaisi syntyä täydellistä herkkua. Kaupan hapankaali (esim. Rasilaisen) sisältänee sopivan bakteerikannan aloitusta varten?

Rasilaisen hapankaali varmasti käy. Minä aloitin käyttämisen Finnmolken heratuotteella, jota saa kauppojen luontaistuotehyllystä..

Oma tyylini käyttää on yleensä 4l patenttilukollisessa lasipurkissa. Kansi saa olla auki. Mössöjen päälle asti suolavesi juurikin 2% on hyvä, ja siihen päälle sitten pakastuspussi johon suolavettä joka sitten painaa ja pitää tuotteen nesteessä.
Kuten edellä mainittiin, niin ei kannata lastata purkkia liian täyteen, jotta ei tulvi yli käymisen huippuvaiheessa.
Tänä vuonna tosin taitaa riittää pienempikin astia  ...

PP,  mikä tahansa pastoröimaton hapatettu tuote kuten tuo hapankaali käy mainiosti. Kannattaa valutella mehua (tai miksei itse tavaraakin voi laittaa) ja käyttää sitä. Paljoa ei tarvitse, ei niitä bakteereja niin paljon ole kasvisten pinnassakaan ja jo siitä lähtee.
Peseminen juuri ennen survomista on vahingollista koska kasvisten tms pinnassa olevat bakteerit huuhtoutuvat ja uusien muodostuminen ottaa muutaman päivän. Jos käynnistää jollain hapantuotteella ei tuolla ole väliä. Noissa säilöntäpurkeissa tuntuu sama kansi usein sopivan pienempään ja monta kertaa suurempaan, joten mikset tekisi pientä settiä Montufarista, jolloin saat sekä maistiaiset että juuret "massatuotantoa" varten.

Tuo ilmatiiviys on mielestäni olennainen juttu onnistumisen varmistamiseksi ja koska en itse halua lisätä tässä vaiheessa mitään ylimääräisiä suolavesiä tms, tässä vesilukkosysteemissä ei ole niin väliä että kaikki olisi heti peitossa. Toki monella lailla onnistuu.



Vielä hieman välineistä. Tehosekoitin on ok, mutta mössöä on hankalampi saada ulos  ja se monesti holvaa materiaalia, jolloin joutuu pysäyttelemään ja kaapimaan alas astian kapeamman muodon takia. Nykyään valmistan kaikki chilituotteet tehokkaalla sauvasekoittimella ja hapanchilin siihen liitetyllä leikkuriosalla. Tuossa kotikäyttöön tarkoitetussa E-luxin Ultramix Prossa on 700W tehoa ja sillä kyllä veivaa helposti esim. 5 litraa salsaa minuutissa ihan smoothiksi tavaraksi sillä tyylillä että ensin kiehauttaa kahteen osaan leikatut chilit muiden tarvikkeiden joukossa ja soseuttaa suoraan kiehuvan tavaran kattilassa. Aiemmassa kuvassa oleva hapanchili on jauhettu kulhossa olevalla terällä, ja aina kerralla saa tehdyksi puolisen litraa. Tuolla samalla terällä syntyy muuten myös kätevästi chilirouhe kuivatusta tavarasta. Jos haluaa ennemmin ohuita viipaleita oikealla olevan pyöreän terän yli ulottuva leikkuri on hyvä, joskin hieman hitaampaa koska chilejä pitää syöttää muutama kerrallaan. Mutta 5 litran hapatusruukun satsia ei tarvitse sitäkään veivata 45min-tuntia kauempaa, olettaen ettei siemeniä poista. Sauvasekoittimien tehoissa ja niillä työstämisessä on järkyttäviä eroja joten niinkuin muissakin väliseissä kannattaa ostaa kunnollinen kerralla vaikkei mitään suurkeittiölaitetta hankkisikaan.



Vielä hapatushommiin liittyen kuvassa on oiva peli hapankaalin tekoon. Tälläisella tukevalla "veistimellä" syntyy todella ohutta siivua nopeasti. Höylätään yhtä kohtaa kunnes ei enää syö mitään, pyöräytetään kaali niin että pääsee höyläämään edellisessä vaiheessa syntynyttä terävää kulmaa jne. 10 kilon setti hapankaalia syntyy lyhyessä ajassa ja koska siivu on ohutta ja tasalaatuista, se mehustuu todella hyvin eikä tarvitse lisäillä ylimääräisiä nesteitä. Lopputulos on myös melkoista gourmeeta. Sen jälkeen ei kaupasta ostettu juuri maistu. Tärkeä työvälineessä on tukeva ote ja jäykkyys. Erilaisiin töihin saa vaihdettua erilaiset terät. Chiliä saa myös pilkottua mutta aina leikeltävän kohteen loppuvaiheessa pitää olla tarkkana ettei mene sormet verille.

Koko tämä työvälinejuttu on varmaan monelle itsestäänselvyys, mutta laitanpa kuitenkin, jos joku aloittelee ja ihmettelee että millä välineillä. Toki veitselläkin saa tehtyä, mutta suuremmissa seteissä menee hermo.

Kiitokset Juso:lle hapatusohjeista. Nyt on niin simppelit ohjeet, että itsekin pääsen testaamaan hapattamista!

Vastoin odotuksia kaikki on suhteellisen kunnossa, ja satoakin alkaa tulla. Näiden kasvatuskourujen suhteen kannattaa miettiä millä ne päädyt kasatessa tiivistää. Voin kertoa, että niiden uudelleentiivistys kun päällä on täysikasvuiset chilit ja tomaatit, ei ole herkkua. Muuten systeemi näkyy toimivan hyvin.

Helteiden loputtua näyttää skorppariin tarttuvan hyvin ja Tobago Sweetkin aloittelee. Näistä mun jakamista podeista olevista siemenistä näyttää muutamilla muillakin tulevan hidastuottoinen kasvi, paitsi Bluesmanilla, jolla ilmeisesti on pukannut jo alusta ja pukkaa edelleenkin mahtisatoa? No laatu ja maku korvannee määrän itsellä ainakin.

Ekat satokuvat täytyy tietysti laittaa.



Näistähän pitää olla onnellinen. Ekaa kertaa saan "runsaampaa" rocotosatoa tässä vaiheessa. Koska poimintasykli on kahden viikon välein, joutuu muutaman ottamaan ehkä hieman liian aikaisin. Kesän kuumuudessa on tupannut aika nopeasti nahistumaan.
Puskissa on nyt riittävästi, joten tämä osasto lienee varmistettu. 2.5 kiloon ei kyllä montaa mene.



Tässä muuta satoa. Leekit ja Anaheimit joutuu poistamaan osin suht raakoina. Leekeillä ei ole haittaa, ja Anaheimitkin joutuu ottamaan vielä tummanpuhuvina osin. Jos puskaan jättää kahden viikon päästä löytää osan nahistuneina. Aika paljon laitan näistä jakoon. Mini-Antillais Caribbeaneista ei paljon huvita lähteä työstämään mitään koska kunnon podejakin roikkuu oksilla vihreinä riittävä määrä. Viihtyy muuten kookoskuitu-Autopotissa myös todella hyvin.



Baccojen aatelia. Alempana oleva PI 355814 lohenpunaisena on mielestä yksi näyttävimmistä chileistä ja vieläpä erinomaisen makuinen keskipoltteinen bacca. Sugar Rush on tänä vuonna tuon muotoinen. Yhdessä nämä ohueksi viipaloituna hapatettuna ovat silkkaa herkkua joka käy sinällään monien ruokien lisäkkeeksi.

 Hienonnäköistä satsia. Olen samaa mieltä baccoista, PI355814 on todella mainio tapaus, varsin koristeellinenkin. Jostain syystä ei tällä kaudella ole kasvatuksessa mutta varmaan ensi kaudella.
Tobago sweetejä on sun siemenistä kasvatuksessa 6 yksilöä joista yksi saattaa tuottaa yli 5 kiloa. Muut ovat tiuhassa viidakossa ja turpeessa, näistä ei paljoa heru mutta tärkeämpää kuin sato on tieto että ovat kaikki samanlaisia ja erinomaisia juuri sellaisia kuin 2010. Tämä yksi parhaiten tuottava ei kuitenkaan yllä viimekauden kaltaiseen Bonda ma Jacquesin 13,5 kiloon. Riittänee silti varmaan omaan käyttöön.
Mulla teki Antillais Caribbean samanlaista minipodia ja viskoin ne kompostiin. Nyt pukkaa uutta kasvua ja podikoko on kasvanut selkeästi.

Vastoin odotuksia kaikki on kunnossa ja jonkinlainen sato varmistettu. Näillä keleillä tuntuu riittävän resojen tilavuudet paremmin kuin hyvin ja aputäytön voinee unohtaa Ulkorocotoputken 4 kasvin systeemi vei alle 80 litraa 11 päivässä viime viikkojen lämpötiloilla. Samalla tietysti kypsyminen on hidastunut. Tänä vuonna pystynen kuitenkin pitämään kasvit kasvarissa tuonne lokakuun puoleen väliin.



Sisäputkessa rocotot alaoksilla (alle 70 sentin) alkavat olla kypsiä. Kaksi kasvia: Rocoto Chile de Seda ja Hyperpube (muistaakseni). Saas nähdä miten ehtii kypsyä 2 metrissä, tuskin kovin hyvin.



Farialta kesti heinäkuun puoleenväliin ennenkuin lähti ja otti muutamassa viikossa viereisen Antillais Caribbeanin koossa. Luodin muotoiset podit oksilla ovat suht pieniä, mutta painavat kuitenkin 5 g kpl. Melko ärhäkkä tuttavuus ainakin tämä yksilö, jossain Orange Haban tienoilla, selkeästi tuota ACtä poltteisempi.



PI 355814 on hidas kypsymään mutta pötkylöitä on useampi kilo roikkumassa. Kypsymistä ei auta se että olen joutunut joka paikkaan rönsyävät oksan niputtamaan pötköksi.

Annuumit (Anaheim ja Leek) tykkäsivät ebbistä enemmän kuin NFT:stä (sama paikka kasvarissa). Ensi vuonna autopottiin, koska siellä oleva Anaheim on todella hulppea ja tuottava kasvi grillimestarin tarpeisiin. Tobago Sweetiinkin on säiden viilennyttyä tarttunut ja kilo tai kaksi saataneen siitäkin. Oikean laatuisia, mutta helteillä kypsyneet tuntuvat nekin ärhäköiltä viime vuoteen verrattuna tai sitten on taas toleranssi alhaalla.

Hiukka satokuvia, eilen poistin puskista 6.5 kg. Pääosin nuo ovat rocotoja mutta skorpparistakin löytyi jo podeja salsaan asti.


Oranssia RCDS:aa(?), sekä yläkulmassa muutama Canario.


Hyper Pube (? näistäkin näyttää olevan oransseja ja punaisia versioita) ja punainen RCDS (ainakin nimilapun mukaan. Ja muutama muodosta päätellen Manzano Rojo. Ota näistä selvää.


Oli mikä oli mutta herkullisen näköinen ja makuinen.



Skorppareita...


Ja sama halkaistuna. Liekö kypsä vai ei mutta suurimmasta osasta kanta napsahtaa mukavasti irti. Kuumilla tuli aivan tulipunaisia pikkupodeja. Savusalsassa sama juttu kuin tuoreessa. Aluksi ei mitään puoleen minuuttiin sitten alkaa polttaa ja vääntää huolella.


Savuun laitettiin rocotoista täysin kypsät, mistä kanta lähti irti "sihahtaen" jättäen kauniin pyöreän reiän. 11 tuntia tällä kertaa sai riittää.

Tänään on savutuotteet prosessoitu ja ne purkit riittää tahnoiksi ja salsoiksi. Loppu hapatetaan. Säästin kylmäsavustuksen jälkeen savurocotoa murskattuna hieman parhaillaan hapantuvan "normaalin" sekaan ja katsotaan mitä  saadaan aikaiseksi.

Jos saa kehua niin Bluelabin Truncheon on oiva EC mittari. Suuri kalikka, jota on helppo huitoa reson syvyyksiin, vilkuttelee sinisiä valoja niin että ikäihmisellekin avautuu helposti liuoksen sähkönjohtavuuden tila ja sitä kautta käsitys ollaanko halutussa ravinnepitoisuudessa. Ei tartte kalibroida ja takuu on 5 vuotta. Siinä ajassa menee 5 Martinia helposti. Löytyy helposti kasvarin viidakossa. Olen kyllä tyytyväinen kerrankin ostokseen.

Lisäksi pitää raportoida että hapatuksessa kokeillaan nyt pientä satsia kylmäsavustettua rocotoa. Herätteenä 4 viikko vanha hapate ilman savua. Melkoisen jännää odotella muutama viikko ja testata.

Tähän väliin täytyy kiittää Jusoa yksinkertaisesta hapatuslaitteen ohjeesta ja sen tänne laittamisesta.
Onhan täällä ollut hapatusjuttuja aikaisemminkin mutta vaatineet aina oman ruukkunsa tms.

Tällä yksinkertaisella säilykepurkki-vesilukko-chilisilppu-systeemillä tulee todellakin hyvän makuista tavaraa.
Ja ennen kaikkea helpolla.

Tuolta purkin kätköistä löytyi tänään hemmetin hyvää valkosipulihapanchiliä: